METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Mika Rekola & Eila Lautanen Riitta Kilpeläinen, Kaarlo Rieppo, Taru Siekkinen ja Jussi Välimaa Metsämiesten säätiö Ihminen ja metsä seminaari 2.12. 2013
Ohjausryhmä Nimi Paavo Pelkonen, prof. em. Aura Loikkanen, korkeakoulupalveluiden johtaja Karl-Erik Hasa, koulutuspäällikkö Anssi Niskanen, johtaja Timo Tolppa, toimitusjohtaja Jari Yli-Talonen, toiminnanjohtaja Jyrki Ketola, metsäasiantuntija Organisaatio UEF TAMK Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala Suomen metsäkeskus, Pohjois- Karjala Metsäkonepalvelu Oy Päijät-Hämeen mhy METO ja Taaleritehdas
Sisällys Tausta Tavoite Nykytila Kehittämiskohteet: Koulutusmäärät Sisällöt Markkinointi Ohjauskeinot Päätelmät TOP 10 kehittämiskohteet
Tausta Yleistä Globalisaatio, väestön kasvu ja ikääntyminen, IT, ilmastonmuutos, palveluvaltaistuminen, yrittäjyys Metsäalan murros Massa- ja paperi Uudet tuotteet, biotalous, ekosysteemipalvelut, metsäenergia, puurakentaminen + Koulutus Metsäalan vetovoima, koordinaatio Metsäalan osaamisklusteri, Suomen koulutusmaine + Liiketoimintaosaaminen, elinikäinen oppiminen
Tavoite Kehittämiskohteet Koulutusmäärät Sisällöt Markkinointi Ohjauskeinot
Nykytila keskeisiä tietolähteitä Sijoittumisselvitys: metsäalan koulutuksen esiselvityshanke Osaaminen: TTS-substanssiosaaminen Osaaminen ja sijoittuminen: MEKOT
Tulevaisuuden tarpeet keskeisiä tietolähteitä Osaaminen: TTS-substanssiosaaminen Työvoimatarve: Metsäteho Savotta 2020 Laadullinen ennakointi: TTS
Tutkintojen ryhmittely 2. aste Metsäalan perustutkinto Metsäkoneenkuljettajan tutkinto (at) Metsäkoneasentaja (at) Puutavara-autonkuljettaja (at) Metsien monikäyttö (at) Luonto- ja ympäristöala Metsätaloustuottaja Metsämestari (eat) Ammattikorkeakoulut (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK, ylempi AMK) Yliopisto (YO) Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tutkijakoulutus
Metsäala ja toimialatilastot Metsäalan jakaantuu monelle tilastoluokituksen toimialalle Metsätalous: metsänhoito, puunkorjuu, luonnon tuotteiden keruu sekä metsätaloutta palveleva toiminta Teollisuus: kemiallinen ja mekaaninen metsäteollisuus Kuljetus ja varastointi: puutavaran kuljetus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta: maisemanhoitopalvelut Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta: tutkimus Koulutus: metsäalan opetus
Metsäalan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri toimialoille 2010 Kuljetus ja varastointi; 7,2 Maa-, metsä- ja kalatalous; 39,9 Tukku- ja vähittäiskauppa ; 7,5 Rakentaminen; 6,9 Teollisuus; 13,9
Työllistyminen Metsäalan tutkinnon suorittaneet työllistyneet hyvin luonto- ja ympäristöalan tutkinto poikkeus Metsäalaan liittyy kausivaihtelua työllisyydessä Erityisesti metsäkoneenkuljettajan ja puutavara-auton kuljettajan tutkinnon suorittaneilla Työttömyys liittyi tutkinnon suorittaneilla työmarkkinoille kiinnittymisvaiheeseen ja oli enimmäkseen lyhytkestoista
Metsätalouden toimialalla toimivien (n=17 957) koulutusrakenne 2010 Koulutusala Osuus Metsäala 39% Jokin muu koulutusala 35% Lukio 4% Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 22% Yhteensä 100%
Sisällys Tausta Tavoite Nykytila sijoittumiselvitys Kehittämiskohteet: Koulutusmäärät Sisällöt Markkinointi Ohjauskeinot Päätelmät TOP 10 kehittämiskohteet
Kehittämiskohde: Koulutusmäärät Tietolähteitä: Strandström, M. ja Pajuoja, H. 2013. Metsäsektorin työvoimatarve. Savotta 2020. Metsätehon raportti 224. Honkatukia, J., Ahokas, J., Marttila, K. 2010. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. VATT Tutkimukset 154. Ahokas J. & Honkatukia, J. 2011. Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008-2025. VATT Tutkimukset 166. Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari, M. ja Savioja, H. 2011. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:25.
Koulutusmäärien ennakointi Alkutila: työlliset Toimialakehitys Poistuma Ammatin ja koulutuksen vastaavuus Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus Aloittajatarve
Metsätalouden työllisten määrä Lähde Menetelmä /aineisto Työlliset Sijoittumisselvitys Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 17 957 (v. 2010) Savotta Vaihtoehtolaskelmat 16 310 (v. 2012) VATT Laskelma 19 962 (v. 2011) Metla (Tilastokeskus) Työvoimatutkimus 23 000 (v. 2011)
Metsätalouden työllisten määrä 2020/2025 Lähde Menetelmä Työlliset (2020 tai 2025) Savotta Vaihtoehtolaskelmat -9,7 +12,0% (2020) VATT/OPH Perusura- ja tavoiteuralaskelmat -48-20% (2025) Päivitys tulossa joulukuussa 2013 25.11.2013 Erot Savotta ja VATT/OPH tarkasteluihin: Toimialan kokonaiskysyntä ja hakkuiden määrä Toimialan teknologian tuntemus Työvoiman rakenteen tuntemus
Savotta 2020 Uusien työllisten tarve
Tausta Tavoite Nykytila sijoittumiselvitys Kehittämiskohteet: Koulutusmäärät Sisällys Sisällöt Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja 2020-tutkimushankkeen tulosten mukaan Markkinointi Ohjauskeinot Päätelmät TOP 10 kehittämiskohteet
2. Ammatillisesta koulutuksesta eväitä työelämään Substanssiaineisto 2012-2013 2.1 Metsäoppilaitosten metsällisen osaamisen koulutus varsin onnistunutta (3,2 4,5 asteikolla 1-6) -lisäkoulutustarve ilmeinen (metsäkoneyrittäjät) 7,0 6,0 5,9 5,6 5,6 5,7 Metsäosaamisen karttumislähteet 5,0 4,0 3,0 3,7 4,5 4,3 3,2 3,2 3,0 3,3 4,7 2,8 4,0 4,0 4,0 3,3 3,3 2,4 2,0 1,0 0,0 Työelämä Opinnot metsäoppilaitoksessa Harrastukset Muu, mikä? Lisäkoulutus Metsäkoneenkuljettajat Metsäkoneyrittäjät Metsurit Metsäenergian tuottajat Asteikko: *Metsäkoneenkuljettaja: *Metsäkoneyrittäjä:mu *Metsurit: *Metsäenergian tuottaja: muut 1= ei ollenkaan muut lähteet ut lähteet -ei muita lähteet 2=vain vähän -keskustelu toisten kuljettajien -kollegojen tapaaminen lähteitä -kotona metsätaloutta 3=jonkin verran kanssa -tietotekniikka- - työskentely erilaisissa 4=melko paljon -alan kirjallisuus ja lehdet opinnot lämpölaitoksissa -itseopiskelu muulla alalla -erilaiset itseopiskelutietolähteet 6=erittäin 5=paljon -metsätaloutta kotona paljon 0
2.2 Metsäoppilaitosten muiden työelämävalmiuksien kehittäminen heikkoa (1,9-3,2 asteikolla 1-6) 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,8 3,5 3,7 Työelämä 3,7 2,6 Muun työelämäosaamisen karttumislähteet 1,9 3,2 2,7 Opinnot metsäoppilaitoksessa 3,0 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,1 1,8 1,3 3,0 4,0 Harrastukset Lisäkoulutus Muu, mikä? Metsäkoneenkuljettajat Metsäkoneyrittäjät Metsurit Metsäenergian tuottajat * Koneenkuljettaja: muut lähteet -kokemuksen kautta *Koneyrittäjät: muut lähteet -Koneyrittäjäliitto *Metsurit: muut lähteet *Metsäenergian tuottaja: muut lähteet - kansainväliset työtehtävät 2,5 Asteikko: 1= ei ollenkaan 2=vain vähän 3=jonkin verran 4=melko paljon 5=paljon
2.3 Tutkimuksen tulosten mukaan työmarkkinarelevanttiuden kannalta metsäosaaminen ja muut työelämätaidot ammateissa yhtä tärkeitä
2.4 Metsäalan ammateissa tarvittava osaamisen taso Perustuu 15 metsäalan yrityksen työvoiman palkkaajan haastatteluihin Osallistamista edistävä kompetenssi:vastuunotto omasta kehittymisestä Osallistamista edistävä kompetenssi:vastuunotto omasta toiminnasta Ammatillinen kompetenssi:suoriutuu itsenäisesti työtehtävistä 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 Menetelmällinen kompetenssi:kyky ratkaista työssä esiintyvät ongelmat Sosiaalinen kompetenssi:yhteistyöky-ky eri tahojen kanssa Osallistamista edistävä kompetenssi:päätök-sentekokyky Sosiaalinen kompetenssi:empatiakyky Osallistamista edistävä kompetenssi:orga-nisointitaito Osallistamista edistävä kompetenssi:kyky muokata omaa työtä - Metsäalan ammateissa pelkkä tekninen osaaminen ei riitä; tarvitaan vastuunottoa omasta toiminnasta ja kehittymisestä - Nuoren sitouttaminen vastuunottoon itsensä kehittämisestä ei tapahdu puhumalla elinikäisestä oppimisesta ; tarvitaan nuoren itsensä sisäistämä lähestyminen
2.5 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 1.Ammatillisen koulutuksen tulisi olla kokonaisvaltaista ammattiin kasvattamista pelkän teknisen osaamisen opettamisen sijaan - täsmällisyys, yrittäjämäinen ote työntekoon, vastuunotto oman työn tuottavuudesta/- jäljestä/itsensä kehittämisestä ja vuorovaikutustaidot 2.Työelämärelevanttiutta muissa työelämätaidoissa ei saavuteta lisäämällä ammattia tukevien aineiden erillistä määrää - sisällyttäminen osaksi ammatillisia aineita - opetustoteutusten kehittäminen oppilaitoksissa ammatin kouluttamiseksi niin, että siinä kehittyvät myös muut työelämätaidot 3.Kokonaisvaltainen ammattiin kasvattaminen vaatii opettajalta opettavan ammatin hallintaa - opettajapätevyydet >< opetettavan ammatin tuntemus/osaaminen - opettajien työelämäjaksot/ taitojen ylläpito ja kehittäminen - oman opettajuuden jatkuva kehittäminen
3. Metsätalousinsinöörikoulutus ja työelämä (Mekot - aineisto 2011 ja substanssiaineisto 2013) 87 % 2000-2008 valmistuneista metsätalousinsinööreistä työskentelee metsäalalla ja 5% muilla aloilla työnkuvat ja osaamistarpeet työssä laajat laajenemassa edelleen (asiantuntijatehtäväkuvat yleistymässä) - siirrettävät taidot ja alan substanssi tasaväkisesti ammatissa tarvittavia tärkeitä tai erittäin tärkeitä taitoja metsäosaamisen tarpeet ammatissa vahvat - laaja, monipuolinen käytännön osaaminen
TOP -20
Tyytyväisyys suoritettuihin opintoihin työuran kannalta 68, 3% tyytyväisiä/erittäin tyytyväisiä 31,7 % tyytymättömiä huomattavat oppilaitoskohtaiset erot( mukana suomenkieliset oppilaitokset) Tyytyväisyys suoritettuihin opintoihin työuran kannalta oppilaitoksittain Tyytymätön Tyytyväinen 47,6 75 85,2 62,9 66,7 54,8 75 52,4 25 14,8 37,1 33,3 45,2 25 A B C D E F G
Opintojen ja työn vastaavuus - 70 % vastaajista määritti työn ja opintojen vastanneen toisiaan täysin, erittäin paljon tai paljon - 30 % mielestä ne vastasivat vain osin tai ei lainkaan - huomattavat oppilaitoskohtaiset erot Työn ja opintojen vastaavuus oppilaitoksittain Täysin/erittäin paljon Paljon Osittain tai ei lainkaan 38,1 23,1 18 19,2 20 45,5 23,6 25,5 43,9 23,8 19 42,9 19 57,7 62 24,2 30,3 50,9 29,3 26,8 57,1 A B C D E F G
3.1 Metsätalousinsinöörikoulutuksen kehittäminen Vuosikymmenien kilpailu olemassaolosta ja opiskelijoista pakottanut mti - koulutuspisteet kehittymään opiskelijat varsin tyytyväisiä amk - opetukseen koulukohtaiset opetussuunnitelmat rakennettu kehittämään yhteistyötaitoja mm. problem based- opetus, ryhmätyöskentely käytännön töissä, työelämäluennoitsijat puunhankinnan ja korjuun opetuksessa haasteita pysyä työelämän tasalla: sidonnaisuus opettajaan, opettajan käytännön osaamiseen ja työelämäyhteyksiin Kaikkia jäljellä olevia mti - koulutuspaikkoja tarvitaan tuottamaan jatkossa alalle riittävä määrä osaavaa työvoimaa tutkimuksen oppilaitoskohtaisten tulosten jalkauttaminen vain ao. oppilaitosten käyttöön kehitystyötä varten (substanssin jatkohanke 2014) välttäen negatiivisen kierteen syntymistä Opettajapätevyydet >< käytännön osaaminen opetettavassa ammatissa
4.Metsänhoitajakoulutuksella työelämään (Mekot - aineisto 2011 ja substanssiaineisto 2013) 53,7 % 2000-2008 valmistuneista metsänhoitajista työskentelee metsäalalla ja 26,7 % aivan muilla aloilla ratkaisevaa opintomenestyksen ja myöhemmän työuran kannalta opintojen ohjaus 1.työharjoittelun yhteydessä (R. Kilpeläinen: Mekot -haastatteluaineisto 2011) työnkuvat vaihtelevat työskentelyalasta/ työtehtävästä riippuen ja osaamistarpeet laajat siirrettävät ja akateemiset taidot tasaväkisesti (1.-3.neljännes osaamistarpeista) ammatissa erittäin tärkeitä ja tärkeitä taitoja metsällinen osaaminen viimeisessä tarveneljänneksessä ( vähäinen merkitys- jonkin verran merkitystä) - pääaineittain tarkasteltuna pääaineen mukainen tai siihen liittyvä osaaminen yhden astevälin korkeampi (vähäinen jonkin verran) -metsäteknologiaa (Helsinki) opiskelleilla metsäosaamisen tarve työssä suurin: puunhankinta ja korjuu, arvo 4,3, sija 19.
TOP -20
Tyytyväisyys suoritettuihin opintoihin työuran kannalta 65 % tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 35 % tyytymättömiä Metsänhoitajat- tyytyväisyys opintoihin työuran kannalta Tyytymätön Tyytyväinen 69,4 58,9 30,6 41,1 Helsinki Itä-Suomi
Työn ja opintojen vastaavuus 22,7 % vastaajista koki opintojen ja työn vastanneen täysin tai erittäin paljon 58, 3% ei lainkaan tai vain osittain Metsänhoitajat- työn ja opintojen vastaavuus yliopistoittain,%,n=259 Täysin/erittäin paljon Paljon Osittain tai ei lainkaan 57,1 60,3 18,6 18,9 24,3 20,8 Helsinki Itä-Suomi metsäalalla työskentelevistä vastaajista 39% koki opintojen ja työn vastanneen täysin tai erittäin paljon Työn ja opintojen vastaavuus metsäalalla työskentelevillä metsänhoitajilla; %,N=132 Täysin/erittäin paljon Paljon Osittain tai ei lainkaan 34,7 26,2 39,2
4.1 Metsänhoitajakoulutuksen kehittäminen Opetus kehittänyt hyvin ryhmätyö ja sosiaalisia taitoja tiedonhankintataitoja tutkimustaitoja kykyä itsenäiseen työskentelyyn teoreettista osaamista paineensietokykyä Opetus kehittänyt heikosti oman alan käytännön osaamista (3. heikoin tieteenala tuottamaan suoraan työelämässä hyödynnettäviä taitoja; Sainio 2011) johtamistaitoja projektinhallintataitoja
opetuksen toteutuksen kehittäminen nykyisestä pirstaleisesta kurssikohtaisesta luennoinnista kohti suurempia ammatillisia (pääaine-) kokonaisuuksia -nykyinen periodimuotoinen luento-opetus ja tenttien kasaantuminen periodin loppuun johtaa pintaoppimiseen, jossa harjaantumista ei tapahdu ja opittu ei jää aktiiviseen käyttöön teorian ja käytännön opetusta tulisi jaksottaa enemmän yhteen ja koko opintojen ajalle - nyt käytännön taitojen opetus keskittynyt 1. ja 2. opintovuoden väliin pääsääntöisesti 4 kk jaksolle, jolloin opittua ei pystytä omaksumaan / harjoittelemaan riittävästi oman alan käytännön taidot kehittyvät heikosti - käytännön taitojen opetuksessa tulisi tehdä opettajavaihtoa ammatillisen koulutuksen kanssa opintojen ohjaukseen ja 1. työharjoittelupaikan hankintaan tulisi panostaa työharjoittelun kehittäminen (työelämäyhteistyö: UBC- malli) opetushenkilökunnan pedagogiseen osaamiseen ja pätevyyksiin tulisi kiinnittää huomiota
5.Metsäalan koulutus,opettajapätevyydet, opettajuus ja opettajien työssä jaksaminen Ammatillisen asteen opettajapätevyys 1.tutkintotaso:amk-insinööri 2.alan työkokemus :3-vuotta tulisi olla opetettavasta ammatista ja pitkällä /soveltuvalla työkokemuksella pitäisi voida kompensoida kohtaa 1 3.pedagoginen pätevyys (yleinen) tulisi olla osaksi alakohtainen (vuorovaikutus koulutusasteiden kesken ja alantyönopetus) Amk - opettajapätevyys 1.tutkintotaso :ylempi korkeakoulututkinto 2.alan työkokemus : 3-vuotta tulisi olla opetettavasta aineesta / käytännön työstä (operatiiviset tehtävät tulevat olemaan opiskelijoiden työkenttää) 3.pedagoginen pätevyys (yleinen) tulisi olla osaksi alakohtainen Yliopistot: ei pedagogista koulutusvaatimusta
Metsäalalle osittain oma alakohtainen opettajakoulutus työnopetus kontaktit eri koulutusasteiden opettajien välille Opettajien työelämäjaksot kaikille koulutusasteille opettajien tietojen päivitykseen ja työssä jaksamiseen oman opettajuuden jatkuva kehittäminen
Sisällys Tausta Tavoite Nykytila sijoittumiselvitys Kehittämiskohteet: Koulutusmäärät Sisällöt Markkinointi Ohjauskeinot Päätelmät TOP 10 kehittämiskohteet
Markkinointi Maakuntakohtaisten markkinointi/rekryverkostojen vahvistaminen Yhteistyö, sitouttaminen ja luottamus Koulutusorganisaatiot Muut sidoryhmät Peruskoulut ja lukiot Verkkomateriaalien selkeytys metsäpuhuu.fi, metsäopetus.fi, metsätieteet.fi opintopolku.fi (koulutusalan yhteinen kuvaus)
Sisällys Tausta Tavoite Nykytila sijoittumiselvitys Kehittämiskohteet: Koulutusmäärät Sisällöt Markkinointi Ohjauskeinot TOP 10 kehittämiskohteet
Ohjausjärjestelmät Nykytila: Opetuksen koordinaatio vähäistä Määrät ja alueellinen jakautuminen opetuksen laadun ja valmistuneiden seuranta Ehdotus: Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmä Metsätehon raportti 222 (2013) Ehdotus: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkosto Vapaaehtoinen yhteistyöelin Osallistujat sijoittavat osuutensa yhteisten selvitysten/kokeilujen rahoittamiseen ->sitoutuminen toimintaan
Tehtävät: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkosto a) Sisällöt (esim. Yhteisen teoria ja käytäntöosuuden suositukset) b) Seuranta (oppimistuloksien ja työelämärelevanssin mittaaminen) c) Ennakointi (työelämäselvitykset)
a) Sisällöt: esim. Teoria ja käytäntö osuudet tutkintotasoittain (Z-profiili) Teoria Käytäntö YO AMK 2. aste
Teoria ja käytäntö osuudet tutkintotasoittain (Z-profiili) Yhteinen Teoria teoriaosuus Yhteinen Käytäntö käytäntöosuus YO AMK 2. aste
b) Seuranta Oppimistuloksien mittaaminen Osaamistaso Koulutuksen vaikuttavuus Osaaminen koulutuksen jälkeen Osaaminen ilman koulutusta Määriteltävä teoreettisesta osaamisesta osaamisaloittain yhteinen ydinosaaminen molemmille koulutustasoille -> yhteinen osaamistesti (vertaa lääketiede progress-testi vuodesta 2002-) aika
Päätelmät Määrällinen kehittäminen: Metsäalan määritelmä ja tilastot eivät kohtaa Työvoiman tarve-ennusteiden avaaminen Sisällöllinen kehittäminen: Ammatillinen kasvu ja ammattien arvostus Haasteena uusien sisältöjen vieminen käytäntöön Ohjauskeinot: Valtakunnallinen koordinointi Yhteistyötä eri koulutustasojen välille
Alustava TOP10 kehittämislista Kaikki koulutustasot 1. Ammattiin kasvaminen ja ammatillinen arvostus 2. Eri koulutusasteiden kohtaaminen Opiskelijat opintojen aikana, opettajat (Metsäopetuksen kevätpäivät), yhteiset verkkoopetusmateriaalit 3. Koulutuksen valtakunnallinen koordinaatio 4. Maakuntakohtaiset markkinointi/rekrytointiorganisaatiot ja verkkomateriaalit 5. Opettajakoulutus ja opettajien ammatillinen kehittyminen 6. Substanssihankeen tulosten jalkauttaminen 2.aste/opettajat, mti- koulukohtaiset tulokset järjestäjittäin seuranta Ammatillinen koulutus 7. Metsäalan kuljettajakoulutusjärjestelmä Ammattikorkeakoulut ja yliopistot 8. Elinikäinen oppiminen ja täydennyskoulutusjärjestelmät (MTI-> ylempi AMK, MMK-MMM, MMM->) 9. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkosto 10. Yliopistokoulutuksessa opiskelijan ohjaus- ja työharjoittelukäytännöt