Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 4/2007 Kari Aravuo

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 4/2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Toimialapäällikkkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 toimialan puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo oli 3,2 mrd. euroa, jalostusarvo 0,5 mrd. euroa ja viennin arvo 1,5 mrd. euroa. Toimintaa harjoitettiin 1 125 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 7 526 henkilöä. Toimipaikoista vajaat 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 7 % ja työpaikoista 15 %. Vuonna 2006 sahatavaraa tuotettiin 12,1 milj.m 3. Sahateollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 27,3 milj. m 3, josta tuontipuuta 2,8 milj. m 3. Saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3, josta jalosteita n. 1,0 milj. m 3. Kotimarkkinan jälkeen merkittävin vientialue oli EU-maat. Kuluvana vuonna sahatavaratuotanton ja viennin määrät kasvanevat hieman. Puutavaraa kyllästettiin vuonna 2006 noin 398 000 m 3, josta vientiin meni 130 000 m 3. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kohosi 56 300 kuutiometriin, josta vientiin meni 40 000 m 3. Kuluvana vuonna lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kasvanee 65 000 kuutiometriin. Liimapuutuotannon määrä vuonna 2006 oli 285 000 m 3, vienti 235 000 m 3 ja liimahirren 110 000 m 3, vienti 45 000 m 3. Liimapuutuotanto on kuluvana vuonna ollut kasvussa ja viennissäkin ollaan edellä viime vuotta. Vuonna 2006 toimialan investoinnit olivat 90 milj. euroa eli 3 prosentiin liikevaihdosta. Tästä koneiden ja laitteiden osuus oli 68 milj. euroa. Investointien alhainen taso on johtamassa siihen, että jäämme jälkeen kilpailijoistamme teknologian aikaansaaman tuottavuuden kasvussa. Toimialalla on eletty korkesuhdanteessa joka on heijastunut myös alan kannattavuuteen. Sekä vuosi 2006 että kuluva vuosi ovat kannattavuudeltaan huomattavasti aiempia vuosia parempia. Tämä mahdollistaa aiempaa suuremmat panostukset toiminnan kehittämiseen. Sahatavaran ja jalosteiden hinnan nousu näyttää taittuneen ja toivottavasti tämä heijastuu myös ennätyskorkealla oleviin tukin hintoihin. Haasteita toimialalla riittää. On varauduttava raaka-aineen tuonnin loppumiseen. Keski-Eurooppaan ja Venäjälle rakennetaan uutta kapasiteettia. Vienti Euroopasta USA:n on supistunut ja Japanissa varastoissa on runsaasti tavaraa. Pohjois-Amerikasta tuonti Eurooppaan kasvaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 52 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-489-168-4 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 8 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimipaikkojen määrä.... 10 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset... 10 2.3 Liikevaihto kokoluokittain... 11 2.4 Henkilöstön määrä... 12 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma... 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 14 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 14 3.2 Kotimarkkinat.... 15 3.2.1 Kysynnän kehitys.... 15 3.2.2 Havusahatavara... 16 3.2.3 Havusahatavarajalosteet... 13 3.2.4 Kyllästetty puutavara... 17 3.2.5 Lämpökäsitelty puutavara... 17 3.2.6 Liimapuu... 18 3.3 Vienti ja tuonti... 18 3.3.1 Vienti... 19 3.3.1.1 Havusahatavara.... 21 3.3.1.2 Koivusahatavara... 23 3.3.1.3 Kyllästetty puutavara... 24 3.3.1.4 Lämpökäsitelty puutavara... 24 3.3.1.5 Liimapuu... 24 3.3.2 Havusahatavaran tuonti.... 26 3.3.2.1 Havusahatavaran tuonti.... 26 3.3.2.2 Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 4.1 Raaka-aine... 28 4.2 Tuotanto... 29 4.2.1 Havusahatavaran tuotanto... 29 4.2.2 Havusahatavaran tuotanto suomessa... 30 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto... 30

4.2.4 Jalosteiden tuotanto.... 31 4.2.5 Kyllästetyn puutavaran tuotanto... 31 4.2.6 Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto... 32 4.2.7 Liimapuun tuotanto.... 33 4.3 Toimialan logistiikkarakenne.... 34 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 35 5.1 Investoinnit... 35 5.2 Kapasiteettitilanne... 37 6 Taloudellinen tila... 39 6.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema... 39 6.1.1 Puunsahaus... 39 6.1.2 Puunhöyläys... 40 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 42 7.1 Menestystekijät... 42 7.2 Keskeiset ongelmat... 42 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 42 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 44 8.1 Visio... 44 8.2 Kysynnän kehitys... 44 8.2.1 Kotimarkkinat... 44 8.2.2 Vientimarkkinat... 45 8.3 Kilpailukyvyn kehitys... 47 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 48 9 Yhteenvetoanalyysi (swot)... 49 9.1 Yhteenvetoanalyysi (swot)... 49 10 Julkiset palvelut... 50 10.1 TE-keskuksen palvelut... 50 10.2 Tekes-palvelut... 50 10.3 Finnvera Oyj:n palvelut.... 50 10.4 Finpron palvelut... 51 Lähteet... 52

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraportin keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty sidosryhmien haastatteluilla. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ja se päivittää marraskuussa 2006 julkaistun toimialaraportin. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Toimialaraportin sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta, mutta sen toivotaan palvelevan myös alan yritysten ja sidosryhmien tarpeita. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Kantorahatuloista tukkipuun osuus on noin 70 prosenttia viennin osuus tuotannosta noin 64 %. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin toimeentuloa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneen tämän raportin laatimista. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Joensuussa lokakuussa 2007 Kari Aravuo Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2006 TOL20 TOL201 TOL202 TOL203 TOL204 TOL205 Henkilöstön määrä 27 063 7 526 6 035 11 773 1 195 534 Tuotannon bruttoarvo mrd. 6,534 3,247 1,003 2,071 0,154 0,058 Jalostusarvo mrd. 1,524 0,544 0,309 0,590 0,053 0,026 Viennin arvo mrd. 2,604 1,474 0,680 0,442 0,005 0,001 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös lämpökäsitellyn puutavaran ja liimapuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Perinteisesti puutuoteteollisuus on ajateltu kiinteäksi osaksi metsäklusteria. Tulevaisuudessa puutuoteteollisuusklusteri vahvistuu lähestymällä asiakasklustereita. Kuva 1 esittää tätä tulevaisuudessa vahvistuvaa muutosta. Kuvan sisemmällä kehällä on kuvattu puu-

9 tuoteteollisuuden perinteisiä osa-alueita. Muutoksen myötä puutuoteoteteollisuus kytkeytyy ulommalle kehälle sijoitettuihin asiakasklustereihin. Kuva 1. Metsäklusteri Suomessa Kemian klusteri Metsätalous Konsultointi Pakkaus Koneet, laitteet ja IT Tutkimus ja koulutus Jakelujalostus Logistiikka Sahateollisuus Levyteollisuus Puutuoteteollisuusklusteri Sellu- ja paperiteollisuus Huonekaluteollisuus Rakennuspuusepänja taloteollisuus Rakennus- ja kiinteistöklusteri Sisustusklusteri Kuljetusvälineet Ympäristöklusteri Energiaklusteri Lähde: Suomen puuteollisuuden visiot ja liiketoimintaskenaariot 2020/Metsäteollisuus ry Kuvasta 2 ilmenee puutoimialan eri tuoteryhmien kehitys volyymi-indeksillä mitattuna. Sahateollisuuden (201) ja puupakkausten (205) tuotantomäärät ovat kasvussa. Puulevyjen (202) tuotantomäärät ovat säilyneet entisellä tasolla ja rakennuspuusepäntuotteiden (203) kohdalla tuotantomäärät ovat kääntyneet laskuun. Kuva 2. Tuotannon volyymi-indeksi (trendisarja) toimialoittain (v. 2000=100) 160 150 TOL 201 TOL 202 140 TOL 203 TOL 204 130 120 110 100 90 80 70 60 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tuotannon volyymi-indeksi

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli 1 125 toimipaikkaa (kuva 3). Toimipaikkojen määrä on vähentynyt edelleen. Eniten ovat vähentyneet alle 10 henkilöä työllistävät toimipaikat. Toimipaikoista vajaat 90 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin toimipaikan keskimääräinen tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Kuva 3. Toimipaikat kokoluokittain 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e yli 50 58 57 58 50 49 48 48 45 10-49 117 115 118 112 104 104 95 94 alle 10 1169 1134 1141 1092 1070 1041 1022 1001 1125 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri v. 2006 ennakko yhteensä 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimintansa aloittaneita yrityksiä vuonna 2006 oli 70 yritystä ja toimintansa lopettaneita 83 yritystä. Aiempina vuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä on vuosittain ollut 20-40 enemmän kuin toimintansa aloittaneita (kuva 4). Toimintansa lopettaneet yritykset ovat pääsääntöisesti alle 10 henkilöä työllistäviä. Vuonna 2006 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 10 (kuva 4). Merkittävä osa toimintansa lopettaneista ja konkurssiin haetuista yrityksistä on ollut pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Yritysten määrään suhteutettuna toimintansa lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrää on pidettävä alhaisena. Merkittävin toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin johtava syy on ollut yrittäjän ikääntyminen sekä kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa.

11 Kuva 4. Yrityskannan nettomuutos ja konkurssiin haetut yritykset 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Nettomuutos Konkurssiin haetut Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri/konkurssirekisteri 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2005 toimialan liikevaihto oli 2,96 mrd. euroa (kuva 5) supistuen edellisestä vuodesta noin 3 prosenttia. Osaltaan liikevaihdon laskuun vaikutti kesän 2005 paperiteollisuuden työnseisaus. Alan liikevaihdosta 70 % syntyi edelleen yli 50 henkilöä, 23 % 10 49 henkilöä ja 7 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan toimialan liikevaihto vuonna 2006 oli 3,2 mrd. euroa johtuen pääasiassa kohonneista hinnoista. Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain milj. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e yli 50 1977 2033 2305 1929 2054 2133 2138 1945 10-49 522 560 663 712 677 688 698 787 alle 10 179 195 180 193 198 213 207 226 3247 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

12 2.4 Henkilöstön määrä Vuonna 2005 toimiala työllisti 7 744 henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 59 % on yli 50 henkilöä, 26 % 10 49 henkilöä ja 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Eniten henkilöstön määrä on supistunut yli 50 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan henkilöstön määrä vuonna 2006 oli supistunut 7 526 henkilöön (-3 %). Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e yli 50 6219 6140 6192 5560 5226 5176 5053 4515 10-49 2554 2514 2511 2536 2246 2191 2015 2059 alle 10 1282 1258 1239 1210 1217 1176 1205 1170 7526 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2007 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvun voimistuvan hieman seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat kutakuinkin toteutuneet. Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku 40 30 20 10 0-10 -20 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/08-30 -40 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006

13 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen lukumäärässä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet vähäisiä. Toimiala työllistää eniten Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois- Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Taulukko 2. Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2005 (suluissa edellisen vuoden arvot) Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. ) Lv. (milj. )/tp Uusimaa 66 (66) 242 (257) 74 (70) 1,1 Varsinais-Suomi 78 (78) 285 (288) 95 (94) 1,2 Satakunta 59 (60) 413 (409) 204 (195) 3,5 Häme 79 (81) 877 (916) 346 (338) 4,4 Pirkanmaa 93 (97) 652 (764) 310 (353) 3,3 Kaakkois-Suomi 99 (106) 1041 (1127) 467 (491) 4,7 Etelä-Savo 77 (76) 324 (361) 102 (103) 1,3 Pohjois-Savo 72 (68) 686 (667) 239 (234) 3,3 Pohjois-Karjala 79 (78) 633 (658) 310 (302) 3,9 Keski-Suomi 84 (90) 474 (492) 169 (164) 2,0 Etelä-Pohjanmaa 84 (79) 314 (343) 101 (110) 1,2 Pohjanmaa 81 (80) 366 (447) 123 (139) 1,5 Pohjois-Pohjanmaa 94 (97) 851 (835) 230 (210) 2,4 Kainuu 31 (38) 271 (366) 90 (99) 2,9 Lappi 64 (71) 315 (361) 98 (130) 1,5 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

14 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 310 milj. m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 % vuosittain. Suurinta kulutus on Pohjois-Amerikassa 122 milj. m 3, Euroopassa Venäjä mukaan lukien kulutus on 110 milj. m 3 ja Aasiassa 54 milj. m 3. Havusahatavaran vientikauppa on noin 150 milj. m 3, josta Pohjois-Amerikan osuus on noin 30 %. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2006 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus Eurooppa 110,5 40,7 49,2 102,1 EU 25 98,3 37,4 45,9 89,8 CIS (Venäjä, ym.) 23,6 1,7 17,6 7,7 Pohjois-Amerikka 122,6 39,0 39,4 122,2 Aasia (v. 2005) 38,0 16,9 0,7 54,2 Afrika (v. 2005) 3,0 4,1 0,2 6,9 Lähde: UNECE/FAO TIMBER database 2007 Havusahatavaran näennäiskulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Euroopassa kulutus on keskimäärin 0,17, EU (25) alueella 0,19, Venäjällä 0,03 ja Pohjois- Amerikassa 0,4 m 3 /asukas. Selkeästi kulutus/henkilö on kasvanut ainoastaan Irlannissa ja laskenut Ruotsissa. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus m 3 /henkilö vuonna 2006 Alankomaat 0,15 Norja 0,63 Espanja 0,13 Ranska 0,17 Irlanti 0,39 Ruotsi 0,54 Iso Britania 0,16 Saksa 0,24 Italia 0,13 Suomi 0,95 Itävalta 0,64 Sveitsi 0,23 Japani 0,23 Tanska 0,39 Kanada 0,62 Yhdysvallat 0,35 Lähde: UNECE/FAO TIMBER database 2007

15 3.2 Kotimarkkinat 3.2.1 Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään mm. talonrakentamisessa, piharakenteissa, maaja vesirakentamisessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, kalusteteollisuudessa sekä puupakkauksia valmistettaessa. Asuntojen uudis- ja korjausrakentaminen ja siihen liittyvät puutuotteet luovat pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Toisaalta myös puutuotteiden kyky kilpailla muiden materiaalien kanssa heijastuu kysyntään. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 -kyselyn mukaan 85 prosenttia alan pk-yrityksistä ilmoittaa keskeisimmäksi markkina-alueeksi kotimaan. Merkittävimmät asiakastoimialat ovat kotitaloudet, rakennusliikkeet, rakennuspuusepänteollisuus ja puutaloteollisuus. Saman tutkimuksen mukaan yritysten myynnistä 48 % suuntautuu toisille yrityksille, 25 % tukku- ja vähittäiskaupalle ja 20 % kotitalouksille. Tutkimuksen mukaan alihankkijoina toimii runsaat puolet alan yrityksistä alihankintatöiden osuuden ollessa tuotannosta keskimäärin vajaat 60 %. Yrityksistä taas 50 % käyttää itse alihankkijoita eri työvaiheiden suorittamiseen. Rakennustuotannon arvo vuonna 2006 Suomessa oli 24,2 mrd. euroa, josta talonrakentamisen osuus oli 19,5 mrd. euroa. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 5,4 mrd. euroa ja korjausrakentamiseen 4,2 mrd. euroa. Vuonna 2006 talonrakennuksia käynnistettiin 42,3 milj. m 3 eli hieman edellistä vuotta vähemmän. Asuntorakentamisen, jossa puun käyttö on suurinta, aloitukset supistuivat myös hieman. Rakennustuotemarkkinat vuonna 2005 olivat arvoltaan 7,7 mrd. euroa, josta puupohjaisten tuotteiden osuus oli 2,2 mrd. euroa. Tämä jakaantui: sahatavara 29 %, puuelementit 19 %, kannatteet 10 %, ikkunat 11 % kalusteet 11 %, ovet 7%jamuut 13 %. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen 43,5 milj. m 3 :n verran. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitusten arvioidaan kasvavan, kun taas asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenevät. Taulukossa 5 on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) 2006 2007* Asuinrakennukset 14,9 14,8 Liike- ja toimistorakennukset 8,1 8,0 Julkiset palvelurakennukset 2,1 2,1 Teollisuus- ja varastorakennukset 9,2 10,5 Maatalousrakennukset 4,2 4,2 Muut rakennukset 3,8 3,9 Yhteensä 42,3 43,5 Lähde: Rakennusteollisuus, Huhtikuu 2007 *) ennuste

16 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 6). Sahatavaran ja eräiden siitä jalostettujen tuotteiden hintataso on kohonnut huomattavasti vuonna 2006 ja edelleen vuoden 2007 kuluessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 6. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 8/07 Sahatavara 0,4-4,8 2,3-3,4 0,7 13,8 30,7 Paneelit -0,2 5,6 6,5-6,3-0,5 17,8 34,1 Kyllästetty puutavara 1,7 1,8 10,0-1,5 0,0 13,7 23,6 Väliseinäranka -4,1-3,1 2,8 24,8 11,0 15,1 10,4 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi 3.2.2 Havusahatavara Vuonna 2006 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,3 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on edelleen yksi johtavista havusahatavaran käyttäjistä maailmassa käytön ollessa noin 1,0 m 3 /henkilö. Sahatavaran 5,3 milj. m 3 :n kotimaan käytöstä viedään jalosteina hieman yli 1 milj. m 3. Sahatavaran käyttökohteista merkittävimpiä ovat uudistalonrakentaminen, korjausrakentaminen ja piharakentaminen, joiden osuus käytöstä on vajaat 60 %. Puun osuus rakennusmateriaaleista on nykyään varsin korkealla, joten markkinaosuuden kasvattaminen on tulevaisuudessa yhä hankalampaa. Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä kulutus milj. m 3 6,0 Valmistuneet 1 000 kpl 40,0 5,0 4,0 3,0 20,0 2,0 1,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0,0 Havusahatavaran kotimaan kulutus Valmistuneet asunnot Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry

17 3.2.3 Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään höylättyä sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja komponentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan 2,0 2,5 milj. m 3 :n suuruusluokkaa. 3.2.4 Kyllästetty puutavara Kyllästetyn saha- ja höylätavaran kotimaan käyttö vuonna 2006 oli 217 000 m 3 eli 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna (kuva 9). Kyllästettyjen pylväiden kysyntä kasvoi 34 000 kuutiometriin. Myös ratapölkkyjen kysyntä kasvoi hieman, 17 000 kuutiometriin. Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä 1 000 m 3 300 250 200 150 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry 3.2.5 Lämpökäsitelty puutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2006 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n. 6 500 m 3 (+ 25 %). Männyn osuus tästä oli 80 %, kuusen 13 % ja haavan 4 %. Kuluvana vuonna lämpöpuun kotimaan kysyntä on kasvanut edelleen.

18 3.2.6 Liimapuu Liimapuuyhdistyksen jäsenyritykset toimittivat vuonna 2006 liimapuuta kotimaahan 50 000 m 3 (+ 25 %) (kuva 10). Liimahirsien toimitukset kotimaahan kasvoivat huomattavasti eli 65 000 kuutiometriin (+ 62 %). Liimahirret ovatkin hirsirakentamisessa vallanneet markkinaosuutta massiivihirsiltä. Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä m 3 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Liimapuu Liimahirsi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Liimapuuyhdistys ry 3.3 Vienti ja tuonti Määrällisesti sahatavaraa ja sen jalosteita käytetään eniten rakentamisessa. Näin uudis- ja korjausrakentamisen volyymin kehitys heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään. Euroopassa rakentamisen kehitystä seuraa Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata). Euroconstruct arvioi joulukuussa 2006 rakentamisen kehittyneen ja kehittyvän järjestöön kuuluvissa maissa taulukon 7 mukaisesti. Volyymin kehitys vaihtelee maittain. Uudisrakentaminen kehittyy ripeimmin uusissa EU-maissa, vanhoissa uudisrakentamisen volyymit jopa supistuvat. Korjausrakentaminen sen sijaan kasvaa kaikkialla. Taulukko 7. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) 2006 2007 2008 Asuinrakentaminen, uudet 5,6 1,7-1,2 Asuinrakentaminen, korjaus 1,5 2,1 2,1 Muu talonrakentaminen, uudet 3,2 2,6 2,3 Muu talonrakentaminen, korjaus 1,0 1,2 1,6 Lähde: Euroconstruct 12/2006

19 Japanissa asuntorakentamisen volyymi on vuodesta 2002 lähtien taas kasvanut, samoin kuin puurakenteisten asuntojen osuus (Taulukko 8). Kuluvan vuoden alkupuolella kaikki asuntoaloitukset ovat supistuneen n. 5 % ja puurakenteiset n. 7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eurooppalaiset sahaajat ovat viime vuosina saavuttaneet vankan aseman Japanissa. Vuonna 2006 Euroopasta tuotiin Japaniin sahatavaraa noin 3,055 milj. m 3 (+ 6 %). Suurimpia viejiä olivat Suomi 1,229 milj. m 3 (+ 8 %), Ruotsi 0,824 milj. m 3 (- 2%) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (+/- 0%). Tuonti Venäjältä supistui 0,9 milj. m 3 :iin. Kuluvana vuonna eurooppalaiset sahaajat ovat edelleen vahvistaneet asemiaan, kun taas tuonti Yhdysvalloista on supistunut. Syksyn myötä sahatavarakauppa Japaniin on kuitenkin vaikeutunut varastotilanteen ja hintatason seurauksena. Taulukko 8. Asuinrakentaminen Japanissa Vuosi Kaikki yhteensä Puurakenteiset 2001 1 173 800 522 800 2002 1 151 000 503 000 2003 1 160 000 523 000 2004 1 189 000 540 700 2005 1 236 000 543 000 2006 1 290 000 559 200 Lähde: Japan Lumber Journal 2007 Yhdysvaltain markkinoita leimaa asuntobusineksen taantuma ja supistuneet uusien asuntojen aloitukset. Kuluvan vuoden aloitusten arvioidaan jäävän 1,4 milj. yksikön tasolle, kun 2000 luvun alkupuolella aloituksia oli vielä yli 2 miljoonaa. Yhdysvaltalaiset sahat ovat em. johdosta leikanneet tuotantoaan sekä kapasiteettiaan ja tehostaneet vientiponnistelujaan Euroopan sekä Kauko Idän suuntiin. Vuonna 2006 Euroopasta vietiin sahatavaraa Yhdysvaltoihin n. 3,8 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Saksa 2,1 milj. m 3 (-8 %), Ruotsi 0,7 milj. m 3 (-5 %) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (-50%). Vienti Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 2006 oli 32 700 m 3 (-50 %). Vuoden 2007 heinäkuun loppuun mennessä vientiä Euroopasta Yhdysvaltoihin oli 1,1 milj. m 3, joka on 62 % vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Aiemmin Yhdysvaltoihin viety sahatavara onkin joutunut etsimään uusia markkinoita muualta. 3.3.1 Vienti Taulukkoon 9 on koottu tässä raportissa käsiteltävien tuoteryhmien viennin määrän kehitys vuosina 2002 2006. Sahatavaran vientimäärät ovat viimeiset kaksi vuotta olleet samalla tasolla, kuluvana vuonna vienti kääntynee kuitenkin hienoiseen kasvuun. Kyllästetyn puutavaran vientiä hallitsee pylväät, joiden vienti vaihtelee vuosittain projekteista riippuen. Tuoteryhmistä viime vuosina vientiä selkeästi kasvattaneita ovat lämpö- ja liimapuu.

20 Taulukko 9. Vienti tuoteryhmittäin m 3 2002 2003 2004 2005 2006 Havusahatavara+höylätavara 8 290 000 8 260 000 8 400 000 7 800 000 7 800 000 Koivusatavara 20 000 16 000 18 000 14 700 15 300 Kyllästetty puutavara 123 800 117 600 103 100 133 800 130 151 Lämpökäsitelty puutavara 17 460 14 690 26 120 25 214 36 992 Liimapuu 170 000 193 000 200 000 215 000 280 000 Lähde: Tullihallitus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 -kyselyn mukaan viennin määrän kasvun odotetaan nopeutuvan seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 28 % arvioi viennin määrän kasvavan ja 2 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 11). Saman kyselyn mukaan alan pk-yrityksistä 51 % harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta keskimäärin noin 46 %. Viennistä 65 % on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Tärkeimpiä vientialueita ovat EU-alue ja Kaukoitä. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain 15 % yrityksistä. Kansainvälistymiseen aikoo panostaa 30 % yrityksistä. Näistä 60 % haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyömahdollisuuksia toisten yritysten kanssa. Kuva 11. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku 60 50 40 30 20 10 0 Odotukset Toteutunut -10-20 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/08 Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2007

21 3.3.1.1 Havusahatavara Vuonna 2006 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3, saman verran kuin edellisenä vuonna. Mäntysahatavaran osuus viennistä oli 3,5 milj. m 3 (+5 %), kuusisahatavaran 3,3 milj. m 3 (- 5 %) ja jalosteiden vienti oli 1,0 milj. m 3 (+/-0 %) Kuva 13. Vuonna 2007 vienti 1 6 kk oli yhteensä 3,9 milj. m 3 eli 2,5 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mäntysahatavaran vienti kasvoi, kuusahatavaran supistui samoin kuin jalosteiden vienti. Kuva 12. Havusaha- ja höylätavaran viennin määrä 1 000 m 3 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6/07 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Jalosteet Lähde: Tullihallitus Vuonna 2006 sahatavarajalosteiden vienti kasvoi n. 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 1,031 milj. m 3 (taulukko 10). Arvoltaan vienti oli n. 210 milj. euroa. Ympärihöylättyjen tuotteiden vienti kasvoi hieman, kun taas profiiliin höylättyjen ja sormijatkettujen tuotteiden vienti supistui edelleen. Merkittävimmät jalosteiden vientimaat ovat Iso-Britannia, Japani ja Saksa. Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla sahatavarajalosteiden vienti oli 0,41 milj. m 3, 15 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 10. Havusahatavarajalosteiden vienti (1 000 m 3 ) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ympärihöylätty 837,6 943,1 873,8 847,2 847,4 893,8 Profiliin höylätty 122,3 126,0 127,5 149,5 140,7 118,4 Sormijatkettu 64,8 49,6 33,5 39,6 26,4 19,0 Yhteensä 1 024,7 1 118,7 1 034,8 1 036,3 1 014,5 1 031,2 Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus

22 Kuten alla olevasta kuvasta 13 nähdään niin sahatavaran kuin höylätavaran keskimääräiset vientihinnat ovat kohonneet kuluvana vuonna huomattavasti. Hintojen nousu näyttää syksyn myötä tasaantuneen, eräillä laaduilla hinnat ovat jopa laskeneet. Hintojen nousua hillitsee Saksan ja Kanadan kasvava tarjonta Euroopan ja Kaukoidän markkinoille. Kuva 13. Saha- ja höylätavaran viennin yksikköhinta Euroa/m 3 300 280 Mäntysahatavara Kuususahatarava Höylätavara 260 240 220 200 180 160 140 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6/07 Lähde: Metla/Metinfo Merkittävimmät saha- ja höylätavaran vientialueet olivat vuonna 2006 (kuva 14) EUmaat, Aasia ja Afrikka. EU-alue on säilyttänyt asemansa merkittävimpänä vientialueena vaikkakin sen osuus on edelleen hieman supistunut. Muutkin muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Kuva 14. Sahatavaran vienti alueittain 2006 2005 2004 2003 2002 2001 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EU-maat Muu Eurooppa Aasia Afrikka Muut Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus

23 Vuonna 2006 vienti kasvoi merkittävästi mm. Kreikkaan, Belgiaan, Algeriaan, Marokkoon ja Japaniin. Vienti mm. Iso-Britanniaan, Saksaan, Alankomaihin, Tanskaan ja Tunisiaan säilyi lähes entisellä tasolla. Suurimmat supistukset kohdistuivat Egyptin, Ranskan ja USA:n vientiin. Kuva 15. Sahatavaran tärkeimmät vientimaat 1 000 m 3 2 000 1 600 2002 2003 2004 2005 2006 1 200 800 400 0 Iso- Britannia Japani Ranska Egypti Saksa Alankomaat Tanska Italia Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus 3.3.1.2 Koivusahatavara Koivusahatavaran vienti näyttää asettuneen noin 15 000 m 3 :n tasolle. Vuonna 2006 viennin määrä oli 15 300 m 3 arvoltaan 0,7 milj, euroa. Keskihinta on kohonnut 454 euroon/m 3. Merkittävimmät vientimaat olivat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, ja Norja. Aasiaan, lähinnä Kiinaan ja Vietnamiin, vietiin 3 500 m 3. Kuva 16. Koivusahatavaran viennin määrä ja arvo 1 000 m 3 30 20 10 500 450 400 350 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 300 Viennin määrä Yksikköhinta Lähde: Metla/Metinfo

24 3.3.1.3 Kyllästetty puutavara Teollisesti kyllästetyn puutavaran vienti vuonna 2006 supistui 130 000 kuutiometriin (taulukko 11). Vienti on perinteisesti muodostunut pääosin pylväiden viennistä, joka supistui 5 %. Merkittävimmät vientimaat ja volyymit vaihtelevat vuosittain riippuen meneillään olevista infrastruktuurihankkeista. Vuonna 2006 kyllästettyjen pylväiden merkittävimpiä vientimaita olivat Irlanti, Libya, Marokko ja Oman. Kyllästetyn saha- ja höylätavaran viennin kasvu jäi vähäiseksi eikä sen merkittävämpi kasvu liene realistista. Taulukko 11. Kyllästetyn puutavaran vienti (m 3 ) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Sahatavara 19 000 22 300 41 400 29 700 32 600 37 100 38 000 Pylväät 82 000 58 000 82 400 87 900 70 500 96 700 92 000 Yhteensä 101 000 80 300 123 800 117 600 103 100 133 800 130 000 Lähde: Kestopuuteollisuus ry 3.3.1.4 Lämpökäsitelty puutavara Lämpökäsitellyn puutavaran vienti vuonna 2006 oli yhteensä 36 992 m 3, kasvua 47 prosenttia (taulukko 12). Viennistä valtaosa suuntautui EU-alueelle. Viennistä 59 % oli lämpökäsiteltyä kuusta ja sen jalosteita. Taulukko 12. Lämpökäsitellyn puutavaran vienti (m 3 ) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 EU-alue 10 340 16 480 13 180 22 390 21699 32637 Muu 560 980 1 510 3 730 3515 4355 Yhteensä 10 900 17 460 14 690 26 120 25 214 36 992 Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry 3.3.1.5 Liimapuu Suomen liimapuun vienti koostuu pääosin rakentamisessa käytettävästä ns. konstruktiivisesta liimapuusta. Päätuotteita ovat liimapuu (palkit ja pilarit) sekä liimahirsi. Vuonna 2006 liimapuun vienti (kuva 17) oli määrältään 235 000 m 3 (+21 %) ja liimahirren 45 000 m 3 (+50 %). Liimapuun viennistä 17 % suuntautui Eurooppaan ja 83 % muualle lähinnä Japaniin. Japani on kasvanut merkittävimmäksi vientimaaksi ja säilyttänee asemansa myös tulevaisuudessa. Liimahirren viennistä 55 % suuntautui Eurooppaan ja loput muualle. Japanin konstruktiivisen liimapuun tuotanto vuonna 2005 oli (1,31 milj. m 3 +2,6 %). Japanissa tuotetun liimapuun raaka-aineesta noin 70 % on tullut Euroopasta. Huolimatta oman tuotannon kasvusta on myös liimapuun tuonti lisääntynyt. Vuonna 2006 tuonnin

25 määrä nousi 713 000 m 3 :iin, josta eurooppalaisen liimapuun osuus oli 550 000 m 3 eli 77 %. Suurimpia tuojia vuonna 2006 olivat Itävalta 246 000 m 3 (-4 %), Suomi 195 000 m 3 (+41 %) Kiina 170 000 m 3 (+12%) ja Ruotsi 60 000 m 3 (- 5 %). Kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä liimapuun tuonti Japaniin on kasvanut 6 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuonti Suomesta on kasvanut 46 % ja supistunut Kiinasta 16 % sekä Itävallasta 4 %. Kuva 17. Liimapuuviennin määrä m 3 250 000 200 000 Liimapuu Liimahirsi 150 000 100 000 50 000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Suomen Liimapuuyhdistys ry Vuonna 2006 liimapuuviennin arvo kohosi yhteensä 111 milj. euroon (+42 %) määrän kasvaessa vain 30 %. Viennin arvo Japaniin oli 71,7 milj. euroa (+45 %). Muita suurimpia vientimaita olivat Norja 5,8 milj. euroa, Italia 6,2 milj. euroa, Ranska 4,9 milj. euroa ja Iso-Britannia 4,5 milj. euroa. Kuva 18. Kuva 18. Liimapuuviennin arvo milj. 120 100 80 60 40 20 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Japani Saksa Iso-Britannia Norja Muut Lähde: Tullihallitus

26 3.3.2 Havusahatavaran tuonti 3.3.2.1 Havusahatavaran tuonti Tuonti kasvoi vuonna 2006 yhteensä 438 000 kuutioon (+14 %). Kasvu kohdistui pääasiassa kuusisahatavaran tuontiin, myös höylätavaran tuonti kasvoi hieman. Saha- ja höyläsahatavaraa tuodaan lähinnä Venäjältä ja Virosta. Kasvun taustalla oli Venäjällä suomalaisomistuksessa olevien sahojen tuotannon tuonti Suomeen. Vuonna 2007 kesäkuun loppuun tuonti on kasvanut 16 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuusisahatavaran tuonti on supistunut ja mäntysahatavaran kasvanut. Kuva 19. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin määrä 1 000 m 3 600 500 400 300 200 100 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6/07 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Höyläsahatavara Lähde: Metla/Metinfo Tuodun saha- ja höylätavaran keskihinnat ovat kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kohonneet voimakkaasti. Mäntysahatavara on kallistunut 40 %, kuusisahatavara 21 % ja höyläsahatavara 20 %. Kuva 20. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin yksikköhinta Euroa/m 3 240 220 200 180 160 140 120 100 80 Mäntysahatavara Kuusisahatarava Höyläsahatavara 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6/07 Lähde: Metla/Metinfo

27 3.3.2.2 Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Kuvassa 21 on tarkasteltu Virosta ja Venäjältä tapahtunutta lehtisahatavaran tuontia, joka on pääasiassa koivusahatavaraa. Huipussaan tuonti oli vuonna 2000, josta se on puoliintunut vuonna 2005 noin 9 200 m 3 :iin. Vuonna 2005 Venäjältä tuodun sahatavaran keskihinta oli 171 /m 3 ja Virosta tuodun 522 /m 3. Kuva 21. Lehtisahatavaran tuonti 1 000 m 3 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Viro Venäjä Lähde: Metla/Metinfo

28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Raaka-aine Vuonna 2006 koko metsäteollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 75,5 milj. m 3 (+15 %), josta kotimaista oli 56,3 milj. m 3 (+13 %) ja tuontipuuta 19,2 milj. m 3 (+22 %). Sahateollisuuden puun käyttö (kuva 22) oli yhteensä 27,3 milj. m 3 (+1 %), josta tuontipuun osuus oli 2,8 milj. m 3 (-22 %) ja se tuli pääasiassa Venäjältä. Sahateollisuuden puun käyttö jakaantui: mäntytukki 11,8 milj. m 3, mäntykuitu 1,3 milj. m 3, kuusitukki 13,4 milj. m 3, kuusikuitu 0,6 milj. m 3, lehtipuu n. 0,2 milj. m 3. Kuva 22. Sahateollisuuden puunkäyttö Milj. m 3 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Mänty Kuusi Lehtipuu Tuontipuu Lähde: Metla/Metinfo Puukauppa on kuluvana vuonna käynyt hyvin johtuen osaltaan metsänomistajille suotuisasta hintakehityksestä. Pysty- ja hankintakauppojen ostomäärät yksityismetsistä tammi heinäkuussa 2007 olivat yhteensä 24 779 000 m 3 (+85 %). Tukkipuun kantohinnat (euro/m 3 ) yksityismetsistä ovat kehittyneet alla olevan Metinfon keräämän tiedon mukaisesti. Hintojen nousu vuoden aikana on männyllä ollut 52 % ja kuusella 50 %. 2007 2006 Mänty Kuusi Mänty Kuusi Tammikuu 53,91 55,11 43,74 46,92 Helmikuu 55,43 56,72 44,15 47,20 Maaliskuu 57,65 58,69 44,70 47,47 Huhtikuu 60,60 61,71 44,97 47,71 Toukokuu 66,20 67,99 45,92 48,30 Kesäkuu 71,55 74,19 46,96 48,92 Heinäkuu 71,80 74,10 47,30 49,28

29 Tukkipuun tuontimäärät tammi kesäkuussa 2007 olivat yhteensä 1,3 milj. m 3, kun tuonti vastaavana ajanjaksona 2006 oli vielä 2,5 milj. m 3. Etenkin itäisessä Suomessa sijaitsevat sahat ovat olleet osin riippuvaisia Venäjältä tulevasta raaka-aineesta. Ennusteet tuonnin vaikeutumisesta näyttävät toteutuvan Venäjän pitäessä kiinni kaavailluista raakapuun vientitullien korotuksesta. Tämä tarkoittaa kotimaisen puun kysynnän kasvua ja hankinta-alueiden laajentamista. 4.2 Tuotanto 4.2.1 Havusahatavaran tuotanto Maailmassa havusahatavaran tuotanto vuonna 2006 oli noin 310 milj.m 3. Suurimmat tuottajat vuonna 2006 olivat USA 65,5, Kanada 57,1, Saksa 23,2, Venäjä 19,8, Ruotsi 17,8, ja Japani 13,0 milj. m 3. Euroopassa, Venäjä mukaan lukien, tuotanto oli noin 130 milj. kuutiometriä (+4 %) ja kulutus 109 m 3. EU-maissa (25) tuotanto oli noin 98 milj. m 3 ja kulutus 90 milj. m 3. Kuten kuvasta 23 nähdään, sahatavaran tuotanto on vuonna 2006 kasvanut merkittävästi vain Saksassa ja tuotantoon nähden Tsekin tasavallassa. Vähäisempää kasvu on ollut Venäjällä, Ruotsissa ja Ranskassa. Tuotanto supistui Itävallassa ja Suomessa. Pohjois- Amerikassa tuotannon supistukset olivat suuria, Kanadassa 1,4 milj. m 3 ja Yhdysvalloissa 3,5 milj. m 3. Kuva 23. Merkittävimmät sahatavaran tuottajamaat Euroopassa Milj. m 3 25,0 20,0 2003 2004 2005 2006 15,0 10,0 5,0 0,0 Venäjä Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Ranska Tsekki Latvia Lähde: UNECU/FAO Forest Products Statistics 2002-2006

30 4.2.2 Havusahatavaran tuotanto Suomessa Vuonna 2006 havusahatavaraa tuotettiin Suomessa 12,1 milj. m 3 arvoltaan noin 2,2 mrd. euroa (kuva 24). Tuotannon supistui vain hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotannosta mäntyä oli 6,2 milj. m 3 (+6 %) ja kuusta 5,9 milj. m 3 (-6 %). Sahatavaran tuotanto Suomessa kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa oli 7,3 milj. m 3, mikä oli 8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Tuotannosta mäntyä oli 3,8 milj. m 3 (+9 %) ja kuusta 3,5 milj. m 3 (+6 %). Suurimpia sahatavaraa ja sen jalosteita tuottavia yrityksiä ovat Stora-Enso Timber Oy, Metsäliitto (Finnforest), UPM-Kymmene Oyj, Versowood-konserni, Vapo Timber Oy ja Keitele Timber Oy. Kuva 24. Havusahatavaran tuotannon määrä ja arvo 1 000 m 3 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Milj. 3 000 2 400 1 800 1 200 600 0 Tuotannon määrä Tuotannon arvo Lähde: Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto Kuten alla olevasta kuvasta (kuva 25) havaitaan, koivusahatavaran vuosituotanto näyttää asettuvan 80 000 m 3 :n tasolle. Tämä lienee sopiva määrä ottaen huomioon raaka-aineen saatavuuden, kotimaisen kysynnän ja viennin.

31 Kuva 25. Koivusahatavaran tuotanto 1 000 m 3 120 100 80 60 40 20 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: UNECU/FAO Forest Products Statistics 2002 2006 4.2.4 Jalosteiden tuotanto Tilastolähteistä ei ole mahdollista selvittää sahatavaran ensiasteen jalostusta harjoittavien yritysten lukumäärää eikä tuotannon määrää. Tavanomaisimpia jalosteita ovat ympäri tai profiiliin höylätty sahatavara sekä sormijatkettu sahatavara. Pelkästään sahatavaran jalostusta harjoittavien yritysten lisäksi jalostustoimintaa harjoitetaan sahaustoiminnan ja puutavarakaupan yhteydessä. Eri lähteistä kootun tiedon perusteella voidaan arvioida, että jalostustoimintaa harjoitetaan noin 300 toimipaikassa, joista noin puolet on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Jalosteiden vienti vuonna 2006 oli noin 1,0 milj. m 3 eli se on jo useamman vuoden pysytellyt samalla tasolla. Kotimaassa jalosteiden käyttö on edelleen kasvanut rakentamisessa, sisustamisessa sekä rakennustuote- sekä kalusteteollisuudessa, jolloin kotimaan käytön voidaan arvioida olevan 2,0 milj. m 3 :n suuruusluokkaa. Näin tuotannon määrän voidaan arvioida olevan 3,0 milj. m 3 :n suuruusluokkaa. 4.2.5 Kyllästetyn puutavaran tuotanto Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto (kuva 26) oli vuonna 2006 yhteensä noin 398 000 m 3 (+6 %). Sahatavaraa kyllästettiin 255 000 kuutiota (+9 %). Pylväitä kyllästettiin 126 000 m 3 (+/-0 %). Suolakyllästystä käytettiin sahatavaralle kun taas pylväissä 2/3 oli kreosiittikyllästystä ja 1/3 suolakyllästystä. Ratapölkkyjen kyllästys kasvoi hieman 17 000 m 3 :iin. Kestopuuteollisuus ry:n kuului vuoden 2006 päättyessä 12 kyllästystoimintaa harjoittavaa yritystä, joille on myönnetty Kestopuu- tavaramerkin käyttöoikeus ja SFS-standardin mukaisen laatuleimausoikeus. Suurimpia puutavaran kyllästäjiä ovat Kuusisto-Group, Versowood-konserni, Iivari Mononen-konserni ja Pölkky Oy.

32 Kuva 26. Kyllästetyn puutavaran tuotanto 1 000 m 3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Kestopuuteollisuus ry 4.2.6 Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto vuonna 2006 oli yhteensä 56 300 m 3 (kuva 27). Kasvua edellisestä vuodesta oli 43 %. Puulajeista eniten käsiteltiin kuusta ja sitten mäntyä. Lehtipuiden lämpökäsittely on jäänyt vähäiseksi. Kuluvana vuonna tuotannon on arvioitu kohoavaan runsaaseen 70 000 m 3 :iin. Kaikki merkittävimmät valmistajat (9 yritystä) kuuluvat Lämpöpuuyhdistykseen jolla on käytössään TermoWood tuotemerkki. Yhdistyksen jäsenillä käsittelykapasiteettia on noin 98 000 m 3. Kapasiteetiltaan suurimmat lämpöpuun valmistajat ovat Lunawood Oy, Metsäliitto (Finnforest) ja Stora-Enso Timber Oy. Kuva 27. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto 1 000 m 3 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 Mänty Kuusi Koivu Haapa Muut Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry

33 2.4.7 Liimapuun tuotanto Vuonna 2006 liimapuutuotanto (kuva 28) oli Liimapuuyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan 285 000 m 3 (+27%) ja liimahirsien tuotanto 110 000 m 3 (+57 %). Liimapuun tuotanto on jatkanut kasvuaan viennin positiivisen kehityksen myötä, joskin kotimaan kysyntä on kehittynyt positiivisesti. Liimahirren tuotannon voimakas kasvu on ennen kaikkea seurausta kasvaneesta kotimaan kysynnästä. Liimapuuyhdistykseen kuuluu 15 alan yritystä, jotka vastaavat tuotannosta lähes kokonaan. Suurimpia liimapuun valmistajia ovat, Finland Laminated Timber Oy, Versowood-konserni, Metsäliitto (Finnforest), Keitele Engineering Wood Oy, Havesa Components Oy ja Late-Rakenteet Oy. Kuva 28. Liimapuun tuotanto m 3 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Liimapuu Liimahirsi 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Liimapuuyhdistys ry

34 4.3 Toimialan logistiikkarakenne Alla olevassa kuvassa on karkeasti hahmoteltu sahateollisuuden logistiikkarakennetta. Logistiikkaan liittyvien asioiden tehokas hoito on eräs tulevaisuuden kilpailutekijöistä. Mm. nopeus, täsmällisyys, palvelukyky, tietotekniikan soveltaminen ovat logistiikkaan liittyviä avainsanoja. Kuva 29. Toimialan logistiikkarakenne RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - metsänomistajat -metsäyhtiöt - Metsähallitus - tuonti -ym. OSATOIMITTAJAT - pakkausmateriaalit - kemikaalit - energia - varaosat -ym. TUKIPALVELUT -puunkorjuu -kuljetukset - huolinta - kunnossapito - taloushallinto -ym. - sivutuotteet - energia - kuitupuu SAHATEOLLISUUS - hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi - raaka-aineen hankinta -valmistus KOTIMAA - suora myynti - puutavarakauppa - rakennustarvikekauppa VIENTI - suora vienti - vientiagentti - maahantuoja - puutavarakauppa Rakentaminen Puuta käyttävä teollisuus

35 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Investoinnit näyttävät pysyvästi asettuneen aiempaa alhaisemmalle tasolle n. 100 milj. euroon vuodessa. Vuonna 2005 investoinnit olivat yhteensä 100 milj. euroa ja ennakkotietojen mukaan ne jäivät vuonna 2006 noin 90 milj. euroon eli noin 3 prosenttiin toimialan liikevaihdosta. Investointien ovat pääosin kohdistuneet koneisiin ja laitteisiin. Uutta sahauskapasiteettia ei Suomeen ole rakennettu ja uusinvestoinnit ovat kohdistuneet jatkojalostuksen kehittämiseen. Korvausinvestointien tavoitteena on ollut laadun ja tuottavuuden parantaminen tietotekniikkaa ja sen sovelluksia hyväksikäyttäen. Kuva 30. Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Milj. 160 120 80 40 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 e Koneet ja kalusto Rakennukset Muut Lähde: Tilastokeskus e) ennakkotieto Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, ovat poistot olleet viime vuosina nettoinvestointeja huomattavasti suuremmat. Kehityksen jatkuessa samansuuntaisena seurauksena voi olla tuotantokoneiston loppuun kuluminen ja kilpailukyvyn hiipuminen ainakin osassa toimialan yrityksiä.

36 Kuva 31. Nettoinvestoinnit ja poistot 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Poistot Investoinnit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 -kyselyn mukaan (kuva 32) alan pk-yritykset arvioivat investointien kasvun hieman hidastuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 32 % arvioi investointien määrän kasvavan ja 10 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Taaksepäin katsottuna investointien määrä ei ole kehittynyt ennakoidulla tavalla. Kuva 32. Investointien määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku 50 40 Odotukset Toteutunut 30 20 10 0-10 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/08-20 Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2007

37 5.2 Kapasiteettitilanne Sahatavaratuotanto vuonna 2006 oli Euroopassa 110 milj. m 3, Venäjällä 20 milj. m 3 ja Pohjois-Amerikassa 122 milj. m 3. Kuluvana vuonna tuotanto Euroopassa ja Venäjällä noussee yhteensä 2 3 milj. m 3, kun taas Pohjois-Amerikassa tuotanto supistunee vähintään saman verran. Eurooppaan on suunnitteilla tai rakenteilla uutta sahauskapasiteettia 1 2 milj. m 3 :n verran. Myös Venäjällä tullaan investoimaan uuteen sahauskapasiteettiin, joka ei täysimääräisenä tulle kuitenkaan markkinoille, sillä vanhaa kilpailukyvytöntä kapasiteettia tullaan sulkemaan. Sahauskapasiteettia on sekä Suomessa että globaalisti enemmän kuin toteutunut tuotanto ja kysyntä edellyttävät. Suomessa kapasiteettia on poistunut jossain määrin konkurssien ja yksiköiden sulkemisten seurauksena. Toisaalta sahoilla tapahtuvat tuotannon tehostamistoimenpiteen lisäävät sahauskapasiteettia ainakin jossain määrin. Metsäteollisuus ry:n ja PTT:n mukaan sahateollisuuden kapasiteetin käyttöaste vuonna 2006 oli 89 % ja sen arvioidaan nousevan kuluvana vuonna 93 %:iin. Kapasiteettia sahauksessa on siis riittävästi ja kysynnän muutoksiin vastataan joko vuoroja lisäämällä tai vähentämällä. Sahatavaran ensiasteen jatkojalostuksessa kapasiteetin kasvu on kohdistunut pääasiassa höyläykseen, sormijatkamiseen, kuivaukseen sekä määrämittojen tuottamiseen. Uutta kapasiteettia on rakennettu pääsääntöisesti sahojen yhteyteen. Nykyiseen kysyntään nähden kapasiteettia on riittävästi, tarjontaa voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä. Uuden kapasiteetin rakentaminen tulisi perustua viennin kasvuun. Nykyinen ja vielä kasvavakin kyllästetyn puutavaran kysyntä on mahdollista tyydyttää nykyisellä kapasiteetilla. Edellyttävätkö mahdolliset toimialajärjestelyt uuden kapasiteetin rakentamista, jää myöhemmin nähtäväksi. Toiminnallista lämpöpuun valmistuskapasiteettia on 98 000 m 3. Kuluvana vuonna tuotannon arvioidaan nousevan 70 000 kuutiometriin. Eräiden valmistajien kohdalla kapasiteetti alkaa olla täysin käytössä ja näiden kohdalla edessä saattaa olla investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Liimapuun tuotanto on lisääntynyt merkittävästi Euroopassa, jossa tuotantokapasiteetti on kasvanut 1,9 milj. m 3 :stä (1999) noin 4,5 milj. m 3 :iin (2005). Lisäksi liimapuukapasiteettia on merkittävästi Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Suomessa tuotantokapasiteettia on valmistajien ilmoitusten mukaan yhteensä noin 600 000 m 3. Lisäksi on suunnitteilla tai toteutuksessa noin 150 000 m 3 kapasiteettilisäykset. Käytännössä hyödynnettävää kapasiteettia lienee 60 70 % ilmoitetusta kapasiteetista. Kapasiteetti kasvaa myös Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kapasiteetin lisäys ei voine olla heijastumatta alan kilpailutilanteeseen ja tuotteiden hintaan. KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn 2007 mukaan alan pk-yrityksien keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste on noussut hie-