VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU 2009-2012

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU 2009-2012 Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Vesa Kalliomäki Arja Puustinen Päivi Valkama Tarja Nieminen Jukka Niemi

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 Sisällysluettelo VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU 2009-2012... 1 1. Johdanto... 1 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot... 2 3. Johtopäätökset... 2 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit... 6 Vuosiväliraportti auto- ja kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2009-2012... 7 Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta 2009-2012... 24 Vuosiväliraportti kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilusta 2009-2012... 40 2

1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 Työnjohtokoulutuskokeilun tavoite on kehittää työelämän työnjohto-osaamisen tarpeiden mukaista koulutusta, joka tuottaa oman alan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavia ja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja siten tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin. Erityisenä tavoitteena on tuottaa työnjohtokoulutukseen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja ja opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja kouluttautumistapoja. Työnjohtokoulutuskokeilu on aloitettu Opetushallituksen antaman kokeiluohjelman mukaisesti vuonna 2009 kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Taulukossa 1 on työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus on myöntänyt Tampereen ammattiopistolle ja Pirkanmaan aikuisopistolle (oppilaitosten yhdistymisen jälkeen 1.1.2013 alkaen käytetään nimeä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) koulutuskokeilun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Tehtävään kuuluu yhteenvetoraportin laatiminen kaikista koulutuskokeilussa mukana olevista koulutuksen järjestäjien antamista väliraporteista. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja kokeilukoulutuksen yhteyshenkilöt (suluissa on merkintä lyhenteestä, jotka koulutuksen järjestäjästä käytetään jatkossa tässä raportissa) sekä raportoidut toimialat Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilö Työnjohtokoulutusta kokeilevat toimialat 1. Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Kehityspäällikkö Niina Salminen jaana.gabrielsson@ael.fi 2. Helsingin kaupunki (Heltech) Osastonjohtaja Toimi Keinänen toimi.keinanen@edu.hel.fi 3. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta kirsti.jokiranta@mbs.fi 4. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (KEUDA) Lehtori Päivi Lindstedt jani.jarvinen@keuda.fi 5. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) vs. koulutusjohtaja Juha Aliranta juha.aliranta@osao.fi 6. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO) Koulutuspäällikkö Jorma Vähäkömi jorma.vahakomi@pirko.fi 7. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) Johtava rehtori Antti Lahti antti.lahti@sasky.fi 8. Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Koulutuspäällikkö Marko Haataja marko.haataja@sakky.fi 9. Svenska Österbottens förbund för utbilding och kultur (Yrkesakademin) 10. Tampereen kaupunki / Tampereen ammattiopisto (TAO) 11. Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti (TAI) Avdelningschef Boris Ståhl kim.byholml@yrkesakademin.fi Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki vesa.kalliomaki@tampere.fi Hankekoordinaattori Matti Haapanen matti.haapanen@turkuai.fi 12. Työtehoseura ry (TTS) Koulutuspäällikkö Aarno Lybeck aarno.lybeck@tts.fi Autoala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala 1

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot Tämä raportti on yhteenveto työnjohtokoulutuskokeilussa mukana olevien koulutuksen järjestäjien toimittamista vuosiväliraporteista. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksenjärjestäjällä yhdistetty kaikkien koulutusalojen yhteisesti raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. Opetushallitus on antanut yhteiset ohjeet kirjallisesti väliraportin rakenteelle ja sisällölle. Seurantatiedot on kerätty e-lomakkeella. Ohjeet on esitetty koulutuksen järjestäjille verkostopäivässä syksyllä 2012. Taulukko 2. Kumulatiiviset seurantatiedot opiskelijoista, koulutusmuodoista ja amk-yhteistyöstä SEURANTATIEDOT Yhteensä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Tiedot opiskelijoista (aloittaneiden 1141 109 (201)* 400 341 199 lukumäärä) Nainen Mies 407 640 4 104 345 55 20 321 38 160 Valmistuneet 486 11 (38)* 258 131 59 Keskeyttäneet 182 15 54 58 55 Koulutusmuodot/opiskelija Oppisopimus Omaehtoinen 537 605 91 (183)* 18 142 260 161 179 51 148 *) AEL:n 29.4.2013 ilmoittamat luvut mukana 3. Johtopäätökset 1. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Raporttien perusteella opetussuunnitelmien sisältö, painopisteet ja rakenne vastaavat hyvin työelämän odotuksia ja vaatimuksia kaikilla aloilla. Koulutuksen järjestäjät ovat noudattaneet opetushallituksen kokeiluohjelman perusteita. Opetussuunnitelmia on muokattu vastaamaan uuden kokeiluohjelman perusteita (kome, kuljetus ja kauppa). Muutoksiin on oltu tyytyväisiä. Kaupan alalla on vahvistunut näkemys uudesta lähiesimiehen ammattitutkinnosta ja uuden at:n rakennetta kokeillaan työnjohtokoulutuskokeilun loppuun saakka. Autoalalla kokeiluohjelman perusteet eivät ole muuttuneet. 2. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Opiskelu on kaikilla aloilla ollut monipuolista. Opiskeluun on sisältynyt lähiopetusta, itsenäistä opiskelua, verkko-opetusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Auto- ja kuljetusalalla lähipäivien määrä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt, kaupassa on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt. Verkko-opetuksen sisällöt vaihtelevat kaikilla aloilla. Työpaikallla tapahtuva oppiminen on tärkein osa-alue työnjohtokoulutuskokeilussa. 2

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 3. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Osalla koulutuksenjärjestäjistä yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on erittäin tiivistä ja toteutukseen ollaan tyytyväisiä. Yhteistyömuotoja ovat ohjausryhmätyöskentely (koulutuksen suunnittelu ja arviointi), opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi amkopintoja, näyttöjen arviointi, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointityö sekä tietopuolinen koulutus. Yhteistyömuodot vaihtelevat koulutuksenjärjestäjittäin ja aloittain. Osalla yhteistyö puolestaan on vähäisempää. Yhteistyön esteeksi on koettu hinta ja opetuksen liian teoreettinen taso. Raporteissa on kommentointu, että yhteistyössä pitäisi mennä tarve edellä, ei riitä pelkästään vaatimus yhteistyöstä. Amk-yhteistyön vaikutukset nähdään enemmänkin status-kysymyksenä opiskelijoille kuin yrityksen tarpeiden kannalta keskeisenä tavoitteena. 4. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö on kiinteä osa koulutuskokeilua. Se vaihtelee koulutuksittain ja yrityksittäin. Työelämäyhteistyö toteutuu jollain tavalla koulutuksen kaikissa vaiheissa: koulutuksen alkuvaiheessa ( valinnat ja henkilökohtaistaminen), ohjausryhmätyöskentelyssä, koulutuksen suunnittelussa ja arvionneissa, toteutuksessa, työpaikkakäynneillä, kehittämistehtävien arvionneissa. Työelämäyhteistyöhön vaikuttaa yrityksen sitoutuneisuus ja erikoisesti tarve työnjohto-osaamiselle on yksi suuri motivaation lähde. 5. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisen ohjaustarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Oppisopimuskoulutuksessa korostuu yrityksen sitoutuminen työssäoppimisen ohjaukseen. Pääosin työssäoppiminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Ammattiosaamisen näyttöihin perustuvat oppimistulokset ovat hyviä. Heikommassa asemassa ovat opiskelijat, jotka toimivat ei-työnjohdollisissa tehtävissä ja työpaikkaohjaaja ei syystä tai toisesta tue opiskelua. Jotkut työntantajat eivät pysty mahdollistamaan työssäoppimista niihin kaikkin työtehtäviin, joita opetussuunnitelmaan on sisällytetty. Tämä näkyy myös oppimistuloksissa. 6. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Henkilökohtaistaminen toteutuu koulutuksen kaikissa vaiheissa ( hakeutuminen, toteutus ja ammattiosaamisen näytöt). 3

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 Vaikka henkilökohtaistamista pystyttäisiinkin tekemään ja aikaisempaa osaamista tunnistamaan ja tunnustamaan, niin silti monet opiskelijat ja heidän työantajansa haluavat opiskelijan päivittävän tietojaan tietopuolisessa opetuksessa. Yksittäisiä koulutuksen osia on raporttien perusteella tunnustettu. Itsenäinen opiskelu ja työssäoppiminen on helpompi henkilökohtaistaa. Henkilökohtaistamisella ei ole käytännössä vaikutusta koulutuksen kestoon. 7. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksen pääpaino on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Etätehtävien laatuun ja laajuuteen on panostettu, jotta ne palvelisivat paremmin työpaikoilla tehtävää työtä, työelämän tarpeita. Koulutuksen järjestäjät raportoivat erilaisia aikuispedagoogiikkaan soveltuvia, yhteistoiminnallisia ja osallistavia opetus- ja oppimismenetelmiä ja välineitä ( erilaiset asiantuntijavierailut, yrityskäynnit, opintopiirit, oppimiskahvilat, itsenäinen ja ryhmätyöskentely jne.) Verkkoa käytetään vaihtelevasti tiedottamiseen, materiaalien tallentamiseen ja keskusteluiden käymiseen. Varsinaista opetusta toteuttaa vain muutama koulutuksen järjestäjä. 8. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Useat koulutuksenjärjestäjät kertovat opettajien käyttävän itse laatimiaan oppimateriaaleja, jotka on tallennettu verkkoalustalle. Materiaalin saatavuus sähköisessä muodossa on jakanut mielipiteitä. Osa opiskelijoista haluaa perinteistä paperioppimateriaalia, etenkin jos heillä ei ole omaa tietokonetta. Osa taas selailee mielellään nettilinkkejä. Joissakin aineissa käytetään myös hankittuja oppikirjoja. Nähdään, että on tärkeämpi osata etsiä tietoa ja arvioida sen luotettavuutta kuin lukea mahdollisesti vanhentunutta tietoa kirjoista. 9. Oppimistulosten työelämävastaavuus Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen perusteella opiskelijoiden valmiudet työnjohdollisiin tehtäviin ovat pääsääntöisesti hyvät. Oppimistuloksiin vaikuttavat työnantajan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen sekä opiskelijan työtehtävät. 10. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Vuoden 2012 lopussa toteutettiin kysely vuosien 2009-2012 työnjohtokoulutuskokeilusta valmistuneille henkilöille. Valmistuneilta kysyttiin minkälaisissa tehtävissä he toimivat koulu- 4

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 tuksen alkaessa (nimike ja työn sisältö lyhyesti) sekä ovatko työtehtäväsi muuttuneet koulutuksen aikana tai sen jälkeen? Näillä kysymyksillä haluttiin selvittää koulutuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta ja osaamisen kehittymistä voidaan arvioida mm. työtehtävien tai työn vaativuuden muutoksilla koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Alla olevassa kuviossa eri alojen valmistuneet kertovat koulutuksen vaikuttavuudesta omiin työtehtäviin. Autossa ja komessa työtehtävät ovat muuttuneet. Koulutuksella on ollut selvästi merkitystä työtehtävien muuttumiseen auto- ja kone- ja metallialalla. Kaupan alalla valmistuneet työskentelivät jo koulutuksen alkaessa lähiesimiestehtävissä, jolloin työtehtävät eivät välttämättä muuttuneet. Koulutuksen aikana on todennettu kuitenkin osaamisen kehittymistä ja koulutuksesta saatavaa hyötyä muilla mittareilla (esimerkiksi työpaikkaohjaajien antama palaute ja vastuualueiden laajeneminen). Kuva 1. Valmistuneiden vastaus kysymykseen vaikuttiko koulutus työtehtävien muuttumiseen kyllä vastaajien määrä Yleisesti koulutuksen järjestäjät raportoivat koulutuksen positiivisista vaikutuksista koulutettavien osaamisen kehittymiseen. Se, mitä kukin vaikuttavuudella tarkoittaa, ja miten sitä mittaa vaihtelee hieman. Osa kerää numeerista palautetta ja osa suullista / laadullista koulutuksen päättyessä. Usea koulutuksen järjestäjä raportoi, että koulutuksen aikana tai sen päättyessä opiskelija on edennyt urallaan, työn vaativuus tai vastuullisuus on lisääntynyt tai henkilö on nimetty esimiestehtävään. Opiskelijoiden oman palautteen mukaan koulutus on antanut paljon eväitä lähiesimiehenä työskentelyyn, uusia näkökulmia ja osaamista, joka näkyy omassa työssä. Myös arvostus omaan osaamiseen on lisääntynyt, oma esimiesrooli vahvistunut ja koulutuksessa käydyt asiat on suoraan hyödynnetty käytännön toiminnassa. Työpaikkaohjaajat antavat samansuuntaista palautetta. Tältä osin on todettava, että koulutuksen vaikuttavuus vaikuttaa raporttien perusteella erittäin hyvältä. 5

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012 Kuva 2. Valmistuneiden vastaus kysymykseen oliko koulutuksesta hyyötyä omiin työtehtäviin kyllä vastaajien määrä Tarkemmat tiedot valmistuneiden yhteenvetoraportista. 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit Liitteet Liite1. Yhteenveto auto- ja kuljetusalan vuosiväliraporteista 2012 Liite 2. Yhteenveto kaupan alan vuosiväliraporteista 2012 Liite 3. Yhteenveto kone- ja metallialan vuosiväliraporteista 2012 6

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Auto- ja kuljetusala Vuosiväliraportti auto- ja kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2009-2012 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tarja Nieminen 7

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun käytännön toteutukseen kuljetusalalla on lähtenyt mukaan viisi koulutuksen järjestäjää (suluissa lyhenne, jota ko. koulutuksen järjestäjästä käytetään myöhemmin): - Turun kaupunki / Turun ammatti-insituutti (TAI) - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Työtehoseura ry (TTS) - Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Keuda) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO, 1.1. 2013 alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) Autoalalla on lähtenyt mukaan kokeiluun kolme koulutuksen järjestäjää: - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO, 1.1.2013 alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) Raportin tiedot on koottu koulutuksen järjestäjien vuosiväliraporteista. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksen järjestäjällä yhdistetty kaikkien kokeilualojen yhteiseksi raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. Kuljetusalalla oli vuoden 2012 loppuun mennessä aloittanut 199 opiskelijaa (2011: 139); oppisopimuksella 51 ja omaehtoisessa koulutuksessa 148. Valmistuneita oli 59 (2011: 41) ja keskeyttäneitä 55 (2011: 45). Autoalalla aloittaneita oli 201 (2011: 99); oppisopimuksella 183 ja omaehtoisessa koulutuksessa 18. Valmistuneita oli 38 (2011: 5) ja keskeyttäneitä 15 (2011: 13). Auto- ja kuljetusalalla on toiminut aktiivisesti koulutuksen järjestäjien välinen vertaiskehittämisryhmä, mikä on kokoontunut vuoden 2012 aikana verkostotapaamiset mukaan lukien 5 kertaa. Vertaiskehittämisryhmän tavoitteena on ollut mm.: 1. helpottaa jokaisen koulutuksen järjestäjän väliraportin tekemistä 2. yhdessä keskustelemalla päästään pintaa syvemmälle ja saadaan omaan toteutukseen laajempaa näkemystä ja ideoita. 3. saadaan realistinen kokonaiskuva raportointiin (anonymiteetti, puhutaan asioista omilla nimillään) 4. avoin keskustelu haasteista ja kehityskohteista. 5. toisen koulutuksen järjestäjän näkemys omasta toiminnasta (eräänlainen koulutusalan sisäinen auditointi) Vertaiskehitysryhmän toiminta on koettu tärkeäksi sekä mielekkääksi ja se on antanut toivottavaa piristystä työlle. Keskeisiä yhteiskehittämisen kohteita ovat olleet henkilökohtaistamisen ja opiskelun alussa toteutetun ryhmäytymisen uudet toteutusmuodot. Lisätavoitteiksi 8

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala vuodelle 2013 on asetettu yhteisten opintomateriaalien kehittäminen, verkko-opetuksen eri muotojen kehittäminen ja valinnaisten opintosisältöjen suunnittelu ja kehittäminen kunkin koulutuksen järjestäjän omien vahvuusalueiden pohjalta ja niiden tulosten tarjoaminen yhteiseen käyttöön. Vertaiskehittämisryhmä suositeleekin, että Opetushallituksen tulisi ohjata muitakin aloja vahvempaan yhteistyöhön keskenään. Auto- ja kuljetusalalla toivottiin myös kattojärjestöjen aktiivisuuden lisäämistä kaupan ja kone-metallialan tapaan. 2. Arviointitiedot 2.1. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Kokeilukoulutusta on toteutettu koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääpaino on ollut työnjohdollisten ja esimiesvalmiuksien opiskelussa sekä työssä oppimisella. Muiden alojen kanssa on toteutettu yhteisiä koulutuksen osia erityisesti työnjohdollisissa osioissa. Opetussuunnitelmia on muokattu vastaamaan uusia koulutuksen perusteita sekä opiskelijapalautteen perusteella. Kuljetusalalla uusiin koulutuksen perusteisiin on oltu tyytyväisiä ja talous-osion painotuksen lisääntyminen on koettu hyväksi muutokseksi. Kaluston huolto- ja korjaus osiota jotkut yritysedustajat kaipasivat, mutta se on mahdollista toteuttaa valinnaisissa opinnoissa tai soveltuvin osin muiden koulutuksen osien yhteydessä. Useammalla koulutuksen järjestäjällä opetussuunnitelma on muokattu modulaariseksi, mikä tukee kokonaisuuden parempaa hahmottamista sekä uusien opiskelijoiden joustavampaa sisäänottoa ja opiskelija-arvioinnin ajantasaisuutta. Osa koulutuksen järjestäjistä kokee pidemmällä olevien opiskeiljoiden tukevan myöhemmin aloittaneiden opiskelua ja jatkuvan aloituksen hyvänä asiana, osa puolestaan näkee jatkuvan sisäänoton haasteellisena opettajan ja opiskelijan kannalta. Osa koulutuksen järjestäjistä on laatinut opetussuunnitelman tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Asiantuntijoiden ja amk-lehtoreiden aikataulujen sovittelussa on ollut haasteita ja joustoa on vaadittu. 2.2. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Lähiopetuksen määrä vaihtelee suuresti koulutuksen järjestäjien välillä, vaihteluvälin ollessa autoalalla 16-47 päivää ja kuljetusalalla 28-80 päivää. Työpaikkakäyntejä tehdään 1-6 kertaa koulutuksen aikana. Lähipäivien ja niiden kesto sekä työpaikkakäyntien lukumäärä koulutuksen järjestäjittäin on esitetty autoalalla taulukossa 1 ja kuljetusalalla taulukossa 2. 9

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Taulukko 1. Lähipäivät ja niiden kesto sekä työpaikkakäyntien lukumäärä - Autoala. Koulutuksen järjestäjä Lähipäivät Tunnit Työpaikkakäynnit AEL (opso) 16/21/25 112/147/175 1-3 SAKKY (vos) 30 180 6 PAIKO (opso + vos) 47 (1. ryhmä 57) 376 (456) 3-4 Taulukko 2. Lähipäivät ja niiden kesto sekä työpaikkakäyntien lukumäärä - Kuljetusala. Koulutuksen järjestäjä Lähipäivät Tunnit Työpaikka- käynnit TTS (opso + vos) 28 168 2-3 SAKKY (vos) 31 216 4 TAI (vos) 36 (1. ryhmä 55) 288 (440) 1-3 PAIKO (opso + vos) 48 (1. ryhmä 52) 386 (416) 3-4 Keuda 80 480 3 Lähipäivien lukumäärä on pysynyt vuoteen 2011 verrattuna samana tai niitä on vähennetty. Työelämäkokemuksen omaavien asiantuntijoiden hyödyntämistä on lisätty ja käytännön läheisyyttä ja omaan työpaikkaan soveltamista on korostettu entisestään. 2.3. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 10

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Kuljetusalalla TAI ja Keuda ovat erittäin tyytyväisiä amk:n aktiiviseen rooliin. Turussa ammattikorkeakoulun panostus koulutuksen sisältöön on ollut huomattava. Ammattikorkeakoulun osuutena on ollut vastata lähinnä teoreettisten ja työnjohdollisten sisältöjen opettamisesta ja ammatti-instituutin puolestaan ammatillisesta osaamisesta. Opettajarekrytointia on suoritettu molemmista oppilaitoksista tarpeen mukaan. Keuda ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet kokeilukoulutusta aidossa yhteistyössä, jossa molemmat toimijat ovat olleet tasapuolisina oppivina ja kehittyvinä toimijoina. Laurea on vastannut seuraavista koulutuksen osista: yleiset työnjohdolliset taidot, asiakaspalvelu sekä talouden suunnittelu ja seuranta. Muut kolme koulutuksen järjestäjää ovat tehneet vähemmän yhteistyötä lähinnä opiskelijapalautteen (opetus ei käytännön läheistä) tai korkean hinnan vuoksi. PAIKO on suunnitellut Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä Kuljetuksen suunnittelu-kokonaisuuden osalta syksylle 2013. Jotkut yritysedustajat näkevät, että yhteistyössä pitäisi mennä tarve edellä, ei riitä pelkästään vaatimus yhteistyöstä. Amk-yhteistyön vaikutukset nähdään enemmänkin statuskysymyksenä opiskelijalle kuin yrityksen tarpeiden kannalta keskeisenä tavoitteena. Autoalalla AEL on tehnyt yhteistyötä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Korjaamon tehokkuus kokonaisuuden suoritti AEL:n opiskelijoiden lisäksi myös opiskelijoita PAIKOsta. Amk-edustajia on ollut myös ohjausryhmässä. 2.4. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämän mukana olo vaihtelee koulutuksittain ja yrityksittäin. Yleistäen voidaan sanoa, että työelämän edustajat ovat olleet kokeilussa mukana sen kaikissa vaiheissa. Työelämän rooli näkyy vahvasti ohjausryhmissä ja asiantuntijaryhmissä, joissa koulutuksen toteutusta suunnitellaan ja arvioidaan. Työpaikkakäynnit nähdään tärkeinä työelämän ja koulutuksen järjestäjän väliselle vuoropuhelulle. Työelämän asiantuntijoita hyödynnetään luennoitsijoina sekä näyttöjen ja kehittämistehtävien arvioijina. Saatua palautetta on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä. Työelämäyhteistyöhön vaikuttaa yrityksen sitoutuneisuus koulutukseen ja tarve työnjohtoosaamiselle nähdään suurimpana motivaationa. 2.5. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisen ohjaustarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Oppisopimusopiskelussa koros- 11

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala tuu yrityksen sitoutuminen työssäoppimisen ohjaukseen. Työssäoppimisen suunnitelmallisuutta on lisätty muun muassa erilaisin tehtävin ja oppilaitoksen puolesta ohjausta ja tukea ohjaukseen on tehostettu. Koulutuksen loppuvaiheessa työssäoppimisen osuus on merkittävä yritykseen suunnattavan kehittämistyön yhteydessä. Opiskelijat eivät ole keskenään tasa-arvoisia työssäoppimisen toteutumisen suhteen. Pääosin työssäoppiminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Heikommassa asemassa ovat opiskelijat, jotka toimivat eityönjohdollisissa tehtävissä, joilla on sitoutumattomat työpaikkaohjaajat ja työpaikka ei syystä tai toisesta tue opiskelua. Jotkut työnantajat eivät pysty tarjoamaan niitä työtehtäviä, joita opetussuunnitelmaan on sisällytetty. Työssäoppimisjaksoilla tehdään samoja töitä kuin ennenkin. Tämä asettaa haasteita koulutuksenjärjestäjälle ja esimerkiksi talousasioita joudutaan simuloimaan. Työpaikkaohjaajatoimintaa tulee kehittää työnjohtokoulutuskokeilussa edelleen. Työpaikkaohjaajien sitouttaminen on koettu haastavaksi. Jotkut koulutuksen järjestäjät hyödyntävät oppimispäiväkirjaa työssäoppimisen seurannassa, jolloin opiskelijat sekä heidän työpaikkaoohjaajansa joutuvat systemaattisemmin huomioimaan työssäoppimisjaksolle asetetut tavoitteet. Työpaikkaohjaajien mukaan opiskelijat ovat hyvin eritasoisia ja osa toimii jo valmiiksi työnjohdollisissa tehtävissä, jolloin työssäoppimisen toteuttaminen on oman työn ohessa helppo toteuttaa. Ei-työnjohdollisissa tehtävissä toimiville taas on hankalampi järjestää tutkinnon perusteiden vaatimaa työssäoppimista. Haastavaksi on koettu myös työttömien työssäoppimisjaksojen järjestäminen. Keskustelua onkin herättänyt se, soveltuuko työttömille työssäoppimista korostava toteutus. Harjoittelupaikalle tulisi tarjota myös selkeämpi hyöty. Työssäoppimis- ja näyttötehtävillä on kehitetty omaa organisaatiota ja palaute opiskelijoilta sekä työnantajilta on ollut positiivista. Näyttötehtävinä opiskelijat ovat laatineet erilaisia selvityksiä ja tehneet kehittämistöitä omalle organisaatiolleen. Työssäoppimistehtävät toimivat monelle omaehtoisesti koulutukseen lähteneelle hyvänä mahdollisuutena omassa organisaatiossaan osoittaa osaamistaan ja potentiaaliaan työnjohdollisiin tehtäviin. 2.6. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää opiskelijan ennalta saavutetun ammattitaidon määrittämisen, suunnitelman puuttuvan osaamisen hankkimisesta sekä ohjaustarpeen kartoituksen. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen suunnitelma, mistä keskustellaan työssäoppimispaikan 12

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala kanssa. Aiemmin hankittu osaaminen on monen opiskelijan kohdalla pirstaleista, jolloin tunnistettu ja tunustettu osaaminen sisältyy osaksi kokonaista koulutuksen osaa. Kuljetusalalla on tehty yksittäisiä koulutuksen osan hyväksilukuja, esimerkiksi liikenneyrittäjäkoulutuksella tunnistettu ja tunnustettu Talouden suunnittelu ja ohjaus osa sekä varastoalan ammattitutkinnolla koulutuksen osa Varastotoiminta. Koulutuksen osat toteutetaan usein päällekkäin, jolloin lähipäivistä on haastavaa antaa vapautuksia. Pidempiä lähipäiviä (8 t) hyödyntämällä voidaan toteuttaa henkilö- ja ryhmäkohtaista eriyttämistä lähipäivien aikana paremmin. Kehittämishankkeissa henkilökohtaistaminen pystytään parhaiten ottamaan huomioon mm. työn laajuuden tai vaativuustason kohdalla. Itsenäiset opinnot ja työssäoppiminen on helpompi henkilökohtaistaa. Henkilökohtaistamisella ei ole käytännössä ollut vaikutusta koulutuksen kestoon. 2.7. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkko-opetuksen laatu ja määrä ja muu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Kokeilukoulutuksen pääpaino on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja on pääsääntöisesti päästy välittömästi hyödyntämään työpaikalla. Etätehtävien laatuun ja laajuuteen on panostettu, jotta ne palvelisivat paremmin työpaikoilla tehtävää työtä ja työelämän tarpeita. Yrityskäyntejä ja työelämän asiantuntijavierailijoita hyödynnetään. Osallistavat ja yhteistoiminnallista opetusta ja oppimista edistävät menetelmät on koettu hyväksi. Useammalla koulutuksenjärjestäjällä Moodlen (AEL Optima) käyttö on pysynyt ennallaan tai vähentynyt erityisesti keskustelualustana, mutta verkkoympäristö toimii edelleen kaikilla koulutuksen järjestäjillä oppimateriaalien säilytys- sekä etätehtävien palautuspaikkana. Verkkokeskustelua hyödynnetään muun muassa koulutuksen suoritustapana. Monivalintatehtäviä voisi paremmin hyödyntää koulutuksenjärjestäjien välillä. Kieliopintojen verkkototeutuksesta on saatu hyviä kokemuksia ja vertaiskehittämisryhmässä näitä kokemuksia on jaettu. Osalle opiskelijoista on annettu käyttöön kannettavat tietokoneet ohjelmistoineen. 2.8. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Käytettävä oppimateriaali saadaan lähinnä opettajien sekä vierailijaluennoitsijoiden luentomateriaaleista, mitkä ovat verkkoympäristössä saatavilla. Laadussa on luonnollisesti vaihtelua kouluttajien välillä. Opiskelijat myös työstävät lähijaksoilla materiaalia, mitä voi hyödyntää 13

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala omalla työpaikalla. Tukimateriaaleina on käytetty lähdeaineistoa ammatillisista julkaisuista ja tutkimuksista. Opiskelijoita ei pääsääntöisesti ole velvoittu ostamaan oppikirjoja. Opiskelijoille on annettu koulutuskokonaisuuksiin liittyviä kirjasuosituksia oheislukemistoksi ja koulutuksessa on tuotettu päivittäisiin työtehtäviin liittyviä tiedonhaun linkkilistoja. Nähdään, että on tärkeämpi osata etsiä tietoa ja arvioida sen luotettavuutta, kuin lukea mahdollisesti vanhentunutta tietoa kirjoista. Materiaalin saatavuus sähköisessä muodossa on jakanut mielipiteitä. Osa opiskelijoista on kaivannut lisää konkreettista perinteistä paperioppimateriaalia ja osa taas selaillut mielellään nettilinkkejä. Hyvien alakohtaisten kirjavinkkien jakamista koulutuksenjärjestäjien kesken tulisi paremmin hyödyntää. Jos opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta jaksoilla käytettävänä, koulutusmateriaalin jakaminen paperisena on toimiva ratkaisu. 2.9. Oppimistulosten työelämävastaavuus Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen perusteella opiskelijoiden valmiudet työnjohdollisiin tehtäviin ovat pääsääntöisesti hyvät. Oppimistuloksiin vaikuttavat työnantajan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen sekä opiskelijan työtehtävät. Työnjohdollinen toiminta osan koetaan vastaavan työelämän vaatimuksia erittäin hyvin ja tukee sekä vahvistaa monipuolisia esimiestaitoja jo työnjohtotehtävissä toimineillekin. Opiskelijoiden antamat näytöt ja etäopiskelutehtävät ovat kohdistuneet aitoihin työtehtäviin työpaikoilla. Oppimistuloksissa on havaittavissa, että ne opiskelijat pärjäävät erityisen hyvin, jotka joutuvat käytännön työtehtävissään osallistumaan esimerkiksi kustannusseurantaan tai esimiestyöhön ja työnantaja on sitoutunut koulutukseen. Kehittämistehtävissä hyvin pärjänneet ovat saaneet arvostusta ja huomiota tehtävällään työtai työssäoppimispaikallaan, vaikka opiskelija olisi oma-aloitteisesti lähtenyt koulutukseen ilman työnantajan sitoutumista. 2.10. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Opiskelijoille teetettävät kartoitukset työnjohdollisista taidoista ennen ja jälkeen koulutuksen antavat ymmärtää, että koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen on melko hyvä. Kehittämistehtävistä on saatu hyvää palautetta, sillä tehtävä on kehittänyt koko työyhteisöä ja se on haastanut hyvällä tavalla opiskelijaa. Kehitystyön tulokset esitellään pääsääntöisesti myös työpaikalla, jolloin panostus sen tekemiseen niin, että siitä on aidosti hyötyä, on ollut suurempi. 14

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Opiskelija- sekä työnantajapalautteen perusteella opiskelijat ovat koulutuksen myötä kasvaneet henkisesti ja muun muassa esiintymisvarmuus, itseluottamus ja yhteistyövalmiudet ovat parantuneet. Koulutuksen vaikuttavuudeksi voidaan myös lukea koulutuksessa käytettyjen eri menetelmien käyttöön ottamisen opiskelijoiden työpaikoilla päivittäisten työtehtävien suorittamisessa. 3. Seurantatiedot e-lomakkeelta 3.1. Taustatiedot Taulukko 3. Kuinka suurelle osalle valmistuneista on luvattu työnjohtokoulutuskokeilun jälkeen uudenlaisia tehtäviä? Lukumäärä % AUTO (valmistuneita) SAKKY (6) 6 100 PAIKO (2) 2 100 AEL (3) 0 0 Yhteensä (11) 8 73 KULJETUS (valmistuneita) Keuda (24) 8 35 SAKKY (9) 4 44 PAIKO (14) 4 29 TAI (6) 6 100 TTS (6) 1 20 Yhteensä (59) 23 39 Taulukko 4. Kuinka suuri osa valmistuneista on siirtynyt työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin? 15

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Lukumäärä % AUTO (valmistuneita) SAKKY (6) 3 50 PAIKO (2) 1 50 AEL (3) 3 100 Yhteensä (11) 7 64 KULJETUS (valmistuneita) Keuda (24) 6 25 SAKKY (9) 8 88 PAIKO (14) 2 14 TAI (6) 5 85 TTS (6) 5 80 Yhteensä (59) 26 44 3.2 Yleiset seurantatiedot KULJETUS: (suluissa tiedot 2011) Aloittaneet 199 (139), opso 51, vos 148 Valmistuneet 59 (41) Keskeyttäneet 55 (45) AUTO: Aloittaneet 201 (99), opso 183, vos 18 Valmistuneet 38 (5) Keskeyttäneet 15 (13) Taulukko 5. Aloittaneet ja valmistuneet opiskelijamäärät, koulutusmuodot (opso/omaehtoinen), osallistujien sukupuoli kuljetusalalla KULJETUS: 16

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Koulutuksen järjestäjä Aloittaneet Opso Omaehtoinen Naisia Miehiä Valmistuneet Keuda 67 17 50 13 54 24 TAI 33 33 7 26 6 PAIKO 36 5 31 5 31 14 SAKKY 10 10 9 9 TTS 53 29 24 13 40 6 Yhteensä 199 51 148 38 160 59 Taulukko 6. Aloittaneet ja valmistuneet opiskelijamäärät, koulutusmuodot (opso/omaehtoinen), osallistujien sukupuoli autoalalla AUTO: (*AEL:n ilmoittamat tiedot 29.4.2013) Koulutuksen järjestäjä Aloittaneet Opso Omaehtoinen Naisia Miehiä Valmistuneet Sakky 7 7 6 6 PAIKO 19 8 11 19 2 AEL 83 (175)* 83 (175*) Yhteensä 109 (201)* 91 (183)* 4 79 3 (30)* 18 4 104 11 (38)* Taulukko 7. Koulutettavien aikaisempi koulutustausta (% aloittaneista) 17

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Koulutus-tausta AUTO % (109) KULJETUS % (199) PT 58 34 AT 13 23 EAT 4 0,5 AMK 15 8 YAMK / yliopisto - 0,5 Muu koulutus - 3 Ei ammatillista koulutusta 6 17 Ei tietoa 4 15 Taulukko 8. Koulutettavien aikaisempi ammatillinen työkokemus (% aloittaneista) Työkokemus AUTO % (109) KULJETUS % (199) < 2 V 19 5 2-5 V 28 23 6-10 V 46 35 > 10 V 6 36 Ei tietoa 1 1 Taulukko 9. Keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä ja keskeyttämisen syyt 18

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala AUTO KULJETUS Henkilökohtaiset 5 15 syyt Työkiireet 3 24 Työtehtävien muutokset Koulutus ei vastannut odotuksia Siirtyminen toiseen koulutukseen Terveydelliset syyt Jokin muu 6 6 Yhteensä 15 (14 % aloittaneista) 1 2 1 8 (runsaat poissaolot) 56 (28 % aloittaneista) 3.3 Lähipäivien, verkko-opetuksen ja työssäoppimisen määrä, työpaikkakäyntien määrä Koulutuksen toteutusmuodolla (opso ja vos) ei ole merkitystä koulutuksen järjestäjäkohtaisesti lähipäivien, verkko-opetuksen ja työssäoppimisen määrään, jos koulutuksen järjestäjä toteuttaa koulutusta molemmilla muodoilla. Koulutuksen järjestäjillä on ryhmäkohtaisia eroja opetusmuotojen jakautumiseen. Lähipäivien osuus koulutuksen järjestäjäkohtaisesti on vuosien 2009-2012 välillä pysynyt samana tai vähentynyt. Seuraavassa taulukossa on esitetty lähipäivien, verkko-opetuksen ja työssäoppimisen määrän jakautuminen koulutuksen järjestäjittäin eri aikoina alkaneissa ryhmissä. Taulukko 10. Lähipäivien, verkko-opetuksen ja työssäoppimisen määrä 19

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala AUTO: PAIKO (opso ja vos) AEL (opso) SAKKY (vos) KULJETUS: Keuda (opso ja vos) PAIKO (opso ja vos) TTS (opso ja vos) TAI (vos) SAKKY (vos) Lähipäiviä (lkm) 57 47 25 16 21 Lähipäivät (tuntia) 456 376 175 112 147 Verkkoopetus (tuntia) 840 1130 12 6 10 Työssäoppiminen (tuntia) 1904 1694 750 750 750 30 180 50 800 80 480 1360 2720 52 48 416 386 952 1140 1832 1674 28 168 672 2360 55 55 36 31 31 440 440 288 216 216 80 80 100 750 750 2480 2480 2512 1800 1800 Uudemmissa koulutuksissa työpaikkakäynteihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ja käynnit ovat olleet suunnitelmallisempia. Taulukko 11. Vastuukouluttajien työpaikkakäyntien toteutuminen Työkokemus Työpaikkakäynnit AUTO TTS (opso + vos) 2-3 SAKKY (vos) 6 4 TAI (vos) 1-3 PAIKO (opso + vos) 3-4 3-4 Keuda (opso + vos) 3 Työpaikkakäynnit KULJETUS AEL (opso) 1-3 3.4 Ammattiosamisen näyttöjen ja muun arvioinnin toteutuminen sekä näyttöjen tulokset 20

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Ammattiosaamisen näytöt on kytketty koulutuksen osittain samoihin aihepiireihin kuin työssäoppimistehtävät ja ne on toteutettu pääsääntöisesti omien työtehtävien yhteydessä työpaikalla. Näytöt on työpaikalla arvioinut työnantajan edustajat. Loppuarviointikeskusteluun osallistuu myös oppilaitoksen arvioija. Kuljetuksen näyttöjen tulokset -taulukossa *-merkityt koulutuksen osat ovat kokonaan amk:n toteuttamia. (+)-merkintä tarkoittaa korkeinta arvosanaa muihin koulutuksen järjestäjiin verrattuna ja (-) merkintä alhaisinta. Taulukko 12. Ammattiosaamisen näyttöjen tulokset kuljetusalalla KULJETUS: Keuda (24) PAIKO (14) TTS (6) SAKKY (9) TAI (6) Ka Työnjohto 2,9* 2,6-2,7 2,7 2,8* 2,7 Talous 2,0*- 2,2 2,3 2,3 2,5+ 2,3 Aspa 2,6*- 2,8 3,0+ 3,0+ 3,0+ 2,9 Kalusto 3,0+ 2,7 2,0-2,5 2,5 2,5 Tavara 1,4-2,3 2,0 2,5+ 2,5+ 2,1 Varasto 2,0 3,0 2,5 Henkilö 3,0 2,5 2,8 Oma 1,6 2,0 1,9 1,8 Taulukko 13. Ammattiosaamisen näyttöjen tulokset autoalalla AUTO: AEL (3) PAIKO (2) SAKKY (9) Ka Työnjohto 2,3 3,0 2,3 2,5 Talous 2,0 2,5 2,3 2,3 Aspa 2,7 3,0 2,8 2,8 Korjaamo 2,7 3,0 2,5 2,7 Vähittäiskauppa 3,0 2,5 2,3 2,6 Raskas kalusto 2,5 2,5 Oma 2,0 2,7 2,4 3.5. Kokeilukoulutuksen järjestäjien omat koulutuksen osat 21

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala Mitä on toteutettu? Kuljetus: - TTS:n oma koulutusosio on koostunut koko koulutuskokeilun ajan kehitystyöstä. Kehitystyön laajuus on 10 ov ja aihe-alueet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Opiskelijat ovat kehittäneet mm. laatujärjestelmiä, työhyvinvointia, kuljettajan työn ergonomiaa ja taloudellisia seurantavälineitä. Aihe-alueita ei ole rajattu TTS:n puolelta, mutta opiskelija on joutunut hyväksyttämään aiheen ja kehitystyön toteuttamistavan sekä omalla työnantajalla että TTS:n vastuukouluttajalla. Kehitystyö ei ole luonteeltaan tutkielma, vaan se on projekti tai muu kehitystehtävä, jolla on tarkoitus aidosti kehittää omaa työtä ja työpaikan toimintaa. - PAIKO ja SAKKY ovat toteuttaneet Turvallisuusneuvonantaja-koulutuksen 10 ov. Auto: - Projektinjohtaminen ja Kehittämisprojektin toteutus 10 ov (AEL) Mitä on suunniteltu? Kuljetus: -Yrittäjyys 5 ov -Kiinteistönhuolto ja kunnssapito 5ov - Sähkötekniikka 5ov - Kylmälaitteet 5 ov Vertaiskehittämisen ryhmässä asiasta on keskusteltu logistiikan muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja sovittu yhteistyöstä koulutusosien kehittämisestä ja vastuun jakamisesta eri puolille Suomea. -PAIKO: Kuljetusten suunnittelu, 10 ov. Tavoitteena on antaa perustiedot kuljetussuunnittelun ja -tuotannon periaatteista teollisuuden, kaupan alan yrityksen ja kuljetusliikkeen näkökulmasta. Sisältö: Teollisuuden ja kaupan kuljetusten suunnittelu ja optimointi osana osto- ja myyntitoimintaa, kuljetustuotannon toimistolas-kennan perusteet ja kuljetusten optimointimenetelmät ja optimointi käytännössä. -TTS:n oma koulutusosio on koostunut koko koulutuskokeilun ajan kehitystyöstä. Kehitystyön 22

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Auto- ja kuljetusala laajuus on 10 ov ja aihe-alueet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Opiskelijat ovat kehittäneet mm. laatujärjestelmiä, työhyvinvointia, kuljettajan työn ergonomiaa ja taloudellisia seurantavälineitä. Aihe-alueita ei ole rajattu TTS:n puolelta, mutta opiskelija on joutunut hyväksyttämään aiheen ja kehitystyön toteuttamistavan sekä omalla työnantajalla että TTS:n vastuukouluttajalla. Kehitystyö ei ole luonteeltaan tutkielma, vaan se on projekti tai muu kehitystehtävä, jolla on tarkoitus aidosti kehittää omaa työtä ja työpaikan toimintaa. Auto: - Vaurionalyysi ja vauriokorjausmarkkinointi, Cabas, korimittaus, merkkikohtaiset korjausohjeet, koritakuu, 10ov (SAKKY) - Projektinjohtaminen ja Kehittämisprojektin toteutus 10 ov (AEL) 23

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Kaupan ala Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta 2009-2012 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Arja Puustinen 24

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena kaupan alalla on kouluttaa vähittäiskaupan tuoteryhmävastaavia, lähiesimiehiä ja tiiminvetäjiä. He suunnittelevat työyhteisönsä myyntityötä, ohjaavat tiimiä myyntityössä, organisoivat työtä ja seuraavat myyntityön tuloksellisuutta. He hoitavat oman vastuualueensa tilaustoimitusketjun tehtäviä, ja huolehtivat siitä, että työsuojelumääräyksiä ja kaupan alaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä noudatetaan. He hankkivat, välittävät ja tuottavat vastuualueeseensa liittyvää tietoa. Kaupan alalla koulutuskokeilussa on mukana kuusi koulutusorganisaatiota. Alla koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja koulutuskokeilun yhteyshenkilöt. Suluissa olevia oppilaitosten lyhenteet näkyvät jatkossa raportin eri kohdissa vastausten yhteenvedoissa. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja koulutuskokeilun yhteyshenkilöt Koulutuksen järjestäjä Yhteystiedot Yhteyshenkilö Kokeilutoimialat 1 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta puh. 0400 470 474 kirsti.jokiranta@mbs.fi Kaupan ala 2 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) 3 Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä (PAIKO) 4 Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Uusikatu 2 90100 Oulu Pirkanmaan aikuisopisto Pyynikintie 2 33230 Tampere puh. (03) 315 551 Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 puh. (017) 214 3000 Koulutuspäällikkö Juha Aliranta puh. 010 272 2038 juha.aliranta@osao.fi Jaana Hilli, Virpi Pikkuaho (kauppa) Koulutuspäällikkö Jorma Vähäkomi puh. 044 766 4705 jorma.vahakomi@pirko.fi Tarja Nieminen, Sirpa Heikkinen (kauppa) Koulutuspäällikkö Marko Haataja puh. 044 785 3278 marko.haataja@sakky.fi Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala 5 Tampereen kaupunki (TAO) 6 Turun kaupunki (TAI) Tampereen ammattiopisto Hepolamminkatu 10 33720 Tampere puh. (03) 565 617 Turun ammattiinstituutti Pitkämäenkatu 6 20250 Turku Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki puh. 040 800 4627 vesa.kalliomaki@tampere.fi Arja Puustinen (kauppa) Hankekoordinaattori Matti Haapanen puh. 050 553 6368 matti.haapanen@turku.fi Hannele Suovo (kauppa) Autoala Kuljetusala Kone- ja metalliala Kaupan ala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala 25

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala Kaupan alalla tulevaisuuden osaamistarpeet ovat selkeästi tiedossa ja kaupan alan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että lähiesimieskoulutuskokeilu ja sen sisältö vastaavat hyvin tulevaisuuden tarpeita. Tässä kokeilussa on testattu erilaisia toteutusmuotoja, ja haettu painotuksia eri sisältöalueiden välillä. Kokeilun jo tässä vaiheessa on selkeästi havaittu että lähiesimiestyön painoarvoa tulee kasvattaa sekä talous- ja asiakasosaamista entisestään lisätä. 2. Arviointitiedot 2.1. Kokeilukoulutuksen suunnitelmallisuus ja opetussuunnitelmien laatu Kaupan alan työnjohtokoulutuksessa koulutuksen järjestäjät ovat noudattaneet Opetushallituksen kokeiluohjelman perusteita 9.3.2009 ja 29.11.2010. Kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilun laajuus on ollut 40 opintoviikkoa ja sisältö jakautunut: - Lähiesimiehenä toimiminen 15 ov - Liiketoimintamallin mukainen toiminta 5 ov - Asiakkuudenhallinta 15 ov - Kannattavuuden seuranta 5 ov Työnjohtokoulutuksen ensimmäisten vuosien aikana Kaupan alan koulutuksen järjestäjät ovat keränneet palautetta sisällöistä ja tavoitteista kokeilun mukaisesti. Kaupan alalla on vahvistunut näkemys uudesta lähiesimiehen ammattitutkinnosta, joka täyttää Myynnin ammattitutkinnon (Myat) ja Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon (Keat) väliin jäävän osaamisaukon. Vuoden 2011 lopussa ja 2012 aikana Kaupan alalla on aktiivisesti viety eteenpäin (OPH, OKM) alalle tarvittavaa uutta tutkintoa ja sen mukaista uutta lähiesimieskoulutuksen rakennetta. Koulutuskokeilun jatkoajalla (OPH Kaupan kokeiluohjelma 11.4.2012) kokeillaan kahden pakollisen ja yhden valinnaisen osan rakennetta. Kokeilun jatkoajalla kokeiltava koulutus on laajuudeltaan 60 opintoviikkoa ja kestoltaan runsaan vuoden mittainen koulutuksen järjestäjästä riippuen. Koulutuksen pakolliset osat laajuuksineen ovat - Lähiesimiehenä toimiminen 25 ov ja - Asiakkuuksien hallinta 25 ov. Valinnaisina tarjottavat osat laajuuksineen ovat - Työpaikkaohjaajana toimiminen 10 ov - Projektinhallinta 10 ov - Sähköisen kaupankäynnin ohjaaminen 10 ov - Paikallisesti tarjottava osa 10 ov 26

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala Kuvio 1. Kokeiluohjelman rakenne 11.4.2012 alkaen Oulussa alkoi syksyllä 2012 kokeiluna kiinteistöpalvelualan työnjohtokoulutusryhmä (19 opiskelijaa), jossa noudatetaan uutta kokeiluohjelmaa. Tampereella Tredu (ex-tao) aloitti uuden kokeilun mukaisen toteutuksen tammikuussa 2013. Yleisesti koulutuksen järjestäjien omat opetussuunnitelmat ovat noudattaneet OPHn kokeiluohjelmien sisältöjä, sekä tukeneet henkilökohtaistamista, työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kunkin koulutusjärjestäjän pedagogisen strategian mukaisesti. Opetussuunnitelmiin on raporttien perusteella tehty tarkennuksia mm. ohjausryhmän tai opiskelijapalautteen perusteella. Muun muassa kannattavuuden seurantaan liittyvää opetusta on lisätty samoin esimiestyön alla esim. työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Näihin on tullut palautetta erikoisesti opiskelijoilta, mutta myös työnantajat ovat kokeneet aihealueen tärkeäksi lähiesimieskoulutuksessa. Tredussa (ex-pirko) opiskelijat ovat toivoneet englannin kielen opetusta sekä monikulttuurisuustietoutta. Näihin on suunniteltu Cross Cultural Cafe-tyyppista ratkaisua, jota on tarkoitus kokeilla jatkossa. Opetussuunnitelman laatua koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet ja mitanneet eri tavoin; mm. kyselyillä opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille, väli- ja päätöspalautteilla sekä arviointikeskusteluilla työpaikan edustajien kanssa. Palautteiden perusteella on tehty koulutuksen aikana muutoksia. 2.2. Kokeilukoulutuksen toteutusmuotojen monipuolisuus ja toimivuus Yleisesti raporttien perusteella opetussuunnitelman sisältö, painopisteet ja rakenne vastaavat erittäin 27

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala hyvin työelämän odotuksia ja vaatimuksia. Lähipäivien, itsenäisen opiskelun ja verkko-ohjauksen määrä vaihtelee eri koulutuksen järjestäjillä. Keskimäärin lähipäivien määrä on 12-15 päivää. Sakky:ssa lähiopetuspäivien määrää on lisätty vuosittain; 2009 alkaneella ryhmällä päiviä oli 16, syksyllä 2012 alkavalla ryhmällä lähipäivien määrä 18. Tredussa (ex-pirko) lähipäivien määrä on myös lisääntynyt (15 päivää), myös päivien pituus on kasvanut 4 tunnista 7 tuntiin. Taulukko 2. Lähipäivien määrät, verkko-opetus työpaikkakäyntien lukumäärät (e-lomaketiedot) Lähipäiviä (lkm) Lähipäivät (tuntia) Verkkoopetus (tuntia) Työssäoppiminen (ov) TAI 13 104 30-35 35 3 OSAO 14 98 0 0 3 Mercuria 13 95 40 5 Paiko 10 70 330 120 3 Sakky 16 112 350 2 TAO 14 98-110 0-30 35 2-3 Työpaikkakäynnit Verkko-ohjausta toteutetaan sähköisten oppimisympäristön avulla. Verkko-ohjausta on kokeilun aikana lisätty ainakin Sakkyssa ja Tredussa. Mercuriassa verkko-ohjausta on toteutettu Fronterverkkoympäristössä sekä kokeiltu työssäoppimisen mobiiliohjauksen työkalua etaitavaa. Tämä on koettu kuitenkin liian monimutkaiseksi ratkaisuksi. Muut koulutuksen järjestäjät käyttävät mm. Moodlea, joka toimii enemmän tai vähemmän vuorovaikutteisena alustana keskustelulle sekä materiaalin varastoinnille. Verkko-opetuksen määritelmä ja sisältö vaihtelee, samalla käsitteellä voidaan tarkoittaa monenlaista verkossa tapahtuvaa toimintaa. Opiskelijoiden palautteet verkko-ohjaukseen vaihtelevat. Osa toivoo lisää verkossa tapahtuvaa toimintaa, osa on tyytyväinen koulutuksen järjestäjän nykyiseen tasoon. Painetta verkossa tapahtuvaan oppimiseen tulee yhteiskunnasta, OPH:sta ja yleisestä keskustelusta, jossa haetaan koulutuksen tehokkuutta ja taloudellisuutta. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta verkko-opinnot eivät välttämättä tule edullisemmiksi, eivätkä aina ole tehokkaita teknologian tai laitteiden ja tietoteknisten yhteyksien kaatuillessa. Opiskelijoiden näkökulmasta verkossa tapahtuva toiminta koetaan usein haasteelliseksi, ja palautteet verkkoopetuksesta jakautuvat. Moni kokee lähipäivien ja kasvokkain tapahtuvan oppimisen olevan myös virkistävää vaihtelua kaupan arkeen. Tämä näkyy myös henkilökohtaistamisessa, jossa opiskelijat tuntuvat haluavan osallistua kaikkiin lähipäiviin vaikka aikaisempaa osaamista päivän aiheesta olisikin tunnistettu ja tunnustettu. Työpaikalla tapahtuva oppiminen vaihtelee. Koulutuksen järjestäjillä on erilaisia malleja ja työkaluja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen tukemiseksi. Esimerkkinä työpaikkaohjaajille suunnatut koulutukset (Työpaikkaohjaajan osaamispassi) tai työpaikkaohjauksen ja oppimisen tukeminen mm. työpaikkakäynneillä. Tredu (ex-pirko) on kokeillut työpaikkaohjausta Skypen kautta, muuten verkko-ohjausta teh- 28

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala dään Moodlen avulla. Mercuriassa koulutettavan työpaikalla käydään koulutuksen aikana 4-5 kertaa, mikä on havaittu hyväksi malliksi yhteistyölle. Ohjaukseen on resurssoitu tunteja, mikä sekin tukee sekä opiskelijan työssä oppimista että työpaikkaohjaajan työskentelyä. Työpaikalla käydään vaihtelevasti ja rahoitusmuodosta riippuen 2-5 kertaa tai tilanteen mukaan. Kaupan alan työnjohto-osaaminen osoitetaan aidoissa työtehtävissä työpaikoilla, ja osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Koulutuksen järjestäjät toteuttavat kaupan alan koulutusta omien opetussuunnitelmien mukaisesti. Toteutuksessa muutokset on tehty pääosin opiskelijapalautteen sekä uuden kokeiluohjelman (11.4.2012) perusteella. 2.3. Ammattikorkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntäminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Kokeilun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa amk-yhteistyötä on tehnyt raporttien perusteella ja Mercuria, Sakky, Oulu ja Tredu (ex-pirko ja Tao). Mercurialla yhteistyökumppani on HAAGA-HELIA amk ja ammatillinen opettajakorkeakoulu. Yhteistyön muotoina ovat ohjausryhmätyöskentely (koulutuksen suunnittelu ja arviointi), opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tradenomi-opintoja, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointityö sekä lähivalmennus, tietopuolinen opetus (projektin hallinta). Sakky:ssa yhteistyö tarkoittaa pääosin ohjausryhmätyöskentelyä, jossa amk:n edustaja osallistuu koulutuksen suunnitteluun ja arviointiin. Oulussa yhteistyökumppani on Oulun amk, joka vastaa Lähiesimiehenä toiminen kokonaisuuden tietopuolinen opetuksesta, sen suunnittelusta sekä siihen liittyvästä oppimistehtävästä. Samoin opintojen tunnustamisesta osaksi amk-opintoja on sovittu OAMK:n kanssa. Tredussa yhteistyötä on tehty TAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Tietopuolisessa koulutuksessa ei ole käytetty amk:n asiantuntijoita. Muilta osin koulutuksen järjestäjät raportoivat käyneensä erilaisia keskusteluja paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa tai suunnitelleet yhteistyön aloitusta. Kaupan alalla amk-yhteistyö toimii erittäin hyvin joillakin, toisilla yhteistyö jää melko vähäiseksi. 2.4. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö on luonnollinen ja itsestään selvä osa kokeilukoulutusta kaupan alalla. Työelämäyhteistyö toteutuu koulutuksen alkuvaiheessa (valinnat, henkilökohtaistaminen), ohjausryhmätyöskentelyssä, kokeilukoulutuksen suunnittelussa ja arvioinneissa, koulutuksen toteutuksessa mm. jatkuvan yhteydenpidon ja asiantuntijaluentojen välityksellä, työpaikkakäyntien ja työpaikkaohjaajien kautta sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja kehittämistehtävien arvioinneissa. Myös koulutuksen jälkeiset palautteet ja arviointikeskustelut yritysten kanssa antavat tietoa mm. koulutuksen vaikuttavuudesta ja onnistumisesta. Palautetta kerätään sekä opiskelijoilta että työpaikkaohjaajilta. Työnantajien osallistumisaktiivisuus vaihtelee, samoin työpaikkaohjaajien sitoutuminen. 29

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala 2.5. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Koulutuksen järjestäjien raporttien mukaan työssäoppiminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkein osa koulutusta ja etenee kokeiluohjelman perusteiden, toteutussuunnitelman ja henkilökohtaistamisen mukaisesti. Koska osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä, on työssäoppiminen ja kokeilun perusteiden mukaiset työtehtävät ehdoton edellytys koulutuksen suorittamisessa. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työssäoppiminen ja sen laajuus on määritelty erikseen ja sitä myös arvioidaan tarkemmin. Työpaikan ja työpaikkaohjaan sitoutuminen on edellytys oppisopimuskoulutuksen suorittamiseen. Omaehtoisessa toteutusmuodossa työpaikalla tapahtuva oppiminen on yhtä tärkeässä roolissä, mutta työpaikan sitoutuminen voi vaihdella paljonkin hakeutumisvaiheen selvityksistä huolimatta. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa selvitetään opiskelijan työpaikka ja työtehtävien soveltuvuus koulutuksen toteuttamiseen ja ammattiosaamisen näyttöjen antamiseen. Joillakin koulutuksen järjestäjillä aloittamisen edellytys on työnjohdolliset tai esimiestehtävät. Pääosin kaikki opiskelijat tekevät koulutuksen aikana lähiesimiehen tehtäviä joko pääsääntöisesti tai pääsevät niitä ainakin kokeilemaan. Jos työpaikka ja esimies eivät tue koulutusta, voi koulutus jäädä kesken puutteellisten ammattiosaamisen näyttöjen vuoksi. Näitä tapauksia löytyy raporteista muutamia, lähinnä omaehtoisista koulutusmuodoista. Oppimistulokset työssäoppimisessa on arvioitu yleisesti melko hyviksi tai erittäin hyviksi. Tulokset näkyvät sekä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneissa sekä työpaikkaohjaajien palautteissa. Seuraavassa valmistuneiden kyselystä 2012 poimitut vastaukset työssäoppimiseen liittyen. Kuvio 2. Työssäoppimisen toteutuminen 30

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala Kuvio 3. Kuvio 4. Työnantajan tuki työssäoppimisen aikana Työpaikkaohjaajan tuki työssäoppimisen aikana 2.6. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Henkilökohtaistaminen toteutuu hakeutumisvaiheessa, koulutuksen toteutusvaiheessa sekä ammattiosaamisen näytöissä. Rekrytointivaiheessa selvitetään opiskelijan ja työpaikan sopivuus ja mahdollisuus osaamisen näyttöihin. Koulutuksen hakeutumisvaiheessa koulutuksen järjestäjät tekevät joko henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, osaamiskartoituksen, kehittymissuunnitelman ja/tai henkilökohtaistamista yleisesti, mikä tarkoittaa mm. aikaisemman osaamisen ja nykyisten työtehtävien kartoittamista. Muutama koulutuksen järjestäjä käyttää Thomas-analyysia, jonka tulosten perusteella opiskelija voi suunnitella omaa yksilöllistä opiskelupolkua sekä omia kehittämiskohtia koulutuksen aikana. Aikaisempi osaaminen tunnustetaan erityisesti tietopuolisessa opetuksessa (vapautus esim. tietyiltä lähipäiviltä). Aiemmin hankittua osaamista pyritään lukemaan hyväksi. Raporteista käy kuitenkin ilmi, että opiskelijat itse usein haluavat osallistua kaikkeen tietopuoliseen koulutukseen vaikka osaamista ennestään olisikin. Verkko-opetusta ei ole raporttien perusteella hyödynnetty normaalia enempää yksilöllisten opintopolkujen rakentamisessa. 2.7. Toteutetun koulutuksen ja käytettyjen opetusmenetelmien monipuolisuus (erityisesti verkkoopetuksen laatu ja määrä ja muut tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen) Koulutuksen järjestäjät raportoivat erilaisia, aikuispedagogiikkaan soveltuvia, yhteistoiminnallisia ja osallistavia opetus- ja oppimismenetelmiä ja -välineitä (asiantuntijat, Learning Cafe, opintopiirit, itsenäinen ja ryhmätyöskentely, verkkko-ohjaus ym.). Muutoksia on tehty mm. lähipäivien määrässä palautteen perusteella. Moodlea, Fronteria ja mobiilialustaa hyödynnetään vaihtelevasti, verkko-opetuksen laatu ja ohjaus koetaan paikoitellen haasteena. 31

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala 2.8. Käytetyt oppimateriaalit ja niiden laatu Koulutuksen järjestäjät / kouluttajat käyttävät materiaaleina mm. lähiesimieskoulutusta varten laadittuja kouluttajan omia materiaaleja, internet-aineistoja, sopivaa kirjallisuutta, ulkopuolisten valmentajien ja asiantuntijoiden laatimaa materiaalia, tehtäviä ja kaupan alan tutkimuksia ja selvityksiä. Erillistä, työnjohtokoulutukseen suunniteltua oppimateriaalia ei ollut kenelläkään koulutuksen järjestäjällä. Kouluttajat rakentavat lähiopetuksen ja materiaalit ryhmän ja tilanteen mukaan. Opiskelijoiden kokoamat näyttösalkut tai osaamisportfoliot toimivat myös oppimateriaalina. Oppimateriaalin laatua mitataan palautekyselyillä, joista muutama koulutuksen järjestäjä on raportoinut. Laatu on arvioitu hyväksi ja/tai erittäin hyväksi. 2.9. Oppimistulosten työelämävastaavuus Oppimistulosten työelämävastaavuuden taustalla on työelämän tarpeista lähtenyt kokeiluohjelma ja hyvin työelämälähtöinen koulutuksen toteutus. Oppimistulokset palvelevat ja hyödyntävät yrityksiä suoraan, ja erilaiset tehtävät ja kehittämishankkeet ammattiosaamisen näyttöjen ohella vastaavat suoraan työpaikan tarpeisiin. Opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien palaute oppimistulosten hyödynnettävyydestä on pääosin hyvää ja kiitettävää. Koulutus on vastannut odotuksia sekä työelämän vaatimuksia niin sisällön kuin toteutuksenkin osalta eri puolilla Suomea. Koulutuksen avulla on selkeästi voitu kehittää työpaikan, osaston tai koulutettavan omaa työtä eri lailla. Hyvä ohjausryhmätyöskentely koetaan myös takuuksi korkealle työelämävastaavuudelle. 2.10. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen OPH:n koordinoima kysely vuosien 2009-2012 työnjohtokoulutuskokeilusta valmistuneille henkilöille on toteutettu vuoden 2012 lopussa. Tulokset kertovat tarkemmin millainen vaikuttavauus koulutuksella on työelämässä. Yleisesti vaikuttavuutta ja osaamisen kehittymistä voidaan arvioida monella eri tavalla mm. työtehtävien, vastuualueiden tai työn vaativuuden muutoksilla koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Kaupan alalla suuri osa koulutuksen aloittavista työskentelee lähtökohtaisesti lähiesimiestehtävissä (tr-vastaava, osastoesimies, mr-vastaava), joten vaikuttavuutta ei voida mitata pelkästään työkuvan tai tehtävän muutoksella. Karkeasti raporttien perusteella voidaan ehkä todeta, että koulutuksen jälkeen vähintään 90 % opiskelijoista työskentelee lähiesimiestehtävissä ja/tai työnkuva tai vastuualue on laajentunut. Valmistuneiden kyselystä 2012 voidaan nostaa kaupan alan näkökulmasta seuraavat tiedot. Kyselyn vastausten perusteella kaupan alla lähiesimieskoulutus ei välttämättä ole vaikuttanut työtehtävien muuttumiseen sinänsä, kuten Kuviossa 5 alla näkyy. 32

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuosilta 2009-2012, Kaupan ala Kuvio 5. Koulutuksen vaikutus työtehtävien muuttumiseen. Valmistuneiden kyselyn perusteella vain 30% ilmoitti työtehtävien muuttuneen. Tämä johtuu kaupan alanlähtökohtatilanteesta, jossa suurin osa työskentelee koulutuksen alkaessa lähieesimiestehtävissä. Yleisesti koulutuksen järjestäjät raportoivat koulutuksen positiivisista vaikutuksista koulutettavien osaamisen kehittymiseen. Se, mitä kukin vaikuttavuudella tarkoittaa, ja miten sitä mittaa vaihtelee hieman. Osa kerää numeerista palautetta ja osa suullista / laadullista koulutuksen päättyessä. Usea koulutuksen järjestäjä raportoi, että koulutuksen aikana tai sen päättyessä opiskelija on edennyt urallaan, työn vaativuus tai vastuullisuus on lisääntynyt tai henkilö on nimetty esimiestehtävään. Opiskelijoiden oman palautteen mukaan koulutus on antanut paljon eväitä lähiesimiehenä työskentelyyn, uusia näkökulmia ja osaamista, joka näkyy omassa työssä. Myös arvostus omaan osaamiseen on lisääntynyt, oma esimiesrooli vahvistunut ja koulutuksessa käydyt asiat on suoraan hyödynnetty käytännön toiminnassa. Työpaikkaohjaajat antavat samansuuntaista palautetta. Tältä osin on todettava, että koulutuksen vaikuttavuus kaupan alalla vaikuttaa raporttien perusteella erittäin hyvältä. Kuviossa 6 alla valmistuneiden näkemykset koulutuksen hyödyllisyydestä omiin työtehtäviin. Kuvio 6. Koulutuksen hyödyllisyys vastaajan työtehtäviin. Kyselyssä kaupan alan vastaajat listaavat runsaasti erilaisia tietoja ja taitoja, joita ovat voineet hyödyntää. 33