M A T K O J A M A I S E M I A 1 F I N A V I A V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 9
New York 8:40 F I N A V I A N V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 9 S I S Ä LT Ö Toronto 8:40 Boston 8:30 Reykjavik 3:35 K A T S A U S 4 6 10 12 18 24 28 34 40 Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009 Toimitusjohtajan katsaus Finavia lyhyesti Lentämisen merkitys Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Henkilöstö ja Finavia työnantajana Lentoasema, asiakas ja ympäristö Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi Hallitus ja johtoryhmä Dublin 3:10 Manchester 3:00 42 55 56 57 58 59 73 H A L L I T U K S E N T O I M I N T A K E R T O M U S J A T I L I N P Ä Ä T Ö S Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Lisbon 4:40 Ponta Delgada 6:10 London 3:10 Paris 3:05 Madrid 4:20 Biarritz 3:40 Malaga 4:45 Palma de Mallorca 4:00 Barcelona 3:45 Funchal 5:45 Faro 4:45 Jerez de la Frontera 4:35 Alicante 4:25 Las Palmas 6:05 Tenerife 6:20
Tokyo 9:25 Nagoya 9:35 Osaka 9:45 Seoul 8:35 Hong Kong 9:50 Beijing 7:40 Shanghai 8:55 Bangkok 9:45 Petrozavodsk 1:20 Bergen 1:55 Oslo 1:30 Gothenburg 1:25 Stockholm 0:55 Norrköping 1:20 Visby 1:30 HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 Moscow 1:50 Delhi 6:40 Billund 2:20 Copenhagen 1:35 Riga 0:55 Vilnus 1:15 Ekatarinburg 2:45 3:10 Amsterdam 2:35 Brussels 2:40 Geneva 3:00 Düsseldorf 2:25 Zurich 2:55 Milan 3:15 Frankfurt 2:40 Stuttgart 2:50 Hamburg 1:55 Munich 2:35 Venice 3:10 Ljubljana 2:35 Berlin 2:00 Prague 2:20 Vienna 2:30 Budapest 2:25 Krakow 1:45 Warsaw 1:45 Bucharest 2:30 Kiev 1:45 Dubai 5:55 Nice 3:35 Pisa 2:55 Rome 3:35 Split 3:00 Dubrovnik 3:30 Istanbul 3:15 Athens 3:40 Samos 3:50 Larnaca 4:00 Heraklion 3:55 Kos 3:50 Malta 4:05 F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 3 Paphos 4:15 Chania 3:50 Rhodes 4:00
2009 Tärkeimmät tapahtumat Helsinki-Vantaan pysäköintipaikkojen määrä kasvoi 2 400:lla, kun Finavia avasi 3.2 uuden pysäköintitalon. NORACON-sopimus allekirjoitettiin 9.2. NORACON-yhteenliittymässä Finavialla on mahdollisuus olla mukana lennonvarmistuksen järjestelmien ja teknologian kehittämiseen keskittyvässä EU:n tutkimus- ja kehitysohjelma SESARissa. Ohjelman kustannusarvio on 2,1 miljardia euroa. Kehäradan rakentaminen Helsinki- Vantaalla käynnistyi. Pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Vantaankoskelle rakennettava rata valmistuu vuonna 2014. Finavian hallitus päätti, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä- Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Finavia avasi heinäkuun aikana maksuttoman avoimen Internetyhteyden 13 lentoasemalla: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kittilä, Kruunupyy, Kuopio, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku ja Vaasa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla maksuton yhteys on ollut käytössä jo aiemmin. NORACONsopimus Kehäradan rakentaminen alkoi Maksuton Internet-yhteys Kuusamon laajennus valmistui Ympäristöluvat Jyväskylään ja Kuopioon Terminaalijako muuttui Kuusamon lentoaseman laajennusosan saapuvien matkustajien puoli avattiin 24.2. Siellä sijaitsevat saapuvan matkatavaran käsittely- ja luovutustilat sekä kaksi matkatavarakuljetinta. Finavissa käytiin maalis kesäkuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan noin viiden miljoonan euron säästöt. Finavia, Oulun kaupunki sekä seutukunta sopivat Oulun lentoaseman kapasiteetin laajentamisesta sekä terminaalin ja rakenteiden uudistamisesta Valtioneuvoston elvytyspäätöksen mukaisesti. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Jyväskylän sekä Kuopion lentoasemille. Helsinki-Vantaalla luovuttiin 5.8. terminaalien jaosta kotimaan- ja ulkomaanterminaaleihin. Lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan sen mukaan, missä terminaalissa oma lentoyhtiö operoi. 4 M AT K O J A. M A I S E M I A
Helsinki-Vantaan lentoasemalla avattiin 27.8. terminaalilaajennuksen ensimmäinen osa matkustajille. Laajennukseen tulee lisäksi uusi matkatavarakeskus. 280 metriä pitkä tunneli yhdistää ulkomaanterminaalin nykyiset ja uudet matkatavaratilat toisiinsa. Finavia alensi lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja sekä turvamaksuja kaupalliselle siviililentoliikenteelle. Määräaikainen alennuskausi alkoi 1.9.2009 ja alennusprosentti vuoden loppuun oli noin 10 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennus avattiin 11.12.2009 kaukolentomatkustajien käyttöön. Finavia sopi Palace Kämp Hotellit Oy:n kanssa Helsinki- Vantaalla sijaitsevan hotellin operoinnista. Terminaali 2:ssa sijaitseva Palace Airport avattiin 1.1.2010. Uusi matkatavarakeskus Maksujen alennus Terminaalilaajennus käyttöön Verkkopalvelu uudistettiin Maarianhaminasta vuoden lentoasema Finavia yhtiöitettiin Finavian verkkopalvelu uudistettiin entistä paremmin lentomatkustajia palvelevaksi. Uudistus koski konsernisivustoa (finavia.fi) sekä muiden lentoasemien paitsi Helsinki-Vantaan kotisivuja. Maarianhamina valittiin vuoden 2009 lentoasemaksi. Valintaan vaikutti muun muassa kulukehityksen hallitseminen laskusuhdanteessa. Lisäksi lentoaseman henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Lisää vuoden 2009 tapahtumista www.finavia.fi/tiedotearkisto Ilmailulaitos Finavia yhtiöitettiin vuoden 2010 alussa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 28.4.2009 liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta Finavian yhtiöittämisestä 1.1.2010 alkaen. Eduskunnan käsittelyssä 4.11.2009 varmistui Finavian muuttaminen osakeyhtiöksi. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 5
2009 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli haastava niin Finavialle kuin koko lentoliikennetoimialalle. Jo edellisen vuoden puolella tapahtunut pitkän nousukauden kääntyminen globaalin talouden jyrkäksi alamäeksi veti lentoliikenteen matkustusluvut miinukselle kaikkialla maailmassa. Niin Suomessakin, jossa matkustajamäärä supistui 7,7 %. Vähennystä oli erityisesti kotimaan lentoliikenteessä, jossa pudotusta edelliseen vuoteen tuli 12,2 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä väheni 4,8 %. Muutokset heijastuivat koko toimialan kannattavuuteen. Lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta heikensi myös hintaeroosio, kun asiakkaat vähenivät etenkin kalliimman luokan paikoilta. Investointi asiakkaisiin, vastuuta koko ilmailualasta Finavia ymmärtää roolinsa ilmailualan keskeisenä toimijana ja haluaa kantaa oman vastuunsa. Koko alaa koskevassa vaikeassa tilanteessa Finavian hallitus päätti valtioneuvoston budjettiriihessään esittämien linjausten mukaisesti lentoasema- ja lennonvarmistusmaksujen sekä turvamaksujen alennuksista kaupalliselle siviililentoliikenteelle. 1.9.2009 voimaantullut määräaikainen alennus oli suuruudeltaan noin 10 %. Näin parannettiin lentoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevaa kotimaan liikennettä. Hinnanalennuksella oli käänteinen vaikutus Finavian talouteen, sillä se merkitsi vuositasolla noin 20 miljoonan euron tulojen menetystä. Finavian panostukset toiminnan tehostamiseen auttavat osaltaan kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevia lentoyhtiöitä. Niiltä perittävät liikennemaksut ovat reaalisesti laskeneet jo useiden vuosien ajan, vaikka Finavian lentoyhtiöiden asiakaskysyntään perustuva investointiohjelma on samanaikaisesti ollut mittava. Hinnat ovat nousseet korkeintaan puolet inflaatiosta, väliin jäävä erotus on saatu aikaan parantamalla oman toiminnan tehokkuutta. Finavia pyrkii aktiivisella hinnoittelulla luomaan edellytyksiä lentoliikenteen tarjonnan positiiviselle kehitykselle. Finavian hintataso on eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Esimerkiksi turvamaksu on Suomessa alle puolet siitä mitä monilla Keski-Euroopan kentillä. Vuonna 2010 pääsemme vielä tätäkin edullisemmalle tasolle palvelujen kilpailutuksen ja uusien sopimusrakenteiden ansiosta. Lentoasemien lennonvarmistuspalveluista perittävät maksut ovat puolestaan selvästi alikatteelliset. Niitä rahoitetaan Finavian kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, jotka pysyivät matkustajamäärien vähentymisestä huolimatta edellisen vuoden suuruisina ja luovat edellytyksiä tarjonnalle. Kulujen sopeuttamista vähentyneisiin tuloihin Lentoyhtiöille annetun alennuksen lisäksi lentomarkkinoiden kangistuminen koetteli Finavian taloutta. Kulujen sopeuttamiseksi pienentyneisiin asiakastuloihin jouduimme käymään historiamme ensimmäiset koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Maaliskuusta kesäkuuhun kestäneet neuvottelut olivat avoimet ja hengeltään hyvät. Yt-neuvottelukunnassa pohdittiin rakentavasti, millaisten toimenpiteiden avulla viiden miljoonan euron säästötavoitteisiin voidaan päästä. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittiin lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä lomautuksista. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta avoin ja vuorovaikutteinen neuvotteluprosessi oli osallistujille raskas. Haluan antaa kiitosta henkilöstön edustajille siitä, että he ymmärsivät hyvin kansainvälisen talouskriisin vaikutukset toimialaan ja Finavian tarpeen turvata pitkän aikavälin kehitysmahdollisuudet. 6 M AT K O J A. M A I S E M I A
F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 7
Finavian toiminta edistää suomalaista kilpailukykyä Lentoliikenne sitoo Suomen alueet muuhun maailmaan Taloussuhdanteet muuttuvat ja niiden myötä myös lentoliikenteen matkustajamäärissä on nousuja ja laskuja. Lentoliikenteen merkitys Suomelle ei kuitenkaan muutu. Suomi on merien eristämä laaja pohjoinen maa, josta on pitkä matka niin elinkeinoelämän tärkeisiin vientikohteisiin, maailman kulttuuri- ja tiedekeskuksiin, Euroopan unionin päätöksentekopaikkakunnille kuin lämpimiin lomakohteisiinkin. Lentoliikenne on suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen tekijä, sille ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikenteen palvelujen kautta Suomi on läsnä sekä Euroopassa että globaalisti. Finavia on vahvasti sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme lentoasemien palveluja yhdessä seutukuntien kanssa, jotta asemamme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten toimijoiden tarpeita. Alueellista tasa-arvoa edistävän vaikutuksen lisäksi 25 lentoaseman verkosto vähentää maaliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tiheän verkoston ansiosta maaliikenteelle on kaikkialla Suomessa vaihtoehtona lentoliikenne, joka on joukkoliikennevälineenä nopea ja turvallinen sekä parhaimmillaan energiatehokas. Liikenteestä aiheutuu kasvihuonekaasuja ja lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on globaalisti noin 2 %. Toimimalla järkevästi liikenteen ympäristörasitusta saadaan pienemmäksi. Lentokoneiden lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää 10 30 % jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä. Helsinki-Vantaalla jo 60 % kaikista laskeutumisista on näitä ympäristöystävällisempiä. Helsinki-Vantaa kannattaa koko lentoasemaverkostoa Taantuma ei ole muuttanut Helsinki-Vantaan asemaa Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen hubina eli solmukohtana. Tämä on näkynyt myös siinä, että Aasian lennot ovat säilyneet Finnairin strategian keskeisenä osana. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, sen kautta Aasian kulki 1 335 100 matkustajaa. Helsinki-Vantaan hub-aseman tuoma matkustajamäärä mahdollistaa monipuolisen lentoreittiverkoston, joka muuten olisi näin vähäväkisessä maassa mahdoton ylläpidettävä. Esimerkiksi Eurooppaan suuntautuvassa liikenteessä merkittävä osa suorista kohteista rakentuu Aasian liikenteen varaan. Siksi Helsinki-Vantaan aseman säilyttäminen kilpailtaessa kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta on koko maan kannalta keskeistä. Siitä syystä myös investoinnit Helsinki-Vantaaseen on katsottava sijoituksiksi paitsi koko Suomen lentokenttäverkostoon ja lentoliikenteeseen myös Suomen kilpailukykyyn ja läsnäoloon. Panostukset Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn ylläpitoon ja parantamiseen ovatkin olleet mittavat. Lentoaseman uuden, elämyksellisiin palveluihin ja matkustuksen sujuvuuteen satsaavan terminaalilaajennuksen juhlalliset avajaiset järjestettiin 10. joulukuuta. Kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan terminaalitiloihin sijoitettu uusi matkatavaran käsittelykeskus. Huippumodernin järjestelmän kapasiteetti ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailutekijöitä Helsinki-Vantaalle, jonka tavoitteena on olla maailman nopein transferkenttä. Markkinoinnissa Helsinki-Vantaan hub-asemaa on tuotu esiin Via Helsinki -konseptilla, joka korostaa Helsinki-Vantaan merkitystä tärkeänä vaihtokenttänä. Finavian luomien kilpailukykyisten puitteiden lisäksi ehyen matkustusketjun ja erinomaisen matkustajakokemuksen takaaminen sekä lentoaseman hyvän maineen säilyttäminen kuitenkin edellyttävät, että kaikkien lentoasemalla operoivien toimijoiden omat prosessit ovat kunnossa ja että työmarkkinat toimivat. Loppusyksyn kaltaiset viiveet ja peruuntumiset voivat syödä sitä kilpailukykyä, jota kaikki välttämättä tarvitsemme. Helsinki-Vantaan investoinneista päätettiin vuonna 2006. Vaikka matkustajamäärissä tapahtui vuonna 2009 selvää vähenemistä, investoinnin perustana ollut Aasian liikenteen volyymi on toteutunut, ja terminaali 2 on maksimikäytössä ruuhka-aikoina. Lentoaseman kehittämistä jatketaan. Finavia osallistuu esimerkiksi Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Radan valmistuttua lentoasemalta on rautatieyhteys Helsingin keskustaan. Muita lentoasemaverkostoon vuonna 2009 tehtyjä investointeja olivat muun muassa Kuusamon lentoaseman laajennus ja tilojen uudistaminen sekä hallituksen elvytysohjelmaan sisältynyt Oulun terminaalin laajennushankkeen käynnistäminen. Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi samat arvot säilyttäen Vuosi 2009 oli viimeinen, jolloin Finavia toimi valtion liikelaitoksena. Eduskunta vahvisti lakiesityksen, joka muutti Ilmailulaitos Finavian 1.1.2010 alkaen valtion kokonaan omis- 8 M AT K O J A. M A I S E M I A
ja hyvinvointia. tamaksi osakeyhtiöksi Finavia Oyj:ksi. Vuoden aikana tehtiin runsaasti yhtiöittämistä valmistelevia töitä. Yhtiömuodon muuttuminen, kuten uusi aina, voi herättää yhtiön henkilöstössä ja asiakkaissa epäilyksiä toimintalinjausten pysyvyydestä. Yhtiömuodon muutos on kuitenkin luonnollinen askel Finavian kehityksessä. Se ei vaikuta strategisiin linjauksiin, mutta antaa lisää edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi henkilöstö siirtyy perustettuun yhtiöön jatkuvuusperiaatteella niin työsuhteen pysyvyyden, työehtojen kuin eläkerahoituksenkin suhteen. Olemme sitoutuneet vahvasti lentokenttäverkoston ylläpitoon siinä laajuudessa kuin reittiliikenteellä on kysyntää. Haluamme myös jatkossa tuottaa palveluita kaikille asiakkaillemme sekä siviililentoyhtiöiden että ilmavoimienkin asiakastarpeista lähtien. Toteutamme Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Yhtiöittämisen yksi peruslähtökohta on, että asiakkaat saavat mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettuja palveluja ja maksavat tarvitsemastaan palvelusta. Kustannusperusteinen hinnoittelu antaa mahdollisuuden kilpailukykyisten hintojen tarjoamiseen jokaiselle asiakasryhmälle. Samalla se luo pohjan palvelujen tasapainoiselle kehittämiselle ja koko lentokenttäverkoston ylläpidolle. Muutosvalmiina uuden ajan kynnyksellä Vuodesta 2010 tulee Finavian tähänastisista vuosista haasteellisin. Näkemyksemme mukaan kotimaan liikenteen matkustajamäärät vähenevät noin viidellä prosentilla, kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät puolestaan pysyvät samana tai kasvavat hieman, osittain vertailuvuoden 2009 alhaisista matkustajamääristä johtuen. Matkustajamäärien kehitys on kuitenkin hyvin pitkälle riippuvaista sekä koko maailmantalouden että erityisesti Suomen yleisen taloustilanteen kehityksestä. Yhtiön talouden kannalta haasteita tuovat etenkin asiakkaille annettu hinnanalennus tulovirrassa sekä yhtiöittämiseen liittyvä siirtymävaiheen eläkeratkaisu, joka rasittaa taloutta 35 miljoonalla eurolla. Tiukassa taloustilanteessa meidän on korostetusti tutkittava kaikkia mahdollisuuksia tulojen kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Meidän on myös arvioitava omaa toimintaamme kriittisesti ja pohdittava, kannattaako kaikki nyt tehtävät asiat tehdä itse ja onko nyt ylläpidetty palvelutaso koko verkostossa toiminnan kannalta järkevin. Samalla omistajaratkaisuin luotiin kestävät edellytykset yhtiölle, kun sille apporttina annettu omaisuus, tuotannontekijämme, arvostettiin uudelleen alan tuotto-odotusten mukaiseen alempaan arvoon. Tehty arvonalennus on suuruudeltaan 230 miljoonaa euroa ja se heikensi Finavian viimeisen toimintavuoden tulosta, samoin kuin varauksena käsitelty Kehäradan 45 miljoonan euron rahoitusosuus. Ennen näitä yhtiöittämiseen liittyviä eriä konsernin tulos oli 25,4 miljoonaa euroa positiivinen. Taantumasta on aiheutunut lentoliikennealalle pysyviä muutosvaikutuksia, entinen aika ei sellaisenaan palaa. Monet lentoyhtiöt ovat kannattavuuskriisissä ja alalla on odotettavissa konsolidaatiokehitystä. Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuutensa Suomessakin jo 9 %:iin ja ovat omalla tarjonnallaan tavoittaneet uusia asiakasryhmiä. Olemme Finaviassa kehittäneet asiakasyhteistyötä jotta kykenemme paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin sekä tarjoamaan asiakaslähtöisempiä ratkaisuja kustannustehokkaasti. Finavia on perustaltaan vahvassa kunnossa ja uudistettu organisaatiorakenne tukee päivittäistä toimintaa sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Osaava ja motivoitunut henkilöstömme on osoittanut tiukassa taloustilanteessa uudistumiskykynsä ja sen, kuinka se kykenee toimimaan sekä Finavian että koko ilmailualan hyväksi. Tällä tiellä me jatkamme Finavia Oyj:ssä. Samuli Haapasalo Toimitusjohtaja F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 9
Finavia lyhyesti Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut ja vastaa lentoasemien prosesseista, terminaalien ulko- ja sisäpuolisesta infrastruktuurista ja palveluista alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Lennonvarmistusliiketoiminnan tehtävänä on parantaa asiakkaiden toimintaedellytyksiä tuottamalla turvallisia ja lisäarvoa antavia palveluja. Se vastaa ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista vastuualueellaan Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrrattuna melko ruuhkaton. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palvelut kattavat lentoasemien myymälä-, kioski-, ravintola- ja kokouspalvelut sekä pysäköinti- ja mainostilat. Lentoasemilla toimivat eri yhteistyökumppanit tuottavat pääosan palveluista. Airpro-liiketoiminta. Finavian tytäryhtiö Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita sekä matkustajille että liikenne- ja matkailuyrityksille. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus, jonka ansiosta erilaiset lentoasemilla vaadittavat tehtävät hoituvat laadukkaasti. Kiinteistöliiketoiminta. LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj on Finavian tytäryhtiö. LAK:n tavoitteena on tarjota parhaat toimitilaratkaisut lentoasemilla. LAK vuokraa lentoasemilla omistamistaan rakennuksista toimitilaa lähinnä lentoliikenteen piirissä toimiville yrityksille. Yhtiön omistuksessa on toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. M AT K O J A 10. M A I S E M I A
Finavian arvot T U R VA L L I S U U S > > > > Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. T E H O K K U U S J A U U D I S T U M I S K Y K Y > > > > Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. A S I A K A S H Y Ö T Y > > > > Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Y H T E I S T Y Ö > > > > Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. F I N AV I A N T O I M I N TA A N L I I T T Y V I Ä L I N K K E J Ä : Finavian kotisivut: www.finavia.fi Airpro Oy: www.airpro.fi LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: www.lak.fi Turvallinen kiitotie -kampanja: www.kiitotie.fi Finavian ympäristökatsaus julkaistaan vuosittain erikseen painettuna. Myös verkossa: www.finavia.fi/ymparisto/ymparistojulkaisut Ilmailutiedotusjulkaisut: www.ais.fi www.lentoliikennejailmasto.fi F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 11
Tiiviit yhteydet muuhun maailmaan ovat tärkeitä talouden lisäksi myös yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi yliopistoille kanssakäyminen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa on muodostunut elinehdoksi, Euroopan unionin käytännöt edellyttävät jäsenmaiden tiivistä yhteistyötä ja kulttuurista toivotaan vientituotetta. Kattava lentokenttäverkosto on myös tuonut sekä Suomen että muiden maiden vapaa-ajan kohteet jokaisen matkustajan saavutettaviksi, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Liikenne on kaksisuuntaista; Suomesta mennään ulkomaille ja muualta tullaan Suomeen. Siinä missä suomalaisyrityksen myyntimies matkaa Helsinki-Vantaalta Euroopan nopeimmalla yhteydellä kymmenessä tunnissa Tokioon tärkeään asiakastapaamiseen, sadat puolalaiset ammattimiehet pääsevät kotiseudultaan suoralla lentoyhteydellä vaivattomasti ja nopeasti rakentamaan uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon. Lapin matkailuelinkeino puolestaan luo kymmenilletuhansille brittituristeille aidon joulutunnelman samanaikaisesti, kun suomalaiset nauttivat auringonvalosta kaukana kotimaasta. Lennonvarmistuksen ohjaus ja regulaatio on Euroopan- tai maailmanlaajuista. Euroopassa lentoliikenteen haasteena on ilmatilan ruuhkautuminen, minkä johdosta Euroopan unioni haluaa kehittää ilmatilan käyttöä jäsenmaidensa rajoista riip- Lentämisen merkitys Suomi on vahvasti mukana globalisaatiokehityksessä: Maan talous on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta, vuonna 2008 bruttokansantuotteesta 45 % tuli viennistä. Vaikka taantuma on pudottanut hieman ulkomaankaupan osuutta, viennin merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta on edelleen keskeinen. Verkostoituneessa taloudessa yritykset hakevat kumppaneita eri puolilta maailmaa. Suomessa on kehittynyt monia oman alansa globaaleja kärkiyrityksiä ja niiden ympärille rakentuneita alihankintayritysten verkostoja. Samalla kun yritykset ovat säilyttäneet toimintojaan kotimaassa, ne ovat aktiivisesti laajentaneet toimintaansa muualle Eurooppaan ja muille mantereille. Nopeat yhteydet tärkeille markkinoille ja yhteistyökumppaneiden luokse ovat olleet edellytys näiden koko maan hyvinvointia rakentavien yritysten ja yritysverkostojen menestymiselle avoimessa taloudessa. Vaikka teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, henkilökohtaiset tapaamiset ja työvoiman liikkuvuus ovat säilyneet tärkeinä. Monet yritykset valitsevat sijaintinsa toimivien lentoliikenneyhteyksien perusteella. Samalla kun kansainväliset lentoreitit ovat sitoneet suomalaiset yritykset osaksi globaalia taloutta, kansalliset lentoyhteydet ovat ylläpitäneet ja lisänneet koko maan elinvoimaa ja alueiden tasa-arvoisuutta. Kanssakäymisen verkosto palvelee työ- ja vapaa-ajanmatkailua 12 M AT K O J A. M A I S E M I A
H e l s i n k i P i e ta r i 1 h, 18 lentoa viikossa Aikoinaan vierailijan piti tuoda mukanaan kivi suolle rakennetun Pietarin rakennusaineeksi. Nykyisin passi ja viisumi riittävät pääsyksi uuteen loistoon nousseeseen noin 5 miljoonan asukkaan metropoliin. istockphoto.com/anton_sokolov F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 13
Nopeat lentoyhteydet markkinoille ja yhteistyökumppan pumatta. Unionin jäsenmaiden ilmatilojen yhteisaluetta nimitetään Single European Sky -kokonaisuudeksi (SES). EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty ilmaliikenteenhallinta ja kehitysohjelma SESAR. Finavian vastuulla on Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut maan lentoasemilla, yhtiö osallistuu myös alan kansainväliseen toimintaan. Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtaja Matts-Anders Nyberg toimii Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien (NEAP) projektitoimiston vetäjänä. Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola on puolestaan NEAP-yhteenliittymän ylimmän päättävän elimen puheenjohtaja. Finavian intressi toimia aktiivisesti eurooppalaisilla päätöksentekoareenoilla perustuu tarpeeseen saada suomalaiset erityisolosuhteet huomioiduiksi, kun lennonvarmistuksen kansainvälisistä kehityslinjauksista päätetään. Kansainvälisillä foorumeilla tuodaan esiin myös Suomessa hyväksi havaitut kustannustehokkaat toimintamallit. SES-kehitykseen liittyy EU:n komission vaatimuksesta tapahtuva toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sen mukaisesti Eurooppa jaetaan yhdeksään ilmatilan lohkoon, joista Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan lohkoon (NEFAB). Ilmatilan muutoksilla tavoitellaan sitä, että koneet pääsisivät kohteisiinsa suorinta tietä. Se sujuvoittaisi liikennettä, vähentäisi polttoaineenkulutusta ja samalla liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Valtioiden rajat ylittävien ilmatilan lohkojen käyttöönotto edellyttää valtioilta yhtenäisiä lennonvarmistuspalveluja ja työmenetelmiä. Suomi tekee käytäntöjen kehittämistyötä yhdessä muiden Pohjois-Euroopan ilmatilan lohkoon kuuluvien maiden kanssa. Aluelennonjohdon rakenteet uudistettu SES-regulaatio edellyttää palveluntarjoajilta mahdollisimman kustannustehokasta toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Finavian osalta se on edennyt palveluiden rakenteellisiksi uudistuksiksi. Finavian lennonvarmistuspalveluiden tuotanto perustuu vuonna 2008 määriteltyyn neljään valtakunnalliseen palvelukonseptiin (Enroute Services-, kansainvälinen lentoasema-, yhteistoiminta-lentoasema- sekä peruslentoasemakonsepti). Toimintamalli selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kun konseptit määrittävät yhtenäiset menetelmät palveluiden tuottamiseksi. EU:n vaatimat tehostamistoimenpiteet keskittyvät pääsääntöisesti Enroute Services -palvelukonseptiin. Siihen sisältyviä palvelukokonaisuuksia ovat ilmaliikennepalvelu, ilmatilan hallintapalvelu, ilmaliikennevirtojen hallintapalvelu, ilmailun etsintä ja pelastuspalvelu, lennonneuvontapalvelu sekä ilmatilan valvontapalvelu. Enroute Services -palvelukonseptin lennonvarmistuspalveluiden tuotannosta vastaa Suomen aluelennonjohto. Tehostamistoimien yhteydessä alueorganisaatiot purettiin vuonna 2009 ja aluelennonjohto siirrettiin suoraan tuotannonohjauksen alaisuuteen. Finavian hallitus on lisäksi päättänyt, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Sen mukaisesti Rovaniemen ja Tampereen aluelennonjohdot yhdistetään marraskuussa 2010. Samalla lentopelastustoiminta keskitetään Tampereelle. Organi- Liikevaihto liiketoiminnoittain Miljoonaa euroa 64,8 59,2 5,0 165,7 Lentoasemaliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Muut Lennonjohdosta aiheutuneet viiveet % 10 8 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 lähde Eurocontrol: CFMU Viivästyneiden lentojen osuus kaikista lennoista (%) Suomesta johtuvien viivästyneiden lentojen osuus (%) euroa 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lennonvarmistus- ja lentoreittimaksut 2009 Konetyyppi A320 Lentoreittimaksut Lennonvarmistusmaksu Keflavik Tallinn Riga Dublin Warsaw St. Petersburg Helsinki Prague Athens Lisbon Stockholm - Arlanda Vilnius Vienna Paris - CdG Copenhagen Oslo Amsterdam Rome London - Heathrow Frankfurt Zurich Brussels Madrid 14 M AT K O J A. M A I S E M I A
eiden luo ovat edellytys maan hyvinvoinnille. saatiomuutoksella halutaan tehostaa suunnittelua ja selkiyttää johtamista. Palveluiden keskittämisellä saavutetaan vuoteen 2019 mennessä runsaan 4 miljoonan euron säästöt verrattuna aiempaan toimintamalliin. 25 lentoaseman verkosto tuo elinvoimaa koko maahan Suomalaisen sanonnan mukaan maantieteelle emme voi mitään. Sijainti meren takana kaukana pohjoisessa eristää Suomen muusta Euroopasta, sen nopeista maaliikenneyhteyksistä. Tavaroiden kuljettamiseen on usein järkevää käyttää meri-, rautatie- ja maakuljetuksia, mutta ihmisten kulkuvälineeksi lentokone on usein ainoa mahdollinen vaihtoehto, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopan tiheään asutuilla alueilla. Eikä tavarankaan tulo saa aina kestää ylimääräisiä päiviä. Jos esimerkiksi tehtaan tuotanto seisoo puuttuvan varaosan takia, silloin jokainen tunti maksaa todella paljon. Finavian strategiana on luoda lentoliikenteessä välttämättömät kilpailuedellytykset Suomelle ja sen talousalueille. Finavia haluaa toimia asiakaslähtöisesti ja on sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomessa on maan väkilukuun suhteutettuna yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkostoista. Sen ansiosta jokainen suomalainen asuu varsin lyhyen matkan päässä lentoasemalta. Maakuntalentokenttien ohuet liikennevirrat eivät mahdollista suoria lentoja Euroopan pääkohteisiin, mutta Helsinki-Vantaan kautta suomalaisilla on yhteys auki kaikkialle maailmaan. Lentoasemilla on myös suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Vuonna 2007 Helsingin kappakorkeakoulun tuottamassa tutkimusprojektissa selvitettiin Helsinki-Vantaan taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että lentoasema tuo suorasti noin 14 000 työpaikkaa ja epäsuorasti noin 72 000 työpaikkaa. Niiden yhteenlaskettu osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,17 %. Lentoasemien palveluja kehitetään yhdessä seutukuntien kanssa vastaamaan yhä paremmin paikallisia asiakastarpeita. Hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja tasapuolista Finavian lentoasemaverkosto koostuu 25 lentoasemasta, joista 21 on säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Lisäksi verkostoon kuuluu kolme sotilaslentoasemaa. Lentoasemien rahoitus perustuu Finavian liiketoimintojen kokonaiskannattavuuteen ja siihen rakentuvaan niin sanottuun verkostoperiaatteeseen. Tämä merkitsee, että valtio saa koko lentoasemaverkoston puhtaasti kaupallisena liiketoimintona käyttöönsä ilman, että sen tarvitsee käyttää budjettirahaa lentoliikenteen infrastruktuuriin. Verkostomalli on Euroopassa käytössä harvaanasutuissa, pinta-alaltaan isohkoissa maissa sekä valtioissa, joissa lentoja tarvitaan saaristoyhteyksiä sisältävien yhteyksien hoidossa. Finavia saa kaksi kolmasosaa tuloistaan lentoliikenteen maksuista, jotka ovat eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Maksujen edullisuus vahvistaa suomalaisten lentoasemien tilannetta kansainvälisessä kilpailussa, jota lentoasemat käyvät saadakseen lentoja kentilleen. Kolmasosa tuloista tulee muusta toiminnasta. Finavian perimät palveluhinnat lentoyhtiöiltä ovat samat kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla, ainoastaan erilaisesta palvelutasosta seuraa hintoihin pientä vaihtelua. Finavia noudattaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Kaupallisen liiketoiminnan tuloilla tuetaan pieniä lentoasemia Euroopan unionin lentoasemamaksudirektiivi hyväksyy kansalliset lentoasemaverkostot sekä verkoston sisällä yhtenäiset hinnat. Sen mukaisesti taloudellisesti kannattavat isot lentoasemat voivat tukea pieniä lentoasemia. Direktiivi on jo voimassa ja siinä on myös Suomea velvoittavaa laisäädäntöä. Siirtymäsäännösten puitteissa direktiivi tullaan implementoimaan suomalaiseen lainsäädäntöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Finavian pienten lentoasemien vähät operaatiot eivät riitä kattamaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvia kuluja. Pienten lentoasemien taloudelliset tappiot katetaan direktiivin periaatteiden mukaisesti muun muassa kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla. Finavian kaupalliset tuotot syntyvät pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Näitä ovat terminaalien liiketilavuokrat, pysäköintituotot, mainosvuokrat ja tax-free-myyntituotot. Lentoaseman sisällä lentoyhtiöiden haluamat palvelut voivat vaihdella ja sen myötä myös palveluista perittävä hinta. Finaviassa katsotaan, että sen pitää kehittää palvelutarjontansa sellaiseksi, että kaikille toimijoille löytyy toiminnan edellyttämät optimaaliset palvelut. Tämän periaatteen mukaisesti Tampereen ja Turun lentoasemilla on myös low cost -terminaalit, joissa Finavia toimii alemmalla palvelutasolla. Näitä kaikille operaattoreille avoimia terminaaleja ovat hyödyntäneet tietyt F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 15
Lentoliikenteen vaatima infrastruktuuri on kevyt: halpalentoyhtiöt, joiden tarjoamat uudet reitit ovat rikastuttaneet reittitarjontaa ja edullinen hintataso on houkutellut uusia asiakasryhmiä matkustajiksi. Halpalentoyhtiöiden kasvattama liikennemäärä parantaa lentoasemien käyttöastetta ja auttaa samalla koko asemaverkoston ylläpidossa. Lentoasemat vastuullisena osana ympäröivää yhteiskuntaa Lentoliikenne sitoo Suomen alueet yhteen ja kytkee ne tiiviisti muuhun maailmaan, mutta lentoliikenteen tarvitsema infrastruktuuri on maantie- tai rautatieliikenteeseen verrattuna vähäinen. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Tutkimuksen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin tarkasteltaessa liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljetettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Finavian tavoitteena on, että lentoliikenne rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Finavian paikallista ympäristövastuuta korostaa ympäristölainsäädäntö, joka edellyttää koko lentoaseman toiminnan ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset käsittävää ympäristölupaa. Lupahakemuksen yhteydessä lentoaseman toiminta ja sen ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisessa julkisessa prosessissa, jonka tuloksena saadaan toimintalupa ja toimintaa koskevat määräykset. Lupaprosessien kautta Finavia on kytketty toimimaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on tehty aktiivista asukasyhteistyötä, ja viranomaiset järjestivät ympäristölupahakemukseen liittyvän julkisen kuulemistilaisuuden Tikkurilan lukiossa. Siihen osallistui noin sata asiasta kiinnostunutta. Vuonna 2009 päätökset saatiin Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien ympäristöluvista. Lisäksi kahden aseman luvat ovat käsittelyssä hallinto-oikeuksissa ja kuuden luvan käsittely on lupavirastoissa kesken. Vuonna 2009 tehtiin meluselvitys viidelle lentoasemalle sekä ympäristölupien mukaiset melunhallintasuunnitelmat laadittiin kahdelle lentoasemalle. Finavian ympäristöyksikkö julkaisee kertomusvuodesta erillisen ympäristöraportin. Lentoliikenne kantaa oman osansa ilmastotalkoissa Ilmaston lämpenemisen haaste koskettaa koko maailmaa ja yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Liikenne tuottaa kasvihuonekaasuja, niiden osuus ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 13 %. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2 % globaalisti ja päästöjen ilmastovaikutus 3 4 %. Lentoliikenne on edelläkävijä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien taloudellisten ohjauskeinojen käytössä. Euroopan unioni on ollut asiassa aktiivinen ja vienyt lentoliikenteen osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 alusta lukien. Suuntaus on oikea, sillä lentoliikenne on kansainvälistä, joten myös sen aiheuttamien päästöjen vähentämiskeinojen on perustuttava kansainvälisiin sopimuksiin. Finavia on ollut mukana laatimassa liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittista ohjelmaa ja toimeenpanee sen Kansainvälisen liikenteen matkustajien kohteet 2009 Kotimaan liikenteen matkustajien kohteet 2009 Matkustajien määrä Euroopassa ja Aasiasta Eurooppaan 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 74,8 % 100 000 000 50 000 000 EU Aasia Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka Afrikka Lähi-Itä Etelä-Amerikka Helsinki-Vantaa Oulu Rovaniemi Kuopio Vaasa Kittilä Muut (15 kpl) 0 2005 2006 2007 2008 2009 Eurooppa Eurooppa-Aasia Lähde: AEA. Tilastoissa vain eurooppalaisten yhtiöiden (pl. halpalentoyhtiöt) matkustajat. 16 M AT K O J A. M A I S E M I A
6 kilometriä kiitotietä vie Helsingistä Kajaaniin. tavoitteita usein eri tavoin. Finavia kehittää yhteistyötään liikennejärjestelmän suunnittelijoiden kanssa lentoasemien paikallisten joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Finavia osallistuu esimerkiksi Helsinki-Vantaan maaliikenneyhteyksiä merkittävästi parantavan Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Valmistuttuaan Kehärata yhdistää lentoaseman rautatieverkostoon, jolloin lentoasemalle pääsee junalla niin Helsingin keskustasta kuin muualtakin Suomesta. FINAVIA Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) 2008 2009 Liikevaihto 312,4 294,8 - muutos- (%) 7,6 % -5,7 % Käyttökate 86 74,1 - käyttökate- (%) liikevaihdosta 27,5 % 25,1 % Liikevoitto 41,4-203,9 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,3 % -69,2 % Voitto 34,7-252,3 - voitto (%) liikevaihdosta 11,1 % -85,6 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,3 % -44,8 % Tuotto peruspääomalle (%) 18,8 % -136,7 % Tuotto koko pääomalle (%) 4,1 % -39,0 % Omavaraisuusaste (%) 71,2 % 51,6 % Investoinnit 108,0 76,2 Investoinnit (%) liikevaihdosta 34,6 % 25,8 % Liikenteen hintamuutos (%) keskimäärin 1,1-2,4 Henkilötyövuodet (htv) 1 721 1 721 Palkat ja palkkiot 76,7 78,8 FINAVIA-KONSERNI Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) 2008 2009 Liikevaihto 336,1 321,0 - muutos- (%) 8,3 % -4,5 % Liikevoitto 46,6-197,0 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6 - voitto (%) liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle (%) 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste (%) 61,8 % 44,7 % Investoinnit euroa 112,7 78,4 Investoinnit (%) liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Taseen loppusumma 966,4 769,4 Henkilötyövuodet (htv) 2202 2218 Henkilötyökertymä henkilötyövuosina = henkilöstö keskimäärin. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 17
Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Vuotta 2009 leimasi nopeasti syventynyt kansainvälinen talouskriisi, joka ulotti vaikutuksensa kaikkialle maailmaan. Talouden kangistuminen ja kasvulukujen kääntyminen miinusmerkkisiksi heijastuivat lentoliikenteeseen: matkustajamäärät vähenivät niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopassa matkustuskilometrit lentoliikenteessä vähenivät vuodessa 5 %. Vuonna 2009 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta huolehti 310 760 lennosta. Kotimaan lentoja oli 135 328, kansainvälisiä lentoja 135 344 ja ylilentoja 40 088. Tavaraliikenteen tonnimäärä oli 133 735, vähennystä edelliseen vuoteen oli 16 %. Matkustajamäärät vähenivät erityisesti kotimaan liikenteessä Vuonna 2009 lentoliikenteen matkustajamäärä supistui Suomessa 7,7 %. Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 16 193 529 matkustajaa, joista 30 % oli kotimaan liikenteen matkustajia. Juuri kotimaan matkustajamäärät putosivat eniten. Matkustajia oli 4 756 571, mikä merkitsi 12,2 % vähennystä edelliseen vuoteen. Kysyntä supistui etenkin työmatkustuspainotteisilla lentoreiteillä, esimerkiksi liikenne Ouluun väheni 14 %. Taantuma vähensi matkojen kysyntää, ja lisäksi lentoliikenne joutui maantie- ja junaliikenteen kanssa entistä kovempaan kilpailuun matkustajista. Kilpailua käytiin erityisesti alle kolmen tunnin ajomatkan päässä olevien kohteiden osalta. Kustannusten karsimisen korostuminen on näkynyt joissakin yrityksissä lisääntyneinä telekonferensseina ja vähentyneenä matkustamisena. Samalla yritykset ovat katsoneet vähentävänsä matkustamisen päästöjä. Ihmisten vapaa-ajan lentomatkustamiseen keskustelu päästöistä ei juuri ole vaikuttanut. Lentoasemien matkustajamäärät vähenivät kauttaaltaan, ainoastaan Kemi-Tornion matkustajamäärä 96 000 pysyi edellisvuoden tasolla. Matkustajamääriltään suurimmat lentoasemat olivat: Helsinki-Vantaa 12 609 000 (-6 %), Oulu 688 600 (-14 %), Tampere-Pirkkala 627 700 (-11 %), Rovaniemi 309 400 (-23 %), Vaasa 294 400 (-14 %), Turku 278 000 (-12%). Kotimaan liikenteessä lentoyhtiöiden markkinaosuudet olivat: Finnair 57 %, Finncomm Airlines 23 %, Blue1 17 % ja muut 2 %. Lapin tilausliikenteessä jäätiin edellisen vuoden volyymistä Lapin kotimaan liikenteen matkustajamäärä väheni 8,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisliikenne Lappiin väheni 12,8 %, kun kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät vähenivät selkeästi. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Pohjois-Suomen tilausliikenne laski 500 lennosta (2008) 388 lentoon, mikä tarkoittaa 22,4 % prosentin vähennystä edelliseen vuoteen. Kehitystä selittää suurelta osalta se, että noin 18 M AT K O J A. M A I S E M I A
H e l s i n k i T o k i o 9 h 45 min, 7 lentoa viikossa Helsingistä on Pohjois-Euroopan nopein reitti Tokioon. Helsinki-Vantaalta pääsee suoraan 60 kohteeseen Euroopassa, joten Helsingin ja Tokion väliselle reitille on myös hyvät jatkolentoyhteydet. istockphoto.com/bbossom F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 19
Helsinki-Vantaa on johtava vaihto FINAVIA-KONSERNI Konsernin tunnusluvut (milj. euroa) 2008 2009 muutos, % Liikevaihto 336,1 321,0-4 % Liikevoitto 46,6-197,0-523 % - liikevoitto % liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6-806 % - voitto % liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- % 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle % 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste % 61,8 % 44,7 % Investoinnit 112,7 78,4-30 % Investoinnit % liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Henkilötyövuodet 2 202 2 218 1 % Lisää tunnusluvuista sivulla 55. FINAVIA-KONSERNI Muut tunnusluvut 2008 2009 muutos, % Lentoasemien pinta-ala yhteensä, ha 10 393 10 365 0 % Säännöllistä reittiliikennettä operoivien yhtiöiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Säännöllisten reittiliikennekohteiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Matkustajamäärät, liikenneilmailu yhteensä 27 30 11 % 93 90-3 % 17 545 308 16 193 529-8 % Lentojen määrä, yhteensä 328 856 310 765-6 % Käsiteltyjen matkatavaroiden määrä Helsinki-Vantaa, kpl 5 210 000 4 800 000-8 % Rahtimäärä, tonnia 145 085 120 656-17 % Kuljetetun postin määrä, tonnia 14 083 13 079-7 % Lentokoneiden paikoituspaikkoja 192 195 2 % Vuokrattavat myyntitilat Helsinki- Vantaa, yhteensä m 2 8 210 10 371 26 % Autojen pysäköintipaikat, kpl yhteensä, Helsinki-Vantaa n. 10 500 n. 12 625 Vuodepaikkoja Aviapoliksen alueella 3 326 3 539 6 % Lisää tunnusluvuista sivulla 55. 80 % joulukuun tilauslennoista on tullut Iso-Britanniasta, jossa lentomarkkina supistui merkittävästi. Helsinki-Vantaa pärjäsi pohjoismaisia kilpailijoitaan paremmin Kansainvälisen liikenteen matkustajia Finavian lentoasemilla vuonna 2009 oli 11 436 958, mikä merkitsi 5,7 % vähennystä edellisvuoteen. Suomen kansainvälisten lentojen päälentoasemalla Helsinki-Vantaalla säännöllistä reittiliikennettä operoi 30 lentoyhtiötä 90 kohteeseen ympäri maailmaa. Helsinki-Vantaan kautta kulki yhteensä 12 608 962 matkustajaa (-6,2 %), ja kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 10 236 447 (-4,7 %). Koko Finavian liikenteen tärkeimmät kohdemaat olivat: Saksa 1 465 300 matkustajaa (-1,1 %), Ruotsi 1 105 600 matkustajaa (-12,2 %) ja Iso-Britannia 936 200 matkustajaa (-1,9 %). Matkustajamäärä kasvoi merkittävästi Portugaliin (+21,5 %) ja Latviaan (+19,4 %) liikennetarjonnan merkittävän kasvun myötä. Via Helsinki ylläpitää lentoasema- ja reittiverkostoa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän pudotus oli pienempi kuin muilla pohjoismaisilla päälentoasemilla. Kansainvälisiä vaihtomatkustajia kulki Helsinki-Vantaan kautta yli 2 miljoonaa (-5 %). Vaihtomatkustus muodostaa noin 20 % lentoaseman kansainvälisestä matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja on johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tärkeimmät Aasian kohdemaat olivat: Thaimaa (348 900 matkustajaa), Japani (321 500 matkustajaa) ja Kiina (287 100 matkustajaa). Matkustajamäärä Hongkongiin kasvoi (+8 %). Liikenne Intiaan supistui 39 % Mumbain reitin lopettamisen vuoksi. Myös Kiinan liikenne väheni 20 % Kantonin reitin lopettamisen vuoksi. Matkustajamäärä Yhdysvaltoihin kasvoi 10 % kasvaneen liikennetarjonnan myötä. Helsinki-Vantaa on maantieteellistä sijaintiaan hyödyntävä liikenteen solmukohta eli hub. Suorin reitti Aasiasta Eurooppaan ja esimerkiksi Delhistä New Yorkiin kulkee Suomen yli. Via Helsinki -konseptin mukaisesti Helsinki-Vantaa tarjoaa nopeat vaihtoyhteydet Aasiasta Eurooppaan. Via Helsinki -reitin (Helsingin kautta) merkitys koko Suomen lentoasema- ja reittiverkoston ylläpidolle on keskeinen. Merkittävä osa Euroopan 113 lentokohteesta ja lentovuorois- 20 M AT K O J A. M A I S E M I A