Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström
VERENKIERTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. Sydämen pumpputoiminta (minuuttitilavuus; syke x iskutilavuus, CO) 2. Verisuonten hierarkinen järjestäytyminen ja ominaisuudet 3. Luustolihasten toiminta ( lihas ja hengityspumppu ) 4. Laskimoiden läppäjärjestelmä 5. VERENPAINE (KESKIVALTIMOPAINE, MAP) keskeinen säädeltävä muuttuja verenkierrossa pyritään pitämään vakiona ja toisaalta tarpeeksi korkeana verenpainetasoon vaikuttavat suoraan a) Sydämen minuuttitilavuus (Systolinen vp: vasemman kammion iskutilavuus) b) Systeemisen verenkierron keskimääräinen vastus (ääreisvastus) (Systolinen ja diastolinen) c) Aortan ja suurten valtimoiden myötäävyys l. komplianssi (Systolinen ja diastolinen) d) Suurten valtimoiden loppudiastolinen verimäärä (Diastolinen) 2
systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa kammiosystolen aikana diastolinen verenpaine matalin verenpaine suurissa valtimoissa kammiodiastolen aikana keskiverenpaine keskimääräinen verenpaine valtimossa diastolinen paine + 1/3 x pulssipaine pulssipaine systolisen ja diastolisen verenpaineen erotus täyttöpaine esim. kammion täyttöpaine = kammion loppudiastolinen paine verenkierron täyttöpaine = vallitseva paine, kun sydän on pysähtynyt
Sydän sysää liikkeelle paine- ja virtausaallon MAP Paineaallon profiili muuttuu mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi suurenee dia sys dia sys dia sys dia Virtausaallon profiili muuttuu myös mentäessä kohti perifeerisia valtimoita Amplitudi pienenee Schmidt and Thews, 1987 (Reisivaltimon pinnallinen haara) 4
VERENPAINEEN VAIHTELU
SUOMALAISTEN VERENPAINE
VARHAINEN HYPERTENSIO syke ja minuuttitilavuus suurentuneet, yleensä normaali ääreisvastus yleensä ei vasemman kammion hypertrofiaa yleisluonnehdinta: sympatikotonia VAKIINTUNUT HYPERTENSIO syke ja minuuttitilavuus normaalit, ääreisvastus suurentunut (vastusarteriolien mediahypertrofia) vasemman kammion hypertrofia sympatikotonian viitteet vähäiset
NORMAALI VERENPAINE JA HYPERTENSIO Käypä hoito suositus 2009
NORMOTENSIIVINEN tyypillinen päivä-yövaihtelu LIEVÄSTI HYPERTENSIIVINEN päivä-yövaihtelu säilyy verenpaineen taso kohoaa myös yöllä PITKÄLLE EDENNYT AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAHÄIRIÖ käänteinen päivä-yövaihtelu paine laskee henkilön noustessa pystyasentoon
Suora MITTAUSMENETELMÄT Invasiivinen, verenpaineanturi suonessa Epäsuora Noninvasiivinen, suonen ulkopuolelta tapahtuva mittaus Palpatorinen epäsuora; valtimosulku painekalvosimella paineaallon tunnustelu valtimon päältä vain systolinen paine Auskultatorinen Epäsuora; valtimosulku painekalvosimella Verenvirtauksen aiheuttamien äänien kuuntelu stetoskoopilla valtimon päältä Sekä systolinen että diastolinen paine Ambulatorinen Jatkuva tai määräajoin tapahtuva mittaus mukana kannettavalla laitteella
TEHTÄVÄT 1. Verenpaineen mittaus olkavarresta auskultatorisella menetelmällä 2. Mittaustuloksen vahvistaminen 2 minuutin kuluttua ensimmäisestä mittauksesta (kaksoismittaus) 3. Verenpaineen mittaus olkavarresta automaattimittarilla 4. (Verenpaineen mittaus alaraajasta)
MITTAUSMENETELMÄ 1 2 3 4 5
MITTAUSASENTO
viimeinen kuultu ääni (vanhemmilla ja hypertensiivisillä henkilöillä) 14
Sydän sysää liikkeelle paineaallon Pulssiaallon muoto muuttuu mentäessä poispäin sydämestä Paine laskee eniten arteriolien tasolla, jossa virtausvastus on suurin Incisuran kohdalla aorttaläppä sulkeutuu Aorttastenoosi; aalto matala ja leveä (alentunut verenvirtaus) Aorttaläpän vuoto, hyperkinesia; aalto korkea ja kapea (diastolessa veri takaisin kammioon) 15
VALTIMOPULSSIKÄYRÄ = PAINEKÄYRÄ Normaali Nousu nopea ja suuri; aorttaläppävika, jossa vuoto hallitseva Nousu hidas ja pieni; vaikea aorttastenoosi Nousu nopea ja pieni; ahtauttava kardiomyopatia Nousu nopea ja suuri; hyperkinesia, aorttaläppävuoto Vaikea sydämen vajaatoiminta Aikainen, toistuva lisälyöntisyys
TEHTÄVÄT 1. Tunnustele alaraajojen valtimopulssit a. dorsalis pedis (jalan selkävaltimo) a. tibialis posterior (takimmainen säärivaltimo) a. poplitea (polvitaivevaltimo) a. femoralis (reisivaltimo) 2. Tunnustele yläraajojen valtimopulssit a. radialis (värttinävaltimo) a. brachialis (olkavaltimo) 3. Tunnustele vatsa-aortta (a. abdominalis) 4. Tunnustele kaulavaltimot (a. carotis) 5. Tunnustele pinnallinen ohimovaltimo (a. temporalis superficialis) Tarkkaile pulssiaallon puutoksia ja puolieroja
Sydän sysää liikkeelle virtausaallon Q = 10 ml/s Q = 10 ml/s 23
VALTIMOISTA VOIDAAN TUTKIA MYÖS NIIDEN VIRTAUSNOPEUTTA =VIRTAUSKÄYRÄ YHTEINEN KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA
SISEMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s) AIKA
AIKA ULOMPI KAULAVALTIMO NOPEUS (cm/s)
CAROTIS INTERNA TERVE TYVIOSAN TIUKKA AHTAUMA