HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Samankaltaiset tiedostot
HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Henkilöstökertomus 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

Henkilöstökertomus 2014

Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kh / 341

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Yht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Maakuntahallitus , Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

Kh Kv

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

TASA- ARVOSUUNNITELMA

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015


Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus

HENKILÖSTÖRAPORTTI ORIMATTILAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Tasa-arvosuunnitelma

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Kh Kv

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta * Yhteisty ötoimikunta * Kaupunginhallitus

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Henkilöstötilinpäätös 2016

Yhtymävaltuusto

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Henkilöstöraportti 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Henkilöstöön panostaminen

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstöraportti Kh Kv

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto

Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Yhteistyötoimikunta (YHTMK/2017)

Transkriptio:

Oheismateriaali asiaan 7 Kh 9.5.2017 Luonnos 27.4. SUOMUSSALMEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Hallintopalvelut 27.4.2017

2 Sisältö: sivu 1. Henkilöstöraportti henkilöstöstrategian toteutumisen ja arvioinnin välineenä 5 Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Henkilöstöpoliittinen visio Työyhteisön kehittämisperiaatteet 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Ikä- ja sukupuolirakenne Palvelussuhteen kesto Eläkkeelle siirtyminen 3. Työaika ja työpanos 8 Tehty työpanos Poissaolot 4. Osaaminen ja sen kehittäminen 9 Omaehtoinen koulutus Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen 5. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Työhyvinvoinnin tukeminen 6. Yhteistoiminta 12 HEPO-ryhmä Työsuojelutoimikunta Tiedottaminen 7. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 13 Palkkausjärjestelmä ja palkitseminen Henkilöstökustannukset 8. Vastuualuekohtaisia tietoja 14

3 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan, jota voidaan hyödyntää henkilöstöstrategian toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti on henkilöstöjohtamisen arvokas apuväline. Se toimii oivallisena perustana keskustelulle, jota käyvät luottamushenkilöt, kunnan johto, esimiehet ja henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen raportointi myös helpottaa seudullista, kuntien välistä ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suomussalmen kunnassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 lähtien ja henkilöstöraportti vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2016 alkaen henkilöstöraportti noudattelee Kuntatyönantajien henkilöstövoimavarojen raportointisuositusta. Vuonna 2016 koko henkilöstön keski-ikä nousi hieman mutta vakituisten keski-ikä kääntyi laskuun: Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,4 (52,2 vuonna 2015) ja koko henkilöstön 50,1 vuotta (49,9 vuonna 2015). Sairauspoissaolot laskivat kolmella työpäivällä edelliseen vuoteen verrattuna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Kalenteripäivinä henkilötyövuotta kohden luku oli 12,3 (15,2 vuonna 2015). Keskimäärin kunnissa sairauspoissaolot olivat 16,5 kalenteripäivää vuonna 2015. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 429 henkilöä, joista 44 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Työtyytyväisyyskysely tehdään henkilöstölle joka toinen vuosi. Tuoreimman kyselyn vastaukset osoittavat, että kunnan ja erityisesti teknisten palvelujen henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Seuraava kysely tehdään alkuvuodesta 2019. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset tulivat voimaan 1.1.2016 tuntipalkkaisten sopimusalalla ja OVTES:ssa. KVTES:n ja teknisten sopimusaloilla palkkoja korotettiin 1.2.2016 alkaen. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että palkkakartoitus naisten ja miesten palkkavertailuna tehdään kolmen vuoden välein. Vuodelta 2016 tehty vertailu osoittaa, että naisten euro on 98 senttiä (vuonna 2013 se oli 95 senttiä). Naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Raportin tietojen tarkasteluajankohta on aina vuoden viimeinen päivä.

4 Seuraavassa luettelossa on keskimääräisen kunnan työntekijän/viranhaltijan tiedot eli HENKILÖSTÖKUVA HENKILÖSTÖÄ yhteensä 350 / 257 vakituista Nainen (69 % / 70 %) 50,1-vuotias / 51,4-vuotias Kunnan palveluksessa yli 15 vuotta (54 %) Jää eläkkeelle 64-vuotiaana, vanhuuseläkkeelle 64-vuotiaana Lomalla 8,1 % työajasta Koulutuksessa 0,2 % työajasta Sairaana 9 työpäivää/vuosi eli 3,1 % työajasta 44 %:lla ei lainkaan sairauspoissaoloja Työhyvinvointi 1,94 (max.1) Naisten = 98 senttiä Naisten keskipalkka 2656 Miesten keskipalkka 2724 Kustannukset: palkka 32 805 /v yhteensä 45 752 /v

5 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN VÄLINEENÄ 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN VISIO Suomussalmen kunnassa työskentelee kunnanvaltuuston määrittelemän palvelutuotannon edellyttämä ammattitaitoinen, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö, joka tuottaa laadukkaita palveluja. 3. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen työtämme arvostaen tukien palvelussuhteen jatkuvuutta palkkausjärjestelmää kehittäen esimiestyötä kehittäen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä toisiamme arvostaen ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät ottaen vastuuta ja olemalla avoimia parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä huolehtien yhdessä työilmapiiristä käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Varmistamme uusien osaajien saannin kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista turvaten hiljaisen tiedon siirron uusille työntekijöille

6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 350 henkilöä vuonna 2016. Henkilöstöstä 87 % teki kokoaikatyötä. Taulukko 1. Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus 31.12.2016 2005 2012 2013 2014 2015 2016 Koko henkilöstö 395 336 361 346 330 350 304 39 4 3 vakituiset 286 255 271 265 255 257 242 11 4 0 määräaikaiset 87 64 62 62 68 61 47 11 0 3 palkkatuella 22 17 28 19 7 32 15 17 0 0 Toteutuneita henkilötyövuosia vuonna 2016 oli 356 htv (348,5 htv vuonna 2015). Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Henkilöstöstä 63 % kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alaisuuteen. Taulukko 2. Henkilöstö sopimusaloittain Sukupuoli Kvtes Tekn.sop. Opettajat TuntiTes Yhteensä Mies 40 22 26 19 107 Nainen 181 2 60 0 243 Yht. 221 24 86 19 350 Ikä- ja sukupuolirakenne kokoaikaiset osaaikaiset osa-aikaeläkkeellä sivutoimiset Koko henkilöstön keski-ikä oli 50,1 vuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä laski ja oli 51,4 vuotta. Kaikkien kuntien henkilöstön keski-ikä on 45,8 vuotta (10/2015). Naisia koko henkilöstöstä oli 243 (69 %) ja miehiä 107 (31 %). Vakituisessa palvelussuhteessa oli 180 naista (70 %) ja 77 miestä (30 %). Taulukko 3: Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2012 51 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6 2014 51,5 48,7 45,7 2015 52,2 49,9 45,7 2016 51,4 50,1 45,8

7 Taulukko 4. Koko henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65+v. Yht. Mies 0 0 3 9 7 5 12 21 27 21 2 107 Nainen 2 3 8 18 12 26 34 54 44 40 2 243 Yht. 2 3 11 27 19 31 46 75 71 61 4 350 % 1 1 3 8 6 9 13 21 20 17 1 100 Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä laski 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Koko henkilöstöstä 73 % ja vakituisista 79 % oli yli 45-vuotiaita. Taulukko 5. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65+v. Yht. Mies 0 0 0 7 5 3 7 18 18 18 1 77 Nainen 0 0 4 11 8 16 29 41 33 36 2 180 Yht. 0 0 4 18 13 19 36 59 51 54 3 257 % 0 0 2 7 5 7 14 23 20 21 1 100 Palvelussuhteen kesto Henkilöstön pysyvyys on vakaata. Vakituisesta henkilöstöstä 46 % on ollut kunnan palveluksessa yli 20 vuotta. 67 % on ollut yli 10 vuotta. Vuonna 2015 luvut olivat 50 % ja 72 %. Alle 10 vuotta palveluksessa olleiden osuus nousi 5 prosenttiyksikköä. Taulukko 6. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v 31 22 32 33 22 15 46 56 Henkilöstön vaihtuvuutta kuvataan myös raportoimalla vuoden aikana alkaneet ja päättyneet vakituiset palvelussuhteet. Vuonna 2016 päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 25 ja alkaneita 17. Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2016 eläkkeelle jäi 22 henkilöä, joiden keski-ikä oli 63,9 vuotta eli 2,3 vuotta enemmän kuin vuonna 2015. Eläkkeelle jääneistä 20 jäi vanhuuseläkkeelle ja kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Osaaikaeläkkeelle jäi kolme henkilöä. Kaikkien kuntien eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2016 oli 60,9 vuotta. Taulukko 7. Eläkkeelle jääneet ja keski-ikä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke 10 63 7 63,3 6 63,5 8 62,7 20 64,1 Työkyvyttömyys 1 56 0 0 1 63 3 58,8 2 61,5 Yhteensä 11 62,3 7 63,3 7 63,4 11 61,6 22 63,9 2012 2013 2014 2015 2016 Keskiikä Keski- Keski- Keski- Henkilöä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä Keskiikä Osa-aikaeläke 1 60 2 63 2 62 1 61 3 61,5 Osatyökyvyt 0 0 0 0 0 0 1 60 0 0 Yhteensä 1 60 2 63 2 62 2 60,5 3 61,5 Eläkemenoperusteiset menot olivat 1.949.127,00 euroa ja varhe-maksut 114.201,36 euroa.

8 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palvelujen tehokkaan ja taloudellisen tuottamisen kannalta on välttämätöntä seurata henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakautuu työaikaan ja poissaoloaikaan. Kokonaistyöajasta 85 % oli työssäoloaikaa ja 15 % poissaoloja. Poissaolojen osuus väheni edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä laski hieman. Laskua oli myös perhevapaissa ja vuorotteluvapaissa. Henkilöstömäärän nousu näkyy lisääntyneissä vuosilomapäivissä. Tehty työpanos Henkilöstö työskenteli kaikkiaan 475 154 tuntia (461 535 tuntia vuonna 2015) sekä teki lisäksi maksettua lisätyötä 137 tuntia (162 tuntia) ja ylityötä 1168 tuntia (1263 tuntia), yhteensä 476 459 tuntia (462 960 tuntia). Tehtyjä työpäiviä oli yhteensä 90 642 (78 531). Lisä- ja ylitöiden määrä on edelleen laskenut edellisvuodesta. Erityisesti liikelaitoksissa (varikko ja konekeskus), kiinteistöjen kunnossapidossa sekä varhaiskasvatuksessa on tehty lisä- ja ylityötä. Poissaolot Taulukko 8. Henkilöstön poissaolotyöpäivät ja prosenttiosuus kokonaistyöajasta (90 642 + 16 011 = 106 653) Vuosi Tilap. hoitovap. Vuor. vapaa Yksit. palkall. Yksit. palkaton Luvaton Sairauslomat Työtapat. Perhevapaat Koulutus Opintovapaa Lomautus Vuosiloma Muut Yht. 2005 4713 132 1043 124 420 249 275 879 195 679 0 9554 1263 19526 2012 3355 42 438 112 278 188 611 968 187 813 4 7976 901 15873 2013 3093 26 412 97 304 311 336 1333 216 685 3 8109 978 15903 2014 2972 145 384 103 321 216 177 2174 143 655 8 8382 978 16658 2015 3863 113 875 120 303 152 285 1161 65 601 25 8077 910 16550 2016 3272 107 699 121 249 216 136 954 67 618 13 8681 878 16011 % 3,1 0,1 0,7 0,1 0,2 0,2 0,1 0,9 0,1 0,6 0,0 8,1 0,8 15,0

9 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Henkilöstöpolitiikkamme yhtenä periaatteena on osaamisen parantaminen. Tutkimusten mukaan henkilöstön työkyvyn ja osaamisen välillä on selkeä yhteys. Omaehtoinen koulutus Työnantajan järjestämän koulutuksen (249 työpäivää) lisäksi henkilöstöä on kannustettu omaehtoiseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tukemalla opiskelukustannuksia koulutusrahastosta vuodesta 1995 alkaen (yhteensä 158 henkilöä on saanut yli 95 000 euroa). Vuonna 2016 tukea sai kaksi henkilöä yhteensä 1614 euroa. Taulukko 9. Koulutusrahaston käyttö Vuosi Tuet yht. Saajia 2005 3867 5 2012 8425 4 2013 0 0 2014 3469 4 2015 1118 1 2016 1614 2 Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Vastineeksi henkilöstölleen järjestämästä koulutuksesta työnantaja saa taloudellista hyötyä. Kunnan osalta koulutuskorvaus maksetaan hyvityksenä työttömyysvakuutusmaksuun. Suomussalmen kunnan ensimmäinen koulutussuunnitelma hyväksyttiin 14.10.2014. Koulutussuunnitelma päivitetään vuosittain osana taloussuunnitelmaa. Vuoden 2016 koulutuskorvaushakemuksen perusteena oli 505 koulutuspäivää. Koulutuskorvaus on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Näin ollen koulutuskorvauksen määrä vuoden 2016 koulutuksista on 8278,47 euroa.

10 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpoliittisen ohjelman keskeisenä kehittämisperiaatteena on työhyvinvoinnin parantaminen. Vuodesta 1998 lähtien kunnassamme on ollut suunnitelmallista toimintaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma uudistettiin vuonna 2007, ja sitä päivitettiin vuonna 2016. Useilla työpaikoilla on oma tyhy-ohjelma. Työsuojelutoimikunta seuraa työhyvinvointia lisäävän ja kehittävän ohjelman toteutumista sekä kehittää tyhy-toimintaa. Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu ikärakenteen ja sairauspoissaolojen kehityksellä sekä kuutena vuonna henkilöstölle tehdyllä työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäinen kysely tehtiin vuodesta 2006 ja kuudes vuoden 2017 alussa. Tuoreimman kyselyn vastaukset osoittavat, että kunnan ja erityisesti teknisten palvelujen henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Henkilöstön ikärakenne on esitetty kohdassa 2. Koska vakituisesta henkilöstöstä 79 % (83 % vuonna 2015) on yli 45-vuotiaita, on kiinnitettävä huomiota työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Sairauspoissaoloja oli 3272 työpäivää. Sairauspoissaolot henkilöä kohden olivat 9 työpäivää. Poissaolot vähenivät vuodesta 2015. Työtapaturmasta johtuvia poissaoloja oli 107 työpäivää, mikä oli edellisvuoden tasoa. Vuodelta 2016 raportoitiin yhteensä 19 tapaturmaa, joista yksi oli työmatkatapaturma. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 429 henkilöä, joista 188:lla (44 % eli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2015) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolojen vertailutietolähteenä vuoteen 2012 asti käytetty kuntien työolobarometri seurasi sairauspoissaoloja työpäivinä henkilöä kohti. Kuntatyönantajat seuraa sairauspoissaoloja kalenteripäivinä henkilötyövuotta kohti. Taulukko 10. Sairauspoissaolopäivät Vuosi Työpv/hlö Muutos% Kalenteripv/htv Muutos% 2005 11 0 2012 10 11 2013 8-20 2014 9 12 2015 12 33 15,2 2016 9-25 12,3-19 Taulukko 11. Sairauspoissaolot keston mukaan. Poissaolon kesto Jaksojen lkm Kalenteripäivät Työpäivät 1 pv tai alle 158 158 158 2-3 pv 209 504 476 4-9 pv 103 597 463 10-59 pv 83 1776 1224 60-179 pv 16 1124 778 180 pv tai yli 1 180 127 Yhteensä 570 4339 3226

11 Työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu mm. seuraavasti: Virkistyspäivät: Työyhteisöt ovat voineet viettää puoli päivää virkistäytyen retkeillen, kuntoillen, ruokaillen tms. Työnantaja on tukenut virkistäytymistä 25 /henkilö. Tyhy-etuuksien käyttökohteita lisättiin ja vuosittaisen etuuden määrää nostettiin vuonna 2015. Innostavan vastaanoton saanutta tyhy-mallia jatkettiin vuonna 2016. Yhteensä 244 työntekijää 338:sta käytti jotain tyhy-etuutta. Tyhy-etuuksia käytettiin yhteensä noin 20 400 euron verran. Kylpylän käytön tukeminen: Henkilöstön omaehtoista liikuntaa kannustettiin edelleen. Keskeisintä oli uimahalli- ja kuntosalilippujen sekä ohjattujen ryhmien käytön tukeminen (11 400 euroa). Kianta-Opiston ryhmiin osallistuminen: Kansalaisopiston ryhmiin osallistumista tuettiin vaihtoehtona kylpylän käytölle (5 000 euroa). Kulttuuripalvelujen käytön tukeminen: Osana uudistusta tuettiin myös kunnan kulttuuripalvelujen (500 euroa), Teatteri Retikan (1 300 euroa) ja Kino Retikan (2 000 euroa) järjestämiin tapahtumiin osallistumista. Työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut on ostettu Kainuun työterveys -liikelaitokselta. Taulukko 12. Työterveyshuoltoa on käytetty seuraavasti vuosina 2005 2016 2005 2012 2013 2014 2015 2016 Kustannukset 25 900 68 078 51 931 66 638 67 392 59 068 Kelan korvaus 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % Tarkastuksia 273 191 141 173 171 153 Tutkimuksia 526 1055 574 828 783 705 Taulukko 13. Sairaanhoitopalvelujen käyttö vuosina 2005 2016 2005 2012 2013 2014 2015 2016 Kustannukset 15 500 29 703 19 402 73 691 49 954 25 437 Kelan korvaus 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % Vastaanottokäyntejä 333 184 216 657 607 342 Tutkimuksia 441 409 215 759 730 513 Työterveyshuollon järjestämien sairaanhoitopalvelujen kustannusten nousu vuonna 2014 selittyy sillä, että työterveyshuollossa oli käytettävissä säännöllisesti myös lääkäripalvelut. Vuonna 2015 lääkäripalvelut olivat käytettävissä osan vuotta. Sairaanhoitopalvelujen kustannuksiin saadaan 50 prosentin Kela-korvaus. Muuta: Henkilöstön osallistumismaksua Hallan hiihto -tapahtumaan tuettiin 10 /henkilö. Osallistujia oli yksi. Samalla summalla tuettiin Raatteen Maratonin osallistumismaksua kahdelle työntekijälle. Tupakanvieroitushoito on ollut myös henkilöstön käytössä. Kunnan henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua maksuttomiin kuntotesteihin Kainuun Liikunnan Korpikansa seikkailee ja Matka hyvään kuntoon -kiertueilla. Lisäksi paljon istumatyötä tekeviä työyksiköitä osallistui Peput ylös penkistä -hankkeessa työpäivän aktivoimistoimenpiteisiin. Koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua Pirkko Heisken luennolle tervehenkisestä työyhteisöstä ja työpaikkakäyttäytymisestä.

12 6. YHTEISTOIMINTA HEPO-ryhmä Suomussalmella on paikallisesti sovittu, että yhteistyöelimenä toimii HEPO-ryhmä (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeri ja pääluottamusmiehet). Asioiden yhteinen ja avoin käsittely on lisännyt yhteisymmärrystä. JHL:llä on pääluottamusmies, luottamusmies ja näillä varamiehet, JYTYllä pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä JUKOlla pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja luottamusmies. HEPO-ryhmä kokoontui kolme kertaa ja taloussuunnittelupalaveri pidettiin kunnanhallituksen puheenjohtajiston, johtoryhmän, talouspäällikön ja ammattijärjestöjen puheenjohtajien kanssa. HEPO-ryhmä mm. päivitti koulutussuunnitelmaa, valmisteli koulutustukihakemukset kunnanhallitukselle, laati luonnoksen kunnan muutosohjeiksi, käsitteli kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kunnan henkilöstöön sekä valmisteli työyhteisön kehittämisperiaatteiden vuositavoitteet vuodelle 2017. Työsuojelutoimikunta Työsuojelun yhteistoimintaa varten kuntaan on valittu työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Työsuojelutoimikunnassa on kahdeksan jäsentä, joista kaksi työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojelutoimikunta on laatinut työtapaturmatilaston seuratakseen työtapaturmatilanteen kehittymistä kunnan työpaikoilla. Toimikunnan edustajat ovat osallistuneet työsuojelutarkastuksiin sekä tarvittaessa työterveyshuollon työpaikkakäynteihin. Työsuojelutoimikunta on antanut lausuntoja työoloja koskevista asioista, työterveyshuollon KELA-korvaushakemuksesta ja henkilöstöraportista. Työsuojelutoimikunta on osallistunut kunnan tyhy-toimintaan ja päivittänyt henkilöstön työhyvinvointia lisäävän ja edistävän ohjelman sekä päivittänyt tasa-arvosuunnitelman ja käsitellyt kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Tiedottaminen Henkilöstöä koskevista asioista tiedotetaan sähköpostilla ja Intranetissä olevilla Henkilöstöasiatsivuilla sekä työpaikkakokouksissa. Henkilöstölle järjestetään infotilaisuuksia vuosittain.

13 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on ollut työn vaativuus teknisillä vuodesta 1995 ja KVTES:n alaisella henkilöstöllä vuodesta 2002. Opettajien työn vaativuuden arviointi otettiin käyttöön 1.3.2007. Henkilökohtainen lisä otettiin käyttöön teknisillä vuonna 2001 ja KVTES:n alueella vuonna 2005. Vuonna 2012 uudistettiin Teknisten sopimuksen työn vaativuuden arvioinnin periaatteet sekä laadittiin opettajien henkilökohtaisen lisän periaatteet, joiden käyttöönotosta sovitaan myöhemmin. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset tulivat voimaan 1.1.2016 tuntipalkkaisten sopimusalalla ja OVTES:ssa. KVTES:n ja teknisten sopimusaloilla palkkoja korotettiin 1.2.2016 alkaen. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että naisten ja miesten välinen ansiovertailu tehdään kolmen vuoden välein. Vuonna 2016 naisten euro jatkoi nousuaan ja oli 98 senttiä. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 2656 ja miesten 2724. Taulukko 14: Keskimääräinen kokonaispalkka sukupuolittain ja naisten euro Naiset, euroa Miehet, euroa Naisten euro, senttiä 2007 2143 2435 88 2010 2399 2653 90 2013 2595 2728 95 2016 2656 2724 98 Henkilöstökustannukset Taulukko 15: Vuoden aikana maksetut palkat sekä sosiaali-, eläke- ja vakuutusmaksut Vuosi Palkat Sos.maksut Yhteensä 2005 10 121 163 3 995 649 14 116 812 2012 11 120 911 4 562 718 15 683 629 2013 11 657 502 4 809 753 16 467 255 2014 11 561 914 4 896 198 16 458 112 2015 11 634 492 4 641 381 16 275 873 2016 11 481 747 4 531 471 16 013 218 Taulukko 16: Välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkat Vuosi 2005 2012 2013 2014 2015 2016 sairaus ja työtapaturma 275 988 277 940 232 330 267 950 344 145 282 817 perhevapaa 23 020 19 243 38 144 21 009 48 572 33 194 vuosiloma-aika 816 284 895 966 924 667 953 010 935 472 1 007 281 muut virkavapaat tai työlomat 24 175 35 940 50 362 43 438 38 907 39 040 koulutus 36 442 29 765 30 500 34 799 35 630 35 317 Yhteensä 1 175 909 1 258 854 1 276 003 1 320 206 1 402 726 1 397 649 Taulukko 17: Muut välilliset kustannukset Vuosi 2005 2012 2013 2014 2015 2016 työterveyshuolto 41 976 108 550 82 787 154 644 117 664 85 567 työsuojelu 2 896 1 844 1 327 7 027 3 459 4 637 koulutuskustannukset 49 034 66 467 79 850 68 259 69 194 73 563 Yhteensä 93 906 176 861 163 964 229 930 190 317 163 767

14 8. VASTUUALUEKOHTAISIA TIETOJA Taulukko 18. Henkilöstömäärä ja -rakenne vastuualueittain 31.12.2016 Vastuualue Vakituiset Määräaikaiset Palkkatuetut Yhteensä HTV Kunnanhallitus 2 2 0 4 1,8 Hallintopalvelut 14 5 30 49 39,6 Sivistyspalvelut 151 49 1 201 211,8 Tekniset palvelut 90 5 1 96 102,8 Yhteensä, joista 257 61 32 350 356 kokoaikaisia 242 47 15 304 osa-aikaisia 15 11 17 43 sivutoimisia 0 3 0 3 Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Luvuissa voi olla kaksi henkilöä laskettuna samalle vakanssille, jos toinen on virkavapaalla ja toinen sijaisena. Henkilöstöstä teki osa-aikatyötä 13 %. Taulukko 19. Henkilöstömäärän kehitys vastuualueittain vuosina 2004 2016 2004 2005 2012 2013 2014 2015 2016 Kunnanhallitus 1 1 4 2 3 2 4 Hallintopalvelut 70 18 20 23 19 24 49 Perusturvapalvelut 467 0 0 0 0 0 0 Sivistyspalvelut 270 244 203 224 216 204 201 Tekniset palvelut 104 132 109 112 108 100 96 Yhteensä 912 395 336 361 346 330 350 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuonna 2013 lukio palasi kuntaan ja sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua. Vuonna 2016 hallintopalvelujen henkilöstömäärää nostivat palkkatukityöllistetyt sekä määräaikainen projektihenkilöstö.

HENKILÖSTÖKYSELYN YHTEENVETO; vastauksia 191 18.4.2017 2014 1=Täysin samaa mieltä, 2=Osittain samaa mieltä, 3=Osittain eri mieltä, 4=Täysin eri mieltä Lisäksi vastausvaihtoehto 5=En osaa sanoa Halpa Sivistys Tekpa Keskiarvo Halpa Sivistys Tekpa Keskiarvo Osaaminen N;18 N;117 N;56 1,74 N;15 N;112 N;59 1,84 Työnantaja tukee ammattitaitoni ylläpitämistä 1,83 1,79 1,91 1,83 1,93 1,79 2,20 1,94 Osaamistani ja ammattitaitoani käytetään riittävästi työyksikössämme 1,72 1,70 1,82 1,74 1,80 1,73 1,88 1,78 Saan kehittää omaa työtäni 1,78 1,62 1,68 1,65 1,67 1,74 1,93 1,80 Johtaminen ja yhteistyö 2,00 1,98 Työyhteisössämme arvostamme toisiamme 2,00 1,89 1,70 1,84 1,87 1,82 2,14 1,92 Keskustelemme asioista avoimesti ja pidämme työpaikkakokouksia 2,17 1,98 2,21 2,07 1,93 1,86 2,29 2,00 Käyn esimieheni kanssa kehityskeskustelut vuosittain 1,17 2,20 1,84 1,99 1,00 1,87 1,71 1,75 Annamme toisillemme palautetta 2,00 2,11 1,88 2,03 1,73 2,04 2,12 2,04 Saamme riittävästi tietoa kunnan ja työyhteisön asioista 2,17 2,21 2,13 2,18 2,00 2,33 2,22 2,27 Esimies kohtelee meitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti 2,06 1,87 1,93 1,91 1,87 1,82 2,08 1,91 Motivaatio 2,06 2,18 Työtäni arvostetaan 1,94 1,86 1,84 1,86 2,07 1,84 2,05 1,92 En pelkää työni loppumista 1,83 1,85 1,71 1,81 1,47 2,07 2,00 2,00 Työnantaja kannustaa tehtävien muuttuessa 2,06 2,07 1,93 2,03 2,07 2,29 2,24 2,26 Palkkani vastaa työn vaativuutta 2,33 2,62 2,79 2,64 2,93 2,66 3,03 2,80 Olen tyytyväinen esimieheni toimintaan 2,22 1,90 1,98 1,95 2,13 1,90 1,92 1,92 Työhyvinvointi 1,87 1,91 Pidän työstäni 1,44 1,46 1,41 1,45 1,40 1,38 1,41 1,39 Työympäristöni on viihtyisä ja turvallinen 1,44 2,05 1,64 1,87 2,07 2,04 1,85 1,98 Työmääräni on sopiva 2,06 2,11 1,68 1,98 1,87 1,98 2,02 1,98 Tehtävät ovat jakautuneet tasapuolisesti työyksikössämme 2,50 2,27 2,02 2,22 2,33 2,30 2,39 2,33 Työnantaja tukee työhyvinvointiani 1,72 2,05 1,79 1,94 1,47 1,96 1,98 1,93 Työvälineet ovat asianmukaiset 1,61 1,83 1,66 1,76 1,80 1,83 1,85 1,83 Työilmapiiri on hyvä 2,00 1,92 1,82 1,90 2,07 1,73 2,17 1,90

16 Tasa-arvon toteutuminen 1,59 1,65 Työpaikallamme ei esiinny seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää 1,00 1,21 1,00 1,13 1,00 1,17 1,02 1,11 Työpaikallamme ei esiinny muuta häirintää ja epäasiallista kohtelua 1,22 1,72 1,14 1,50 1,40 1,46 1,39 1,44 Esimies puuttuu asiaan heti saatuaan tiedon 2,33 2,27 2,83 2,14 1,67 2,58 2,23 2,40 Halpa Sivistys Tekpa Kaikki Halpa Sivistys Tekpa Kaikki Yhteenveto 1,91 1,97 1,87 1,94 1,88 1,95 2,07 1,98 tasa-arvokysymys ei mukana yhteenvedossa VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 18.4.2017 Halpa Sivistys Tekpa Yhteensä Halpa Sivistys Tekpa Yhteensä Vakituinen 13 89 51 153 13 87 54 154 Määräaikainen 5 28 5 38 2 25 5 32 Yhteensä 18 117 56 191 15 112 59 186 Sukupuoli Nainen 15 92 30 137 10 89 34 133 Mies 3 25 26 54 5 23 25 53 Yhteensä 18 117 56 191 15 112 59 186 Ikäjakauma 1. alle 35-vuotias 1 19 5 25 1 14 2 17 2. 35-55-vuotias 9 69 33 111 7 64 33 104 3. yli 55-vuotias 8 29 18 55 7 34 24 65 Yhteensä 18 117 56 191 15 112 59 186 4,00-5,00 3,25-3,99 2,50-3,24 1,75-2,49 1,00-1,74