ERILLISET ERITYISOPETTAJAN OPINNOT Studier inom utbildningen för speciallärare Studies of special teacher education Huom. Tutkintovaatimuksiin on tullut muutoksia. Muutokset ovat astuneet voimaan 19.6.2007 ja ne on merkitty vihreällä. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Erillisten erityisopettajan opintojen tavoitteena on antaa ammatilliset valmiudet ja muodollinen kelpoisuus erityisopetuksen tehtäviin erityisesti perus-, esi- ja varhaiskasvatuksessa. Tavoite on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia ja monipuolisia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa kontekstissa. Opiskelun aikana kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin seikkoihin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kasvuun sekä tuetaan ammatti-identiteetin kehittymistä. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen, teoreettisen ajattelun kehittäminen opettajuuden tueksi ja verkostoituminen alan asiantuntijoiden kanssa ovat opiskeluvuoden keskeisiä tavoitteita. Opiskelun aikana opiskelija kehittyy tutkivaksi opettajaksi sekä saa kuvan erityisopetuksen ja -kasvatuksen kentän laajuudesta ja jatkuvan opiskelun tärkeydestä. Opinnoissa perehdytään lapsen kehitykseen ja sen poikkeamiin, kehityksen ja oppimisedellytysten tunnistamiseen ja diagnostiikkaan, intervention ja muun opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kodin, koulun ja muun yhteiskunnan osuuteen lapsen kehityksessä ja koulunkäynnissä. Keskeiset erityisopetuksen ammatilliset toiminta-alueet ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus. 1
HELSINGIN YLIOPISTO Erilliset erityisopettajan opinnot Opintopisteet OPINTOJEN RAKENNE 1.8.2005 alkaen Opinto- Opintokokonaisuudet Jaksot Opintokokonaisuudet ja opintojaksot 60 60 Akseli I E 1 Opetettavuus ja koulutettavuus 37 Eo 1.1 Oppimisen psykologia 4 Eo 1.2 Kommunikaatio 4 Eo 1.3 Kognitiivisen kehityksen tukeminen 8 Eo 1.4 Käyttäytymisen haasteet 6 Eo 1.5 Kehitys ja sen arviointi 4 Eo 1.6 Luovat interventiot 4 Eo 1.7 Oppimisen tukeminen 7 Akseli II E 2 Erityispedagogiikka ja yhteiskunta 15 Eo 2.1 Yhteiskunta, poikkeavuus ja koulutus 4 Eo 2.2 Opetusharjoittelu Eo 2.2.1 Opetusharjoittelu I 3 Eo 2.2.2 Opetusharjoittelu II 3 Eo 2.3 Ammatillinen yhteistyö 5 Akseli III E 3 Tutkielma ja seminaari 8 E 3.1 Erityistyö ja proseminaari 8 Opintopisteet ja opintoviikot (op ja ov) Tutkintovaatimuksissa esitetyt opintoviikkomäärät ovat suuntaa-antavia. Vain opintopisteet ovat virallisia. Vanhan ja uuden tutkinnon välisestä vastaavuudesta päätetään myöhemmin annettavalla virallisella vastaavuustaulukolla. 2
Akseli I E 1 Opetettavuus ja koulutettavuus Lärande och bildbarhet Educability and teachability 37 op (20 ov) Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Opiskelija ymmärtää mitä tarkoitetaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeudella. Hän saa valmiudet myös diagnosoida ja toteuttaa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan interventioita. Opiskelija ymmärtää, mitkä tekijät säätelevät vuorovaikutusta, sekä vuorovaikutuksen merkityksen sekä lasten että aikuisten välillä. Hän oppii käyttämään vuorovaikutustaitoja pedagogisia tavoitteita edistävästi. Opiskelija oppii myös tunnistamaan käytöshäiriöitä, ymmärtää niiden taustalla olevia syitä ja saa valmiuksia toteuttaa käyttäytymisen tukemiseen liittyviä interventioita. Lisäksi opiskelija perehtyy aistivamman aiheuttamiin oppimisen haasteisiin ja saa keinoja tukea aistivammaisen oppimista. Eo 1.1 Oppimisen psykologia Inlärningspsykologi Psychology of learning Kirjallisuus: Silver, A. & Hagin, R. Disorders of learning in Childhood. New York: Wiley. 582 s. Oheiskirjallisuus: Miten opimme? Aivot, mieli, kokemus ja koulu. 2004. J. D. Brandsford, A. L. Brown & R. R. Cocking (eds.) (käännös A. Penttilä). WSOY. 394 s. Eo 1.2 Kommunikaatio Kommunikation Communication Kirjallisuus: Von Tetzchner, S. & Martinsen, H. 1999. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Hakapaino. 327 s. Lees, J. & Urwin, S. 1997. Children with language disorders. 2 nd ed. Whurr. 259 s. Oheiskirjallisuus: Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2001. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Opetus 2000. PS-kustannus. Juva: WS Bookwell. 254 s. 3
Siiskonen, T.; Aro, T.; Ahonen, T. & Ketonen, R. 2003. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Opetus 2000. PS-Kustannus. Juva: WS Bookwell. 370 s. Eo 1.3 Kognitiivisen kehityksen tukeminen Att stödja kognitiv utveckling Supporting cognitive development 8 op (5 ov) Kirjallisuus: Osa a) Lukeminen ja kirjoittaminen / Dyslexi / Dyslexia Utredning av läs- och skrivsvårigheter. 2001. B. Ericson. (ed.) Lund: Studenlitteratur. 256 s. tai Das, J. P. 1998. Dyslexia & reading Difficulties. An Interpretation for teachers. Canada: University of Alberta. 141 s. ja Lyytinen, H.; Ahonen, T.; Korhonen, T.; Korkman M. & Riita, T. 2002. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Juva: WSOY. 321 s. Osa b) Matematiikka / Matematik / Mathematic Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. 2004. P. Räsänen: P. Kupari, T. Ahonen & P. Malinen (toim). NMI. 370 s. Oheiskirjallisuus: Mäki, H. 2002. Elements of spelling and composition. Studies on predicting and supporting writing skills in primary grades. Turku: Painosalama. 43 s. Poskiparta, E. 2002. Remediation of reading difficulties in grades 1 and 2. Are cognitive deficits only part of the story? Turku: Painosalama. 52 s. Äystö, S. 1996. Kehitysvammaisuuden neuropsykologiasta. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja. Nro 69. Helsinki: Hakapaino. 109 s. Linnakylä, P. ; Malin, A.; Blomqvist, I. & Sulkunen, S. 2000. Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Jyväskylä: ER-Paino. 173 s. Tolchinsky, L. 2003. The Cradle of Culture and what children know about writing and numbers before being taught. Mahwah, MJ: Lawrence Erlbaum. 226 s. Westwood, P. 2000. Numeracy and Learning Difficulties. Approaches to teaching and assessment. London: David Fulton Publishers. 93 s. Viittomakieliset Suomessa. 2000. A. Malm. (toim.) Finnlectura. 226 s. When you have a visually impaired student in your classroom. A Guide for teachers. 2002. S. J. Spungin, D. McNear, D. & I. Torres. New York: AFB-press. Knott, N. I. 2002. Teaching orientation and mobility in the schools. An instructor s companion. New York: AFB-press. Eo 1.4 Vuorovaikutus interventiona Interaktion som intervention Interaction as intervention 6 op (3 ov) 4
Kirjallisuus: Barrett, M. & Trevitt, J. 1991. Attachment behaviour and the school child. An Introduction to Educational Therapy. London: Routledge. 249 s. ja Kazdin, A. E. Behavior modification in Applied Settings. 5th or 6th edition. Brooks/Cole. 465 s. Oheiskirjallisuus: Lindh, R. 1998. Mielikuvaoppiminen. Juva: WSOY. 186 s. Liebkind, K. 2000. Monikulttuurinen Suomi : etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus. 200 s. Eo 1.5 Kehitys ja sen arviointi Utveckling och evaluering Development and assessment Kirjallisuus: Salvia, J. & Ysseldyke, S. 2001. Assesment. Houghton Miffin Company. 656 s. Eo 1.6 Luovat interventiot (ent. kommunikaation muodot) Skapande aktiviteter / Creative activities Kirjallisuus: Naremore, R. C. 1997. Language intervention with school-age children: Conversation, narrative, and text. Singular Publishing Group. 208 s. ja Bishop, D. & Mogford, K. 1994. Language development in exceptional circumstances. UK: Lawrence Erlbaum. 260 s. tai Baker, C. 1996. Foundations of bilingual education and bilingualism. Clevedon: Multilingual matters. 446 s. Oheiskirjallisuus: Laakso, M-L. Prelinguistic Skills and Early Interactional Context as Predictors of Children s Language Development. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 155. 127 s. Kontu, E.; Pirttimaa, R. & Vänskä, K-M. 2004. Tunteista ja havainnoista hyvään vuorovaikutukseen toisen ihmisen mielen lukemisen taitoa oppimassa. Opiskeluaineisto: Erityispedagogiikka. 20 s. Kranowitz, C. S. 2003. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integration häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus. 241 s. Matthews, J. 2003. Drawing and painting. Children and visual repsesentation. London: PCP. 212 s. Jernberg, A. M. & Booth, P. B. 2001. Theraplay. Vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus. 358 s. Yack, E.; Sutton, S. & Aquilla, P. 2001. Leikki leikkinä lapseen. Toimintaterapiaa sensorisen integration keinoin. Juva: PS-kustannus.208 s. Salas, J. 1993. Improvising real life Personal Story in Playback Theatre. USA: Hunt Publishing. 160 s. Mäkinen, Marita: Puheen palat ja sanan salat. Acta Universitatis Tamperensis; 902, Tampereen yliopisto, Tampere 2002. Ilmestynyt myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 222, Tampereen yliopisto 2002. ISBN 951-44-5529-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2002/2002084.html 5
6
Eo 1.7 Oppimisen tukeminen Att stödja inlärning Supporting learning 7 op (4 ov) Osa a) Aistivammat ja viittomat / Syn- och hörselskadded och teckenspråk/ Visual and hearing impairments and sign language Kirjallisuus: Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. 2002. M. Takala & E. Lehtomäki, E. (toim.) Finnlectura. Tampere: Tammer-Paino. 261 s. tai Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. 2006. M. Takala & E. Kontu (toim.). PS-kustannus, sarja Opetus 2000. Osa b) Ymmärtämisen haasteet / Inlärningens problematik / Challenges of understanding Kirjallisuus: Issues in the developmental approach to mental retardation. R. M. Hodapp; J. A. Burack & E. Ziegler (eds.) 1995. Cambridge University Press. 308 s. tai Snell, M.E. & Brown, F. 2000. Instruction of students with sever disabilitied. Prentice-Hall, Inc. 653 s. Suoritetaan luvut 3, 4, 5 ja 6 n. 170 s. ja Hotulainen, R. 2003. Does the cream rise to the top? Correlations between pre-school academic giftedness and perceptions of self, academic performance and career goals, after nine years of Finnish comprehensive schooling. University of Joensuu. Kasvatustieteellisiä julkaisuja, nro 84. 210 s. tai Freeman, J.; Span, P. & Wagner, H. 1995. Actualizing talent. A lifelong challenge. London: Cassell. 190 s. tai Vehmas, S. 2005. Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Gaudeamus. 250 s. c) Kehitysvammat / Förståndshandikapp / Learning disabled Kehitysvammaisuus. Määrittely, luokitus ja tukijärjestelmät 1995. Kehitysvammaliitto. 163 s. ja Issues in the developmental approach to mental retardation. R. M. Hodapp; J. A. Burack & E. Ziegler (eds.) 1995. Cambridge University Press. 308 s. d) Aistivammat / Syn- och hörselskadade / Visual and learning impairments Best, A. B. 1995. Children with visual impairments. Bristol: Open University Press. 174 s. tai Webster, A. & Roe, J. 1998. Children with visual impairments. Social interaction, language and learning. London: Routledge. 221 s. ja Moores, D. F. 2001. Educating the Deaf. Psychology, Principles and Practices. USA: Houghton Mifflin. 343 s. tai Marschank, M; Land, H. G. & Albertini, J. A. 2001. Educating Deaf Students. From Research to Practice. Oxford University Press. 340 s. Oheiskirjallisuus: Ström, K. 1996. Lärare, försvarsadvokat, lindansare eller Speaciallärarens syn på sin verksamhet och roll på högstadiet. Institutionen för specialapedagogik. Pedagogiska fakultetet Åbo Akademi, nr 13. 190 s. Kontu, E. & Suhonen, E. 2005. Erityispedagogiikka ja varhaislapsuus. Palmenia. Opetussuunnitelmien perusteet, Opetushallitus http://www.oph.fi 7
Akseli II E 2 Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Specialpedagogik och samhället Special education and society 15 op (9 ov) Tavoitteet: Opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija ymmärtää, että opiskelu, oppiminen, kehitys ja opetus tapahtuvat aina jossain yhteydessä ja yhteisössä. Yksilön kehittyminen ilmenee yhteisön tasolla sosialisaationa ja koulussa erityisesti koulu-urana. Nämä tapahtumat eriytyvät yhtäältä koulun ja luokkien tasolla ja toisaalta erilaisten määrittäjien (kuten sukupuolen, perheen koulutuksen ja henkilön sosiaalisen tilanteen) mukaan. Opintokokonaisuuden tavoitteena on esittää teoreettisia malleja mm. sosiologian, koulutussosiologian ja psykologian alueelta, joiden avulla opiskelija voi ymmärtää oppimisen ja kehityksen kontekstuaalisuutta. Harjoittelun tavoitteet kuvataan opintojaksojen yhteydessä. Eo 2.1 Yhteiskunta, poikkeavuus ja koulutus Samhället, funktionshinder och utbildning Society, disability and education Kirjallisuus: Olson, D. R. 2003. Psychological Theory and Educational Reform: how school remakes mind and society. Cambridge: Cambridge University Press. 250 s. ja Disability & Society-lehdestä yksi uusi artikkeli. Eo 2.2 Opetusharjoittelu Praktik I och II Teaching practice I and II 6 op (4 ov) Eo 2.2.1 Opetusharjoittelu I Laajuus: 3 op Eo 2.2.2 Opetusharjoittelu II Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija saa valmiuksia erityisopetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hän tutustuu pohjakoulutuksestaan riippuen erityisopettajan työhön osaaikaisessa, luokkamuotoisessa ja varhaiskasvatuksen erityisopetuksessa. Tutustuminen tapahtuu oman kokemuksen kautta sekä monipuolisesti ohjannan, tutustumiskäyntien ja keskustelujen avulla siten, että hän on valmis ryhtymään erityisopettajan työhön. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ohjaavan opettajan ja lehtorin ohjeiden mukaan intervention ja arvioi oppijoiden taitoja soveltaen oppimiaan 8
teorioita. Opiskelija osallistuu myös moniammatillisten työryhmien sekä koko työyhteisön toimintaan. Kirjallisuus: Mittler, P. 2000. Working Towards Inclusive education. Social contexts. London: David Fulton. 189 s. Inclusive education. Supporting inclusion in educational systems. 1999. H. Daniels & P. Garner (eds.). London: Kogan Page. 263 s. Arviointiasteikko: hyväksytty, hylätty Eo 2.3 Ammatillinen yhteistyö Professionell samarbete Professional collaboration 5 op (3 ov) Kirjallisuus: Inclusive education. Supporting inclusion in educational systems. 1999. H. Daniels & P. Garner (eds). London: Kogan Page. 263 s. ja Metso, T. 2004 Koti, koulu ja kasvatus kohtaamisia ja rajankäyntejä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Turku: Pallosalama. 197 s. tai Syrjäläinen, E. 2002. Eikö opettaja saisi jo opettaa? Koulun kehittämisen paradoksi ja opettajan työuupumus. Tampereen yliopisto. 131 s. Akseli III E3 Tutkielma ja seminaari Eo 3.1 Erityistyö ja proseminaari Seminariearbete (inkl. seminarium) Thesis (incl. seminar) 8 op (5 ov) Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu tekemään erityispedagogista, ongelmakeskeistä tutkimustyötä oppimaansa integroiden ja syventäen. Hän harjaantuu myös osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja laatimaan tutkimusraportin. Hän tekee suppeahkon erityispedagogisen tutkielman ja raportoi sen. Kirjallisuus: Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Jkl: Gummerus. 415 s. Arviointiasteikko: Tutkielma 0 5, seminaari hyväksytty, hylätty 9