Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa, 2010-2013, 1m Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma (NAP), puitedirektiivi SUD 2009 PesticideLife 3 aluetta, 9 maatilaa -ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen -vähentää riippuvuutta ks-aineiden käytöstä -siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun -IPM testausta yhteistyössä viljelijöiden kanssa Toimijat: MTT (92 %), NSL (4 %), Tukes (4 %) Sidosryhmät: KSS, Raisio, Berner www.mtt.fi/pesticidelife
Demonstraatiotilat tiedon tuottajina ja jakajina Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppimisprosessi
MITÄ ON IPM IPM:n YLEISET PERIAATTEET käyttöön kasvintuotannossa 2014 alkaen: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät: biologiset, mekaaniset Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, kasvinsuojeluaineresistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta: kirjanpito
KASVINSUOJELU MUUTOKSESSA? Lainsäädännön antamat raamit Kasvinsuojelua Pitkäjänteisesti tilakohtaisesti suunnitellen Ennaltaehkäisten kasvintuhoojia Taloudellisesti perustellusti Vain todettuun tarpeeseen Ympäristöä turhaan kuormittamatta Kotimaisen tuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä, määrä/laatu Tutkimuksen, neuvonnan, kaupan ja tuottajien yhteistyö Yhteinen vastuu kestävästä elintarviketuotannosta Vähien resurssien järkevä yhdistäminen Mitä ja miten kuluttajalle viestitään kasvinsuojelusta
Demonstraatioviljelijäin valitsemat 10 tärkeintä IPM menetelmää 25 20 15 IPM-toimenpiteiden jakauma 3 vuoden ajalta 2010-2012 1.Viljelykierto 2.Torjunta-aineresistenssin välttäminen 3.Maan muokkaus 4.Kasvitautiennusteet 10 5 2010 2011 2012 0
DEMONSTRAATIOT VILJOILLA 2010 2011 2012 yhteensä 8 + 8 + 12 OHRAA 28 9 + 8 + 8 KEVÄTVEHNÄÄ 25 2 + 5 + 4 KAURAA 11 5 + 3 + 1 SYYSVEHNÄÄ 8 1 + 2 + 1 RUISTA 4 25 + 26 + 26 VILJALOHKOA 77
KASVITAUDIT Fungisidiruiskutuksia: 2010 14/25 2011 20/26 n. 70 % lohkoista 2012 20/26 TORJUNTAKYNNYS ylittyi valtaosalla vuonna 2011 70 %:lla ruiskutetuista lohkoista sadonlisäys keskim.18 % KASVITAUTIENNUSTEMALLIA (Envisence-hanke) testattu 27 ohra- tai vehnälohkolla hankkeessa tautilaskennat 5-6 x kasvukauden aikana Muutos: jaetusta käsittelystä kertaruiskutukseen ruiskutus lähellä tähkälletulovaihetta resistenssinhallinta huomioitu ainevalinnoissa
Kasvitautiennustemallin testaaminen ohran verkkolaikku ja vehnän rusko- ja pistelaikku WebWisu-tietokanta Viljelyhistoria + Säädata: Ilmankosteus Sademäärä Lämpötila Varoitus riskistä: Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Muokkaus Itiönmuodostus Tartunta + Lajike Havainnointi pellolla 9
RIKKAKASVIT KAIKKI VILJALOHKOT RUISKUTETTU n.15 % lohkoista glyfosaattia ennen kylvöä 2010 + 2011 15 + 8 pelkkää sulfonyyliureaa 7 + 11 sulfonyyliurea+ fenoksiherbisidi 1 + 1 MCPA 3 + 6 käsittelyä, jotka torjuisivat resistentin pihatähtimön 26 + 26 lohkoa/vuosi Muutos: SU-resistenssin hallinnan huomioiminen, ainevalinta Tankkiseokset kaikista 2010-2011 EPO JOK NSL HERBISIDI + KASVUNSÄÄDE 82% 24% 65% FUNGISIDI + KASVUNSÄÄDE 60% 20% 0%
Rikkakasveja kpl/m2 ennen ruiskutusta 2010-2011 yht. 51 lohkolla: <50 50-100 100-200 >200 kpl/m2 13 9 15 14 yht. 51 lohkoa Rikkakasviteho % <50 % 50-80 % >80 % Lukumäärä, kpl 14 19 18 Paino, g 7 (13 %) 15 (30 %) 29 (57 % lohkoista) Valmisteen ja käyttömäärän sekä ruiskutusajankohdan valintaan huomiota!
TUHOELÄIMET Kelta-ansaseuranta kaikilla kevätviljalohkoilla, 3-4 kpl Kirvalaskenta Tähkäsääsket 2 x; pensoessa ja korrenkasvun alussa vehnässä 1-2 X; 2-8 pv välein Neljä tarpeetonta insektisidiruiskutusta 2010 (EPO) Yksi kirvaruiskutus 2011 ja kaksi 2012 (NSL) 2011 ohralla satovaikutus +3 % Kahukärpästä ansoissa runsaasti kauralla Inkoossa ja Jokioisilla Muutos: rutiini tähkäsääskiruiskutuksista luovuttu
SADOT Satotasot 2011 korkeampia kuin 2010 Alueitten välillä satoerot pienentyivät vrt. 2010 Sato 2011 kevyttä, vilja meni yleisesti rehuksi pieni jyvä 2011 Vaihtelu 2010 EPO 4840 kg/ha (2680-8460) 5800 NSL 5550 kg/ha (3170-8077) 4370 JOK 5410 kg/ha (2010-8356) 3730 HERBISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 70 %:lla lohkoista 1-34%; keskim.14 % FUNGISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 91 %:lla lohkolla 1-31 %; keskim.16 % Keskimääräinen herbisidin ja fungisidin satovaikutus sama molempina vuosina
TULOSSA Kasvinsuojeluaineet ja ympäristöriskit KIITOS PELLOLTA PÖYTÄÄN LCA elinkaarianalyysi ruokaketjussa CSR tuoteturvallisuusnäkökulma Tilastoasetus EC 1185/2009, TIKE ks-aineiden käytön pilottiaineisto hankkeen käyttöön (1000 tilaa) Mallinnusta GIS osaamista hyödyntäen demonstraatiotilat>alueet>suomi USEtox, KCLECO, SimaPro jne