KESKITETYT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Palvelualueen tehtävänä on tuottaa koko kaupungin hallinto- ja tukipalvelut, johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa, huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista, edunvalvonnasta, Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toiminnasta ja elinkeinopalveluista. Elinkeinopalveluja ja edunvalvontaa johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualueen toimintaa ja toiminnan kehittämistä johtaa hallintosäännön mukaisesti palvelualuejohtaja. Palvelualueen tehtävänä on lisäksi vastata koko kaupunkiorganisaation ja konsernin talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksenteon tuesta, päätösten toimeenpanosta ja viestinnästä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärvi elää murroskauttaan väestörakenteen muutoksen ja koko Eurooppaa koettelevan turvapaikanhakijoiden virran johdosta. Elinkeinoelämän positiivinen kehitys näkyy monella tapaa yksityisellä palvelusektorilla ja sitä kautta myös kaupungin verotulokertymässä. Kaupungin roolina on tukea aktiivisilla maankäytön ratkaisuilla ja yritysneuvontapalveluilla yritysten sijoittumista Kemijärvelle ja liiketoiminnan edellytyksiä yritysten eri elinkaaritilanteissa. Hallinto- ja tukipalvelujen roolina on mahdollistaa kuntalaisten osallistuminen kaupungin palvelujen uudistamiseen, sillä kuntalaisille on jo kuntalain mukaankin taattava mahdollisuus mielipiteidensä ja kannanottojensa ilmaisemiseen ennen päätöksentekoa. Kemijärven aktiiviset kylät ja kyläläiset ovat kaupungin voimavara, josta pidetään huolta. Leader-toiminta tukee kylien kehittämistä ja kylissä järjestettäviä palveluja. Valtuuston syksyllä 2015 tekemä päätös organisaatiorakenteen uudistamisesta on pohjana toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä. Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut toimivat mallina kaupungin sisäisen yhteistyön uudistamiselle. Onnistuneen johtamisen edellytyksenä on oikea asennekulttuuri, mikä näkyy osaltaan motivoituneena tekemisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisena. 3. Toiminnan painopistealueet Kemijärvi konsernin toiminnan uudistaminen uuden organisaatiorakenteen mukaisena ja asennekulttuurin kehittäminen vahvistamaan yhteistyön tavoitteita ja asiakasnäkökulmaa. Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen palveluprosessit ja toimintojen digitalisoiminen. Konsernijohtamisen jäntevöittäminen ja palvelutoiminnan läpinäkyvyys. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien laajentaminen. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2076 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -5 477 929-5 857 590-6 513 000-6 305 000-6 130 000-6 063 000 Toimintatulot 908 617 703 190 397 000 389 000 414 000 414 000 Toimintakate -4 569 312-5 154 400-6 116 000-5 916 000-5 716 000-5 649 000 5.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja 23 18 47 45 43 41 toimet 31.12. Henkilöstömenot -1 603 596-1 380 230-2 361 750-2 368 260-2 369 160-2 342 310 Muutos % 4,9-13,9 71,1 0,3 0,04-1,1 Palvelujen ostot -2 800 358-3 565 010-3 189 130-2 946 650-2 783 490-2 716 540 Muutos % 4,2 27,3-10,5-7,6-5,5-2,4 Toimintakate /as -580-680 -789-767 -744-737
Asukasluku 7 882 7 850 7 750 7 710 7 680 7 660 6. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen tehtävänä on valvoa palvelualueiden hallinnon toimivuutta ja hallintosäännön noudattamista. Päätösten laillisuus ja päätösten toimeenpanon sujuvuus. Kuntalain muutos vaikuttaa antolainauksiin siten, että kunnat eivät voi enää uuden kuntalain mukaan myöntää antolainoja tai takauksia kunnan ulkopuolisille toimijoille ja vain rajoitetusti omille tytäryhteisöilleenkään. Jo annettujen takausten ja antolainojen vastuiden seuranta. Vuoden 2016 aikana toteutetaan osavuosikatsausten yhteydessä arviointi palvelualueiden toiminnasta ja riskienhallinnasta. Palvelualuejohtajat vastaavat osaltaan tästä arvioinnista ja arvioinnit käsitellään kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa.
TALOUSARVIO v. 20 16 VAALIT Vastuuhenkilö: Pauna Liisa Nimi ja virka-asema: hallintosihteeri Tulosalue sisältää valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Vuonna 2016 ei vaaleja. keskusvaalilautakunta kokoontuu tarvittaessa 2. Vuonna 2017 järjestetään Vaalilain muutosten läpikäynti kunnallisvaalit. ja vaalien toteutus lain 3. Vuonna 2018 tammikuussa järjestetään presidentinvaalit. 4. Vuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit. 4. Henkilöstösuunnitelma mukaisesti. Vaalilain muutosten läpikäynti ja vaalien toteutus lain mukaisesti. Vaalilain muutosten läpikäynti ja vaalien toteutus lain mukaisesti. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -9 808-7 200-430 -10 300-10 300-10 300 Toimintatulot 13 989 13 300 27 000 27 000 Toimintakate 4 181 6 100-430 -10 300 16 700 16 700 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 31.12. Henkilöstömenot -6 696-5 450-330 -7 000-7 000 7 000 Muutos % Palvelujen ostot -2 317-1 200-100 -2 500-2 500-2 500 Muutos % Toimintakate /as
TALOUSARVIO v. 20 16 TILINTARKASTUS Vastuuhenkilö: Nimi ja virka-asema: Sisältää kaupunginvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan sekä varsinaisen ammattitilintarkastajan toiminnan. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta seuraa tilintarkastusta sekä tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/tavoitteet Toimenpiteet Mittarit 1. Tilintarkastuskertomus ja Valmistellaan valtuustolle Raportit arviointikertomus 2. Epävirallinen toiminnan ja talouden väliarviointi 31.8. tilanteesta tarpeen mukaan Annetaan viimeistään syys-lokakuun valtuustoon Annettava raportti 3. Kokouksia 10/vuosi Kokouksien lukumäärä 4. Lakisääteinen JHTT-tilintarkastus 25 päivää/vuosi. Lisäksi 8 päivää/vuosi tarkastuslautakunnan avustamiseen liittyvät tehtävät ja muu arviointityö sekä erityistehtävien tai hankkeiden, kuten eu-hankkeiden tarkastus n. 7 päivää/vuosi Tilintarkastaja raportoi tarkastuksen etenemisestä Toteutuneet päivät 5. Seurataan kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymistä 4. Henkilöstösuunnitelma Osastojen selvitykset ja erilaiset tilastot Käyntikohteiden lukumäärä 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -20 699-23 930-23 900-23 900-23 900-23 900 Toimintatulot Toimintakate -20 699-23 930-23 900-23 900-23 900-23 900 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilöstömenot -4 909-5 360-5 530-5 530-5 530-5 530 Muutos % -10,3 9,2 3,2 Palvelujen ostot -15 791-18 170-18 170-18 170-18 170-18 170 Muutos % -33,9 15,1 Toimintakate /as -9-3 -3-3 -3-3 Tarkastuspäivät 40,5 40 40 40 40 40 Kokouksia 9 10 10 10 10 10
TALOUSARVIO V. 2016 VASTUUALUE: Keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Nimi ja virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja Vastuualueen tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista sekä Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimivuudesta. Lisäksi vastuualue vastaa koko kaupunkiorganisaation talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta ja konsernijohtamisen tuesta. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talous-, tieto-, henkilöstö- ja hallinto- ja viestintäpalvelujen tehtävänä on tukea kaupunkiorganisaation ja konsernin toimintaa tarjoamalla asiantuntevat, laadukkaat ja kustannustehokkaat tukipalvelut johtamiseen, päätöksentekoon ja toimintaympäristön muutokseen. Toimintoja kehitetään osana tavoiteorganisaatiotyötä ja palveluiden toimintaprosesseja uudistetaan vastaamaan kustannustehokkaammin nykytarpeita. Hallinto- ja tukipalvelut toimivat vuoden 2016 alusta keskitetyn mallin mukaisesti ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimistohinnoittelussa oleva toimistohenkilöstö ja hallinnon asiantuntijatehtävissä toimivat ovat suoraan palvelualuejohtajan alaisuudessa. Tämä tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisin toimintaprosessien uudistamisen. Näin pystytään myös seuraamaan paremmin kustannusten muodostumista ja kaupungin toimintojen eri osa-alueiden toiminnan tehokkuutta. Vuoden 2016 aikana toteutetaan taloushallinnon digitalisointi, mikä näkyy suoraan osto- ja myyntilaskujen käsittelyn automatisoitumisena sähkö-, vuokra- ym. kuukausittain toistuvien laskulajien osalta ja vapauttaa sekä palvelualueen laskuttajien että laskunkäsittelijöiden työaikaa vaativimpiin työtehtäviin. Tämän muutostyön vaikutuksia arvioidaan syksyllä 2016. Henkilöstöhallinnon osalta ohjeet ja säännöt päivitetään ja esimiesten osaamista vahvistetaan omalla henkilöstöpalvelujen toteuttamalla koulutuksella. Myös kaupungin johtoryhmätyöskentelyä kehitetään kouluttamalla ja ohjauksella. Henkilöstöhallinnon uudet järjestelmät Personec FK (palkanlaskentaohjelma Taitoa Oy:llä), ESS (HR-työkalu; työsopimukset, viranhoitomääräykset, lakisääteiset ja harkinnanvaraiset vapaat sekä HR-raportointi) ja Travel-matkanhallintajärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2016 ja käyttäjät koulutetaan niiden käyttöön 2015/2016 vuodenvaihteessa. Asianhallintajärjestelmä päivitetään ja uudet ominaisuudet otetaan käyttöön ja ao. henkilöstö koulutetaan. Vuoden 2016 valmistellaan kaupungin julkaisujärjestelmän uudistamista ja hanke investointeineen toteutetaan vuonna 2017. Myös arkistoinnissa varaudutaan e-arkistoinnin laajentumiseen ja osallistutaan ao. koulutuksiin. Tietohallinnossa hyödynnetään hyvää yhteistyötä LapIT:n kanssa ja lähitukipalvelut ostetaan jatkossa kokonaan LapIT:lta. Kuiturakentamiseen tehdyt satsaukset ovat tärkeitä ja tukevat niin kaupungin omien palvelujen kuin elinkeinoelämän toimintaa ja auttavat palvelujen sähköistämisessä. Vuorovaikutus kylien kanssa jatkuu vähintään pari kertaa vuodessa järjestettävien kylien iltojen ja kylille suunnattujen avustusten ja Leader-toiminnan kautta. Myös kylille suunnattujen palvelujen toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan ja valmistellaan toteutusta. Kuntalaisten aktiivisuutta pyritään tukemaan avoimen keskusteluyhteyden, asiakaspalautteiden ja palveluihin liittyen kuulemistilaisuuksien kautta.
3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tasapainoinen kuntatalous 1. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja kustannusvastaavasti Keskittämällä talous-, henkilöstö- ja hallintopalvelut vähennetään päällekkäisyyttä ja erillistä resurssitarvetta sekä parannetaan toiminnan laatua 2. Tulot riittävät menojen kattamiseen Käyttötaloudessa ja investoinneissa Velan määrä ei oteta lisää velkaa Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 1. Henkilöstöresurssien joustava ja tehokas käyttö Ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja luonnollisen poistuman hyödyntäminen Henkilöstövoimavarojen ja työajan suunnitelmallinen ja tehokas käyttö 2. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunni-telman laatiminen vuosittain. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja varhainen puuttuminen. Viihtyisä elinympäristö ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen 1. Ympäristön ja ihmisen hyvinvointi ja Korostetaan kuntalaisen oman ympäristöarvot otetaan huomioon toiminnan vaikutuksia ja vastuuta suunnittelussa ja toiminnassa 2. Aktiiviset kuntalaiset ja hyvät vaikutusmahdollisuudet Kehitetään kylien/kaupunginosien elinvoimaa yhteistyössä kaupungin, toimijoiden ja yhdistysten välillä Luodaan seurantatietojen koonti ja mittarit (baseline) v. 2016 Henkilöstömäärä ja rakenne, henkilöstön vaihtuvuus; sisäisten siirtojen ja ulkoisten rekrytointien määrä, henkilötyövuodet, henkilöstökustannukset ( ) Työkyvyttömyyspäivien määrä (pv/hlö) ja kustannukset ( /hlö) ja koulutuspäivät (pv/hlö) ja kustannukset ( /hlö), toteutuneet kehitys- ja puheeksiotto-keskustelut (% henkilöstöstä) Kuntalaiskuulemiset ja viestintä kuntalaisille ennen päätöksentekoa Palautteet Kuntalaisten tapaamisten/ kansalaisraatien/kuulemisten määrä/vuosi 4. Henkilöstösuunnitelma Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstömäärä vuoden 2016 alussa on yhteensä 47 vakituista. Eläköityminen jatkuu vuonna 2016 vahvana ja toimintoja uudistamalla ja työtehtäviä suunnittelemalla pyritään henkilötyövuosissa saamaan kahden henkilötyövuoden säästö/vuosi mikä tarkoittaa talouden tasapainottamisohjelmassa luvattua vähintään 50 000 euron säästöä henkilöstökuluissa. Tämä edellyttää uuden toimintamallin mukaiseen toimintaan sitoutumista ja panostusta henkilöstön koulutukseen. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -4 319 298-4 795 800-5 671 320-5 450 960-5 282 900-5 195 100 Toimintatulot 568 685 518 530 392 000 384 000 382 000 382 000 Toimintakate -3 750 613-4 277 270-5 279 320-5 066 960-4 900 900-4 813 100 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2017 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 31.12. 23 18 47 45 43 41 Henkilöstömenot -1 229 679-1 100 710-2 226 550-2 226 390-2 227 290-2 200 440 Muutos % 18,8-10,5 102,3 0 0-1,2
Palvelujen ostot -2 389 553-3 137 340-2 809 180-2 582 980-2 419 820-2 352 870 Muutos % 1,5 31,3-10,5-8,1-6,3-2,8 Toimintakate /as -476-545 -681-657 -638-628 TALOUSARVIO v. 20 16 ELINKEINOPALVELUT Vastuuhenkilö: Rantanen Atte Nimi ja virka-asema: kaupunginjohtaja Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Itä-Lapin keskeinen menestystekijä. Riskinottokyvyn lisäksi tarvitaan olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Elinkeinoyksikön tehtävänä on tarjota laadukkaat, joustavat ja tehokkaat palvelut elinkeinoelämän tueksi ja kehittämiseksi. Erityisenä painopisteenä ovat yritystapaamiset, erilaiset aktivointitoimenpiteet, ja yritysten omistusjärjestelyt. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupan ja palveluiden toimialaan. Vahvassa kasvussa oleva metsä- ja puuala luo erityisiä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joihin kohdistetaan erilaisia toimenpiteitä. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupunki pyrkii tarjoamaan yksilöllisesti laadukkaat ja toimivat tilat yritystoiminnan tarpeisiin yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. Uusi ohjelmakausi antaa hyvät mahdollisuudet uusien kehittämishankkeiden ja erilaisten selvitysten tekemiselle. Hankkeita käytetään lisäresurssina, jotta kärkitoimialoille saadaan riittävästi resursseja ja osaamista. Hankeyhteistyössä pyritään löytämään parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit ja tahot. 3. Toiminnalliset tavoitteet Päämäärät/Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Aktiivinen elinkeinoelämä 1. Yritysten toiminnan tukeminen ja työpaikkojen määrän lisääminen Kattavat neuvontapalvelut ja yritysvaikutusten arviointi 2. Kärkitoimialojen kehittäminen Kärkihankkeiden valmistelu ja toteuttaminen (edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle) Asiakaspalaute/asiakaskyselyn toteutus toteutunut yritysvaikutusten arviointi/määrä Työpaikkojen määrän kehitys, tuloverokehitys 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöön ei ole lisärekrytointeja vuodelle 2015. Tarvittaessa lisäresurssit toteutetaan hankerahoituksen kautta.
5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -1 128 123-1 030 660-817 350-819 840-812 900-833 700 Toimintatulot 325 943 171 360 5 000 5 000 5 000 5 000 Toimintakate -802 180-859 300-812 350-814 840-807 900-828 700 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 31.12. 4 4* 2 2 2 2 Henkilöstömenot -362 311-268 710-129 340-129 340-129 340-129 340 Muutos % -25,9-25,8-51,9 0 0 0 Palvelujen ostot -392 698-408 300-361 680-343 000-343 000-343 000 Muutos % 64,3 4,0-11,4-5,2 0 0 Toimintakate /as -102-109 -105-106 -105-108 *Sisältää maaseutuhallinnon 2 vakituista virkaa. Vuoden 2014 ja 2015 ostopalvelumenot ja henkilöstömenot sisältävät myös projektien osuuden