Vastaus kirjalliseen kysymykseen maakuntauudistuksen toimeenpanosta kulttuurin ja luovien alojen näkökulmasta Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 287/2017 vp: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo varmistaa, että uusien maakuntien lakisääteinen tehtävä kulttuurin edistämiseksi täyttyy tilanteessa, jossa uudistuksen valmistelu maakunnissa on ohutta ja valtakunnallinen tuki on puutteellista, aikooko hallitus maakuntauudistuksen yhteydessä pitää kiinni kulttuuriprosenttiperiaatteesta ja sen kehittämisestä maakunnissa ja tullaanko kulttuuriprosenttia soveltamaan ja kehittämään maakuntien sote-keskuksissa ja liikelaitoksissa sekä miten rakennetun ympäristön suojelun kehittäminen, rahoitus ja toimeenpano toteutetaan maakuntauudistuksen yhteydessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kulttuurin edistämiseen liittyvät tehtävät jakautuvat nykyisin kuntien ja maakuntien liittojen välillä. Voimassa olevan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Lisäksi laissa täsmennetään, että kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on niitä koskevan lain mukaan hoitaa niille erikseen säädettyjä tehtäviä muun muassa kulttuurin ja kulttuuriympäristön hoidon toimialoilla. Maakunnan liittojen toiminnassa kulttuurin edistäminen on osa alueiden kehittämistä, jossa tavoitteena on parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria. Voimassa olevan alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. Hallituksen huhtikuussa 2016 tekemään linjaukseen maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille siirrettävistä tehtävistä sisältyy myös kirjaus työnjaosta 1.1.2019 alkaen kunnan, maakun-
nan ja valtion välillä. Linjauksen mukaan kunnalla tulee edelleen olemaan vastuu muun muassa osaamisen ja sivistyksen edistämisestä sekä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista. Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vastaavat tulevaisuudessa muun muassa alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Valtio vastaa muun muassa eri toimialojen kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä. Kulttuuria edistetään myös osana sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin toimia. Maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan kulttuurin edistäminen on maakunnan tehtävä ja koostuu uusissa maakunnissa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY) että maakunnan liitoilta siirtyvistä tehtävistä. Uudistuksen jälkeen kuntien vastuulla on edelleen muun muassa kulttuuri- ja kirjastopalveluiden järjestäminen. Maakuntien kulttuurin edistämiseen liittyviä tehtäviä on avattu edellä mainitussa hallituksen esityksessä. Maakunnan tehtäviä ovat muun muassa: 1) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 2) kulttuuriympäristön hoito; 3) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 4) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvällä kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan toimia, joilla maakunnassa edistetään aineettoman tuotannon synnyn, kasvun ja jakelun edellytyksiä ja niiden monipuolista kehittymistä sekä kulttuurin matkailullista tuotteistamista. Kulttuuria edistävät toimet liittyvät pyrkimykseen vahvistaa luovan talouden kehittymisen edellytyksiä maakunnassa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvat Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja pkyritysten kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Finpro tukevat luovien alojen kehittymistä sekä muiden alojen luovan osaamisen hyödyntämistä ohjelmatoiminnan ja hankerahoituksen kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala rahoittaa luovia aloja mm. Digi- ja CreaDemoohjelmien, kulttuuriviennin avustusten ja Luovaa osaamista ESR-toimenpidekokonaisuuden kautta. Huhtikuussa hallitus päätti hallitusohjelman puolivälin tarkistuksessa, että luovien alojen toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi sekä muiden alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Luovat alat on tarkoitus ottaa osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen "Luova talous ja aineettomat arvot" -työryhmän ehdotuksia. Työryhmässä tunnistettiin kuusi luovien alojen kasvun estettä ja tehtiin esitykset näiden esteiden poistamiseksi.
Esityksistä erityisesti kaksi aineettoman arvon luominen ja luovan talouden ottaminen yhdeksi kasvun kärjistä kasvustrategiassa ja Creative Business Finland -ekosysteemipalveluiden rakentamisen käynnistäminen sekä luovan talouden ja aineettoman arvon luomisen ottaminen yhdeksi Team Finlandin ja Business Finlandin horisontaaleista painopistealueista voivat liittyä jatkossa sekä valtakunnallisiin että maakunnallisiin kasvupalveluihin. Esitysten toimeenpano on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Toimeenpanossa otetaan huomioon valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalveluiden valmistelu. Kulttuurin samoin kuin muiden opetus- ja kulttuuriministeriön toimialojen aluekehittämistoimet sisältyvät hallitusohjelman mukaiseen valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalliseen aluekehittämispäätökseen vuosille 2016 2019 ( Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki ). Aluekehittämispäätökseen sisältyvät teemat, joihin kuuluu myös kulttuuri osana aluekehittämisen kokonaisuutta, kuuluvat valtiontalouden JTS-prosessiin kytkettävään, työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistettävään aluekehittämisen keskustelumenettelyyn. Tätä koskeva ehdotus sisältyy työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuun ehdotukseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2017 valmistuneessa Kulttuuripolitiikan strategia 2025:ssä todetaan seuraavaa: Valtion kulttuuripolitiikan alueelliset linjaukset valmistellaan ottaen huomioon valtion kulttuuripolitiikan tavoitteet sekä valtion aluehallintoa ja maakuntahallintoa koskevat uudistukset sekä näiden uudistusten ja kuntarakenteen muutosten myötä muuttuva kuntien rooli. Tavoitteena on, että kulttuurin toimialan alueellinen toimijarakenne selkeytyy ja vahvistuu ja että kulttuuri näkyy ja vaikuttaa nykyistä vahvemmin eri hallinnon- ja toimialojen strategia- ja ohjelmatyössä. Varaudutaan uudenlaisiin verkostomaisiin ja sopimuksiin perustuviin toimintamalleihin. Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki uudistetaan ottaen huomioon em. uudistukset ja muutokset. Strategiaan pohjautuvat Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla työryhmätyönä syyskuun 2017 loppuun mennessä. Myös teattereiden, orkestereiden ja museoiden sekä tanssin ja sirkuksen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän määräaika päättyy tämän vuoden lopussa ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Keväällä 2017 valmistui laajapohjaisen työryhmän ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa muodostaa näkemys ammatillisesti hoidetun museokentän tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmän muistion lausuntokierros on juuri päättynyt ja museopoliittinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä kuluvan vuoden aikana. Kulttuurin edistäminen sisältyy etenkin luovan talouden näkökulmasta myös vuosien 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan Kestävää kasvua ja työtä. Ohjelman sisältöön ei ole tiedossa maakuntauudistuksesta johtuvia muutoksia.
Kulttuurin edistäminen osana väestön hyvinvoinnin edistämistä on tulevien maakuntien tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiesityksen mukaan maakuntien tehtävänä on laatia alueellinen hyvinvointikertomus alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä väestöryhmittäin sekä määrittää tavoitteet ja toimenpiteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on poikkihallinnollisen strategisen johtamisen väline ja sisältää näin ollen myös kulttuurisen näkökulman. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto tukevat maakuntia alueellisessa hyvinvointikertomustyöprosessissa sekä levittävät olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Maakunnille ja kunnille on ehdotettu rahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen määräytymisperusteena ovat kansansairauksien ehkäisy, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Kuntien valtionosuuden lisäosan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kerroin sisältää peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan johtamiseen liittyviä indikaattoreita. Tämän hetken tietopohja ei mahdollista kulttuuriin liittyvien indikaattoreiden käyttöä rahoituksen perusteena. Asian kehittämistarve on kuitenkin tunnistettu. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyssektorille vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Kulttuuripalvelut ovat keskeinen keino lisätä kansalaisten hyvinvointia ja elämän laatua sekä laadukasta hoitoa. On tärkeää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin keinoin tunnistetaan niin maakunnissa kuin kunnissakin paitsi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja siihen liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä myös osana kulttuuria koskevia suunnitelmia ja toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa hallitusohjelmaan kuuluvaan taiteen hyvinvointivaikutuksia tukevaan kärkihankkeeseen sisältyvästä taiteen prosenttiperiaatteen laajentamista koskevasta osasta. Hankkeen yhteydessä rahoitettavissa kehityshankkeissa kannustetaan ja tuetaan toimijoita hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeessa on myös tarkoitus tehdä ehdotus prosenttitaiteen mukaisten uusien toimintamallien vakiinnuttamiseksi sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osana hanketta selvitetään lisäksi, miten prosenttiperiaatteen kaltaista toiminta-/rahoitusmallia voitaisiin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollossa myös käyttötalousmenojen piiriin kuuluvassa toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat lisäksi asettaneet yhteisen työryhmän edistämään ja tukemaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan laajentumista. Kärkihankkeen ja työryhmän yhteisin toimin on valmistelussa suosituksia ja ehdotuksia maakunta- ja sote-uudistuksessa toteutettaviksi. Suositusten pohjalta maakunnat ja kunnat pystyvät entistä paremmin toteuttamaan kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi tarvittavia toimia erityisesti osana pitkäaikaista hoitoa ja ennaltaehkäisevää työtä. Suosituksia hyödynnetään muun muassa maakuntien muutostuessa. Osana muutostukea on tuotettu tiekartta
sekä järjestämisen käsikirja, jotka tukevat maakuntien valmistelua ja tulevaa järjestämistehtävää. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta osana ennaltaehkäisevää työtä ja pitkäaikaista hoitoa voidaan turvata sisällyttämällä se valtakunnallisiin strategisiin tavoitteisiin, ministeriöiden ja maakuntien välisiin neuvotteluihin, edelleen maakunta- ja palvelustrategioihin ja maakunnan palvelulupauksiin. Valtakunnallisissa neuvotteluissa ja sopimuksissa varmistetaan maakunnalliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, jotka palveluiden tuottajan pitää toteuttaa ja joita palveluista vastuussa oleva järjestäjä voi sopimuksien ja seurannan avulla tehokkaasti valvoa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan toteuttaminen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä edellyttää myös maakunnan ja kunnan yhteistyötä ns. yhdyspintapalveluiden järjestämisessä. Maakunnan järjestämisvastuuseen sisältyy velvollisuus sovittaa yhteen palvelut kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden kanssa. Osa asiakkaan saamista palveluista voi olla kunnan, maakunnan tai valtion palveluita, ja niiden järjestäminen edellyttää yhteensovittamista esimerkiksi työ- ja elinkeino- tai opetusviranomaisten palveluiden kanssa sekä järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin (osuuskunnat, säätiöt) palveluiden kanssa. Asiaan liittyvää tiedotusta on tarkoitus toteuttaa alueuudistukseen liittyvissä tilaisuuksissa ja uutiskirjeissä syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana. Syksyllä 2017 sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Soste ja Kuntaliitto järjestävät yhdessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta on mukana osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös linjannut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimeenpanoa projektiryhmän kokouksessa 29.5.2017. Linjaus on tuotettu yhteistyössä maakuntien valmisteluun osallistuvien toimijoiden ja kuntien kanssa kevään 2017 muutosjohtajien aluekierroksen työpajoissa. Kulttuuriympäristöasiat kuuluvat valtionhallinnossa ympäristöministeriölle, joka vastaa kulttuuriympäristöstrategian toteuttamisesta ja toimeenpanosta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Museovirasto toimii kulttuuriperinnön ja - ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn Kulttuuriympäristöstrategia 2014 2020:n tavoitteena on, että ihmiset arvostavat lähiympäristöään ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia, ja sillä on tärkeä merkitys elinkeinojen kehittämisessä ja viihtyisän asuinympäristön luomisessa. Periaatepäätöksen pohjalta on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä laadittu toimeenpanosuunnitelma. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. Ympäristöministeriön johdolla on yhteistyössä ministeriöiden, alueiden ja muiden keskeisten alueidenkäytön toimijoiden kesken
valmisteltu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita voidaan antaa alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevista asioista, joilla on kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys, merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön, tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksen luonnoksessa elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ovat yksi uudistettavien VATtien viidestä teemasta. Ehdotetun tavoitteen mukaisesti alueidenkäytössä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilymistä. Maakuntakaavoitus ehdotetaan maakuntauudistuksessa siirrettäväksi maakuntien liitoista maakuntien tehtäväksi. Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen ehdotetaan siirrettäväksi ELY-keskuksista maakuntien tehtäväksi. Kaavoitusta koskevan valtion jälkivalvonnan poistuminen korostaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) merkitystä varsinkin maakuntakaavoituksen ennakollisen viranomaisyhteistyön välineenä. Kaavoitus säilyy pääasiallisena rakennetun ympäristön suojelemisen keinona. Maakuntauudistuksen yhteydessä ei muuteta maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavajärjestelmää, eikä kaavojen sisältövaatimuksia, joihin sisältyy muun ohella rakennetun ympäristön suojeluun liittyviä vaatimuksia. Kaavoituksen ohella rakennusperintöä voidaan suojella lailla rakennusperinnön suojelemisesta, jonka nojalla annettavat päätökset siirtyvät lausuntokierroksella olleen Valtion lupa- ja valvontavirastoa sekä erityislakien muutoksia koskevan luonnospaketin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Valtion lupa- ja valvontavirastoon. Lakia rakennusperinnön suojelemisesta käytetään suojelun välineenä tilanteissa, joihin asemakaava ei sovellu, sekä eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennuksiin. Voimassa olevan alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan liiton tehtävänä on vastata kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnan liiton tehtävänä on myös vastata alueellisten laajaalaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Kulttuuriympäristön hoito sisältyy maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisesti myös uusien maakuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan esityksen perustelujen mukaan ihmisen muovaamaa ympäristöä, kuten kulttuurimaisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaisjäännöksiä. Maakunnan tehtävänä olisi muun muassa lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristöistä, edistää niiden kestävää hoitoa ja käyttöä, edistää alan toimijoiden yhteistyötä maakunnassa sekä seurata kulttuuriympäristöjen tilaa ja kehitystä.
Maakuntauudistus mahdollistaa rakennusvalvonnan keskittämisen maakuntahallinnolle, jos maakunnan kaikki kunnat niin sopivat. Keskittäminen vahvistaa rakennusvalvonnan osaamista, tehokkuutta ja toiminnan tasalaatuisuutta. Näillä on merkitystä rakennusperinnön korjaamista ja kulttuuriympäristön muutoksia koskevissa ratkaisuissa, mutta myös edistettäessä korjaus- ja uudisrakentamisen laatua. Helsingissä 10.7.2017 Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho