Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta

2 Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+:

3 Häme ohjelma 2014+:

4 Helsingin Sanomat VIERASKYNÄ Helsinki voi luotsata Suomen irti kivihiilestä MIKKO KOSONEN, MIKA ANTTONEN, ANTTI HERLIN, PERTTI KORHONEN, MATTI LIEVONEN, TAPIO KUULA Pääkaupunkiseudulla olisi kaikki mahdollisuudet ryhtyä puhtaan energian ja cleantechin veturiksi.

5 Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen cleantech-strategia: Suomesta alan supervalta vuoteen 2020 mennessä Hallitus päätti cleantech-strategiastaan. Sen tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian avulla. Visio on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta

6 SITRA Selvitys: Pääkaupunkiseudulla hyvät edellytykset johtavaksi cleantech-metropoliksi

7 Suomen metsissä riittää puuta milj. k-m Metsäteollisuuden puunkäyttö milj. k-m3/v Kestävä ainespuun hakkuukkertymä Kestävä ainespuun hakkuukertymä v Raakapuu yhteensä Kotimainen raakapuu Tuonti raakapuu Uusien suunniteltujen metsäteollisuusinvestointien vaikutus raakapuun käyttöön (kuitupuuta): Äänekoski + 4,0 milj. k-m 3 /v Kymi + 0,8 milj. k- m 3 /v Varkaus + 0,3 milj k-m 3 /v Yhteensä + 5,1 milj k-m 3 /v Suomella on mahdollisuus puun noin 20 milj k-m 3 /v kestävään lisäkäyttöön

8 Case Helsinki Helsingin kaupunki on valmistelemassa päätöstä siitä, miten se lisää uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiaan. Käsittelyssä olevat päävaihtoehdot: A. Vuosaaren uusi energialaitos (Vuosaari C) kapasiteetti 745 MWth, monipolttoainelaitos tavoitteena käyttää 80 % biomassaa energiantuotannossa 1.46 miljoonaa tonnia haketta ja tonnia pellettejä vuodessa iso investointi B. Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten muuttaminen osittain biomassaa polttaviksi tavoitteena tuottaa energiasta 40 % biomassalla 0.66 miljoonaa tonnia/v pellettejä tai 0.54 miljoonaa tonnia biohiiltä Investointeja lähinnä olemassa olevien laitosten biomassan logistiikkaratkaisuihin Aikataulu: Helsingin kaupungilla on tavoitteena tehdä päätös vuonna 2015 siitä, minkä päävaihtoehdon mukaan energiantuotanto järjestetään.

9 Bioenergialaitokset Hattula ja Mikkeli

10 Etelä-Suomen Bioenergiakeskus ja Biosaimaa 2 Bioenergialaitosta Etelä-Suomen alueella, joista 1 Hattulan Merven alueella ja toinen Mikkelissä Laitosten puunhankinta-alueet sijoittuvat niin, että laitokset eivät kilpaile raaka-aineesta toistensa kanssa Energiapuuta on saatavissa Merven laitokselle kestävästi noin miljoona kuutiota vuodessa noin 150 km säteeltä. Ensimmäisessä vaiheessa korjuuketju, terminaalit ja biohiililaitokset Toisessa vaiheessa mahdollisuus laajentaa muiden puupohjaisten biopolttoaineiden tuotantoon. Hattulan Merven laitoksessa mahdollisuus toisessa vaiheessa energiapuun kaasutuslaitoksen perustamiseen. Biohiilen ja muiden kiinteiden biopolttoaineiden kuljetus asiakkaiden, kuten Helsingin voimalaitoksille rekka- ja junakuljetuksilla Merven alueelta sekä lisäksi laivakuljetuksin Mikkelistä.

11 Etelä-Suomen Bioenergiakeskus Kunta on teettänyt yhdessä Hämeen liiton kanssa selvitykset koskien energiapuun saatavuutta Maakuntakaavassa on huomioitu bioenergiakeskuksen perusedellytykset Osayleiskaavalliset selvitykset on tehty, alue on ollut osayleiskaavaehdotuksena nähtävillä Kunta teettää alueen tiesuunnitelman ja tiestön yleissuunnitelman, joissa huomioidaan liittyminen moottoritiehen Kunta laatii alueelle asemakaavan, jossa huomioidaan bioenergiakeskus ja sen edellyttämät aluevaraukset tukitoimintoineen Kunta toteuttaa alueen perusinfrastruktuurin

12 Biohiilipellettilaitoksen arvioidut työllistämisvaikutukset / laitos Yksi tehdasyksikkö luo suoraan ja välillisesti pysyvää työpaikkaa. Yhden tehtaan ( t/v) biohiilipelletti-tuotannon arvioitu työllistävyys: Lisää liikevaihtoa noin 60 M /v Kuva: Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma, 2013 Lisää työpaikkoja vähintään 370 kpl, joista: 250 kpl suoraan metsäbiomassan korjuuketjussa 1 85 kpl metsänhoidossa ja metsätaloutta palvelevassa toiminnassa 20 kpl biohiilipellettitehtaalla 15 kpl lopputuotteen kuljetuksissa 1 lähde: Metla / A Asikainen

13 Etelä-Suomen bioenergiakeskuksen ensimmäisen vaiheen toteutumisen keskeiset hyödyt 1. Loppukäyttäjällä (esim. Helen) ei ole biohiilivaihtoehdossa tarvetta isoihin lisäinvestointeihin. 2. Kotimarkkinoiden syntyminen tukee myös uuden cleantech sektorin vientiteollisuuden kasvamista. 3. Kotimainen biohiili täyttää tiukatkin kestävyyskriteerit (raakaaineen alkuperä tiedossa ja tuotettu sertifioiduista metsistä) 4. Biohiilipellettien tuotantokapasiteetin rakentaminen on osa Suomen huoltovarmuuden lisäämistä. 5. Biohiilen käyttöönotolla merkittävä työllisyysvaikutus

14 Etelä-Suomen bioenergiakeskuksen toisen vaiheen toteutumisen keskeiset hyödyt 1. Loppukäyttäjällä (esim. Helen) ei ole biokaasuvaihtoehdossa tarvetta isoihin lisäinvestointeihin. 2. Kotimarkkinoiden syntyminen tukee myös uuden cleantech sektorin osaamisviennin kasvamista. 3. Kotimainen biokaasu täyttää tiukatkin kestävyyskriteerit (raaka-aineen alkuperä tiedossa ja tuotettu sertifioiduista metsistä) 4. Biokaasuvaihtoehdossa kiinteän polttoaineen kuljetustarve vähenee kaupunkiseuduilla 5. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee energian kuljetusmuodon muuttuessa rekat kaasuputki.

15 KIITOS Lisätiedot Janne Teeriaho, va. kehittämisjohtaja/ Hattulan kunta puh Vesa Sorasahi, toimitusjohtaja/ Miktech Oy puh Jussi Heinimö, ohjelmakoordinaattori/ Miktech Oy puh