ERILLISET ERITYISOPETTAJAN OPINNOT Studier inom utbildningen för speciallärare / Studies of special teacher education

Transkriptio

1 OKL/Laitosneuvosto Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa Teknisluonteisia korjauksia johtajan päätöksellä (C5/2012) ja dekaanin päätöksellä (543/HLa/2012) Kirjallisuusmuutoksia OKL/Laitosneuvosto ja dekaanin päätös DP298/Hla/ Muutoksia OKL/Laitosneuvosto Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ERILLISET ERITYISOPETTAJAN OPINNOT Studier inom utbildningen för speciallärare / Studies of special teacher education Tutkintovaatimukset , , ja Toiminta-ajatus ja tavoitteet Erillisten erityisopettajan opintojen tavoitteena on antaa ammatilliset valmiudet ja muodollinen kelpoisuus erityisopetuksen tehtäviin erityisesti perus-, esi- ja varhaiskasvatuksessa. Tavoite on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia ja monipuolisia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa kontekstissa. Opiskelun aikana kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin seikkoihin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kasvuun sekä tuetaan ammatti-identiteetin kehittymistä. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen, teoreettisen ajattelun kehittäminen opettajuuden tueksi ja verkostoituminen alan asiantuntijoiden kanssa ovat opiskeluvuoden keskeisiä tavoitteita. Opiskelun aikana opiskelija kehittyy tutkivaksi opettajaksi sekä saa kuvan erityisopetuksen ja -kasvatuksen kentän laajuudesta ja jatkuvan opiskelun tärkeydestä. Keskeiset erityisopetuksen ammatilliset toiminta-alueet ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus. Erityisopettajan opinnot koostuvat sisällöllisesti kolmesta, toisiaan saumattomasti täydentävästä kokonaisuudesta, jotka on nimetty akseleiksi. Akselit ovat ne kolme ydinosaamisen aluetta, joita koulutuksessa pyritään vahvistamaan. Akseli I pitää sisällään jaksoja, jotka käsittelevät opetettavuuteen ja koulutettavuuteen liittyviä teemoja. Akseli II sisältää erityispedagogiikan ja yhteiskunnan kohtaamiseen liittyviä sisältöjä. Akselissa III keskitytään lopputyön tekemiseen. 1

2 Erilliset erityisopettajan opinnot 60 op, opintojen rakenne Aiemmin suoritettu erityispedagogiikan tai erityisopetuksen vähintään 25 opintopisteen (15 ov) laajuinen yliopistollinen perusopintokokonaisuus korvaa erillisistä erityisopettajan opinnoista 20 opintopistettä. Opiskelija suorittaa 40 opintopisteen laajuiset erilliset erityisopettajan opinnot kelpoisuuden saavuttaakseen. Mikäli suoritettu erityispedagogiikan perusopintokokonaisuus on yli 10 vuotta vanha, erityisopettajanopintoihin hyväksyttävältä uudelta opiskelijalta edellytetään vanhentuneen kokonaisuuden päivittämistä ennen erillisten erityisopettajan opintojen suorittamista. (Perusopintokokonaisuuden tulee olla alle 10 vuotta vanha opiskelijan erillisten erityisopettajan opintojen valmistumispäivämäärästä katsoen.) Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus 24 op Eo 1.1* Lukitaidot ja kommunikaatio* op* Eo 1.2* Matematiikka op Eo 1.3* Käyttäytymisen haasteet op* Eo 1.4* Kehitys ja arviointi* op* Ep 1.5* Oppimisen tukeminen 6 op Eo 1.5.1* Aistivammaisuus* op Eo 1.5.2* Ymmärtämisen haasteet op Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta 13 op Eo 2.1 Yhteiskunta, poikkeavuus ja koulutus op* Eo 2.2 Opetusharjoittelu 6 op Eo Opetusharjoittelu I op Eo Opetusharjoittelu II op Eo 2.3 Ammatillinen kehitys op Akseli III Tutkimusmenetelmät ja opinnäytteet 3 op Eo 3.1 Lopputyö op Erilliset erityisopettajan opinnot 60 op Studier inom utbildningen för speciallärare / Studies of special teacher education Laajuus: 60 op Tunniste: Opintoihin valinnan edellytyksenä on suoritettu yliopistollinen perusopintokokonaisuus erityispedagogiikasta / erityisopetuksesta (25 op/15 ov). 2

3 Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Lärande och bildbarhet / Educability and teachability Laajuus: 24 op Opiskelija ymmärtää, mitä tarkoitetaan erilaisilla oppimisvaikeuksilla ja hän oppii tunnistamaan käytöshäiriöitä ja ymmärtää niiden taustalla olevia vaikuttimia. Hän saa valmiudet diagnosoida oppimisvaikeuksia sekä toteuttaa erilaisia interventioita, mm. lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osalta. Lisäksi opiskelija perehtyy kommunikaation, aistivamman ja kognitiivisen kehityksen pulmien aiheuttamiin oppimisen haasteisiin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitkä tekijät säätelevät vuorovaikutusta, sekä vuorovaikutuksen merkityksen sekä lasten että aikuisten välillä. Eo 1.1 Lukitaidot ja kommunikaatio (aik. Kommunikaatio ja Lukitaidot erikseen) Dyslexi och Kommunikation/ Dyslexia and Communication Laajuus: 7 op Tunniste: Opiskelija saa tietoa normaalista ja poikkeavasta kielen kehityksestä. Hän ymmärtää, mistä lukutaito koostuu. Hän saa tietoa mitä tarkoitetaan luetun ymmärtämisellä ja lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeudella. Hän tutustuu lukemaan ja kirjoittamaan opettamiseen, lukivaikeuden ja tekstin ymmärtämisvaikeuden teoreettiseen taustaan, diagnosointiin ja interventiomenetelmiin. Opiskelija oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä yleisellä tasolla sekä saa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä. Opiskelija oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia ja saa tietoa kuntoutuksen perusteista, artikulaatiohäiriöistä ja niiden korjaamismenetelmistä. Opintojaksossa tarkastellaan kommunikaation kehitystä ja sen tukemista. Perehdytään lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitykseen, valmiuksien arviointiin ja taitojen tukemiseen. Lukivaikeudesta lukitaitoon. (2006). Takala, M. & Kontu, E. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 250 s. Psykologia 2-3/2011. Teemanumero: Lukivaikeus, sivut s. Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) (2011). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. PS-kustannus. 324 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin, kahteen kirjaan sekä Psykologia-lehden dysleksia-artikkeleihin perustuvan tentin suorittamista. 3

4 Eo 1.2 Matematiikka Matematik / Mathematics Laajuus: 3 op Tunniste: Opiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten taitojen kehittymistä ja siinä esiintyviä oppimisen vaikeuksia. Hän tutustuu ilmiön teoreettiseen taustaan, tunnistamiseen, arviointiin ja interventiomenetelmiin. Opintojaksossa perehdytään matemaattisten taitojen kehitykseen eri ikävaiheissa. Muu luennoitsijan osoittama ajankohtainen materiaali Oheismateriaali: Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja luennoitsijan osoittamaan ajankohtaiseen materiaaliin perustuvan tentin suorittamista. Eo 1.3 Käyttäytymisen haasteet Beteendets utmaningar / Challenges in behaviour Laajuus: 5 op (laajuus aiemmin 6 op) Tunniste: Opiskelija osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin. Opiskelijalla on valmiuksia oppilaiden sopeutumisvaikeudet huomioon ottaen suhteuttaa omaa opettajuuttaan oppilaan pedagogisen tilan edellyttämällä tavalla. Opiskelija perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan ja ennustamaan oppilaiden kehitystä. Lisäksi opiskelijalla on valmiuksia kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä. Opintojaksossa tarkastellaan haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä. Kazdin, A. E. (2001). Behavior Modification in Applied Settings. 5th or 6th edition. Brooks/Cole. 465 s. JA Clough, P., Garner, P., Pardeck, J.T., & Yuen, F.K.O. (Eds). (2004). Handbook of Emotional & Behavioural Difficulties. Osat I ja III, sivut ja Sage. 247 s. JA Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom, IES Practice Guide, What works clearinghouse. 87 s. TAI Sinkkonen, J. & Kalland, M. (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY. 325 s. 4

5 Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kolmeen kirjaan (Kazdin, Clough sekä Reducing TAI Sinkkonen) perustuvan tentin suorittamista. Eo 1.4 Kehitys ja arviointi (aik. Oppimisen neurokognitiivinen tausta II) Utveckling och evaluaering/ Development and evaluation Laajuus: 3 op Koodi: Opiskelija syventää tietoaan arvioinnista tieteellisenä ja ammatillisena toimintana. Opiskelija osaa laatia seulan, testin tai oppimistestin sekä asennetestejä, analysoida niiden psykometriset ominaisuudet, tuntee ja osaa arvioida diagnostista päätöksentekoa. Opiskelija yhdistää arvioinnin vaikuttaviin ratkaisuihin ja keinoihin. Miten laaditaan seula, testi, oppimistesti sekä muunlaisia mittareita ja asteikkoja, miten niiden tilastotieteelliset perusominaisuudet tulee selvittää, miten tulosten luotettavuus otetaan huomioon opetuksellisessa päätöksenteossa sekä miten tulosten seuraukset tunnistetaan ja punnitaan. Florian, L. & McLaughlin, M. J. (2008). Disability classification in education: issues and perspectives. Corwin Press. 277 s. Gardner, J. (2006). Assessment and learning. SAGE. 230 s. Harlen, W. (2007). Assessment of learning. SAGE. 164 s. Salvia, J. & Ysseldyke, S. with Bolt, S. (2009). Assessment in special and inclusive education. 11 th ed. Osat 1, 2 ja 5, sivut sekä Cengage Learning. 276 s.tai muu luennoitsijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. Suzuki, L. A. & Joseph G. Ponterotto, J. G. (2008). Handbook of multicultural assessment: clinical, psychological, and educational applications. [ei sivuja ]. John Wiley. 557 s. Oheiskirjallisuus: American Educational Research Association, American Psychological Association, National Council on Measurement in Education, Joint Committee on Standards for Educational and Psychological Testing (U.S.) Standards for educational and psychological testing ICD-10 Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja yhteen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Eo 1.5 Oppimisen tukeminen Att stödja inlärning / Supporting learning Laajuus: 6 op Opiskelija tutustuu erilaisiin näkökulmiin kuulo- ja näkövammaisuudesta (mm. kielellisen vähemmistön näkökulma) sekä kehitysvammaisuuden ja lahjakkuuden kirjoon. Alan 5

6 teorioiden ja tutkimusten avulla tutustutaan erilaisiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin, jotka tukevat yksilöllistä ja motivoitunutta oppimista. Eo Aistivammaisuus (aik. Aistivammat ja viittomat) Syn- och hörselskadade / Visual and hearing impairments Laajuus: 3 op Koodi: Opiskelija ymmärtää aistivamman haasteet kommunikoinnin ja itsenäisen osallistumisen kannalta, sekä aistivamman tuomat pedagogiset vaatimukset. Hän saa perustiedot viittomakielestä ja viitotusta suomen kielestä. Tutustutaan kuulo- ja näkövammaisuuteen pedagogiselta kannalta ja harjoitellaan viittomisen alkeita. Bishop, V. E. (2004). Teaching visually impaired children. 3rd. edition. Charles C. Thomas Publisher. 352 s. Ferrell, K. A. & Spungin, S. J. (2011). Reach Out and Teach: Helping Your Child Who Is Visually Impaired Learn and Grow. AFB Press. Marschark, M. & Hauser, P. C. (2008). Deaf Cognition. Foundations and outcomes. Oxford University press. 454 s. Spencer, P. E. & Marschark, M. (2010). Evidence-Based Practice in Educating Deaf and Hard-of-Hearing Students (Professional Perspectives on Deafness: Evidence and Applications). Oxford University Press. 244 s. Punch, R. & Hyde, M Children with cochlear implants in Australia: Educational settings, supports and outcomes. Journal of Deaf Studies and Deaf Education 15 (4), JA kaksi muuta luennoitsijan osoittamaa ajankohtaista artikkelia. Takala, M. & Kontu E. (toim.). (2006). Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. PSkustannus. 258 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja yhteen kirjaan (Takala&Kontu) ja kolmeen artikkeliin (Punch& Hyde ja muut luennoitsijan osoittamat ajankohtaiset artikkelit) perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5 Eo Ymmärtämisen haasteet Inlärningens problematik / Challenges in understanding Laajuus: 3 op Tunniste: Opiskelija perehtyy kehityksen ääripäihin: lahjakkuuden ja kehitysvammaisuuden edellyttämiin pedagogisiin erityistarpeisiin. Opiskelija ymmärtää vammaisuuteen liittyvän määrittelyn muutoksen. Kurssilla käsitellään vammaisuutta ja lahjakkuutta sekä pohditaan erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja kuntoutuksen malleja. 6

7 Hodapp, R. M. (2009) International Review of Research in Mental Retardation.Volume 38. Academic Press. 311 s. Frith, U. (2003). Autism - Explaining the Enigma. UK: Blackwell. 223 s. Närhi, V., Seppälä, H., & Kuikka, P. (2010). Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. NMI. 195 s. Matson, J. L. (2007). Handbook of Assessment in Persons with Intellectual Disability. Academic Press. 462 s. Eriksson, S. (2008). Erot, erilaisuus ja elinolot vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen. Kehitysvammaliitto. 178 s. Ciancialo, A. T. & Sternberg, R. J. (2004). Intelligence. A brief history. Wiley-Blackwell. 170 s. Balchin, T., Hymer, B. & Matthews, D., J. (2009). The Routledge International Companion to Gifted Education. (valikoiduin osin suuntautumisen mukaan). Routledge. 150 s. Hotulainen, R. (2010). Asiantuntijuuden ja huippusuoritusten kehittymisestä. In: Project for Development of Gifted and Talent's Education in Finland : Tietoa lahjakkuudesta. Opetushallitus, verkkojulkaisu ( s. Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kahteen kirjaan (Närhi ja valinnainen) perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Specialpedagogik och samhället / Special education and society Laajuus: 13 op Opiskelija ymmärtää, että opiskelu, oppiminen, kehitys ja opetus tapahtuvat aina jossain yhteydessä ja yhteisössä. Yksilön kehittyminen ilmenee yhteisön tasolla sosialisaationa ja koulussa erityisesti koulu-urana. Nämä tapahtumat eriytyvät yhtäältä koulun ja luokkien tasolla ja toisaalta erilaisten määrittäjien (kuten sukupuolen, perheen koulutuksen ja henkilön sosiaalisen tilanteen) mukaan. Opintokokonaisuuden tavoitteena on esittää teoreettisia malleja mm. sosiologian, koulutussosiologian ja psykologian alueelta, joiden avulla opiskelija voi ymmärtää oppimisen ja kehityksen kontekstuaalisuutta. Opiskelija perehtyy myös erityispedagogisen profession eri ulottuvuuksiin. Harjoittelujen tavoitteet kuvataan opintojaksojen yhteydessä. Eo 2.1 Yhteiskunta, poikkeavuus ja koulutus Samhället, funktionshinder och utbildning / Society, disability and education Laajuus: 3 op (laajuus aikaisemmin 4op) Tunniste: Opiskelija ymmärtää koulun kehityksen ja muutoksen merkityksen ihmisen kehitykselle sekä lähi- ja etäisympäristön välittymisen ihmisen toiminnan tavoitteisiin, sisältöön ja muotoon. Opiskelija tutustuu erityisopetuksen historiaan ja erityispedagogiikan lähitieteisiin. Hän perehtyy yhteiskunnan ja erityispedagogiikan ajankohtaiseen vuoropuheluun. 7

8 Erityispedagogisen tiedon luonne ihmisen kehityksen ja koulun instituutioiden välillä ja välittäjänä, toiminnan eri tasojen (mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemin käsitteet ja teoriatausta) vuorovaikutuksen empiirinen kuvaus, tutkimusmetodiset seuraukset ja tarve yhdistää käsitteellisesti erilaisia tutkimustuloksia. Olson, D. R. (2003). Psychological Theory and Educational Reform: how school remakes mind and society. Cambridge University Press. 250 s. JA Meadows, S. (2010). The Child as Social Person. Routledge. 408 s. Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä luentoihin ja kahteen kirjaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Eo 2.2 Opetusharjoittelu Praktik / Teaching practice Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija saa valmiuksia erityisopetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hän tutustuu pohjakoulutuksestaan riippuen erityisopettajan työhön osa-aikaisessa, luokkamuotoisessa tai varhaiskasvatuksen erityisopetuksessa. Tutustuminen tapahtuu oman kokemuksen kautta sekä monipuolisesti ohjannan, tutustumiskäyntien ja keskustelujen avulla siten, että opiskelija on valmis ryhtymään erityisopettajan työhön. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ohjaavan opettajan ja lehtorin ohjeiden mukaan intervention ja arvioi oppijoiden taitoja soveltaen oppimiaan teorioita. Hän tutustuu myös pedagogisiin yhteistyökäytäntöihin. Opiskelija osallistuu myös moniammatillisten työryhmien sekä koko työyhteisön toimintaan. Eo Opetusharjoittelu I ja Eo Opetusharjoittelu II Praktik I och II/ Teaching practice I and II Laajuus: 3 op ja 3 op Tunnisteet: ja Opetusharjoittelu suoritetaan kahdessa kolmen viikon jaksossa. Toinen jakso suuntautuu ensisijaisesti elo- ja eo-koulutuksessa perusopetuksen erityisopetukseen luokille 1-6 ja toinen luokille 7-9. Veo-koulutuksessa molemmat jaksot suuntautuvat varhaiskasvatuksen erityisopetukseen. Harjoittelu toteutetaan kolmen viikon aikana. Ensimmäisellä viikolla opiskelija tutustuu kouluyhteisön/päiväkodin ja erityisopettajan toimintaan laajasti ainakin kolme kokonaista työpäivää, kuitenkin vähintään 20 tuntia. Seuraavina viikkoina opiskelija harjoittelee erityisopettajan työtä ohjaavan opettajan johdolla samoin vähintään kolme kokonaista työpäivää viikossa, ainakin 20 tuntia viikoittain. Tämä sisältää lasten/oppilaiden arviointia, intervention toteutusta, yksilö-, ryhmä- ja yhteisopetusta sekä yhteistyöneuvotteluihin osallistumista. Opetusharjoittelun tulee jakautua tasaisesti kolmelle viikolle. Opiskelija laatii harjoittelustaan raportin ja käyttää sitä tehdessään Ainscowin teosta. 8

9 Ainscow, M., Booth, T. and Dyson, A. with Farrell, P., Frankham, J., Gallannaugh, F., Howes, A., & Smith, R. (2006). Improving schools, developing inclusion. Routledge. 218 s. Hyväksytty suoritus kummassakin harjoittelujaksossa edellyttää täysipainoista osallistumista harjoitteluun, harjoitteluraportin laatimista ja yhteiseen palautetilaisuuteen osallistumista. Harjoittelujaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Eo 2.3 Ammatillinen kehitys (uusi jakso, johon sis. osa aik. jaksoista Eo Työyhteisö ja Eo Ammattikäytännöt) Professionell utveckling / Professional development Laajuus: 4op (laajuus aikaisemmin 6 op) Tunniste: Opiskelija perehtyy erityispedagogisen profession erilaisiin sisältöihin ja työtapoihin. Hän saa valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja erilaisissa työyhteisöissä toimimiseen. Opiskelija syventää tietoaan kolmiportaisen tuen vaatimuksista ja sen toteuttamisesta. Opiskelija saa valmiuksia erilaisiin työyhteisön vuorovaikutustilanteisiin. Perehdytään erityisopettajan ammatin vaatimuksiin. Saloviita, T. (2008). Työrauha luokkaan. Löydä omat toimintamallisi. PS-kustannus. 196 s. Ainscow, M. & West, M. (eds.) (2006). Improving urban schools: leadership and collaboration. Mc Graw-Hill International. 168 s. Charles Sabel, AnnaLee Saxenian, Reijo Miettinen, Peer Hull Kristensen, and Jarkko Hautamäki. (2010). Individualized Service Provision in the New Welfare State: Lessons from Special Education in Finland Report Prepared for SITRA. SITRA. 73 s. Oheismateriaali: Samanaikaisopetus: Hyväksytty suoritus edellyttää kontaktiopetukseen osallistumista sekä kolmeen kirjaan (Saloviita ja kaksi valinnaista) ja yhteen artikkeliin/pro gradu tutkielmaan perustuvan kirjallisuuskuulustelun suorittamista. Akseli III Lopputyö Examens arbete/ Final essay Laajuus: 3 op Tunniste: Opiskelija perehtyy yhteen erityispedagogiseen teemaan tarkemmin kirjallisuuden tai pienen empiirisen aineiston avulla. Opiskelijan ymmärrys ja teoreettinen tietämys aiheesta syvenee. Hän osaa kirjoittaa lopputyön tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti käyttäen tietokantoja. 9

10 Opiskelija tuottaa ohjatusti pienen tutkielman valitsemastaan aiheesta. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Tammi. 10