TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto 24.1.2014 Vuoden 2011 lopussa suomalaisista 48,3 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi, 53,4 %. Espoolaisista työvoimaan kuului 53 %. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 57 % kuului työvoimaan ja 40 % oli eläköitynyt. Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä lähes kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisista. Vuoden 2011 lopussa 15-74 -vuotiaista espoolaisista 132 772 henkeä eli 69 % kuului työvoimaan. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työvoimasta oli työllisiä 125 460 henkeä. Lähes joka neljäs työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat keskimäärin 47 698 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa 1 767 euroa eli 3,8%. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat 16 968 euroa. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2011 lopussa noin 121 000. Espoossa työpaikkamäärä oli kasvanut lähes 2 500, mikä oli yli neljännes koko pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta. Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski vuoden 2008 taantuman jälkeen. Työpaikkaomavaraisuus lisääntyi maltillisesti vuoden 2011 aikana ja oli vuoden lopussa 96,5. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä Espoon työpaikassa. Espoolaisista työllisistä 59,2,7 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus on kohonnut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä.
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 1 Väestön pääasiallinen toiminta Työvoimaan kuuluvuus pysyi ennallaan Vuoden 2011 lopussa Suomen 5 401 267 asukkaasta 48,3 % kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa. Työvoimaan seudulla kuului 53,4 % väestöstä. Osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Työvoiman määrä oli kuitenkin kasvanut kaikissa seudun kunnissa. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Osuus väestöstä (%) 60 50 52,6 53,6 54,4 48,3 Työvoima 0-14 -vuotiaat 40 30 20 19,4 15,4 13,6 19,5 18,2 17,0 16,5 24,0 Opiskelijat, koulul. Eläkeläiset Muut 10 0 8,2 7,6 6,9 7,6 4,4 5,7 3,6 3,5 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa 31.12.2011 Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Kuten koko maassa, myös koko pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kunnittain osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana Espoossa ja Vantaalla, mutta noussut Helsingissä ja Kauniaisissa. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla on sama kuin koko maassa Osuudet olivat laskeneet edellisestä vuodesta sekä koko maan tasolla että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Korkein opiskelijoiden väestöosuus oli Kauniaisissa ja alhaisin Vantaalla. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Eläkkeellä olevien osuus oli kuitenkin noussut sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseutulaisista vajaa viidennes on eläkkeellä, kun kaikista suomalaisista lähes joka neljäs. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisten keskuudessa. 2 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 15-19 20-24 25-54 55-59 60-64 65- Kuva 2. 15 vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v. 2009-11 (%) Kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2011 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Vuoden 2011 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, 55-59 -vuotiaat, työvoimaan luulumien oli yleistynyt kahden vuoden aikana. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 57 % kuului työvoimaan ja 40 % oli eläköitynyt. Ikäryhmän työvoimaankuuluvuus oli lisääntynyt ja eläkkeellä olo vähentynyt vuoden aikana. Yli 65-vuotiaista noin 1 100 henkeä kuului työvoimaan. Myös heillä työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt. Suuralueittain tarkasteltuna työvoimaan kuuluvia oli eniten Vanha-Espoossa, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Vain Vanha-Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt vuoden 2011 aikana. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa asuvilla. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain 31.12.2011, osuus koko väestöstä (%) Työ- 0-14- Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,4 19,2 7,9 14,7 3,8 100 62 217 Suur-Tapiola 50,8 16,7 10,1 18,5 3,9 100 43 285 Suur-Matinkylä 53,1 16,9 7,9 17,8 4,3 100 35 804 Suur-Espoonlahti 52,0 20,3 7,6 16,2 3,9 100 51 416 Suur-Kauklahti 51,2 26,4 7,3 11,2 3,9 100 7 172 Vanha-Espoo 54,6 21,5 7,9 11,6 4,4 100 37 810 Pohjois-Espoo 51,5 26,2 7,3 11,7 3,3 100 10 961 Koko Espoo 52,6 19,4 8,2 15,4 4,4 100 3 774 Lasten osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Molemmilla alueilla joka neljäs asukas oli alle 15-vuotias. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur- Tapiolassa asuvista joka kymmenes oli opiskelija. Vähiten opiskelijoita oli lapsivaltaisissa Suur- Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 3
Eläkkeellä olevien osuus oli korkein Suur-Tapiolassa, lähes viidennes väestöstä. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä oli myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden väestössä. Ryhmän muut osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Ryhmään muut kuuluvat varusmiehet, kotitalouttaan hoitavat ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Osa saattaa olla syrjäytyneitä ja tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä ole töissä, mutta eivät ole ilmoittautuneet työttömiksikään. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Vuoden 2011 lopussa Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä lähes kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseutulaisista 29 % oli vailla ammatillista tutkintoa. Selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten edellisenäkin vuonna koko maan koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 31.12.2011 1 (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 26,1 28,6 33,3 20,0 28,9 32,3 Keskiaste 29,7 33,3 37,2 23,5 33,1 39,5 keskiaste pl. yo-tutk. 17,9 19,8 28,4 10,3 20,9 32,3 keskiaste, vain yo-tutk. 11,8 13,5 8,8 13,1 12,2 7,2 Korkea-aste 44,1 38,1 29,6 56,5 38,0 28,2 alin korkea-aste 11,3 9,1 10,5 11,9 9,9 10,4 al. korkeakouluaste 12,4 11,9 10,5 12,8 11,8 9,2 yl. korkeak.as., tutkijak. 20,4 17,1 8,6 31,9 16,4 8,7 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 203 380 514 611 166 036 7 152 891 179 4 512 285 Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 16 %. Vuoden 2011 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, samoin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus, mutta korkea-asteen tutkinnon haltijoiden osuus oli kasvanut. Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa 31.12.2011 (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Vain perusaste 26,1 85,9 22,0 20,7 17,0 14,3 14,3 13,7 15,7 18,5 23,6 38,4 Keskiaste 29,7 14,1 72,0 39,3 27,7 24,8 25,1 27,8 28,3 28,9 27,3 20,1 Korkea-aste 44,1 0,0 6,0 40,1 55,3 60,9 60,5 58,5 56,0 52,6 49,2 41,5 Yht. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014
Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Espoossa oli 35-49 -vuotiaissa, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 38 % oli ilman ammatillista koulutusta. Edelliseen vuoteen verrattuna ehkä yllättäenkin 25-39 -vuotiaiden espoolaisten koulutustaso oli laskenut: ilman ammatillista olevien osuus oli noussut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus laskenut. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 54,0 50 44,5 45,0 43,5 44,1 40 39,4 37,3 36,9 30 25,2 30,3 26,8 25,2 29,8 29,3 27,2 29,9 30,6 32,4 32,4 30,3 30,7 26,1 29,7 Vain perusaste Keskiaste 20 19,1 Korkea- aste 10 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v. 2011 Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli noin 45 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus laski Suur-Matinkylässä ja Suur- Kauklahdessa. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus laski edelleen Vuoden 2011 lopussa Espoossa oli 132 772 työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joiden ikä oli 15-74 vuotta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 2 130:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Koko maassa vastaava osuus oli 64%. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 5
Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa 31.12.2003-2011 (% työikäisistä eli 15-74 -vuotiaista) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suuralue Suur-Leppävaara 72,8 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 71,3 71,4 Suur-Tapiola 67,3 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 66,8 66,7 Suur-Matinkylä 73,7 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 68,2 67,9 Suur-Espoonlahti 73,3 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 68,7 68,7 Suur-Kauklahti 71,8 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 73,5 72,7 Vanha-Espoo 79,9 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 72,2 72,1 Pohjois-Espoo 76,5 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 72,7 72,5 Koko Espoo 72,5 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 69,3 69,2 Koko maa 64,7 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 64,0 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut muualla paitsi Pohjois-Espoossa. Suurin lasku oli jo ennestään alhaisen työvoimaosuuden alueilla. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2011 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä 125 460 henkeä. Vuoden 2011 aikana työllisten määrä oli kasvanut noin 2 400 hengellä, mikä merkitsi 2% kasvua. Kasvu oli suurempi kuin koko väestön kasvu tuona vuonna. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli laskenut vuoden 2011 aikana. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa 31.12.2011 (toimialat suuruusjärjestyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 18648 14,9 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 15688 12,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 13132 10,5 C Teollisuus 11755 9,4 J Informaatio ja viestintä 11056 8,8 P Koulutus 9291 7,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 9061 7,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 5854 4,7 H Kuljetus ja varastointi 5796 4,6 F Rakentaminen 5496 4,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5378 4,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4024 3,2 S Muu palvelutoiminta 3454 2,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 2450 2,0 X Toimiala tuntematon 1545 1,2 L Kiinteistöalan toiminta 1356 1,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 845 0,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 300 0,2 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 194 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 74 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 61 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluje 2 0,0 Kaikki toimialat yhteensä 125460 100,0 6 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014
Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat keskimäärin 47 698 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa 1 767 euroa eli 3,8 %. Ylivoimaisesti korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa ne olivat nousseet selvästi keskimääräistä enemmän. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Haukilahti-Westendissä ja kolmannella tilalla olivat Mankkaan työlliset. Mankkaalla tulojen nousu oli keskitasoa pienempi. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v. 2011 2 011 2011 Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen 2010-2011 työtön 2010-2011 1. Suur-Leppävaara 32 081 44 801 1 648 16 108-1 641 11. Kanta-Leppävaara 14 548 41 543 1 258 15 457-694 13. Kilo-Karakallio 7 250 41 472 1 145 13 713-1 307 14. Laaksolahti 4 977 56 962 2 743 28 270-9 588 15. Viherlaakso-Lippajärvi 4 597 45 761 2 090 15 322-658 16. Sepänkylä 709 54 124 4 053 13 042-3 055 2. Suur-Tapiola 21 135 56 367 2 114 22 963-2 949 21. Kanta-Tapiola 9 662 52 217 2 826 20 856-2 830 22. Otaniemi 1 838 19 979 1 292 15 827 4 955 23. Haukilahti-Westend 3 980 78 041 476 27 366-5 130 24. Mankkaa 3 898 62 164 1 710 25 942-84 25. Laajalahti 1 757 55 294 4 284 21 145-6 336 3. Suur-Matinkylä 17 826 48 143 995 17 410-244 31. Matinkylä 9 541 47 510 1 990 16 066-1 32. Olari 7 476 49 441 484 19 903-609 33. Henttaa -Suurpelto 809 43 622-7 517 17 264 2 935 4. Suur-Espoonlahti 25 247 49 610 2 467 17 366-798 41. Kanta-Espoonlahti 11 051 46 098 2 136 15 157-266 42. Saunalahti 3 130 56 263 4 161 17 314-6 581 43. Nöykkiö-Latokaski 7 886 50 875 2 223 22 363 198 44. Kaitaa 2 923 49 543 1 472 17 922-1 619 45. Suvisaaristo 257 81 529 3 274 28 939 4 333 5. Suur-Kauklahti 3 454 47 238 3 063 17 050-3 600 51. Kanta-Kauklahti 2 056 43 449 2 063 14 231 672 52. Kurttila-Vanttila 1 398 52 809 4 578 24 120-13 457 6. Vanha-Espoo 19 405 42 008 1 947 14 841-206 61. Kanta-Espoo 12 392 39 347 1 234 14 225 483 62. Muurala-Gumböle 2 243 43 451 2 306 13 984-4 358 63. Bemböle 3 835 47 156 3 386 19 736 304 64. Nuuksio 935 52 695 5 631 13 403-8 189 7. Pohjois-Espoo 5 406 45 073 16 19 060 1 994 71. Vanhakartano-Röylä 3 424 46 116-461 18 729 862 72. Kalajärvi-Lakisto 1 982 43 270 810 19 642 3 793 Muut 906 25 332 276 8 160 920 Koko Espoo 125 460 47 698 1 767 16 968-1 002 Alhaisimmat tulot olivat jälleen opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin 19 979 euroa, mikä oli vain 42% espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin aikaisemman Kanta-Kauklahden sijaan Kilo-Karakalliossa. Kaikilla kolmen alhaisimman tulotason alueilla tulot olivat nousseet keskimääräistä vähemmän. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2011 olivat 16 968 euroa. Työttömien tulot olivat laskeneet vuoden aikana noin 1 000 eurolla, mikä merkitsi 5,9 % laskua. Tulot olivat 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla alueilla kuin työllistenkin. Eniten tuloja oli Suvisaaristossa asuvilla työttömillä, toiseksi eniten Laaksolahdessa asuvilla jako kolmanneksi eniten Haukilahti-Westendissä asuvilla. Laaksilahden ja Haukilahti-Westendin työttömien tulot olivat laskeneet vuoden aikana. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Sepänkylässä, Nuuksiossa ja Kilo-Karakalliossa. Kaikilla näillä alueilla työttömien keskimääräiset tulot olivat pienentyneet vuoden 2011 aikana. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 7
4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä väheni eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2011 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki 615 600 työpaikkaa. Vuoden 2008 taloudellisen taantuman seuraukset näkyivät vielä, sillä vuoden 2011 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi vain 9 200 työpaikalla. Lisäys oli vain 1,5 %. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2011 lopussa noin 121 000. Espoossa työpaikkamäärä oli kasvanut lähes 2 500, mikä oli yli neljännes koko pääkaupunkiseudun työpaikkakasvusta. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla 31.12.1999-2011 Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta 1999 99 711 357 160 85 485 2 318 544 674 21 466 2000 102 559 372 352 89 249 2 325 566 485 21 811 2001 105 850 375 763 91 207 2 839 575 659 9 174 2002 106 030 373 381 91 670 2 830 573 911-1 748 2003 105 562 367 705 94 361 2 837 570 465-3 446 2004 106 719 368 263 95 964 2 727 573 673 3 208 2005 108 510 374 344 94 589 2 378 579 821 6 148 2006 112 344 378 158 96 977 2 276 589 755 9 934 2007 116 221 385 356 103 196 2 242 607 015 17 260 2008 118 912 388 053 105 716 2 363 615 044 8 029 2009 115 624 380 579 101 134 2 257 599 594-15 450 2010 118 585 381 625 103 955 2 225 606 390 6 796 2011 121 055 386 357 105 995 2 245 615 652 9 262 Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja noin neljännes Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha- Espoossa. Lukumääräisesti eniten työpaikat lisääntyivät vuoden 2011 aikana Suur-Tapiolassa. Suhteellinen työpaikkalisäys oli suurin Pohjois- Espoossa, jossa työpaikkamäärä oli entuudestaan vähäinen. Suur-Matinkylä oli ainoa suuralue, jossa työpaikat vähenivät vuoden 2011 aikana. Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa 31.12.2006-11 Muutos Suuralue 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2009-10 Suur-Leppävaara 28 196 28 889 28 664 28 558 29224 30163 939 Suur-Tapiola 39 713 42 190 43 580 41 816 42949 44186 1 237 Suur-Matinkylä 9 222 9 656 9 775 9 443 9347 9042-305 Suur-Espoonlahti 9 160 9 436 8 928 8 657 8905 9139 234 Suur-Kauklahti 1 800 1 877 1 646 1 631 1675 1774 99 Vanha-Espoo 12 474 12 963 12 171 12 734 12377 12405 28 Pohjois-Espoo 4 867 5 085 4 943 4 654 4581 4963 382 Muu 6 912 6 125 9 205 8 131 9527 9383-144 Koko Espoo 112 344 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 2 470 % Suur-Leppävaara 25,1 24,9 24,1 24,7 24,6 24,9 3,3 Suur-Tapiola 35,3 36,3 36,6 36,2 36,2 36,5 3,0 Suur-Matinkylä 8,2 8,3 8,2 8,2 7,9 7,5-3,2 Suur-Espoonlahti 8,2 8,1 7,5 7,5 7,5 7,5 2,7 Suur-Kauklahti 1,6 1,6 1,4 1,4 1,4 1,5 6,1 Vanha-Espoo 11,1 11,2 10,2 11,0 10,4 10,2 0,2 Pohjois-Espoo 4,3 4,4 4,2 4,0 3,9 4,1 8,2 Muu 6,2 5,3 7,7 7,0 8,0 7,8-1,8 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 2,1 Lkm 112 344 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 8 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014
Informaatioalan työpaikat kasvussa Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten työpaikkoja oli vuoden 2011 aikana tullut informaatio- ja viestintäalalle ja julkishallintoon. Työpaikkoja oli kadonnut kaupan alalta, teollisuudesta ja rahoitustoiminnasta. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain 31.12.2011 (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon-Kauklaht Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 34 379 6 170 8 592 2 784 2 757 319 7 110 1 268 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 25 638 7 217 7 266 3 248 2 975 496 2 223 1 351 Teollisuus (C) 14 178 6 053 6 011 126 623 456 139 669 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (M) 12 009 1 989 7 594 652 598 36 631 96 Informaatio ja viestintä (J) 10 693 3 667 5 976 520 167 27 90 23 Muut toimialat 7 760 1 810 1 754 638 598 94 723 169 Rakentaminen (F) 5 810 1 376 1 525 357 437 149 907 799 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3 978 1 006 2 622 125 83 1 63 16 Kuljetus ja varastointi (H) 4 746 859 1 774 369 714 144 418 360 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1 864 16 1 072 223 187 52 101 212 Kaikki toimialat yhteensä 121 055 30 163 44 186 9 042 9 139 1 774 12 405 4 963 % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 28,4 20,5 19,4 30,8 30,2 18,0 57,3 25,5 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,2 23,9 16,4 35,9 32,6 28,0 17,9 27,2 Teollisuus (C) 11,7 20,1 13,6 1,4 6,8 25,7 1,1 13,5 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 9,9 6,6 17,2 7,2 6,5 2,0 5,1 1,9 Informaatio ja viestintä (J) 8,8 12,2 13,5 5,8 1,8 1,5 0,7 0,5 Muut toimialat 6,4 6,0 4,0 7,1 6,5 5,3 5,8 3,4 Rakentaminen (F) 4,8 4,6 3,5 3,9 4,8 8,4 7,3 16,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,3 3,3 5,9 1,4 0,9 0,1 0,5 0,3 Kuljetus ja varastointi (H) 3,9 2,8 4,0 4,1 7,8 8,1 3,4 7,3 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1,5 0,1 2,4 2,5 2,0 2,9 0,8 4,3 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 57 % julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Matinkylässä julkisen sektorin osuus on korkea, mutta kaupanalan työpaikkoja alueella on enemmän, runsas kolmannes. Myös Suur- Espoonlahdessa julkishallinto ja kauppa ovat hallitsevia aloja. Teollisuuden työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 9
5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus laskussa Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski vuoden 2008 taantuman jälkeen, mutta alkoi kohota uudelleen vuoden 2010 aikana. Työpaikkaomavaraisuus lisääntyi maltillisesti vuoden 2011 aikana ja oli vuoden lopussa 96,5. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa 31.12.2008-2011 2008 2009 2010 2011 Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. Suur-Leppävaara 28 664 90,0 28 558 92,0 29 224 92,3 30 163 94,0 Suur-Tapiola 43 580 203,3 41 816 201,7 42 949 204,5 44 186 209,1 Suur-Matinkylä 9 775 54,7 9 443 54,8 9 347 54,4 9 042 50,7 Suur-Espoonlahti 8 928 35,3 8 657 35,1 8 905 35,7 9 139 36,2 Suur-Kauklahti 1 646 48,5 1 631 48,6 1 675 48,4 1 774 51,4 Vanha-Espoo 12 171 64,6 12 734 69,5 12 377 66,4 12 405 63,9 Pohjois-Espoo 4 943 94,4 4 654 88,6 4 581 86,5 4 963 91,8 Alue tuntematon 9 205. 8 131. 9 527. 9 383. Koko Espoo 118 912 95,4 115 624 95,2 118 585 96,4 121 055 96,5 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2011 lopussa. Osuus laski vuosia, mutta vuoden 2011 lopussa se pysyi edellisen vuoden tasolla. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Osuus on pysynyt ennallaan neljän vuoden ajan. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014
Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta 2008-2011 2008 2009 2010 2011 Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 62 417 52,5 60 351 52,2 61 643 52,0 62 945 52,0 Helsinki 24 696 20,8 24 041 20,8 24 642 20,8 25 199 20,8 Vantaa 7 671 6,5 7 546 6,5 7 679 6,5 7 957 6,6 Kauniainen 1 035 0,9 1 013 0,9 1 012 0,9 1 003 0,8 Pääkaupunkiseutu yht. 95 819 80,6 92 951 80,4 94 976 80,1 97 104 80,2 0,0 0,0 Kirkkonummi 4 906 4,1 4803 4,2 4 839 4,1 4 904 4,1 Vihti 2 364 2,0 2323 2,0 2 346 2,0 2 430 2,0 Nurmijärvi 1 727 1,5 1730 1,5 1 826 1,5 1 904 1,6 Lohja 1 819 1,5 1830 1,6 1 913 1,6 2 228 1,8 Tuusula 894 0,8 895 0,8 911 0,8 912 0,8 Kerava 789 0,7 750 0,6 752 0,6 759 0,6 Hyvinkää 759 0,6 716 0,6 778 0,7 725 0,6 Järvenpää 706 0,6 753 0,7 753 0,6 743 0,6 Porvoo 562 0,5 558 0,5 595 0,5 553 0,5 Siuntio 569 0,5 580 0,5 565 0,5 604 0,5 Tampere 377 0,3 359 0,3 457 0,4 439 0,4 Turku 381 0,3 365 0,3 418 0,4 455 0,4 Sipoo 335 0,3 341 0,3 349 0,3 361 0,3 Inkoo 359 0,3 350 0,3 345 0,3 357 0,3 Muut kunnat 6 546 5,5 6 320 5,5 6 762 5,7 6 577 5,4 Yhteensä 118 912 100 115 624 100,0 118 585 100,0 121 055 100,0 Espoolaisista työllisistä 50,2 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus on kohonnut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä. Osuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta, mutta määrä oli kasvanut 800 hengellä. Myös Vantaalle sukkuloivien määrä kasvoi jonkin verran, mutta osuus pysyi 7 %:ssa. Kaiken kaikkiaan espoolaisista työllisistä 95 % oli töissä pääkaupunkiseudulla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti 2008-2011 Työpaikan 2008 2009 2010 2011 sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 62 417 50,1 60 351 49,7 61 643 50,1 62 945 50,2 Helsinki 46 666 37,4 45 754 37,7 45 749 37,2 46 565 37,1 Vantaa 8 376 6,7 8 003 6,6 8 272 6,7 8 386 6,7 Kauniainen 794 0,6 795 0,7 775 0,6 766 0,6 Pääkaupunkiseutu yht. 118 253 94,8 114 903 94,7 116 439 94,6 118 662 94,6 Kirkkonummi 1 540 1,2 1 554 1,3 1 616 1,3 1 558 1,2 Lohja 320 0,3 340 0,3 342 0,3 386 0,3 Nurmijärvi 297 0,2 298 0,2 336 0,3 346 0,3 Tuusula 367 0,3 344 0,3 326 0,3 355 0,3 Vihti 275 0,2 265 0,2 300 0,2 336 0,3 Tampere 239 0,2 271 0,2 258 0,2 253 0,2 Kerava 230 0,2 227 0,2 252 0,2 265 0,2 Hyvinkää 197 0,2 210 0,2 237 0,2 312 0,2 Turku 229 0,2 211 0,2 248 0,2 233 0,2 Porvoo 231 0,2 259 0,2 246 0,2 280 0,2 Järvenpää 157 0,1 151 0,1 142 0,1 149 0,1 Lahti 122 0,1 144 0,1 138 0,1 140 0,1 Siuntio 80 0,1 91 0,1 102 0,1 109 0,1 Jyväskylä 93 0,1 80 0,1 80 0,1 91 0,1 Muut t. tunt. 2 073 1,7 2 048 1,7 1 971 1,6 1 985 1,6 Yhteensä 124 703 100,0 121 396 100,0 123 033 100,0 125 460 100,0 Työssäkäyntitilasto 2011 / Tietoisku 1/2014 11
Sammandrag I slutet av 2011 hörde 48,3 procent av finländarna till arbetskraften. I huvudstadsregionen var andelen högre, 53,4 procent. Av Esboborna hörde 53 procent till arbetskraften. Av 25 54-åringarna hörde 88 procent till arbetskraften. Av 60 64 åringarna hörde 57 procent till arbetskraften och 40 procent hade gått i pension. Andelen pensionärer i åldersgruppen hade minskat under året. Av Esbobor över 65 år hörde omkring 1 100 personer till arbetskraften. Av 15 år fyllda personer som bor i Finland saknade nästan var tredje person en examen efter grundskolan. I huvudstadsregionen var utbildningsnivån högre än i övriga delar av landet. Av Esbobor över 15 år saknade hela 27 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på andra stadiet och 44 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var femte Esbobo. Under år 2011 hade Esbobornas utbildningsnivå förbättrats. I slutet av år 2011 hörde 132 772 Esbobor i åldern 15 74 år till arbetskraften, med andra ord 69 procent. I Esbo hade andelen personer som hörde till arbetskraften sjunkit något från året innan. Av arbetskraften förvärvsarbetade 125 460 personer. Under år 2011 hade antalet förvärvsarbetande ökat med ungefär 2 400 personer. Nästan var fjärde förvärvsarbetande arbetade inom företagstjänster, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Den näststörsta gruppen arbetade inom handel. Antalet personer och den relativa andelen som arbetade inom tillverkning hade sjunkit under år 2011. De förvärvsarbetande Esbobornas statsskattepliktiga inkomster var i snitt 47 698 euro år 2011. Medelinkomsterna hade stigit sedan föregående år med 1 767 euro, med andra ord 3,8 procent. De arbetslösas statsskattepliktiga inkomster var i snitt 16 968 euro. De arbetslösas inkomster hade sjunkit sedan föregående år med ungefär 1 000 euro, vilket innebar en minskning på 5,9 procent. I Esbo fanns omkring 121 000 arbetstillfällen i slutet av 2011. I Esbo hade antalet arbetstillfällen ökat med nästan 2 500, vilket var mer än en fjärdedel av den totala ökningen i hela huvudstadsregionen. Av Esbos arbetstillfällen fanns 28 inom offentlig förvaltning och ungefär var femte inom parti- och detaljhandel. Arbetsplatskvoten (förvärvsarbetande i Esbo i procent av förvärvsarbetande Esbobor) sjönk efter recessionen år 2008, men började stiga igen under år 2010. Arbetsplatskvoten ökade måttligt under år 2011 och var i slutet av året 96,5. Esbobor innehade 52 procent av arbetstillfällena i Esbo. Helsingforsbor innehade var femte arbetstillfälle i Esbo. Av de förvärvsarbetande Esboborna arbetade 50,2 procent inom den egna kommunen. Denna självförsörjningsgrad har stigit efter svackan år 2009. Av de förvärvsarbetande Esboborna pendlade 37 procent till Helsingfors. Lähde:Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan työssäkäyntiaineistoon ajankohdalta 31.12.2011. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Espoon kaupunki, Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Intranet Essi > Työkalut >Verkkotilastopalvelu