ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS, (ERITYISOPETTAJAN KOULUTUS)

Transkriptio

1 SELVITYS / Vokke Kaisa Mustonen 09/2004 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS, (ERITYISOPETTAJAN KOULUTUS) Kasvatustieteen maisterin tutkinnon, erityispedagogiikka, voi suorittaa Helsingin yliopistossa (HY), Joensuun yliopistossa (JoY), Jyväskylän yliopistossa (JY), Turun yliopistossa (TY) ja Åbo Akademissa (ÅA). Erityisopettajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehto on edellä mainituissa yliopistoissa. Helsingin yliopistossa erityispedagogiikan tutkintoon voi sisällyttää myös erityisopettajan. Erillisissä erityisopettajan 35 opintoviikon laajuisissa opinnoissa voi suuntautua erityisluokanopettajaksi, erityisopettajaksi tai erityislastentarhan-opettajaksi. Joensuun yliopistossa voi tieteenalaopintojen (ei opettajan kelpoisuutta) lisäksi suuntautua erityisopettajaksi tai erityisluokanopettajaksi (35 ov). Turun yliopistossa on osalla erityispedagogiikan koulutuksen opiskelijoista mahdollisuus saada erityisopettajan kelpoisuus joko tutkintoon kuuluvina opintoina tai tutkinnon jälkeen suoritettavina opintoina. Jyväskylän yliopistossa suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus, erityisopettajien koulutus ja varhaiserityisopettajien koulutus. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteet Asetuksen 576/95 mukaisen maisterin tutkinnon tavoitteet: Koulutuksen tavoitteena on: 1) pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden perusteiden tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; 2) tieteellisten menetelmien tuntemus; 3) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 4) tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot. Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. 14 mukaisesti: Erityisopettajan koulutukseen kuuluu 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa erityispedagogiikka ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset sekä erityisopettajan. Erityisopettajan opintoja ovat 35 opintoviikon tai erityisestä syystä 50 opintoviikon laajuiset, erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat. Opinnot voivat suuntautua erityisopetuksen jollekin osa-alueelle. Erityisopettajan voidaan suorittaa myös erillisinä soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen jälkeen. 1

2 Asetuksen mukaista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Turun yliopistossa. Asetukseen perustuvaa tulkinnallista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Helsingin, Joensuu ja Jyväskylän ylipistoissa. HY Tutkinto antaa opiskelijalle ammatillisen valmiuden erityiskasvatuksen erilaisiin tehtäviin ja tieteellisen valmiuden tutkien selvittää, miten ihmisen kehitys ja toiminta toteutuu erityisissä ehdoissa ja erilaisten kehityksellisten resurssien käyttöönottona. Opinnoissa perehdytään lapsen kehitykseen ja sen poikkeamiin, kehityksen ja oppimisedellytysten tunnistamiseen ja diagnostiikkaan, intervention ja muun opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kodin, koulun ja muun yhteiskunnan osuuteen lapsen kehityksessä ja koulunkäynnissä. Keskeiset ammatilliset toiminta-alueet ovat päiväkodit, peruskoulu ja ammatillinen opetus, kuntoutus ja muu laitoshuolto sekä erilaiset koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkimus- ja hallintotehtävät. Tutkinto antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen erityispedagogiikassa. JoY Erityiskasvatuksen koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija - perehtyy kasvatustieteen ja erityispedagogiikan historiaan, teoreettiseen perustaan, erilaisiin tutkimustraditioihin sekä pedagogisesti poikkeavien lasten kasvatusta ja opetusta koskeviin teorioihin, siten, että hän kykenee itsenäisesti asettamaan ja ratkaisemaan rajatun erityispedagogisen ongelman, arvioimaan tutkimusmenetelmien käyttökelpoisuutta ja saavutettujen tulosten merkitystä - perehtyy yhteiskunnan rakenteisiin ja palvelujärjestelmiin, jotka välillisesti ja välittömästi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat erityisopetuksen järjestämiseen ja kehittymiseen - tiedostaa vastuunsa kasvattajana ja kykenee suunnitelmalliseen ja yhteisvastuulliseen toimintaan kasvatukseen ja koulutusjärjestelmän toimintaan osallistuvien kanssa - tuntee opettajan ja opetettavan välisen vuorovaikutusprosessin, sen tieteellisen perustan ja suunnittelun ja - hallitsee opiskelin ja ammatin edellyttämän suullisen ja kirjallisen viestinnän sekä osaa laatia asiatyylisiä tieteellisiä kirjoituksia omalta alaltaan, ja opettajakoulutuksessa lisäksi - kykenee diagnosoimaan lapsen erityistilan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan opetuksen osana kokonaiskuntoutusta JY Opiskelija saa kokonaiskuvan ihmisen kasvusta ja kehityksestä sekä erilaisista koulutusjärjestelmistä. Hän oppii erittelemään ja ratkaisemaan tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia monitieteisesti sekä kiinnittämään huomiota tehtyjen ratkaisujen kasvatuksellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Opiskelija perehtyy oman ammatillisuuden kehittämisen taitoihin, tieteellisen tiedon hankkimisen taitoihin sekä viestintätaitoihin. Oman kriittisen ajattelun taitojen, oppimaan oppimisen taitojen sekä tieteellisen tiedon ammatillisen soveltamisen taitojen oppiminen ovat opiskelijalle erityisen keskeisiä tavoitteita. Opiskelijan vastuuta omasta oppimisesta korostetaan ja häntä rohkaistaan aktiivisuuteen, omatoimisuuteen, itsenäisyyteen ja itseohjautuvuuteen. 2

3 ÅA- 1. Studerande skall bli förtrogen med variationer i individens fysiska, psykiska och sociala utveckling. 2. Studerande skall bli förtrogen med vetenskapliga teorier, undervisnings- och inlärningsprocesser för befrämjande av utvecklingen hos individer med behov av särskilt stöd. 3. Studerande skall bli förtrogen med undervisning i såväl vanliga klasser som specialklasser samt särskilt med de specialundervisningsuppgifter som är inriktade på individer och smågrupper inom förskola, grundläggande utbildning och andra stadiets utbildning. Studierna skall ge färdighet för verksamhet med de yrkesgrupper och institutioner som ansluter sig till skolans verksamhet. 4. Studerande skall bli förtrogen med analys- och diagnostiseringsmetoder som används inom specialpedagogik för att förverkliga undervisning, helhetsrehabilitering, handledning, konsultation, planering, forskning och administration på området. 5. Studerande skall bli förtrogen med specialpedagogik, med specialpedagogikens och pedagogikens historia samt med olika utbildningssystem som särskilt betonar pedagogiska aspekter och tillämpningar i anslutning till fostran, undervisning och rehabilitering av personer med behov av särskilt stöd. 6. Studerande skall få en inblick i specialpedagogisk och pedagogisk forskning och forskningsmetoder samt beredskap till självständig och kritisk användning av dem. 7. Studerande skall ges en tillräcklig inblick i specialpedagogikens närstående områden; pedagogik, logopedi, psykologi, sociologi, socialpolitik och medicin. 8. Studerande skall ges sådana grundkunskaper om samhället, dess utveckling och struktur som leder till beredskap att uppnå de uppställda målen. Erityispedagogiikan tutkintorakenne (ei opettajan pätevyyttä) Kieli- ja viestintä Perus Aine Syventävät Sivuaine Vapaasti valittavat YHT HY JoY JY (sis. Kasv.tieteen opintoja 8ov) TY väh (sis. Orientointi työelämään ov) 160 3

4 Erityisopettajan 35 ov Helsingin yliopistossa erityisopettajan erilliset (35 ov) voivat sisältyä pääaineen syventäviin opintoihin. Tämä edellyttää osallistumista erityisopettajan opintojen soveltuvuuskokeisiin. Myös opettajan pedagogiset voi suorittaa tiedekunnan vahvistamien tutkintovaatimusten mukaisesti. Helsingissä erityisopet tajan koostuvat kuudesta osiosta: erityisopetuksen yhteiskunnallinen tausta, kehitys ja oppiminen, pedagogiset strategiat ja erityisalueet, kieli ja kommunikaatio, ammattikäytännöt sekä proseminaari. Joensuun yliopistossa erityisopettajan ja erityisluokanopettajan koostuvat seitsemästä moduulista, jotka ovat kieli- ja viestintä, opettajan pedagogiset, erityisopettajan, erityispedagogiikan perus -, aine-, ja syventävät, sekä peruskoulussa opetettavien aineiden mo nialaiset. Jyväskylän yliopistossa on mahdollista suorittaa asiantuntija koulutuksen lisäksi erityisopettajan koulutus. Taulukkoon 2. on merkitty ensin asiantuntijakoulutuksen opintojaksojen laajuudet ja/ toiseksi erityisopettajakoulutuksen opintojaksojen laajuudet. Taulukko 2. Asiantuntijakoulutus/erityisopettajakoulutus Kieli- ja viestintä Perus Aine Syventävät JY 12 /12 15/ (sis. Kasv.tieteen opintoja 8ov) / 42 (sis. Kasv.tieteen opintoja 4ov) 46-53/ Sivuaine -/ (monialaiset ) Vapaasti YHT valittavat / Turun yliopistossa osalla opiskelijoita on mahdollisuus saada erityisopettajan kelpoisuus, jolloin opiskelija suorittaa opettajan pedagogiset 35 ov (joista 24 opintoviikkoa sisältyy pääaineen perus- ja aineopintoihin), ja erityisopettajan 35 ov (joista 14 ov sisältyy pääaineen aineopintoihin). Näihin opintoihin haetaan erikseen. Saadakseen luokanopettajankelpoisuuden tulee opiskelijan suorittaa lisäsi peruskoulussa opetettavien aineiden monialaiset. 4

5 Yliopistojen aloituspaikat ja suoritetut erityisopettajan vuosina 1998 ja 2003 Taulukko 3 Aloituspaikat Aloituspaikat HY JoY JY TY (Lo ) 3) Erityisopettajan ( Last.t.opettajat/ Rauma) ÅA 2) 45 2) 25 1) 70 2) 32 1) - * 2) - * 3) -* 1) 15 2) 16 * Koulutusta ei vielä ole järjestetty vuonna ) 14 2) 75 2) 25 1) 70 2) 38 1) 16 2) 19* 3) 20 1) 16 2) 16 Suoritetut tutkinnot ) 3 2) 44 2) 26 1) 39 2) 20 1) - * 2) - * 3) -* 1) 13 2) 13 Suoritetut tutkinnot ) 9 2) 68 1) - 2) ) 31 1) 1 2) 24* 3) 40 1) 11 2) 12 5

6 Erityispedagogiikan kirjallisuus Erityispedagogiikan kirjallisuudesta tehd yssä yhteenvedossa on kirjallisuus jaettu ensinnä kasvatustieteen opintoihin perus-, aine-, ja syventävien opintojen tasolla. Toiseksi kirjallisuutta tarkastellaan erityispedagogiikan perus-, aine-, ja syventävien opintojen tasolla. Sivuaineiden ja muiden opintokokonaisuuksien kirjallisuutta ei ole taulukoitu. Kasvatustieteen perus-, aine- ja syventävien opintojen osalta yhteneväistä kirjallisuutta esiintyy kolmen teoksen osalta: Hirsjärvi, S. & al. Tutki ja kirjoita, Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. Johdatus kasvatustieteeseen sekä Cohen, L. & Manion, L. Research methods in education. Taulukkoon 4. on koottu yhteenveto erityispedagogiikan perus-, aine-, ja syventävien opintojen osalta. Taulukko 4. Yliopistoissa käytetty yhtenevä kirjallisuus perus-, aine-, ja syventävissä opinnoissa Perus Aine Syventävät Kahdessa yliopistossa sama teos Kolmessa yliopistossa sama teos - Hautamäki, J. & al. Erityispedagogiikka 1. Erityispedagogiikka tieteenä. - Kuikka, P. & al. Neuropsykologian perusteet. - Määttä, P. Perhe asiantuntijana. -Pihlaja, P. & S värd, P-L. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa -Ahvenainen, O. Erityispedagogiikka 2. Erityiskasvatuksen käytäntö -Laine, M. Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden - Ahvenainen, O. & al. Lasten lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet - Räsänen, P. & al. Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen -Sinkkonen, J. & Pihlaja, P. Ulos umpikujasta miten auttaa tunnehäiriöistä lasta -Suikkanen, A. Kuntoutuksen ulottuvuudet -Wiik, K. Fonetiikan perusteet -Äystö, J. & Das, J.P. Älykkyyden PASSteoria - Lonka, E. & al. (toim) Kuulon ja kielen kuntoutus -Ahonen, T. & Aho, T. Oppimisvaikeudet: kuntoutus ja opetus yksilöllisen -Äystö, S. & Das, J.P. Älykkyyden PASS-teoria -Skrtis, T. Behind special education. A critical analysis of professional culture and school organization 6

7 Neljässä yliopistossa sama teos sosiologiaan -Saloviita, T. Kaikille avoimeen kouluun erilaiset oppilaat tavallisella luokalla -Uusikylä, K. Lahjakkaiden kasvatus -Jahnukainen, M. (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa kehityksen tukena Taulukkoon 5. on laskettu tentittävien/ suoritettavien teosten vähimmäismäärä perus -, aine-, ja syventävissä opinnoissa. Tässä on huomioitu ne teokset, jotka on mainittu opinto-oppaissa. Osa teoksista suoritetaan soveltuvin osin ja toiset yliopistot käyttävät enemmän soveltuvaa kirjallisuutta (jota ei ole mainittu oppaissa) kuin toiset. Taulukko5. Teosten lukumäärä yhteensä (vähintään suoritettava määrä) Teosten lukumäärä HY JoY JY TY ÅA Perus (joista valitaan) Aine Syventävät LÄHTEET: Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opinto-opas, Joensuun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Åbo Akademi, Institutionen för pedagogik & specialpedagogik, Studiehandbok, Yliopistojen Kasvatustieteellisten tiedekuntien opintotoimistojen toimittamat tiedot vuosilta 1998 ja