KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991
VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on laadittu yksinomaan työ- ja elinkeinoministeriön ( Asiakas ) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. TEM 2
JOHDANTO Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseksi turpeen veroa laskettiin vuoden 215 alusta tasolle 3,4 /MWh. Lisäksi on esitetty veron alentamista edelleen vuoden 216 alusta tasolle 1,9 /MWh. Veron lasku nostaa metsähakkeella tuotetun sähkön tukea, jota on ehdotettu alennettavaksi puoleen, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta (jatkossa ainespuu). Pöyry arvioi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta näiden muutosten vaikutuksia polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa, erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP), jossa suurin osa puupolttoaineista ja turpeesta käytetään. Työ on toteutettu valtakunnan tason tarkasteluna perustuen saatavilla olevaan tietoon ja Pöyryn asiantuntija-arvioon muutosten vaikutuksista. Työssä ei huomioitu alue- tai laitoskohtaisia eroja. TEM 3
POLTTOAINEIDEN KILPAILUKYVYN MUUTOS CHP-TUOTANNOSSA Ehdotetut muutokset parantavat kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä, lukuun ottamatta järeän puun hakkuukohteen ainespuuta, jonka kilpailukyky heikkenee. Vuonna 214 kivihiili oli turpeeseen verrattuna kilpailukykyinen polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Turpeen veron lasku heikentää kivihiilen ja parantaa turpeen kilpailukykyä jo vuonna 215 ja edelleen vuonna 216, jos turpeen veroa lasketaan lisää. Täysimääräiseen sähköntuotantotukeen oikeutettu metsähake säilyttää kilpailukykynsä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Vuonna 216 sähkön tuotantotuen puolittaminen järeän puun hakkuukohteen ainespuulta heikentää tällaisen puun kilpailukykyä, mutta se pysyy edelleen kivihiiltä edullisempana vaihtoehtona. Kivihiilen kilpailukyvyn heikkeneminen voi vähentää sen käyttöä enimmillään noin 8 GWh/v vuoden 213 tasosta. Muuttuvat kustannukset* 214 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 EUR/MWh 18,4 16,8 2,2 19,2 Metsähake MH Turve T Kivihiili KH Muuttuvat kustannukset* 216 EUR/MWh 19,5 18,6 2,1 Metsähake MH Metsähake MH2 Turve T Kivihiili KH 1 % tuki 5 % tuki * Polttoaineen hinta, polttoaineverot, päästöoikeuksien kustannukset, muut muuttuvat kustannukset sekä sähköntuotantotuen vaikutus CHP-tuotannossa. TEM 4
KYKY MAKSAA METSÄHAKKEESTA CHP-TUOTANNOSSA Ehdotetut muutokset eivät muuta CHP-laitosten kykyä maksaa metsähakkeesta, jos vaihtoehtoinen polttoaine on turve. Ainostaan kyky maksaa järeän puun hakkuukohteiden ainespuusta heikkenee. Energialaitosten kyky maksaa metsähakkeesta määräytyy vaihtoehtoisen polttoaineen, usein turpeen, käytön kustannuksen sekä sähköntuotantotuen perusteella. Kun turpeen vero laskee, metsähakkeella tuotetun sähkön tuki nousee. Tällöin energialaitosten kyky maksaa metsähakkeesta pysyy ennallaan. Tilanne muuttuu, jos energialaitos käyttää järeän puun hakkuukohteiden ainespuuta. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen puolittaminen laskee energialaitosten kykyä maksaa tällaisesta metsähakkeesta. Kyky maksaa metsähakkeesta CHP-tuotannossa 25 2 15 1 5 EUR/MWh 214 215 216 1 % tuki 216 5 % tuki Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki Turpeen vero Päästöoikeuden kustannus (turve) Turpeen hinta TEM 5
PIENPUUN KÄYTTÖ ENERGIANTUOTANNOSSA Järeän puun hakkuukohteiden energiapuun käyttö on lisääntynyt samalla, kun CHPlaitosten kyky maksaa metsähakkeesta on lähestynyt kuitupuun tehdashintaa. Energiapuun korjuutuki ja pienpuun käyttö Energiapuun maksukyky ja hinnat 4 35 3 25 2 15 1 5 1 k-m 3 Vuonna 213 vajaa 2 miljoonaa k-m3 pienpuuta kertyi muualta kuin Kemeran korjuutuen kohteista ts. järeän puun hakkuukohteilta. Osa tästä määrästä voi ohjautua lämpölaitoksiin, joihin sähköntuotantotuen puolittaminen ei vaikuta. Laskennallinen Kemeran energiapuun korjuutuella korjattu puumäärä 5 4 3 2 1 EUR/k-m 3 Kyky maksaa metsähakkeesta CHP-tuotannossa Mäntykuitupuun kustannus energiantuotannossa Metsähakkeen hinta Pienpuun käyttö energiantuotannossa Sähköntuotantotuen puolittamisen vaikutus 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Laskennallinen Kemeran energiapuun korjuutuella korjattu puumäärä viittaa maksettuun tukimäärään, ei haettuun tukimäärään TEM 6
VOIMALAITOSTEN KILPAILUKYKY JÄREÄN PUUN KOHTEISTA Tällä hetkellä energiantuotanto pystyy kilpailemaan järeän puun hakkuukohteista, mutta muutoksen jälkeen kilpailukyky heikkenee. 214 216 6 5 EUR/k-m 3 Ero yli 14 EUR/m3, eli voimalaitokset pystyvät maksamaan ensiharvennuspuun kantohintaa 6 5 EUR/k-m 3 Ero alle 12 EUR/m3 eli voimalaitokset eivät pysty maksamaan ensiharvennuspuun kantohintaa 4 4 3 3 2 2 1 Toimituskustannus - Karsittu ranka Toimituskustannus - Kokopuu (ei integroitu korjuu) Toimituskustannus - Kokopuu (integroitu korjuu) Kyky maksaa metsähakkeesta 7 cm 9 cm 11 cm 13 cm 15 cm 17 cm Korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta 1 Toimituskustannus - Karsittu ranka Toimituskustannus - Kokopuu (ei integroitu korjuu) Toimituskustannus - Kokopuu (integroitu korjuu) Kyky maksaa metsähakkeesta 7 cm 9 cm 11 cm 13 cm 15 cm 17 cm Korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta Pienpuun toimituskustannuksissa on huomioitu kustannukset metsästä voimalaitokselle ilman kantohintaa ja Kemera-tukia. Vuonna 214 ensiharvennuskuitupuun kantohinta oli noin keskimäärin noin 14 EUR/k-m 3. TEM 7
JOHTOPÄÄTÖKSET Ehdotetut muutokset vähentävät kivihiilen ja lisäävät kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa arviolta noin 8 GWh. Lisäksi järeän puun hakkuukohteilta peräisin oleva metsähakkeen käyttö energiantuotannossa vähenee. Saatavilla olevan tiedon perusteella todellista määrää ei voida arvioida, enimmillään se on noin 4 GWh. Kivihiiltä ja järeän puun hakkuukohteiden metsähaketta korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti joko turve tai muu suoraan metsästä saatava puu, riippuen siitä, kumpi on edullisempi vaihtoehto. Pääsääntöisesti muutokset eivät paranna muun metsästä saatavan energiapuun korjuun kannattavuutta, sillä useiden CHP-laitosten kyky maksaa tällaisesta puusta ei muutu. Mahdolliset muutokset polttoaineiden sekä päästöoikeuden hinnoissa vaikuttavat eri polttoaineiden käytön kannattavuuteen ja voivat siten muuttaa edellä kuvattuja vaikutuksia. Eri polttoaineiden käytön kannattavuudessa ja tukimuutosten vaikutuksissa on merkittäviä laitos- ja aluekohtaisia eroja. TEM 8
LIITE - TAUSTAOLETUKSET Järeän puun hakkuukohteen määritelmä Tässä yhteenvetomateriaalissa esitetyt vaikutukset perustuvat alkuperäiseen lakimuutosesitykseen (17.12.214), jossa ehdotetaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa muuttuvaa tuotantotukea alennettavaksi puoleen, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista energian tuotantoa korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvista rungonosista. Järeän puun hakkuukohteita olisivat kohteet, jossa on tehty uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen kasvamaan jäävän puuston keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 16 senttimetriä. Muuttuvaa tuotantotukea maksettaisiin edelleen täysimääräisesti, kun metsähakevoimalassa sähkö tuotetaan metsähakkeella, joka on valmistettu muusta suoraan metsästä saatavasta puusta. Toistaiseksi yksityinen metsänomistaja on voinut hakea valtion Kemera-tukea energiapuun korjuuseen rahoitusehdot täyttävältä nuoren metsän hoitokohteelta. Tuen saaminen nuoren kasvatusmetsän harvennukseen edellyttää muun muassa, että jäävän puuston keskiläpimitta on alle 16 cm. Alkuperäisen lakimuutosesityksen järeän puun hakkuukohteen määritelmä vastaa siis osittain Kemeran nuoren kasvatusmetsän harvennuksen rahoitusehtoja. Tässä yhteydessä on siis oletettu, että muu kuin Kemera-varoin korjattu pienpuu olisi järeän puun hakkuukohteilta kertyvää puuta. Lopullisessa lakimuutosesityksessä (29.1.215) määritelmää muutettiin siten, että tuki puolitetaan, jos metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta. Järeän puun hakkuukohteita olisivat kohteet, jossa on tehty uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen metsikkö katsotaan kehitysluokaltaan vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi. Tapion metsänhoidon suositusten (11.12.213) mukaan varttunut kasvatusmetsikkö on metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm, mutta jota ei vielä luokitella uudistuskypsäksi. Määritelmämuutoksen ei siten merkittävästi katsota vaikuttavan tämän yhteenvetomateriaalin tuloksiin. Kustannukset, hinnat ja muuntokertoimet Tässä yhteenvetomateriaalissa on huomioitu ainoastaan verojen ja tukien muutokset, mutta ei polttoaineiden tai päästöoikeuksien mahdollisia hintamuutoksia. Käytetyt polttoainehinnat ovat vuoden 214 lopun keskimääräisiä hintatasoja: kivihiili 9 /MWh, metsähake 21 /MWh, turve 14 /MWh. Päästöoikeuden hintana on käytetty 6,5 /t. Kyky maksaa metsähakkeesta viittaa CHP-laitoksen maksukykyyn, kun vaihtoehtoinen polttoaine on turve. Laskelmissa käytetty muuntokerroin on 1 k-m 3 = 2 MWh. TEM 9
www.poyry.com