YRITYSVASTUURAPORTTI 2016 BOREAL KASVINJALOSTUS OY

YRITYSVASTUURAPORTTI 2016 BOREAL KASVINJALOSTUS OY

Yritysvastuuraportti 2 (16) Sisällys Johdanto... 3 Boreal yhtiönä... 4 Strategia, missio ja visio... 4 Toimintaympäristö... 4 Yritysvastuun johtaminen... 5 Sidosryhmäyhteistyö... 6 Vuorovaikutus ja -välineet sidosryhmien kanssa vuonna 2016... 6 Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä... 7 Olennaisuusanalyysi... 7 Yritysvastuun osa-alueet... 9 Taloudellinen vastuu... 9 Talouden tunnuslukuja... 9 Rahavirrat... 9 Verojalanjälki... 10 Yhteiskunnallinen vastuu... 11 Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden... 11 Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä... 11 Henkilöstövastuu... 12 Työhyvinvointi... 12 Osaamisen kehittäminen... 13 Henkilöstön tunnusluvut... 13 Ympäristövastuu... 14 Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti... 14 Energiankäyttö ja päästöt... 15

Yritysvastuuraportti 3 (16) Johdanto Vastuullisuus on nykyaikaisen ruoantuotannon ja kasvinjalostuksen perusta niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kasvinjalostuksella kehitetään modernia viljelyä ja sen edellytyksiä ympäristön ja luonnonvarojen kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut osa kotimaista elintarvikeketjua jo yli 20 vuoden ajan. Jalostamme ja markkinoimme peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Työllämme mahdollistamme suomalaisen ruoan tuotannon ja sen kilpailukyvyn kehittymisen. Boreal Kasvinjalostus Oy on valtioenemmistöinen (60,8 %) osakeyhtiö. Valtio on määritellyt omistukselle strategisen intressin, joka liittyy valtion perustehtävien kannalta merkityksellisiin yrityksen tehtäviin tai toimintoihin, joita turvataan erilaisin keinoin. Valtion taholta omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia ja strategisen intressin osalta Maa- ja metsätalousministeriö. Boreal on yhteiskunnallisesti merkittävä yritys. Sen tehtävänä on varmistaa sellaisten kasvilajikkeiden jalostus, jotka sopivat pohjoisiin oloihimme, vastaavat markkinoiden tarpeita ja varmistavat elintarviketuotantomme huoltovarmuutta. Myös jalostusaineistojen ja niiden omistuksen säilyttäminen kansallisissa käsissä on tärkeä osa huoltovarmuutta. Strateginen intressi on varmistaa huoltovarmuuden edellyttämä pohjoisiin oloihimme soveltuvien peltokasvilajikkeiden jalostus ja saatavuus sekä jalostusaineistojen omistuksen säilyttäminen. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan vuoden 2016 periaatepäätöksen linjauksen mukaan Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta osana yritykselle määritettyjä arvoja. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi. Yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi Boreal pyrkii toiminnassaan liiketaloudellisesti kannattavaan tulokseen. Vastuullisuus on luonnollinen osa toimintaamme ja näkyy työmme kaikissa vaiheissa ja eri osa-alueilla. Se alkaa lajikejalostustyön alkumetreistä ja välittyy lajikkeissa asiakkaiden sekä sidosryhmien kautta aina loppukäyttäjälle eli suomalaisen ruoan kuluttajalle asti. Asiakaslähtöisyys, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä kestävän kehityksen mukaiset ympäristöarvot ovat avaintekijöitä työssämme suomalaisen elintarviketuotannon parhaaksi. Tässä raportissa tutustutaan tarkemmin Borealin yritysvastuun eri osaalueisiin sekä vastuullisuuden johtamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen.

Yritysvastuuraportti 4 (16) Boreal yhtiönä Strategia, missio ja visio Toimintaympäristö Boreal Kasvinjalostus perustettiin 1994 kokoamalla yhteen kotimainen kasvinjalostustoiminta. Borealilla on siten kunnia jatkaa yli 110-vuotista kotimaista kasvinjalostustyötä, joka on mahdollistanut laajamittaisen elintarviketuotannon pohjoisissa viljelyoloissamme. Työmme on erityisen merkityksellistä osana suomalaista elintarvikeketjua, vaikka toimintakenttämme on kansainvälinen. Boreal on alansa markkinajohtaja Suomessa. Jalostusohjelmissamme ovat mukana tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajit; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Kattavalla lajikkeistollamme viljellään lähes kaksi kolmasosaa Suomen pelloista. Jalostamiemme uusien lajikkeiden kautta vaikutetaan positiivisesti ympäristöön sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Työmme lähtökohtana ovat asiakkaiden eli siemenkaupan, viljelijöiden ja sadon käyttäjien tarpeet. Ainoana kotimaisena kasvinjalostusyrityksenä tärkein tehtävämme on huolehtia yksilöllisiin viljelyoloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämisestä. Tuotteemme, pohjoisiin oloihin soveltuvat lajikkeet, mahdollistavat tuottavan kotimaisen kasvintuotannon. Yhtiön hallitus on vahvistanut vuosille 2017-2019 uusitun strategian, jonka keskiössä ovat kasvu ja kehitys. Tavoitteenamme on vahvistaa markkina-asemaamme kotimaassa sekä kasvaa myös vientimarkkinoilla, etenkin Suomen lähialueilla. Kasvun avaintavoitteena on kannattava toiminta. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostamme jalostusohjelmien, osaamisen ja organisaation kehittämiseen samalla brändiämme ja asiakkuuksiamme vahvistaen. Investoinnit moderniin teknologiaan ja kenttäkoetoiminnan puitteisiin lisäävät toiminnan tehokkuutta ja varmistavat tuotteiden korkean laadun. Borealin missio on mahdollistaa suomalaisen ruoan tuotanto oloihimme jalostetuilla lajikkeilla, joilla tuotetaan kestävästi ja kilpailukykyisesti turvallisia elintarvikkeita. Visiomme on olla pohjoisten lajikemarkkinoiden halutuin kumppani. Asiakkaittemme tarpeet tunnistaen tuotamme kilpailukykyisen lajikevalikoiman ja niiden käyttöön liittyvät palvelut. Toimintamme tuottaa lisäarvoa koko elintarvikeketjulle ja omistajillemme. Osaamistamme kehittämällä ja kannattavalla kasvulla varmistamme työmme jatkuvuuden. Toimintaympäristössämme tapahtuu jatkuvaa muutosta. Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät ruoan kulutusta FAO:n ennusteiden mukaan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Samalla ilmastonmuutos aiheuttaa viljelylle merkittäviä haasteita maailmanlaajuisesti ja kansallisesti. Muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi viljelykelpoinen maatalousmaa globaalisti vähenee ja riski sään ääriolosuhteista, kasvitaudeista sekä tuholaisista kasvaa - myös meillä Suomessa. Pitkällä aikavälillä kasvukauden pidentyminen voi kuitenkin parantaa myöhäisemmän kasvuajan lajikkeiden viljelyedellytyksiä pohjoisissa oloissamme. Suomen poikkeukselliset viljelyolosuhteet edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa paikallista, yhteistyössä viljelijöiden ja teollisuuskumppaneiden kanssa suunnattua kasvinjalostustyötä. Vain näin voimme varmistaa pohjoiseen ammattiviljelyyn sopivat lajikkeet ja turvata kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytykset myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Suomessa maatalouden rakennekehitys etenee, tilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat, mutta kokonaisviljelypinta-alaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia. TNS

Yritysvastuuraportti 5 (16) Yritysvastuun johtaminen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n Maatilojen kehitysnäkymät 2022 raportin mukaan vuoteen 2022 mennessä tilamäärä vähenee reilun viidenneksen nykyisestä noin 50 000 tilasta noin 37 000 tilaan, ja samalla tilojen keskimääräinen peltoala kasvaa 45 hehtaarista yli 62 hehtaariin. Arvion mukaan vuonna 2022 40 % pelloista on yli 100 hehtaarin tiloilla. Muutokset tulevat heijastumaan varmasti niin ostopäätösprosesseihin kuin markkinoiden toimintaan yleisemmin. Maatalouskaupan kansainvälistyminen ja uudelleenjärjestäytyminen puolestaan lisäävät kilpailua lajikemarkkinoilla. Toimintaympäristömme merkittävä epävakautta aiheuttava tekijä on etenkin lyhyellä aikavälillä markkinatilanne; matalat maataloustuotteiden hinnat aiheuttavat tällä hetkellä vakavia kannattavuusongelmia suomalaisille maatalousyrittäjille. Taloudellinen tilanne heijastuu suoraan siemen- ja lajikemarkkinoille sekä Borealin toimintaan. Myös maatalouspolitiikan epävarmuus on heikon kannattavuuden ohella yksi tärkeimmistä tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavista tekijöistä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n seuraavan, vuonna 2020 alkavan kauden valmistelu on alkanut, mutta sen vaikutuksista ei vielä ole selvyyttä. Brexit voi osaltaan tuoda merkittäviä vaikutuksia CAP:n sisältöön. Boreal Kasvinjalostus Oy on osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Vastuu yhtiön hallinnosta ja toiminnasta ovat hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Borealin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan noudatamme voimassa olevia lakeja ja määräyksiä, harjoitamme liiketoimintaamme rehellisesti ja eettisesti, suoritamme hankinnat kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vapaassa kilpailutilanteessa. Liiketoimintaa johdetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti markkinoilla, sidosryhmissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset huomioiden. Potentiaalisia riskejä arvioidaan säännöllisesti ja tunnistettuihin riskeihin tartutaan tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa asiakastarpeiden mukaisesti sekä ylläpitää hyvää työturvallisuuden ja riskinhallinnan tasoa. Hyvä ja vastuullinen johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista ja luo kannustavaa työilmapiiriä. Borealilla yritysvastuu on tärkeä osa päivittäistä työtämme, johtamista sekä suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Yritysvastuuta johdetaan Borealin yleisten hallintoperiaatteiden mukaisesti hyviä hallintotapoja noudattaen. Boreal ottaa huomioon toiminnassaan standardin ISO 26000 ohjeet yhteiskuntavastuusta. Yritysvastuun johtaminen perustuu yhteisiin arvoihimme, joita ovat kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen. Yritysvastuun johtamisen kivijalkana on tunnistaa yritysvastuun kannalta toiminnan kriittiset pisteet ja luoda niihin pohjautuen yritysvastuuta kuvaavat mittarit, tavoitteet ja seurannan menetelmät. Yritysvastuun ja sen johtamisen tuloksellisuutta mitataan Borealilla neljällä osa-alueella, jotka ovat talous, yhteiskunta, henkilöstö ja ympäristö. Kullekin osa-alueelle on asetettu yritysvastuun kehittämiseksi mittarit ja tavoitteet, joita seurataan ja kehitetään jatkuvasti.

Yritysvastuuraportti 6 (16) Yritysvastuun osa-alueet Talous - kannattava kasvu - lisäarvon luonti omistajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille - eettiset liiketoimintaperiaatteet - riskienhallinta Yhteiskunta - tuottavan, kotimaisen ruoantuotannon mahdollistaminen - huoltovarmuus - geenivaratyö Henkilöstö - työterveys ja -hyvinvointi - osaamisen kehittäminen - turvallinen ja tasa-arvoinen työympäristö Ympäristö - lajikkeiden viljelyominaisuuksien, viljelyvarmuuden ja satovasteen kehittäminen - lajikkeiden taudinkestävyyden parantaminen - toiminnan energiatehokkuus Toimintaperiaatteet (Code of Conduct) Borealin arvot Kumppanuus, kehittyminen ja menestyminen Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmät ovat merkittävässä roolissa koko toimintamme ja sen vastuullisuuden kehittämisessä. Aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa varmistaa yhä kilpailukykyisimpien lajikkeiden ja oman toimintamme kehittämisen. Borealin tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät ovat siemenkaupan yritykset, viljelijät, satoa käyttävä teollisuus, yhtiön omistajat, alan tutkimuslaitokset, oppilaitokset, viranomaiset sekä Huoltovarmuuskeskus ja media. Viestintämme on ennakoitavaa, rehellistä ja avointa. Tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat verkkosivut, oma tiedotuslehti, alan lehdistö sekä sosiaalinen media. Vuorovaikutus ja -välineet sidosryhmien kanssa vuonna 2016 Boreal tekee jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden eli siemenkaupan yritysten, viljelijöiden sekä satoa käyttävän teollisuuden kanssa. Tärkeimmät vuorovaikutuksen välineet ovat suorat asiakaskontaktit, yhteiset kehitysprojektit, sidosryhmäviestintä, verkkosivut, tapahtumat, tiedotuslehti, viljelijätilaisuudet, viljelijätapaamiset, myynnin tukitoimen, kuten koulutukset sekä myynnin tukimateriaali ja mediaviestintä. Toimimme tiiviisti myös omistajien, poliittisten päättäjien ja hallintoviranomaisten kanssa. Vuorovaikutuksemme perustuu tapaamisiin, yhtiökokoukseen ja hallitustyöskentelyyn. Muita vuorovaikutuksen välineitä ovat myös verkkosivut, vuosikertomus ja yritysvastuuraportti sekä suorat kontaktit. Alan tutkimuslaitosten kanssa teemme tutkimustyötä niin tutkimusprojektien kuin kehityshankkeiden parissa. Vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat suorat kontaktit, projektit ja tapaamiset. Boreal on myös jäsenenä useissa yhteistyöelimissä.

Yritysvastuuraportti 7 (16) Borealin jäsenyydet eri yhteistyöelimissä Edistääksemme kasvinjalostusta ja siemenmarkkinoiden toimivuutta vaikutamme seuraavissa kansallisesti sekä Euroopan tasolla alan yhteistyöelimissä: Olennaisuusanalyysi Siemenkauppiaitten Yhdistys ry (SKY)* Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry EUCARPIA European Association for Research on Plant breeding Kasvinsuojeluseura ry Suomen Viljateknikkojen Seura ry Pro Ruis ry Suomen Maataloustieteellinen Seura ry Suomen Nurmiyhdistys ry Maataloustoimittajat ry Suomalaisen Työn Liitto Veronmaksajien Keskusliitto ry Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Elinkeinoelämän Keskusliitto Suomen kaurayhdistys ry * SKY:n jäsenyyden kautta Boreal välillisesti jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: European Seed Association (ESA) ja International Seed Federation (ISF). ESAssa jalostusjohtaja Merja Veteläisellä on aktiivinen työryhmäjäsenyys. Lisäksi Boreal kehittää jatkuvasti yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Toteutamme opiskelijavierailuja, annamme asiantuntijaluentoja ja tuotamme opintomateriaaleja. Aktiivinen vuoropuhelu, henkilöstöinfot, kehityskeskustelut, intranet, yhteistyöryhmä, henkilöstökyselyt ja työhyvinvointikyselyt takaavat, että vuorovaikutus henkilöstömme kanssa on toimivaa ja pidettyä. Median kanssa vuorovaikutuksemme tärkeimpiä kanavia ovat verkkosivut, mediatiedotteet, asiantuntijahaastattelut ja -artikkelit sekä suorat kontaktit. Vuoden 2016 aikana Borealilla tunnistettiin sisäisenä työskentelynä olennaiset Borealin liiketoimintaan vaikuttavat yritysvastuun osa-alueet. Niiden olennaisuutta sidosryhmille selvitettiin erillisellä kyselyllä. Tähän raporttiin koottu olennaisuusanalyysi ja sen pohjalta tehty olennaisuusmatriisi (kuva 1) nostavat esiin niin Borealille kuin tärkeille sidosryhmille olennaisia vastuullisuuden teemoja ja näkökohtia. Borealin yritysvastuun olennaisimmiksi näkökohdiksi nousevat jalostamiemme lajikkeiden kautta tuleva vaikuttavuus sekä lisäarvo asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti kotimaisen kasvinviljelyn kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen oloihimme jalostetuilla lajikkeilla sekä kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytysten parantaminen koetaan sidosryhmissämme tärkeiksi. Henkilöstövastuun näkökulmasta olennaiseksi nähdään erityisesti henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä hyvä ja vastuullinen esimiestyö. Taloudellisen vastuun näkökulmasta olennaisinta ovat hyvät hallintotavat ja johtaminen. Yhtiön kannattavaa toimintaa pidettiin tärkeänä, mutta taloudellisen tuloksen maksimoimista ei odotettu.

Yritysvastuuraportti 8 (16) Myös ympäristö osa-alueella nähtiin lajikkeiden, muun muassa taudinkestävyyden parantumisen kautta saatavat positiiviset vaikutukset tärkeimmiksi vastuullisuuden osa-alueiksi. Yhtiön toiminnan omien ympäristövaikutusten merkitys arvioitiin vähäisiksi. Kuva 1. Olennaisuusmatriisi.

Yritysvastuuraportti 9 (16) Yritysvastuun osa-alueet Taloudellinen vastuu Talouden tunnuslukuja Rahavirrat Yritysvastuu on tärkeä osa liiketoimintaamme. Taloudellisen vastuun näkökulmasta Boreal tuottaa lisäarvoa omistajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi koko yhteiskunnalle. Taloudellisen vastuun keskiössä on myös toimia ja kasvaa kannattavasti eettiset liiketoimintaperiaatteet huomioiden sekä samalla kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia. Vastuullisuus on Borealille myös mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, turvata liiketoiminnan edellytyksiä ja tehostaa riskienhallintaa. Taloudellisen vastuun kriittiseksi pisteeksi ja toteutumisen mittariksi on määritelty liikevoitto, joka päättyneellä tilikaudella oli 0,7 milj.. Yhtiön osakkeen omistajille syntyy taloudellista tuottoa osinkoina sekä yhtiön arvon nousun kautta. Merkittävin hyöty ja lisäarvo sekä omistajille että yhteiskunnalle syntyy lajikekehityksen mahdollistaman koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn kasvun kautta. Rahavirrat sidosryhmille 2016 m Asiakkaat Liikevaihto 9,8 Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 Yhteensä 10,2 Tavaroiden ja Materiaali- ja palveluostot 4,3 palveluiden toimittajat Liiketoiminnan muut kulut 1,3 Yhteensä 5,6 Henkilöstö Henkilöstökulut 3,5 Julkinen sektori Verot 0,1 Osakkeenomistajat Omistajille maksetut osingot 0,2 Yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jääneet varat 0,7 Investoinnit 0,6

Yritysvastuuraportti 10 (16) Verojalanjälki Verojalanjälki antaa kuvan toiminnan kokonaisverokuormasta eli kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Boreal maksaa kaikki verot Suomeen. Borealin verojalanjälki vuonna 2016 oli 2,9 milj. (2015: 2,8 milj. ). Borealin vuoden 2016 verojalanjälki 2,92 M Tuloverot 4 % Ennakonpidätykset maksut Työnantaja- 25 % 20 % Kiinteistö, vakuutus, auto ja ajoneuvoverot 1 % Arvonlisäverot 50 % Taloudellisen vastuun mittarina tarkastellaan liikevoittoa. Liikevoitto kertoo yrityksen kannattavuudesta, eli siitä kuinka paljon varsinaisesta liiketoiminnasta syntyy tuottoa. Kannattavuus on pitkäjänteisen liiketoiminnan perusedellytys ja varmistaa yrityksessä sen, että pystymme hoitamaan meille annetun erityistehtävämme jalostaa peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihimme. Taloudellisen vastuun mittari: liikevoitto t, 710 t /2016, tavoite Liikevoitto t 800 700 744 710 600 500 444 537 502 400 300 200 100 0 2012 2013 2014 2015 2016

Yritysvastuuraportti 11 (16) Yhteiskunnallinen vastuu Kasvinjalostuksella varmistetaan ruoantuotannon edellytykset niin globaalisti kuin kansallisestikin. Ruoan kulutus on jatkuvassa kasvussa, mutta ilmastonmuutos, väestönkasvu ja -keskittyminen sekä epävarmat poliittiset tilanteet luovat haasteita viljelylle maailmanlaajuisesti. Kasvuolosuhteet heikkenevät eteläisemmillä viljelyalueilla ja käytössä olevaa maatalousmaata poistuu tuotannosta. Entistä tuottavampien viljelykasvilajikkeiden tarve korostuu, kun ruoan kasvavaan kysyntään pyritään vastaamaan supistuneella tuotantoalalla. Samaan aikaan pohjoisten alueiden rooli ruoantuottajina kasvaa. Turvaamme suomalaisen elintarviketuotannon huoltovarmuuden Borealin tehtävä on huolehtia kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä tuottamalla lajikkeita, jotka sopivat viljelyoloihimme nyt ja tulevaisuudessa. Jalostusaineistojen omistuksen ja elintarviketuotannollemme tärkeiden lajien lajikejalostuksen säilyminen Suomessa on erityisen merkityksellistä myös kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Toiminnallamme turvaamme sen myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden lajiketarpeiden ennakointi on haastavaa ja erilaisia tarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista geeniainesta. Boreal on mukana varmistamassa geenivarojen saatavuutta tuleville sukupolville viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Osallistumme geenipankkitoiminaan tunnistamalla ja säilyttämällä geenivaroja. Parannamme elintarvikeketjun kilpailukykyä Borealin jalostustyön keskeisin tehtävä on parantaa viljelyn edellytyksiä ja suomalaisen elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Sidosryhmien kanssa yhteistyössä suunnatun lajikejalostuksen kautta luomme lisäarvoa koko ketjulle, mikä koetaan sidosryhmiemme keskuudessa erittäin tärkeäksi. Kotimaisen kasvinjalostuksen ansiosta viljelyyn saadaan lajikkeita, jotka vastaavat satoa käyttävän teollisuuden tarpeita, laatuvaatimuksia ja ovat saannoltaan hyviä. Viljelyn taloudellinen kannattavuus paranee ja tuotantoketjuun syntyy lisäarvoa, kun viljelyssä on laatuominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa jalostettuja lajikkeita. Muun muassa nurmilajikkeiden jalostuksen ansiosta nurmirehujen sulavuus on parantunut ja siten kasvattanut maitotuotosta, tilan tuottavuutta ja lisännyt maidontuotannon kannattavuutta. Nurmirehun laatuun panostamalla on lisätty tuottavuutta ja luotu kilpailukykyä koko ketjuun. Borealin jalostusohjelmissa panostetaan viljelyvarmuuden ja satoisuuden lisäksi lajikkeiden laatuominaisuuksiin. Borealin työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, kun vaikuttavuutta tarkastellaan esimerkiksi viljelyalojen kautta. Suomen vilja-alasta Borealin lajikkeilla viljellään lähes 60 %, nurmialasta noin 2/3. Lajikevalikoima kattaa kaikki suomalaisen ruoantuotannon tärkeimmät kasvilajit ja niiden käyttötarkoitukset; viljat, öljy- ja nurmikasvit sekä herne ja härkäpapu. Lajikkeita viljellään kaikilla viljelyvyöhykkeillä koko Suomessa kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotiloilla. Borealin työ on ratkaisevassa roolissa myös silloin, kun maataloustuotannon painopisteissä tapahtuu muutoksia. Suomessa valkuaisomavaraisuusasteen kohottamiseksi herneen ja härkäpavun viljelyalat ovat olleet merkittävässä kasvussa. Kotimaisella valkuaistuotannolla voidaan korvata tuontivalkuaista, mikä osaltaan parantaa myös maamme vaihtotasetta. Tämä positiivien kehitys on mahdollista jatkossakin markkinoille tuomillamme uusilla valkuaiskasvilajikkeilla.

Yritysvastuuraportti 12 (16) Lajikekehitykseen liittyy myös aktiivista tutkimusta, jonka tavoitteena on vastata sadon käyttäjien tarpeisiin entistä paremmin. Tällä hetkellä kehitämme esimerkiksi haitta-aineettomia härkäpapulajikkeita, jotta elintarvike- ja rehuteollisuus voisi jatkossa hyödyntää raaka-ainetta aiempaa tehokkaammin. Boreal tekee teollisuuden kanssa yhteistyössä myös täsmäjalostushankkeita. Hankkeiden tavoitteena on kehittää lajikkeita, joiden ominaisuudet ovat juuri tiettyyn erikoiskäyttötarkoitukseen soveltuvia. Esimerkiksi mallastamon tarpeisiin kehitettiin ja tuotiin viljelyyn kolme erikoismallasohraa, joiden avulla erikoismaltaan kasvavaan markkinakysyntään pystytään vastaamaan. Erilaistumalla luodaan kilpailuetua ja lisäarvoa koko tuotantoketjulle. Vaikuttavuuttamme yhteiskunnassa voidaan tarkastella viljelyalojen kautta ja siksi yhteiskunnallisen vastuun mittariksi on valittu Borealin peltokasvilajikkeiden viljelylaajuus hehtaareissa. Jalostusohjelmissamme olevien viljojen, öljy- ja valkuaiskasvien sekä rehunurmien kokonaisviljelyala Suomessa on vuosittain hieman alle 2 000 000 hehtaaria. Yhteiskunnallisen vastuun mittari: Borealin peltokasvilajikkeiden viljelyala, ha Suomessa Bor-lajikkeiden viljelylaajuus, 1000 ha Henkilöstövastuu Työhyvinvointi Viljat, rypsi- ja rapsi, herne ja härkäpapu, rehunurmet 2014 2015 2016 Tavoite 1149 1101 1109 Borealilla panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, hyvään työkykyyn, turvalliseen ja tasa-arvoiseen työympäristöön sekä osaamisen kehittämiseen. Hyvinvoiva, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on menestyksemme avain ja olennainen tekijä myös kestävän kasvun kannalta. Henkilöstöjohtaminen perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Tasaarvoinen, motivoitunut ja kannustava työilmapiiri syntyy hyvän ja vastuullisen johtamisen kautta. Vastuullista esimiestyötä tehdään Borealin yhteisten arvojen perusteella laadittujen pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesta. Esimiehiä myös koulutetaan tehtäviinsä säännöllisesti. Säännöllisesti päivitettävä tasa-arvosuunnitelma ja koko henkilöstön kattava kannustava palkkausjärjestelmämme varmistavat, ettei Borealilla tapahdu henkilöstöryhmiin, sukupuoleen tai ikään liittyvää syrjintää. Onnistumista vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa työhyvinvoinnin ja työympäristön osalta mitataan kolmella mittarilla; sairauspoissaolot (työpv/htv), tapaturma- tai ammattitautipoissaolot (työpv/htv) ja koulutuspanostus (työpv/htv). Hyvinvoiva henkilöstö ja vakaat työsuhteet ovat erittäin tärkeitä Borealin liiketoiminnalle. Henkilöstön työnhyvinvointia kartoitetaan säännöllisesti vuosittain esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Joka toinen vuosi myös toteutetaan laaja työhyvinvointikysely koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyllä selvitetään työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Esille nousseita asiakokonaisuuksia ja kehittämiskohteita käsitellään yhteisesti esimiesten ja henkilöstön kanssa. Kehityskohteille asetetaan selkeät tavoitteet sekä tehdään

Yritysvastuuraportti 13 (16) Osaamisen kehittäminen Henkilöstön tunnusluvut toimenpide-ja seurantasuunnitelma. Viimeksi työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2015 yhteistyössä Keskinäisen vakuutusyhtiö Elon kanssa. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat sisäinen viestintä ja osaamisen kehittäminen. Osaava henkilöstö on toimintamme ja tuotteidemme laadun kivijalka. Boreal panostaa henkilöstön ammattitaitoon ja työntekijöitä kannustetaan erilaisin koulutusmahdollisuuksin kehittämään omaa osaamistaan. Työntekijöille on tarjolla koulutuksia niin ryhmässä kuin yksilötasollakin. Myös sähköistä koulutustarjontaa hyödynnetään. Borealilla henkilöstön koulutustarpeet ja -tavoitteet selvitetään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Koulutustarpeen määrittelyn ja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoituksen jälkeen on laadittu henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Tilikaudella 2016 henkilövuosien määrä Borealilla oli 69,5 (2015:72,2). Henkilöstön lukumäärä oli 69, joista 62 oli vakituisia. Henkilöstöstä pääosa tekee työtä tuotekehityksessä 77 %, markkinoinnissa ja tuotannossa on 13 % ja hallinnossa 10 %. Ruuhkahuippujen tasoittamiseksi ja runsaiden ylitöiden välttämiseksi käytetään vuokratyövoimaa tilikaudella 2016 2,1 htv (2015: 0,7). Borealin vakituisen henkilökunnan ikärakenne 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 Borealilla on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka mukaan pitkittyneisiin ja usein toistuviin sairauspoissaoloihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Panostamme erityisesti ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, johon sisältyy työhöntulotarkastus ja kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Lisäksi henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa on lisätty tukemalla muun muassa seteleillä henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. 66-60-65 50-59 40-49 30-39 20-29 Palkallisesta työajasta koulutukseen käytettiin keskimäärin 3,3 työpv/htv (2015: 2,4 työpv/htv). Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 9,0 (2015: 7,5 työpv/htv). Tapaturma- tai ammattitautipoissaoloja 0,1/htv (2015: 0,1 työpv/htv). Koska henkilöstön terveys ja hyvinvointi ovat Borealin liiketoiminnalle hyvin tärkeää, on henkilöstövastuun mittareiksi valittu sairauspoissaolot, tapaturma- tai

Yritysvastuuraportti 14 (16) ammattitautipoissaolot sekä koulutuspanostus, työpv/htv. Henkilöstövastuun mittarit: - Sairauspoissaolot (työpv/htv) - Tapaturma- tai ammattitautipoissaolo (työpv/htv) - Koulutuspanostus, työpv/htv Ympäristövastuu 2014 2015 2016 Tavoite Sairauspoissaolot, työpv/htv 9,4 7,2 9 Tapaturma/ammattitautipoissaolot, työpv/htv 0,7 0,1 0,1 Koulutuspanostus, työpv/htv 3,5 2,4 3,3 Ympäristön arvostaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ruoantuotannon jatkuvuuden edellytyksiä elintarvikeketjun kaikissa osissa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat Borealin toiminnan jokaista osa-alueita. Borealin oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Suurin positiivinen vaikutus tulee lajikkeittemme käytöllä viljelyssä. Lajikekehityksellä tuottavuutta ympäristöystävällisesti Kasvinjalostuksella viljelyn positiiviset ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet, kun lajikkeiden viljelyominaisuudet, viljelyvarmuus ja satovaste ovat parantuneet. Kasvinjalostuksella on keskeinen rooli pyrittäessä sopeutumaan ilmastonmuutoksen elintarviketuotannolle tuomiin haasteisiin. Uusien lajikkeiden korkeammat satotasot mahdollistavat kasvintuotannon pinta-alayksikkökohtaisen tuotannon tehostamisen ja esimerkiksi monitahoisilla ohrilla on lajikekokeissa saavutettu 10 vuoden aikana noin 15 prosentin satokehitys (kuva 2, monitahoisten ohrien satokehitys). Kuva 2, Satokehitys 15 % / 10 vuotta, Aikaiset monitahoiset ohrat 130 Sadon suhdeluku 126 120 110 107 110 111 112 114 120 121 100 100 90 80 70 Vilde = C Edvin (2008) Einar Justus Severi Elmeri Alvari Kaarle (2014) BOR linja Lähde: viralliset lajikekokeet 2008 2015.

Yritysvastuuraportti 15 (16) Ympäristö- ja ilmastokuormitus pienenevät merkittävästi, kun tuotanto tehostuu ja samalla pinta-alalla voidaan tuottaa enemmän. Tehtyjen selvitysten mukaan EU:ssa viime vuosikymmenten tuottavuuden kasvusta kasvintuotannossa yli 70 % perustuu kasvinjalostuksen tuomaan hyötyyn. Uusilla lajikkeilla myös ravinteiden- ja vedenkäyttö on tehostunut. Taudinkestävyyden parantuminen on puolestaan pienentänyt kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta. Esimerkiksi ohralla on jalostuksen avulla saatu parannettua merkittävästi kestävyyttä yleistä kasvitautia, satotasoa heikentävää verkkolaikkua vastaan (kuva 3, kestävyys verkkolaikkua vastaan). Kuva 3, Taudinkestävyyden parantuminen ohralla verkkolaikun osalta. 50 40 41,7 Verkkolaikku (verkko, %) 30 25,8 20 10 17,4 12 3,3 0 Voitto Aukusti Wolmari Jalmari Vertti Energiankäyttö ja päästöt Lähde: viralliset lajikekokeet 2008 2015 Panostamme oman ympäristökuormituksemme vähentämiseen ja teemme tavoitteeseen tähtäävää kehitystyötä jatkuvasti niin kiinteistöjen kuin omien prosessien osalta. Investointipäätöksiin liittyy myös niiden ympäristövaikutusten arviointi. Borealin varsinaisesta toiminnasta ei synny merkittävästi suoria kasvihuonekaasupäästöjä eikä siihen liity ympäristöuhkia. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähinnä työmatkoista ja siementavaran rahdeista. Toiminnan vesistöpäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa Borealissa käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen, kasvihuoneiden valaistukseen, koneelliseen jäähdytykseen ja viljan kuivaamiseen. Lämmityksessä käytetään osittain maalämpöä ja sen käyttöä ollaan lisäämässä. Lisäksi lämmitykseen käytetään pääsääntöisesti jyrsinpolttoturpeella ja metsähakkeella tuotettua kaukolämpöä. Käytetty sähkö on tuotettu pääasiassa vesienergialla. Borealin ympäristöpolitiikka on kuvattu ympäristöselvityksessä, jossa on kartoitettu yrityksen ympäristövaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä esitetty ympäristötavoitteet. Toimintamme tärkein ympäristötavoite on energian tehokas hyödyntäminen, muita keskeisiä tavoitteita ovat jätteen vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen.

Yritysvastuuraportti 16 (16) Boreal noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja sekä muita määräyksiä. Peltoviljelyssä noudatamme samoja ympäristötukiehtoja kuin viljelijät. Osana ympäristövastuun toteutumista tarkastellaan vuosittaista energian kulutusta mittaamalla (MWh/v). Jätteeksi päätyvän materiaalin määrää vähennetään Borealissa kierrättämällä ja materiaaleja uudelleenkäyttämällä. Kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoiset materiaalit kierrätetään. Vaikutamme työllämme ympäristöön positiivisesti tuomalla viljelyyn lajikkeita, jotka edesauttavat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kehittää tapoja mitata tarkemmin toimintamme välillisiä vaikutuksia. Oman toimintamme ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi olemme valinneet ympäristövastuun mittariksi energiankulutuksen, tavoitteenamme toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa. Ympäristövastuun mittari: Energiankulutus (sähkö+lämpö) (MWh/v) 2014 2015 2016 Tavoite Energia MWh (sähkö + lämpö) 3723 3391 4278