Toimintaohjeet sähkön tuottajille ja todentajille. Metsähaketuen rajaus. Metsähaketuen rajaus versio 1.0

Transkriptio

1 Toimintaohjeet sähkön tuottajille ja todentajille Metsähaketuen rajaus Metsähaketuen rajaus Kommenttiversio

2 1 (17) Sisällys 1 Johdanto Nykyiset menettelytavat Tuen rajauksesta aiheutuvat muutokset sähkön tuottajalle Täyteen ja alennettuun tukeen oikeutetut metsähakkeen raaka-aineet Milloin muutokset seurantasuunnitelmaan ovat tarpeen? Ohjeet muutoksen hakemiseksi Eri tukiluokkiin kuuluvien metsähake-erien määrittely Metsähakejakeiden ilmoittaminen tuotantoselvityksessä Metsähake-erien jäljitettävyys Metsähakkeen alkuperän osoittaminen Yleistä alkuperän osoittamisesta Kemera-toteutusilmoitus Metsänkäyttöilmoitus Leimikkosuunnitelma Mittaustodistus Muutokset todentajille Yleiset huomiot todentamisesta Lisävaatimukset hyväksymishakemuksen varmennuksessa Lisävaatimukset maksatushakemuksen varmennuksessa Liite 1. Määritelmiä Liite 2. Ehdotukset uusista polttoaineluokista ja niiden määritelmistä... 17

3 2 (17) 1 Johdanto Uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan Suomessa kansallisella syöttötariffijärjestelmällä, jonka kohteena on tuulivoimalla, biokaasulla, puupolttoaineilla ja metsähakkeella tuotettu sähkö. Metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksettavan tuen tarkoituksena on ensisijaisesti korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköä ja lämpöä tuottavissa CHP-laitoksissa. Muuttuva sähkön tuotantotuki on sidottu päästöoikeuden hintaan ja turpeen veroon, jotta tuen määrä vastaisi vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten turpeen ja kivihiilen muuttuvia hintatekijöitä. Vuonna 2015 muuttuvan tuotantotuen määrä oli 15,87 /MWh ja vuonna 2016 tuen määrä nousee 18 euroon megawattitunnilta, kun turpeen veroa lasketaan 1,9 euroon megawattitunnilta. Tuotantotukilaki (1396/2010) muuttui siten, että metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki tullaan rajaamaan 60 prosenttiin, mikäli hake on peräisin järeän puun hakkuukohteiden jalostuskelpoisesta tukki- tai kuitupuusta. Lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, että uusiutuvan energian tuotantotuki ei vääristä puumarkkinoita. Muutos tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun sille on saatu EU:n komission hyväksyntä. Rajausta sovellettaisiin kolmannen kalenterivuoden alusta lain tultua voimaan, aikaisintaan siis vuonna 2018 tai Energiavirasto tiedottaa asianosaisia erikseen lakimuutoksen voimaantulosta. Energiavirasto vastaa tuotantotukilaissa määritellyn tuotantotukijärjestelmän hallinnoinnista ja valvonnasta. Lakimuutoksen seurauksena Energiavirasto päivittää sähkön tuottajille ja todentajille tarkoitettuja ohjeita. Tavoitteena on käytännönläheiset ohjeet, joilla lakimuutoksen tavoite saadaan toteutettua tarkoituksenmukaisella ja vähän kustannuksia aiheuttavalla tavalla. Tämä raportti on tulevan uuden ohjeistuksen runko, joka sisältää kuvauksen lakimuutoksen vaikutuksista metsähaketta käyttäville sähkön tuottajille ja todentajille. Raportin perusteella muutetaan seuraavia seurantaohjeen kappaleita: Tuotantotukien tasot Seurantajärjestelmän kehittäminen Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet Metsähakkeen alkuperän seuranta (Uusi) Raportin valmistelua on pohjustettu sidosryhmätapaamisin sekä kyselyselvityksillä sähkön tuottajille ja metsähakkeen toimittajille. Energiavirasto varaa sidosryhmille mahdollisuuden raportin sekä varsinaisten ohjeiden kommentointiin ennen niiden julkaisua. Jatkossa ohjeita päivitetään myös tarvittaessa soveltamisesta kertyneiden kokemusten myötä.

4 3 (17) 2 Nykyiset menettelytavat Syöttötariffijärjestelmään kuuluu tällä hetkellä 53 metsähakevoimalaitosta. Ne käyttävät vuosittain 5-6 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, joka on noin 75 prosenttia metsähakkeen kokonaiskäytöstä. Muita hakkeen käyttäjiä ovat lämpölaitokset sekä maatilat ja muut pientalot. Tariffijärjestelmään kuuluvat voimalaitokset on hyväksytty järjestelmään hyväksymishakemuksen perusteella. Voimalaitosten hyväksymispäätöksen mukaisessa seurantasuunnitelmassa kuvataan seurantajärjestelmä, jolla sähkön tuottaja selvittää tukikelpoisen sähköenergian määrän tukiaikana. Seurantajärjestelmä koostuu polttoaineiden energiasisältöjen sekä sähkön ja lämmön mittauksista, polttoaineiden lämpöarvojen määrityksistä sekä tiedonkeruu-, prosessointi- ja raportointijärjestelmistä. Seurantajärjestelmän avulla voimalaitoksen tulee tuottaa tieto tukeen oikeutetusta sähkön määrästä sekä muiden hyväksymispäätöksessä yksilöityjen ehtojen täyttymisestä 1. Seurantasuunnitelmassa esitetään ne mittaukset, määritystavat ja -menetelmät, joita tarvitaan maksatushakemuksen tuotantoselvityksen tekemiseksi. Seurantasuunnitelman avulla sähkön tuottaja kerää, kokoaa ja raportoi tiedot joiden perusteella tuotantoselvitys täytetään. Seurantasuunnitelman tulee vastata laitoksella käytössä olevaa seurantajärjestelmää. Todentaja arvioi seurantasuunnitelman ja voimalaitoksen käytäntöjen vastaavuutta laitoskäyntien yhteydessä. Todentajan on tehtävä laitoskäynti useaa eri polttoainetta käyttävälle metsähakevoimalaitokselle kalenterivuosittain. Seurantasuunnitelma sisältää sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen 2 mukaisesti ns. nelinumerotasolla määriteltynä. Tukeen oikeuttavia nelinumerotason metsähakepolttoaineita ovat: Kokopuu- tai rankahake, Metsätähdehake- tai murske sekä Kantomurske. Voimalaitoksilla on käytössään erilaisia menetelmiä polttoaineiden määrien, lämpöarvojen ja energiasisältöjen seurantaan. Yleisesti voimalaitokselle saapuvat polttoaineet kirjataan saapuessaan polttoaineluokituksen mukaisesti voimalaitoksen tietojärjestelmään. Punnituksen yhteydessä otettavista näytteistä määritetään erien kosteuspitoisuus ja lämpöarvo. Tuotantotukiasetuksen 9 :n mukaan polttoaineen määrätiedon määrityksen suurin sallittu epävarmuus tariffijaksolle on 7,5 prosenttia. Käytetyillä menetelmillä tulee siis päästä ko. arvoa tarkempaan tulokseen. Käytännössä epävarmuutta syntyy esimerkiksi varastojen muutoksesta sekä mittauslaitteiden ja - menetelmien tarkkuuksista. Metsähakevoimala voi hakea tuotantotukea tariffijaksoittain tai enintään neljältä peräkkäiseltä tariffijaksolta. Maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavan tuotantoselvityksen tiedot raportoidaan kuitenkin tariffijaksoittain. Polttoaineiden 1 Energiaviraston seurantaohje, s

5 4 (17) käyttö raportoidaan maksatushakemuksen tuotantoselvitykseen seurantasuunnitelmaan listattujen polttoaineluokkien mukaisesti. Ennen kuin maksatushakemus voidaan jättää Energiaviraston käsiteltäväksi, sähkön tuottajan on pyydettävä todentajan varmennus tuotantoselvityksen tiedoille. Tuotantoselvityksen ja siihen liittyvien tausta-aineistojen perusteella todentaja arvioi, ovatko maksatushakemuksen tiedot oikeita ja asianmukaisia. Tuotantotukilaki edellyttää, että sähkön tuottaja säilyttää tuotantotuen perusteena olevia seurantatietoja 10 vuoden ajan siitä vuodesta lukien, kun voimalaitosta koskeva hyväksymispäätös on rauennut tai peruutettu 3. Tarkempia tietoja syöttötariffijärjestelmään hakeutumisesta ja muista järjestelmään liittyvistä asioista löytyy Energiaviraston seurantaohjeesta. Energiavirasto teki tuotantotukijärjestelmän metsähakevoimalaitoksille kyselyn polttoaineen hankinnasta kesällä Kyselyn tulosten perusteella voimalaitoksilla on keskimäärin kahdeksan metsähakkeen sopimustoimittajaa. Voimalaitosten arvioiden mukaan noin kolmasosa nykyisin käytetystä kokopuu- ja rankahakkeesta on kuitupuuta tai järeää puuta. Energiapuukauppatilastojen perusteella harvennuksilta korjattavasta energiapuusta noin 85 % on rankapuuta ja loput kokopuuta. 3 Seurantatietojen arkistointivelvoitteesta on kerrottu tarkemmin seurantaohjeen luvussa 11.

6 5 (17) 3 Tuen rajauksesta aiheutuvat muutokset sähkön tuottajalle 3.1 Täyteen ja alennettuun tukeen oikeutetut metsähakkeen raaka-aineet Kokopuu- ja rankahakkeelle maksetaan alennettua tukea (60 %), jos: - Se on peräisin järeän puun hakkuukohteelta korjatusta jalostuskelpoisesta tukki- tai kuitupuusta 4. Kokopuu- ja rankahakkeelle maksetaan täyttä tukea (100 %), jos: - Se on peräisin muualta, kuin järeän puun hakkuukohteista o erityiskohteet, kuten pellonreuna-, ojalinja- tai tonttihakkuut o ns. kemera-hakkuukohteet ja ensiharvennukset (ei järeän puun hakkuukohde) TAI - Puutavaralajia ei yleisesti käytetä jalostukseen o Pieniläpimittainen puu (ei täytä kuitupuun mittoja) o Muut puulajit kuin mänty, kuusi ja koivu o Laatuvirheet (laho, mutkaisuus, kuiva, muut vikaantumiset) Samat raaka-aine- ja alkuperäkriteerit koskevat myös ulkomailta tuotua metsähaketta. Ulkomailta tuodun hakkeen/raaka-aineen alkuperä on voitava osoittaa luotettavin metsävara- tai mittaustiedoin. 3.2 Milloin muutokset seurantasuunnitelmaan ovat tarpeen? Metsähaketuen rajaamisen aiheuttamat muutostarpeet sähkön tuottajille riippuvat siitä, mitä polttoainetta sähkön tuotannossa käytetään ja haetaanko käytölle täyttä tukea (kuva 1). Energiavirasto velvoittaa sähkön tuottajaa lisäämään seurantasuunnitelmaan metsähakkeen alkuperän seurantamenetelmät sekä uuden polttoaineluokan, jos sähkön tuotannossa käytetään kokopuutai rankahaketta, jolle haetaan täyttä tuotantotukea. Kokopuu- tai rankahakkeen alkuperän seuranta on tarpeen, koska alennetun ja täyden tuen raaka-aineita voi tulla samoilta kohteilta. Alkuperän seurannalla tarkoitetaan järjestelyitä, joilla selvitetään mistä hakkeen raaka-aine on peräisin. Jos kokopuutai rankahakkeen alkuperästä ei ole tietoa tai sitä ei voida luotettavasti osoittaa, hakkeelle voidaan maksaa vain alennettua tukea. Jos sähkön tuottaja hakee kokopuutai rankahakkeelle vain alennettua (60 %) tukea, sähkön tuottaja ei ole silloin velvollinen seuraamaan metsähakkeen alkuperää. 4 Lisätietoa määritelmistä löytyy liitteestä 1.

7 6 (17) Kuva 1. Lakimuutoksen edellyttämät toimenpiteet sähkön tuottajalle riippuen käytetystä polttoaineesta. Jos sähkön tuottaja käyttää vain metsätähdehaketta tai -mursketta ja/tai kantomursketta, hyväksymispäätökseen ei tarvitse hakea muutosta. Jos sähkön tuottaja aikoo luopua kokopuutai rankahakkeen käytöstä, sähkön tuottaja voi halutessaan hakea muutosta hyväksymispäätökseen kokopuutai rankahakkeen poistamiseksi seurantasuunnitelmasta. Polttoaineluokan poisto ei kuitenkaan ole pakollista. 3.3 Ohjeet muutoksen hakemiseksi Muutoshakemuksessa sähkön tuottajan on kuvattava polttoainekirjanpito, jolla kokopuu- ja rankahake eritellään tukitason edellyttämiin luokkiin. Seurantasuunnitelmaan tulee myös kuvata toimintatavat, vastuut ja dokumentaatio, joilla hakkeen alkuperää seurataan. Seurantasuunnitelmassa tulee tuoda ilmi myös se, tuleeko kokopuutai rankahake suoraan voimalaitokselle, vai myös välivaraston tai terminaalivaraston kautta. Mikäli kokopuutai rankahakkeen toimittajia ja/tai toimitusketjuja on useita, kuvausten tulee kattaa kaikkien hakkeen toimittajien soveltamat menetelmät. Seurantajärjestelmän kuvaaminen on hyvä tehdä yhteistyönä metsähakkeen toimittajien kanssa, jotta alkuperän seurannassa on yhtenevät ja luotettavat käytännöt. Alkuperän seurantamenetelmät on kuvattava seurantasuunnitelmassa riittävällä tarkkuudella, jotta todentaja voi tarvittaessa varmentaa alkuperätiedot suunnitelman perusteella. Metsähakkeen jäljitettävyyden sekä alkuperän osoittamisessa käytettävää dokumentaatiota ja kirjanpitokäytäntöjä on kuvattu luvuissa 3.6 ja 3.7. Muutoshakemusta ei tarvitse varmennuttaa todentajalla. Päätöksessä hyväksymispäätöksen muuttamisesta tullaan kuitenkin velvoittamaan seurantajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen ennen ensimmäisen maksatushakemuksen jättämistä. Todentaja tarkistaa laitoskäynnillä vaatimustenmukaisuuden arvioimalla, vastaako voimalaitoksella ja polttoaineen hankinnassa käytetty uusi seurantajärjestelmä hyväksymishakemuksessa kuvattua seurantasuunnitelmaa ja saadaanko järjestelmän avulla tuotettua riittävät ja luotettavat tiedot tuotantotuen maksamisen perusteena olevaan tuotantoselvitykseen.

8 7 (17) Sähkön tuottajan tulee hakea muutosta hyväksymispäätökseen hyvissä ajoin ennen kuin lakimuutosta aletaan soveltaa. Lain voimaantulosta riippuen muutosta tulisi siis hakea joko vuoden 2017 tai 2018 loppupuoliskolla, jotta Energiavirasto ehtii käsitellä ja hyväksyä muutoshakemukset. Lain soveltamista ajatellen sähkön tuottajan on hyvä sopia metsähakkeen sopimustoimittajien kanssa tulevista muutoksista jo hyvissä ajoin vuoden 2016 aikana, jotta metsähakkeen hankinnassa ehditään tarvittaessa muuttaa toimintatapoja. 3.4 Eri tukiluokkiin kuuluvien metsähake-erien määrittely Lähtökohtaisesti kokopuu- ja rangat on yksinkertaisinta korjata puhtaina yhden tukiluokan puuta sisältävinä erinä. Jos yhdeltä leimikolta kuitenkin kertyy molemman tukiluokan kokopuu- ja rankahakejakeita, tulee osuudet kirjata erän tietoihin. Tiedot, joihin ilmoitettavat osuudet voivat perustua: - Hake-erään liitetty mittaustodistus, josta osuudet käyvät ilmi (esim. jaottelu energiapuuhun ja kuitupuuhun) - Arviot osuuksista perustuen joko hakkuukohteiden pinta-ala- tai puulajiosuuksiin. Arviossa on otettava huomioon eri hakkuutapojen sekä puulajisuhteiden vaikutus hakkuukertymään. Jos metsähaketta tai sen raaka-ainetta säilytetään välivarastossa esimerkiksi terminaalissa ennen toimittamista voimalaitokselle, tulee saapuvista ja lähtevistä eristä varastossa pitää asianmukaista kirjanpitoa. Terminaalivarastosta voimalaitokselle toimitettavat polttoaine-erät voidaan poistaa varaston kirjanpidosta esim. FIFO-periaatteella (First In First Out). Tällöin varastosta vietäisiin pois kirjanpidossa pisimpään olleita raaka-aine-eriä, vaikka fyysisesti ei välttämättä olisikaan kyse juuri samasta puuerästä. Menettelyn avulla pystytään seuraamaan varastossa olevien polttoaineiden osuuksia myös uuden tukiluokan suhteen. Myös muut varastokirjanpitomenetelmät ovat sallittuja, kunhan ne mahdollistavat tariffijaksoittaisten tietojen tarkastelun eri tukiluokkiin kuuluvista metsähakkeen määristä. Kosteusvaihtelut sekä muu hävikki varastoinnissa voi johtaa siihen, että terminaalivarastoon saapuneeksi kirjattu energiamäärä ei vastaa voimalaitokselle toimitettua energiamäärää. Mikäli terminaalivaraston arvoja korjataan terminaalissa tehtyjen mittaustietojen tai voimalaitoksella mitattujen toimitusten perusteella, tulee korjaukset tehdä samassa suhteessa eri tukiluokkiin kuuluvien polttoaineiden suhteen. Varaston koossa tapahtuvaa muutosta ei siis voida tehdä vain toiseen polttoaineluokista. 3.5 Metsähakejakeiden ilmoittaminen tuotantoselvityksessä Mikäli sähköntuottaja hakee täyttä tukea kokopuu- ja rankahakkeelle, tulee määrät ilmoittaa tuotantoselvityksessä käyttämällä polttoaineluokituksen uutta luokkaa kokopuutai rankahakkeelle (esim a). Tuotantoselvitykseen riittävät edel-

9 8 (17) leen vain käytettyjen polttoaineiden energiamääriä koskevat tiedot. Jos voimalaitokselle saapuvat metsähake-erät on kirjattu asianmukaisesti uuden polttoaineluokituksen mukaisella jaolla, ei voimalaitoksella tarvita erityisiä järjestelyjä tuotantoselvityksen täyttämiseksi. Voimalaitos voi käyttää aiempia seurantajärjestelmän menettelyjä, joilla varmistutaan tietojen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta. 3.6 Metsähake-erien jäljitettävyys Metsähakkeen alkuperän osoittamiseen sisältyy kaksi tärkeää kokonaisuutta, joita ovat tietojen jäljitettävyys sekä varsinainen alkuperän osoittamiseen liittyvä tietosisältö. Jäljitettävyyden varmistamiseksi voimalaitokselle saapuvien hakeerien/raaka-aineen mukana kuormakirjatiedoissa tulisi olla yksilöivä tunniste, joka on otettu käyttöön puunhankinnassa esimerkiksi puukaupan tai puunkorjuun yhteydessä. Tunnisteen avulla hake-erän tiedot voidaan yhdistää dokumentaatioon, joka toimii uskottavana todisteena hakkeen alkuperästä. On tärkeää, että tunniste säilyy koko toimitusketjussa metsästä voimalaitokselle tai terminaalivarastolle hake-erän mukana kulkevana tietona. Tämä mahdollistaa metsähakejakeiden tasehallinnan eli eri jakeita ei tarvitse pitää fyysisesti erillään. Menettely vastaa esimerkiksi PEFC- tai FSC-järjestelmien alkuperän seurantaa (ns. Chain of custody). Kuva 2. Esimerkki suoraan tienvarsivarastosta voimalaitokselle toimitettavien erien tiedoista. Mikäli metsähaketta tai sen raaka-ainetta varastoidaan terminaalissa tai muussa välivarastossa, tunnistetta ei välttämättä voida kytkeä fyysisesti erään. Terminaalivarastosta tulee kuitenkin pitää kirjaa sinne toimitettujen hake-erien tunnistetiedoista siten, että terminaalista voimalaitokselle toimitettua täyteen tukeen oikeutettua kokopuutai rankahaketta vastaavalle määrälle voidaan kytkeä tunnistetiedot terminaalivaraston kirjanpidosta.

10 9 (17) Eräkohtaiset tunnistetiedot (esimerkki) Tunniste: T12345 (esim. kauppanumero tai muu yksilöivä tunniste) Polttoaineluokka ja määrä: 3112a 100 m3 3112b 50 m3 Tiedot kulkevat koko ketjussa metsästä voimalaitokselle tai terminaalille. Korjuuoperaattori/korjuuyrittäjä kirjaa varastopaikalle ajetun puutavaramäärän puunostajan tietojärjestelmään kauppaan liittyen. Tiedon avulla järjestetään toimitus käyttöpaikalle (voimalaitokselle) tai terminaalivarastoon. Kuljetus-/haketusyrittäjä kirjaa noutaneensa ko. erän tunnistenumeroineen ja ilmoittaa tiedot myös erän vastaanottajalle terminaalissa/käyttöpaikalla. Esimerkki terminaalivaraston hallinnasta (kuva 3): Metsähakkeen toimittaja käyttää logistiikassaan terminaalia toimitusvarmuuden ja toimitusten optimoimiseksi. Toimittajalla on kaksi asiakasta A ja B, joista A haluaa käyttää vain 100 % tuen metsähaketta (3112a) ja B:lle kelpaa myös alemman tuen metsähake (3112b tai vanha 3112). Kuva 3. Esimerkki terminaalivaraston tasehallinnasta. Terminaalivarastoa hallitaan FIFO-periaatteella, eli varastossa pisimpään olleita eriä toimitetaan aina ensin voimalaitokselle. Eristä voidaan tarvittaessa tehdä myös sekoituksia esimerkiksi halutun toimituseräkohtaisen kosteusprosentin saamiseksi.

11 10 (17) Kullekin voimalaitokselle toimitetusta polttoaineesta pidetään kirjaa, jotka vähennetään terminaalivaraston taseesta. Voimalaitoksen tulee raportoida metsähakkeen käyttö tariffijaksoittain, joten terminaalista toimitetulle 100 % tuen kokopuutai rankahakkeelle tulee löytyä tariffijakson aikana toimitettujen erien määrää vastaavat alkuperätiedot, joita todentaja voi tarvittaessa tarkastaa. 3.7 Metsähakkeen alkuperän osoittaminen Yleistä alkuperän osoittamisesta Täyden tuen saamiseksi kokopuutai rankahake ei saa olla valmistettu järeän puun hakkuukohteilta korjatusta jalostuskelpoisesta tukki- tai kuitupuusta. Käytännössä tämä voidaan todistaa esimerkiksi osoittamalla, että puu on korjattu muualta kuin järeän puun hakkuukohteelta. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kemera-tuen piirissä olevat varttuneet taimikot ja nuoret kasvatusmetsät, joilta korjataan pääasiassa pienpuuta ja kuitupuuta. Täyteen tukeen oikeutettuja korjuukohteita ovat myös pellonreuna- ja tonttihakkuut sekä tie- ja ojalinjahakkuut. Järeän puun hakkuukohteilta korjattu pieniläpimittainen puu tai jalostukseen kelpaamaton puu on myös oikeutettu täyteen tukeen. Yhdistetyssä aines- ja energiapuun korjuussa nämä puutavaralajit saadaan valmiiksi eriteltyinä. Järeän puun hakkuukohteilta tulevaa jalostukseen kelpaamatonta puuta ei tarvitse määritellä tai eritellä tarkemmin alkuperän osoittamiseen tarkoitetussa dokumentaatiossa. Riittää, että pieniläpimittainen puu sekä jalostukseen kelpaamaton puu on eritelty esim. energiapuutavaralajina jalostuskelpoisesta puusta (kuitu- ja tukkipuu). Toimija voi osoittaa alkuperän valitsemallaan dokumentaatiolla, kunhan ne täyttävät seuraavat kriteerit: 1) Paikannettavuus metsikkökuviotasolle ja 2) Tietosisältö korjatuista puutavaralajeista ja korjuukohteesta siten, että tiedot vastaavat ilmoitettuja polttoaineita. Tarvittavat tiedot voivat olla tallennettuna sähköiseen tieto-/raportointijärjestelmään tai niistä voidaan pitää fyysistä arkistoa. Myös metsähakkeen alkuperään liittyviä tietoja tulee säilyttää lakisääteisen ajan eli 10 vuotta. Alkuperään liittyvien tietojen ei tarvitse olla sähkön tuottajan hallussa, mutta tietojen tulee olla tarvittaessa sähkön tuottajan, todentajan ja Energiaviraston saatavilla. Säilytettävistä tiedoista sekä niihin liittyvistä vastuista ja oikeuksista on hyvä sopia sähkön tuottajan ja metsähakkeen toimittajan välillä. Seuraavia puukauppaan liittyviä dokumentteja voidaan hyödyntää metsähakkeen alkuperän kirjanpidossa ja osoittamisessa.

12 11 (17) Alkuperätiedot (esimerkki) Tunniste: Leimikkosuunnitelma (harvennushakkuu, karttaote) - Metsänkäyttöilmoitus (metsänomistaja, kiinteistö, käsitellyt kuviot) - Mittaustodistus (korjatut puutavaralajit ja niiden määrät) Tiedot ovat sähkön tuottajan tai metsähakkeen sopimustoimittajan järjestelmissä tai muussa kirjanpidossa/arkistossa, josta ne voidaan tarvittaessa etsiä yksilöivän tunnisteen avulla. Tietojen avulla erä voidaan jäljittää metsikkökuviolle/leimikolle ja niistä selviää myös korjatut puutavaramäärät Kemera-toteutusilmoitus Kemera-tuen piirissä olevista yksityismetsien hakkuista todisteena tukikelpoisuudelle käy kemera-toteutusilmoitus, jossa määritellään kemera-tukeen oikeutettu hakkuukohde ja ilmoitetaan toteutetut työt. Kemera-tuen kohdevaatimukset täyttävät hakkuukohteet ovat automaattisesti täyden tuen piirissä puuston läpimittarajoituksen vuoksi Metsänkäyttöilmoitus Lakisääteinen (MMM:n asetus 1320/2013), Suomen metsäkeskukselle jätettävä ilmoitus hakkuuaikeista. Liitteenä yleensä kuviokartta, johon käsiteltävät kuviot on merkitty. Ilmoituksen perusteella ei voida suoraan päätellä, koskeeko toimenpide järeän puun hakkuukohdetta vai ei, mutta ilmoitus sisältää metsänomistajan ja kiinteistön tiedot ja liitteenä toimitettavasta kartasta käy ilmi käsiteltävät kuviot. Tietojen perusteella alkuperä on mahdollista tarkistaa tarvittaessa paikan päällä. Huom. metsänkäyttöilmoitus ei ole pakollinen, jos käsittelykohde on: - pienikokoisen, ennen hakkuuta keskiläpimitaltaan alle 13 senttimetrisen puuston kasvatushakkuu - sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuu - oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuu - pienialainen tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuu Leimikkosuunnitelma Metsäsuunnitelma- tai julkisten metsävaratietojen perusteella määritelty leimikkosuunnitelma, josta ilmenee kartalle kuvattuna toteutettujen hakkuiden sijainti ja

13 12 (17) hakkuutavat, käsiteltyjen metsikkökuvioiden tiedot sekä omistajan/metsätilan yhteystiedot (kiinteistötunnus). Leimikkosuunnitelma voi koskea myös sellaisia hakkuita, joista ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta Mittaustodistus Mittaustodistus on yleensä hakkuukoneen tietoihin perustuva asiakirja, josta selviää korjatut puutavaralajit ja niiden määrät. Tietoina voi olla myös korjattujen puutavaralajien pituudet ja keskijäreys. Mittaus voidaan hoitaa myös muilla tavoin, esimerkiksi tehdasmittauksena tai pinomittauksena tienvarressa. Mittaustodistuksen tietoja korjatuista puutavaralajeista voidaan verrata ilmoitettuun hake-erään. Mittaustodistuksen tiedoilla voi myös täydentää hake-erän alkuperätietoja esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun nuoret kasvatusmetsät eivät yksiselitteisesti rajaudu pois järeän puun hakkuukohteista. Mittaustodistuksen tietojen käytettävyys vähenee, jos tiedot koskevat usean kuvion leimikkoa, joista osa on järeän puun hakkuukohteita. Ongelma voidaan ratkaista rajaamalla leimikko eri lohkoihin tukikelpoisuuden mukaan ja laatimalla mittaustodistus kuvioittain/lohkoittain.

14 13 (17) 4 Muutokset todentajille 4.1 Yleiset huomiot todentamisesta Lakimuutos ei tuo uutta pätevyysaluetta tuotantotuen todentamiseen, mutta se laajentaa metsähake-pätevyysalueen osaamisvaatimuksia. Todentajan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota metsähakejakeiden asianmukaiseen erittelyyn, koska tukeen oikeuttavien polttoaineluokkien määrä kasvaa ja kaikilla metsähakejakeilla tuotettu sähkö ei jatkossa ole oikeutettu yhtäläiseen tukeen. Vaikka metsätähdehakkeen ja -murskeen sekä kantomurskeen käyttö ei edellytä alkuperän seurantaa, todentajan tulee seurata laitoskäyntien yhteydessä, että polttoaineiden käyttö kirjataan asianmukaisesti oikeisiin polttoaineluokkiin. Metsähakkeen alkuperään liittyvä varmentaminen vaatii puukaupan, metsäsuunnittelun ja niihin liittyvien dokumenttien tuntemusta. Todentajan on osattava tulkita metsähakkeen alkuperätietoja sisältäviä dokumentteja, kun todentaja arvioi vastaavatko tiedot ilmoitettua metsähakkeen polttoaineluokkaa. Seuraavissa luvuissa on kuvattu erikseen muutokset hyväksymishakemusten ja maksatushakemusten varmentamisessa. 4.2 Lisävaatimukset hyväksymishakemuksen varmennuksessa Metsähakevoimalaitoksilta voidaan edellyttää hyväksymispäätöksen muutoksessa todentajan tarkistusta päivitetyn seurantajärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta sitten, kun uuden seurantajärjestelmän mukainen toiminta on käynnistynyt voimalaitoksella. Tarkistus tulee tehdä ennen ensimmäisen maksatushakemuksen jättämistä. Vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa on tarkistettava pistokokein, toimiiko kokopuu- ja rankahakkeen alkuperän jäljitettävyys seurantasuunnitelmaan kirjatuilla käytännöillä. Yleinen vaatimus on, että alkuperätiedot ylipäätään löytyvät, jos haketta toimitetaan seurantasuunnitelman mukaan suoraan voimalaitokselle. Toiseksi, hake-erään kytkettyjen alkuperätietojen tulee olla linjassa ilmoitetun polttoaineluokan ja erän koon kanssa. Jos täyden tuen kokopuutai rankahaketta toimitetaan terminaali- tai muun välivaraston kautta, tulee todentajan tarvittaessa tutustua varaston kirjanpitoon ja niihin liittyviin hake-erien alkuperätietoihin. Hakkeen alkuperään liittyvä dokumentointi ei välttämättä anna yksiselitteistä vastausta puun jalostuskelpoisuudesta ja alkuperästä, mutta oleellisinta tiedoissa on se, että puun jäljitettävyys onnistuu metsikkökuviolle asti. Alkuperätiedoista tulee myös tehdä loogisuustarkastelua. Jos kyseessä on esimerkiksi järeän puun hakkuukohde (hakkuutapana muu harvennus, kehitysluokka varttunut kasvatusmetsä), täyteen tukeen oikeutettu energiapuu voi olla oma puutavaralajinsa mittaustodistuksen tiedoissa. Jos puutavaralajeja ei ole eritelty mittaustodistuksessa, vain osa puusta voi olla oikeutettu täyteen tukeen. Todentajan tulee pyytää lisätietoja metsähakkeen alkuperästä, mikäli tiedot ovat ristiriitaisia tai alkuperästä ei voida riittävällä tavalla varmistua annettujen tietojen perusteella.

15 14 (17) 4.3 Lisävaatimukset maksatushakemuksen varmennuksessa Metsähakkeen alkuperän varmentaminen on osa täyteen tukeen oikeutettua kokopuu- ja rankahaketta käyttävien sähkön tuottajien maksatushakemusten varmennusta. Alkuperän varmentaminen tapahtuu sähkön tuottajan tai polttoaineen toimittajan antamien tietojen ja dokumentaation perusteella. Tuotantoselvityksen tietoja varmennettaessa todentajan tulee tarkistaa pistokokein, että täyteen tukeen kirjattu kokopuu- ja rankahakkeen alkuperä on jäljitettävissä seurantasuunnitelmaan kirjatuilla käytännöillä. Tarkastusta varten todentaja voi pyytää sähkön tuottajalta tiedot tariffijakson aikana toimitetuista polttoaineeristä. Todentaja voi listan perusteella valita satunnaisesti täyteen tukeen oikeutetun kokopuutai rankahakkeen eriä ja pyytää sähkön tuottajalta niiden tarkemmat alkuperätiedot. Terminaalivaraston tai muun välivaraston kautta tulleiden erien alkuperätietoja tulee tarkastella varastokirjanpidosta. Tällöin varmennus liittyy lähinnä varaston toimintatapoihin, joita tarkastellaan selvittämällä varastokirjanpidon paikkansapitävyyttä ja täyden tuen hake-erien jäljitettävyyttä. Varmentamismenetelmät riippuvat siitä, toimitetaanko terminaalista kokopuutai rankahaketta yhdelle vai useammalle syöttötariffijärjestelmään kuuluvalle voimalaitokselle. Jos terminaalista syötetään vain yhtä voimalaitosta, todentaja voi suoraan arvioida, onko terminaalissa ollut tarkasteltavan tariffijakson aikana vähintään voimalaitokselle toimitettua vastaava määrä täyden tuen haketta. Jos terminaalin asiakkaina on useita metsähakevoimalaitoksia, terminaalivaraston tietoja täyden ja alennetun tuen jakeista tulee verrata kaikille voimalaitoksille tariffijakson aikana tehtyihin toimituksiin. Mikäli täyteen tukeen oikeutettujen kokopuutai rankahakkeen alkuperätiedoissa on puutteita, tulee epäselvien erien osuus vähentää terminaalivaraston ajantasaisesta täyden tuen hakkeen varastosaldosta. Menettelyllä pyritään siihen, että virheelliset erät saadaan korjattua tulevien toimitusten määrissä, eikä aiemmin tehtyjä tuotantoselvityksiä tarvitse korjata jälkikäteen. Lähtökohtaisesti terminaalissa tulisi huolehtia siitä, että mikäli alkuperätiedot puuttuvat saapuvasta kokopuutai rankahake-erästä, se kirjataan alennetun tuen polttoaineluokkaan.

16 15 (17) Liite 1. Määritelmiä Metsähake: - Tilastokeskuksen polttoaineluokat 3112, 3113 ja Suoraan metsästä tai puustoisilta alueilta korjattu metsäbiomassa, kuten oksat ja hakkuutähteet, kannot ja juurakot sekä koko- ja rankapuu. Metsikkökuvio 5 : - Subjektiivisesti rajattu yhtenäinen metsäalue, jossa puuston ja kasvupaikan ominaisuudet sekä metsänhoidollinen toimenpidetarve ovat yhtenäiset. Järeän puun hakkuukohde 6 : - kohde, jossa on tehty metsälaissa (1093/1996) tarkoitettu uudistushakkuu tai sellainen kasvatushakkuu, jonka jälkeen metsikkö katsotaan vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi. Varttuneen kasvatusmetsän määritelmänä on metsikkö, jonka puuston keskiläpimitta on rinnankorkeudelta (1,3 m) yli 16 cm. o Määritelmän täsmennyksenä voidaan todeta, että eri-ikäisrakenteinen metsä katsotaan järeän puun hakkuukohteeksi, sillä pääosa kertymästä on yleensä tukkipuuta. Jalostuskelpoinen tukki- tai kuitupuu: - Tuotantotukilaissa ei säädetä mitta- tai laatuvaatimuksista. Jalostukseen soveltuviksi rungonosiksi katsotaan yleisesti kemiallisen ja mekaanisen massan valmistukseen soveltuva kuitupuuraaka-aine sekä sahatavaran ja vanerilevyjen valmistukseen soveltuva tukkipuuraaka-aine. Puulajeista jalostuskelpoisiksi katsotaan yleisesti metsäteollisuudessa käytetyt puulajit eli kuusi, mänty ja koivu. Jalostuskelpoisuus arvioidaan siis tapauskohtaisesti ja vastuu arvioinnista on metsähakkeen toimittajalla. Arviota jalostuskelpoisuudesta voidaan tarvittaessa verrata metsähakkeen alkuperätietoihin. o o Harvennushakkuissa ei aina ole taloudellisesti perusteltua korjata kaikkia mahdollisia puutavaralajeja erikseen erien pienen koon takia. Jos esimerkiksi mäntyvaltaiselta harvennukselta korjataan mäntykuitupuun ohella kaikki koivu ja muu lehtipuu energiaksi, voidaan perustellusti ajatella etteivät muut puutavaralajit ole taloudellisesti jalostuskelpoisia. Tienvarteen vanhentuneet kuitu- tai tukkipuuerät ovat yleensä pienikokoisia kuormaerästä ylijääneitä kasoja. Tällaiset puuerät voidaan katsoa jalostukseen kelpaamattomaksi eli oikeutetuksi täyteen tukeen. Puuerän alkuperä tulee kuitenkin voida osoittaa. Erään liittyvinä tietoina voi siis olla metsänkäyttöilmoitus tai leimikkosuunnitelma sekä mittaustodistus. 5 Metsävaratiedon laatuseloste: 6 Tuotantotukilaki (1396/2010) 5 kohta 10.

17 16 (17) Kemera-kohde: Tässä tapauksessa mittaustodistuksessa ei näy erikseen energiapuuerää, mutta jos energiaksi toimitettu erä on selvästi mittaustodistuksen kuitupuuerää pienempi, voidaan tiedot katsoa riittäviksi. - Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) sisältää tuettavana työlajina nuoren metsän hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Tukea voi saada myös ensiharvennukseen, jos kohdekohtaiset kriteerit täyttyvät. Maaja metsätalousministeriön asetuksen (622/2015) 8 :ssä on määritelty toteutusilmoitukseen sisällytettäviä tietoja. Lisäksi 10 :n mukaan nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksessa on ilmoitettava jäävän puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta sekä ne kuviot, joilta on kerätty pienpuuta vähintään rahoituslain edellyttämä vähimmäismäärä korjuukohteen sijainnista riippuen. Valtioneuvoston asetuksen (594/2015) mukaan nuoren metsän hoitokohteen kasvatuskelpoisen puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee olla työn jälkeen enintään 16 senttimetriä. Työkohteen pinta-alan tulee olla myös vähintään kaksi hehtaaria, mutta se voi koostua useasta yli 0,5 hehtaarin kuviosta. o lausunnolle lähetetty lain muutosehdotus tiukentaisi nuoren metsän hoidon tukiehtoja siten, että kohteen tulee olla ennen hoitotyötä korkeintaan nuorta kasvatusmetsää, eli rinnankorkeusläpimitta voi olla enintään 16 cm. Myös poistettavien runkojen vähimmäismäärää esitetään nostettavaksi nykyisestä vähintään tasolle 1500 kpl/ha (Etelä-Suomessa). Muutoksilla halutaan ohjata tuen käyttöä kannattamattomiin, riukuuntuneisiin metsiin, joiden metsänhoidollinen harvennus on kuitenkin perusteltua. Lakimuutos karsisi hieman kemera-tukeen oikeutettujen kohteiden määrää ja samalla myös osa metsähakkeen täyden tuen kohteista jäisi uuden kemera-rajauksen ulkopuolelle.

18 17 (17) Liite 2. Ehdotukset uusista polttoaineluokista ja niiden määritelmistä 3112a - Kokopuu- ja rankahake (pienpuu) Karsitusta, pieniläpimittaisesta tai jalostukseen kelpaamattomasta runkopuusta tai pieniläpimittaisen puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. 3112b - Kokopuu- ja rankahake (järeä puu) Karsitusta, järeän puun hakkuukohteen jalostuskelpoisesta runkopuusta tehty hake. Kuitu- tai tukkipuun mitat ja laatuvaatimukset täyttävät koivu-, mänty- tai kuusipuu.