YMPÄRISTÖ (2/6)

Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖ 1 ma (2/6)

YMPÄRISTÖ (2/6)


Lataa Monitieteinen ympäristötutkimus. Lataa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

TAITEEN VASTAANOTTO Pe (5/6)

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Tietojärjestelmätiede Informaatioteknologian tiedekunnassa

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

TAITEEN VASTAANOTTO pe (5/6)

Ops 2016 ja arvioin0

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Ó Ó Ó

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

TAIDE & TIEDE ) (4/6)

Lataa Maailman hienoin esitys - Richard Dawkins. Lataa

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Luonnon monet kasvot:

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Lataa Suhteiden näyttämöt. Lataa

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla


Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

5.12 Elämänkatsomustieto

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Liikennekäyttäytyminen hierarkiana

Voiko taiteellisen tutkimuksen tuo.ama /eto olla objek/ivista? Inkeri Koskinen

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Työpari uutta etsimässä Taiteilija ja. sosiaalityöntekijä nuorten sosiaalisesti vahvistavassa työssä

Opetuksen tavoitteet

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto / Teppo Pasanen, Helsingin kaupunki Velo City jälkiseminaari

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Ihminen, tekniikka ja luonto

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

Lataa Reittejä luontosuhteeseen. Lataa

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Käsi%eet, tutkimussuunnitelma +

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Verkostomainen ja luova 1imityö

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

arvioinnin kohde

Pienyrityksen verkkotyökalut

Lataa Monimutkaisuus - Kari Enqvist. Lataa

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Transkriptio:

YMPÄRISTÖ 1-29.11. (2/6) Ympäristöeste-ikka Näkökulmien ja keskeisten käsieeiden esieely à Mitä ympäristö tarkoieaa este-ikan näkökulmasta? Antroposeeni Ympäristötaide Case: Ekologises- ennallistava taide Evolu-ivinen este-ikka Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Ympäristöeste-ikka Osa este-ikan keneää Osa humanis-sta ympäristötutkimusta Mitä tutkitaan? Miten tutkitaan? Miten suhteutuu muuhun tutkimukseen? Uusia suun-a Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Ympäristöeste-ikka: taustaa An-ikista ajoista jatkuva perinne poh-a luonnonkauneuea ja ihmisen luontosuhdeea, eri aikoina ja eri kuleuureissa ar-kuloitu eri tavoin EsteeXset kvalitee-t: kaunis, ylevä, pieoreski jne. Ympäristöeste-ikkaa nykymuodossaan 1960- luvulta alkaen (Ronald Hepburn) è deskrip-ivinen norma-ivinen; esteexnen kokemus arvoeaminen Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Humanis-nen ympäristötutkimus Humanis-nen ympäristötutkimus käsieelee ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen eri ilmentymiä sekä ympäristöä ihmiselämän ja inhimillisen kuleuurin osana. Ympäristöeste-ikka on yksi osa tätä tutkimuskeneää, siinä keskeisiksi teemoiksi nousevat ympäristön kokemiseen, kuvaukseen ja kauneuteen liieyvät kysymykset. Erilaisten ympäristöä koskevien kuvausten niin fik-ivisten kuin faktuaalistenkin kauea voidaan erilaisia toisistaan eroavia ympäristökäsityksiä tutkia ja verrata. Muita humanis-seen ympäristötutkimukseen kuuluvia ympäristöeste-ikan lähialoja ovat mm. ympäristöfilosofia, kaupunkitutkimus, arkkitehtuurin tutkimus sekä ihmismaan-ede. Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Mitä tutkitaan? Ympäristön käsite Luonnonympäristöt; ymp.este-ikan alku ns. luonnoneste-ikkana Rakennetut ympäristöt; huom. ero arkkitehtuurin tutkimukseen Ihmisympäristöt (Human environment); käsieää jossain määrin sekä luonnon- eeä rakennetut ympäristöt, ihminen osana ympäristöä, esim. kaupunkiluonto hybridinä EsteeXset arvot ja arvoeamisen kriteerit; esteexsten arvojen suhde eexsiin, taloudellisiin, ekologisiin, yms. arvoihin Eri konteks-t è Erilaiset ympäristöt, esim. taiteen ympäristöt, -eteen eril. ympäristökäsitykset, arjen ympäristöt Ympäristötaide è Miten taide heijastaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdeea? Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Miten tutkitaan? Lähestymistapoja AnalyyXnen este-ikka vs. fenomenologia/ mannermainen ajaeelu -eroeelu osin taustalla, ero liudentumassa; pragma-smi 1. Tietoperustaiset teoriat 2. KuviEelupohjaiset teoriat 3. EsteeXnen kokemus vuorovaikutuksena 4. Uudet suunnat: arjen este-ikka, evolu-ivinen este-ikka Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Miten tutkitaan? Lähestymistapoja 1/3 Tietoperustaiset teoriat è esteexnen arvo muodostuu täysin luonnon kohteen ominaisuuksista läh-en: tavoite olla OBJEKTIIVINEN teoria è norma-ivinen lähestymistapa: mikä on OIKEA tapa arvoeaa ympäristöä è (luonnon)-ede antaa oikeat kategoriat luonnon esteexselle arvoeamiselle è tarvitaan tausta-etoa, joea pystymme YMMÄRTÄMÄÄN ympäristön esteexsen arvon (pohja taiteentutkimuksessa) è pyrkimys pelastaa luonnon arvoeaminen mielivaltaiselta subjek-vismilta è äärimuoto ns. posi-ivinen este-ikka Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Miten tutkitaan? Lähestymistapoja 2/3 KuviEelupohjaiset teoriat èlähenee subjek-ivista èesteexnen arvoeaminen perustuu inhimillisiin kykyihin, esimerkiksi mielikuvitukseen è pyrkimys tasapainoeaa vahvan -etoperustaisia teorioita; esteexsten arvojen irrallisuus eexsistä näiden merkitystä vähäeelemäeä Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Miten tutkitaan? Lähestymistapoja 3/3 EsteeXnen kokemus vuorovaikutuksena Eroon maisemamallista, jossa luontoa tarkastellaan etäältä Arnold Berleant: aesthe3c engagement è osallistuminen, sitoutuminen, vuorovaikutus ympäristön kanssa è ais-en välieämä -eto & kokemus (vrt. Richard Shusterman: somaeste-ikka) è ruumiin kauea muodostuva eleey suhde ympäristöön è visuaalisuuden -lalle moniais-suus Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Miten tutkitaan? Uusia suun-a Arjen este-ikka è arjen määrieeleminen filosofisena ongelmakeneänä, erilaiset arjen ympäristöt, arjen rakenteet è esteexnen hyvinvoinè ihmisen jokapäiväisen ympäristön esteexnen uloeuvuus è arkisen ympäristön kriixnen arvioin-, norma-iviset pyrkimykset Evolu-ivinen este-ikka è evoluu-opsykologiasta sekä kogni-o- ja neuro-eteistä ammentavat lähestymistavat è este-ikan(kin) biologisoituminen/psykologisoituminen è ihminen = homo sapiens Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Antroposeeni Kiistelty termi (Stoermer 1980-l., Crutzen 2000) Holoseenia seuraava geologinen aikakausi, jota määrieää se miten ihminen muueanut Maa-planeeEaa Ihmisen aikakausi ; ihmistoiminta hallitsee monia planeeeamme prosesseja Alkanut tai nopeutunut teollistumisen myötä Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Ympäristötaide (case) Ekologises- ennallistava taide: yhdistää luonnon-eteen sekä taiteen näkökulmaa luonnonympäristöjen ennallistamispyrkimykseen Ecoven3on: ecology+interven-on (Amy Lipton & Sue Spaid 1999) Agnes Denes: Puuvuori (Tree Mountain) Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Tea Mäkipää, Atlan3s, yhteistyössä Halldor Ulfarsson, (2007) Purnu, Orivesi Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Evolu-ivinen este-ikka 1/2 Ihmismieli evoluu-oprosessin tulos (ei yleis-etokone vaan linkkuveitsi ) Adaptaa-o eli sopeuma Maisemapreferenssit Kauneudentaju, luonnonvalinta Mahdollistaa myös eläinten este-ikan Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Evolu-ivinen este-ikka 2/2 Denis Du-on, The Art Ins3nct. Beauty, Pleasure & Human Evolu3on (2009) à taide vaistona 6 universaalia tunnusomaista piirreeä ihmiseste-ikalle: 1. Taito tai virtuositeex 2. Hyötyyn perustumaton 3. Tyyli 4. KriiXsyys 5. JäljiEely 6. Erityishuomio kri-ikkiä: liian monia poikkeuksia, joea olisi pätevä? Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi

Sanna Leh-nen sanna.leh-nen@aalto.fi