OSAVUOSIKATSAUS 2/2010. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

OSAVUOSIKATSAUS 2/2010 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

1 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 2 2. TALOUSKATSAUS... 3 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.2. HSL:N TALOUS JA TOTEUTUMAENNUSTE VUODEN LOPPUUN... 4 2.3. TOIMINTATULOT... 4 2.4. TOIMINTAMENOT... 5 2.5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT... 7 2.6. POISTOT... 7 2.7. INVESTOINNIT... 7 2.8. KUNTAOSUUDET... 8 3. TOIMINTAKATSAUS... 9 3.1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄOSASTO... 9 3.2. JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUOSASTO...10 3.3. LIIKENNEPALVELUT -OSASTO...12 3.4. MATKUSTAJAPALVELUT -OSASTO...13 3.5. VIESTINTÄYKSIKKÖ...15 3.6. TALOUSYKSIKKÖ...16 3.7. HALLINTO...16 LIITTEET LIITE 1 HSL:n tuloslaskelma, ennuste 2010 LIITE 2 HSL:n investoinnit, ennuste 2010 LIITE 3 Tilinpäätösennuste 2010, kunnittain

2 (22) 1. Yhteenveto Toiminta HSL:n toiminnan ensimmäisen puolen vuoden aikana on perustehtävien hoitamisen ohella keskitytty hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. HSL:n strategiaa ja siitä johdettuja toiminnallisia tavoitteita on käsitelty alkuvuoden aikana johtoryhmässä, useissa henkilöstötyöpajoissa sekä hallituksen iltakouluissa ja kokouksissa. Strategisten tavoitteiden tarkentamista ja toiminnallistamista jatketaan osasto- ja ryhmätason tuloskorteiksi vuodelle 2011. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2014) valmistelu etenee suunnitellussa mukaisessa aikataulussa siten, että suunnitelmaehdotusluonnos voidaan lähettää lausunnoille alkusyksystä 2010. Alkuvuonna 2010 valmistui maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäyksen visioselvitys. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Alue käsittää pääkaupunkiseudun kunnat, Kuuma-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset. Helsingin sisäisen bussiliikenteen tarjouskilpailukierros ratkaistiin huhtikuussa. Sopimukset 23 linjalla alkavat vuoden 2011 alussa. Linja-autoliikenteen uusia yhtenäisiä hankintaperiaatteita ja sopimusehtoja valmisteltiin syksyn kilpailukierrosta varten yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen kesäkuussa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Kuntien ja HSL:n välisen infrasopimuksen sekä Suomenlinnan lauttaliikenteen sopimuksen valmistelu jatkuu vielä. LIJ2014-hanke on edennyt suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy 10.11.2010. Järjestelmähankinnan tarjoukset saadaan syyskuussa, minkä jälkeen valmistelua jatketaan neuvottelumenettelyllä. Toteutuksesta vastaava toimittajakonsortio valitaan vuoden 2011 alkupuolella. Selvitystyö kahdeksan kehyskunnan (Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo) liittymisestä HSL:ään on aloitettu. Matkustajainformaatiota kehitettiin muun muassa ottamalla käyttöön Reittioppaan uusi käyttöliittymä. Talous Ennusteen mukaan HSL:n vuoden 2010 toimintatulot ovat yhteensä 482,9 milj. euroa ja alittavat talousarvion 1,7 milj. eurolla (0,3 %). Toimintamenot ovat yhteensä 484,2 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion noin 2,6 milj. eurolla (0,5 %). Poistojen arvioidaan olevan noin 4,7 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 1,1 milj. eurolla. Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 6 milj. euroa. Talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron tappiolliseen tulokseen. Vuoden 2010 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 8,6 milj. euroa (talousarvio 10,1 milj. euroa). Investointimenot alittavat talousarvion 1,5 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 talousarviossa sitovia eriä ovat kuntaosuudet, toimintamenot ja investointimenot. Sitovien erien ylitysesitykset valmistellaan syksyn yhtymäkokoukseen.

3 (22) 2. Talouskatsaus 2.1. Toimintaympäristö Alkuvuoden aikana tuotanto Helsingin seudulla on kääntynyt laman jälkeen selvään nousuun. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi vajaat kaksi prosenttia edellisvuodesta kuluvan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Viime vuosina tuotannon vaihtelut Helsingin seudulla ovat olleet rajumpia kuin koko maassa. Kuluvan vuoden alussa kasvu käynnistyi Helsingin seudulla vahvempana kuin koko maassa, mutta toisen neljänneksen ennakkoarvioissa seutu jää koko maasta jälkeen. Kasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisella kasvu-uralla vuoden loppuun. EK:n tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva on parantunut kevään ja kesän aikana. Vaikka lähtötaso olikin huomattavan matala, suhdanteiden kuvataan nyt kohentuneen jo lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritykset ennakoivat suhdanteiden paranevan loppuvuoden aikana. Helsingin seudulla työttömiä oli tilastokeskuksen mukaan huhti - kesäkuussa 55 800 henkilöä, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrän kasvu hiipui Helsingin seudulla. Aiemmin heidän lukumääränsä on kasvanut noin kuudella prosentilla, kun huhti - kesäkuussa nousua oli enää 2,5 %. Työllinen työvoima kasvoi Helsingin seudulla eniten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja kaupan alalla. Helsingin seudun työttömyysaste oli huhti - kesäkuussa 7,3 %, kun koko maassa se oli 9,6 %. Nuorisotyöttömyys laski hieman, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Helsingin seudulla asui kesäkuun lopussa 1,3 milj. asukasta ennakkotietojen mukaan. Seudun väestö kasvoi huhti kesäkuussa 3 610 henkilöllä. Muutos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin samana ajankohtana. Väestömäärän kasvusta puolet on peräisin muuttoliikkeestä. Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus

4 (22) 2.2. HSL:n talous ja toteutumaennuste vuoden loppuun Toteutumaennusteet lipputulojen ja operointikustannusten osalta perustuvat elokuun heinäkuun toteutumatietoihin. Muilta osin on käytetty heinäkuun toteutumatietoja. Sitovia eriä HSL:n talousarviossa ovat toimintamenot, investointimenot ja kuntaosuudet. Sitovien erien ylityksistä päättää yhtymäkokous. Sitovat määrärahat 1 000 TA 2010 Ennuste 2010 Toteutunut 30.6.2010 Tot. % Tot./TA Kuntaosuudet 1) 229 659 229 659 114 830 50,0 % Toimintamenot 481 556 484 187 234 516 48,7 % Investointimenot 2) 10 128 8 633 2 326 23,0 % 1) Tilinpäätösennuste v. 2010 kunnittain s. 22. 2) HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan lisäksi HKL:ltä ja YTV:ltä siirtyneen omaisuuden arvo, yht. 21,4 milj. euroa. 2.3. Toimintatulot Toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 482,9 milj. euroa, 1,7 milj. euroa (0,3 %) talousarviota vähemmän. Toimintatuloista 49,7 % on lipputuloja, 47,8 % jäsenkuntien maksuosuuksia ja 2,5 % muita tuloeriä. Lipputulot Vuonna 2009 joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vajaalla prosentilla edellisvuodesta. Talousarviossa 2010 arvioitiin lipunmyynnin kasvavan noin prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Metro-, raitio- ja bussiliikenteessä tehtyjen matkojen määrä kasvoi vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla noin kahdella miljoonalla matkalla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrä vastaa noin 1,5 %:n kasvua. Junaliikenteen matkustajamäärän kehityksestä ei ole tietoja saatavilla. Seutulippujen ja lähiseutu 2-lippujen keskimääräisiä hintoja korotettiin vuodenvaihteessa 3,1 % ja lähiseutu 3-lippujen 4,3 %. Helsingin sisäisten lippujen hintoja korotettiin 2,9 %. Espoon, Keravan ja kirkkonummen sisäisten lippujen hintoja korotettiin 2,4 % ja Vantaan sisäisten lippujen hintoja 2,2 %.

5 (22) Lipputulojen yhteensä arvioidaan olevan 239,8 milj. eli lähes talousarvion mukaiset. Lipputulot lippuryhmittäin tarkasteltuna (1 000 ): Toteutunut 31.8. Ennuste 12/2010 TA 2010 Ero, eur Ero % TA/enn. Seutuliikenne 59 583 91 527 91 839-312 - 0,4 Lähiseutu 2 883 1 430 1 399 31 2,2 Lähiseutu 3 4 215 6 691 6 375 316 5,0 Helsingin sisäiset liput 77 045 117 100 118 457-1 357-1,2 Espoon sisäiset liput 8 083 12 692 12 343 349 2, 8 Kauniaisten sisäiset liput 55 84 79 5 6,3 Vantaan sisäiset liput 6 118 9 586 9 219 367 4,0 Keravan sisäiset liput 170 270 220 50 22,7 Kirkkonummen sis. liput 259 395 292 103 35,1 Yhteensä 156 411 239 775 240 223-448 - 0,2 Tarkastusmaksutuottojen arvioidaan jäävän noin 3,0 milj. euroon arvioidun 4,0 milj. euron sijaan. Viime vuoden lopun vesivahinko Rautatientorin metroasemalla sulki matkalipuntarkastajien tilat, tuhosi tarkastuslaitteita ja esti tehokkaan tarkastustoiminnan useiden kuukausien ajaksi. Tarkastusyksikkö muuttaa uusiin tiloihin päärautatieasemalta syyskuun alussa. Muut suurimmat tuloerät ovat valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,1 milj. euroa, vuokratuotot liikennöitsijöiltä matkakorttilaitteista ja taukotiloista, 1,7 milj. euroa sekä VR:n maksama korvaus tarkastustoiminnasta, 1,0 milj. euroa. 2.4. Toimintamenot Toimintamenoja arvioidaan kertyvän yhteensä 484,2 milj. euroa, mikä ylittäisi talousarvion noin 2,6 milj. eurolla (0,5 %). Toimintamenojen kokonaismäärä on talousarvion sitova erä, jota voidaan korottaa vain yhtymäkokouksen päätöksellä. Ylitysesitys valmistellaan syksyn yhtymäkokoukseen. HSL:n menoista 464,5 milj. euroa (95,9 %) on palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 387,8 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 2,0 milj. eurolla (0,5 %). Operointikustannukset Arvio bussiliikenteen operointikustannuksista perustuu hyväksytyn liikennöintisuunnitelman suoritetietoihin ja elokuun toteutumatietoihin. Bussiliikenteen kustannustason arvioitiin nousevan talousarviossa 3,6 % vuonna 2010. Ennusteessa 2010 kustannustason nousuarvio on 3,5 %. Bussiliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 252,5 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 4,3 milj. eurolla. Ylityksestä 3,2 milj. euroa kohdistuu Helsingin sisäisiin linjoihin, 0,3 milj. euroa Espoon ja Kauniaisten sisäisiin linjoihin, 0,1 milj. euroa Vantaan sisäisiin linjoihin, 0,1 milj. euroa Keravan seutulinjoihin, 0,5 milj. euroa Kirkkonummen U-linjoihin ja 0,1 milj. euroa PKS-U-linjoihin. Helsingin sisäisten linjojen kustannusten merkittävää ylitystä selittää paitsi talousarviossa liian pieneksi arvioitu suoritemäärä ja alhainen kustannustaso myös metro- ja raitioliikenteen katkoja

6 (22) korvaava bussiliikenne. Ylimääräisiä, budjetoimattomia, bussikuljetuksia joudutaan järjestämään ainakin 0,6 milj. eurolla. Erityisesti Kulosaaren metroaseman pitkittyvä sulkeminen aiheuttaa lisäkuluja. HSL/VR-sopimuksen mukaisen junaliikenteen kustannusarvio perustuu ennakkotilauksessa vahvistettuihin suoritteisiin. Alkuvuoden poikkeukselliset häiriöt junaliikenteessä, joiden takia junia jäi paljon ajamatta, vähensivät suoritteita ja johtivat myös sanktioihin. Kustannuksia alentaa myös vuoden 2010 alusta voimaan tullut HSL/VR-sopimuksen lipunmyyntikorvausta koskeva muutos. HSL/VR-sopimuksen mukaisten junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 55,9 milj. euroa eli noin 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen osalta kustannukset kasvavat noin 0,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Kustannukset kasvavat lisääntyneen matkustuksen myötä ja niiden arvioidaan olevan noin 6,4 milj. euroa Metro-, ja raitiovaunusopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 23,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 0,8 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 45,3 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Operointikustannukset liikennemuodoittain (1 000 ): Toteutunut 31.8. Ennuste 12/2010 TA 2010 Ero, eur Ero % TA/enn. Bussiliikenne 161 862 252 516 248 202-4 314-1,7 Junaliikenne 39 829 62 297 63 611 1 314 2,1 Metroliikenne 14 873 23 900 24 675 775 3,1 Raitioliikenne 29 269 45 300 45 518 218 0,5 Lauttaliikenne 2 541 3 812 3 812 - - Yhteensä 248 374 387 825 385 818-2 007-0,5 Infrakustannukset Joukkoliikenteen infran käyttökorvaukset ovat ennusteessa talousarvion mukaiset 55,8 milj. euroa, ja ne sisältävät vain Helsingin infrakustannukset. Neuvottelut infrasopimuksesta HSL:n ja kuntien välillä ovat vielä kesken eikä arvioita muiden kuntien kuin Helsingin infrakustannuksista ole vielä saatu. Muut kustannukset Muiden kuin operointi- ja infrapalvelujen ostot ovat yhteensä 20,9 milj. euroa ja niissä saataneen säästöjä yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Suurimpia eriä ovat lipunmyyntipalkkiot, 5,1 milj. euroa, It-palvelut 5,2 milj. euroa, asiantuntijapalvelut 4,0 milj. euroa, painatukset 1,3 milj. euroa, ilmoitukset ja mainonta 0,7 milj. euroa ja posti- ja telepalvelut 0,7 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat ennusteen mukaan yhteensä 15,3 milj. euroa ja ne ylittävät talousarvion 0,5 milj. eurolla. HSL:n aloittaessa 1.1.2010 oli 293 vakituista henkilöä ja 41 määräaikaista henkilöä eli yhteensä 334 henkilöä. Kesäkuussa HSL:n palveluksessa oli 308 vakituista henkilöä ja 36 määräaikaista henkilöä eli yhteensä 344 henkilöä. Vuokrakulut ovat yhteensä 2,4 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 0,3 milj. eurolla. Vuokrakustannukset ylittyvät HKL:n laskuttamien Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa olevien asiakaspalvelupisteiden liiketilojen vuokramenojen kasvettua talousarvioon varatusta

7 (22) summasta sekä HKL:n laskuttamasta metroasemien infotaulujen vuokrasta, jota ei oltu talousarviossa huomioitu. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset ovat 1,2 milj. euroa ja niissä ylitystä talousarvioon verrattuna on 0,3 milj. euroa. Aloittavan organisaation tarvikehankintoihin, kuten matkakorttien korttikoteloiden uusimiseen sekä muihin toimisto- ja atk-tarvikkeisiin, ei ollut talousarviossa riittävää varausta. 2.5. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa investointimenoihin arvioitiin tarvittavan 10 milj. euroa. Vähäisten kassavarojen vuoksi varauduttiin myös 20 milj. euron lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ) investointien viivästyttyä pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana tarvitse nostaa, ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Vuosikate on ennusteen mukaan -1,3 milj. euroa (talousarvio 2,3 milj. euroa). 2.6. Poistot Poistot vuonna 2010 ovat yhteensä noin 4,7 milj. euroa ja ylittävät talousarvion noin 1,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu HKL:ltä HSL:lle siirtyneen omaisuuden arvioimisesta käypään arvoon kirjanpitoarvon sijaan. Tähän ei talousarviossa oltu varauduttu. Poistot sisältyvät kuntaosuuksien perusteena oleviin HSL:n yleiskustannuksiin, jotka ylittyvät vastaavasti. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on ennusteen mukaan 6,0 milj. euroa. Talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Talousarvion alijäämä on katettu YTV:ltä HSL:lle omana pääomana siirtyneellä vuoden 2009 YTV-liikenteen ylijäämällä, jonka kokonaismäärä HSL:n avaavassa taseessa on 6,7 milj. euroa. 2.7. Investoinnit Vuoden 2010 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 8,6 milj. euroa (talousarvio 10,1 milj. euroa). Investointimenot alittavat talousarvion 1,5 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista, mm. talousarvioon budjetoitu lipunmyyntiautomaattien uusiminen on siirretty tulevaisuuteen LIJ2014 hankkeen yhteydessä toteutettavaksi. Lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan v. 2010 HKL:stä ja YTV:stä siirtyvän omaisuuden arvo, jonka arvioidaan olevan yhteensä noin 21,4 milj. euroa. HKL:n ja HSL:n välinen pöytäkirja luovutuskorvauksen tarkistamisesta allekirjoitetaan syksyllä. Siirtyvä omaisuus vaikuttaa kuntaosuuksiin vuosittain kirjattavien poistojen kautta. Taulukko investointimenojen toteutumisesta on s. 20-21.

8 (22) 2.8. Kuntaosuudet Kunnat maksavat kuntaosuuksia siltä osin kuin lipputulot ja muut tuotot eivät riitä kattamaan HSL:n kustannuksia. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja joukkoliikenneinfran kuntaosuuksista. Kuntaosuudet päätetään talousarviossa sitovina. HSL:n tilinpäätöksen osoittama kuntakohtainen yli/alijäämä otetaan huomioon talousarviovuotta seuraavien kolmen vuoden talousarvioissa kuntaosuuksien vähennyksenä tai lisäyksinä. Kuntaosuuksien muuttamisesta päättää yhtymäkokous. Kuntaosuuksien kokonaismäärä talousarviossa on 229,7 milj. euroa. Ennusteen mukaan operointikustannuksiin kohdistuvat nettomenot ylittyvät 2,0 milj. eurolla ja yleiskustannuksiin kohdistuvat nettomenot 2,3 milj. eurolla. Infrakustannusten kuntaosuuksien on arvioitu toteutuvan talousarvion mukaisina. Neuvottelut infrasopimuksista HSL:n ja kuntien välillä ovat vielä kesken. Taulukot ennusteen mukaisista tuloista, menoista ja kuntaosuuksista ovat sivulla 22.

9 (22) 3. Toimintakatsaus 3.1. Liikennejärjestelmäosasto Liikennejärjestelmäosasto huolehtii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maankäytön suunnitteluun vaikuttamiseen liittyvistä tehtävistä sekä liikennetutkimuksista ja - ennusteista. HLJ 2011 valmistelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelua jatkettiin YTV:n hallituksen 13.6.2008 hyväksymän puiteohjelman pohjalta. HLJ 2011 valmistellaan koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Suunnitelmassa käsitellään koko työssäkäyntialueen liikkumista Helsingin seudun kannalta, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa ja määritellään liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat. Liikennejärjestelmäluonnos valmistuu syksyllä 2010 lausuntoja ja kannanottoja varten. Liikennejärjestelmäpäätös tehdään vuoden 2011 alussa. HLJ 2011 ohjelmoinnissa on suunnitelman valmistelulle valittu sisällölliset painopisteet osatehtävineen ja selvityksineen, joiden pohjalta HLJ 2011 -luonnos valmistellaan. Suunnitelmakauden aikana valmistuivat seuraavat osaselvitykset: Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (MARA), Liikkumisen ohjaus ja liikenteen hallinta, Jalankulku ja pyöräily, Pysäköintipolitiikka ja Tavaraliikenneselvitys. Lisäksi käynnistettiin seuraavat alkusyksystä 2010 valmistuvat osaselvitykset: Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys, Joukkoliikennestrategia ja Metron pohjoishaaran tarveselvitys (Pasila Lentoasema Hyrylä). HLJ 2011:n kehittämisstrategiatyö käynnistettiin skenaariotarkasteluilla, joiden tavoitteena on osoittaa liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -toimia tulevaisuuden eri vaiheissa ja skenaarioissa sekä muodostaa hahmotelma liikennejärjestelmän kehittämispoluksi. HLJ-suunnitelman vaikutuksia arvioidaan SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Vaikutustietoa on tuotettu koko HLJ:n valmistelun ajan ja työ päättyy HLJ-luonnoksen arviointiin syksyllä. Sidosryhmille ja kansalaisille suunnattujen teemapajojen toteuttamista jatkettiin keväällä. Virkamiehille ja poliitikoille suunnattu HLJ-seminaari pidettiin toukokuussa. Lisäksi järjestettiin lukuisia virkamiehille suunnattuja HLJ-osaselvityksiin liittyviä työpajoja. Liityntäpysäköinnin edistäminen Laadittiin liityntäpysäköinnin suunnitteluohje, joka sisältää liityntäpysäköinnin kysynnän arviointimenetelmiä, ohjeistuksen liityntäpysäköintipaikan mitoituksesta ja varustelusta sekä karkeita arvioita liityntäpysäköintipaikkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Liityntäpysäköinti-informaation kehittämissuunnitelma valmistui. Siinä käsiteltiin sekä perinteistä kiinteää opastusta että internetiin ja mobiililaitteisiin perustuvia opastusmenetelmiä. Suunnitelma sisältää toteuttamisohjelman kustannusarvioineen ja toteuttamisvastuineen. Osallistuttiin Liikenneviraston johdolla valmisteltuun Helsingin työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin toimintastrategian ja toteuttamissuunnitelman laatimistyöhön. Toimintastrategiaehdotus sisältää keskeiset yhteistoimintaperiaatteet uusien liityntäpysäköintikohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä toteuttamisen vastuunjaosta.

10 (22) Liikennetutkimus ja liikenne-ennustemallit Laajan liikennetutkimuksen eli LITU 2008 aineistojen avulla muodostetut liikenne-ennustemallit saatiin valmiiksi ja ne otettiin käyttöön. Ennustemalleja käytetään HLJ-työssä eri skenaarioiden liikennetilanteen kuvaamiseen ja ne ovat siten olennaisessa roolissa HLJ-luonnoksen valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Niitä käytetään apuna myös liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja herkkyystarkasteluissa. Laajan liikennetutkimuksen LITU 2008 henkilöhaastattelututkimuksen pohjalta valmistui raportti: Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008. Henkilöhaastattelututkimuksen analysointiin tarkoitettu nettityökalu saatiin käyttöön. Käynnistettiin liikenne-ennustemallien jatkokehitystöinä yksilömallityö ja ruutumallityö. Tehtiin seudun bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus keväällä 2010. Julia-hankkeessa julkaistiin Reittioppaaseen liittyvä hiilidioksidilaskuri. Valmisteltiin tyyppihenkilölaskuria, joka kuvaa Henkilöhaastattelututkimuksen aineiston avulla erilaisten henkilöiden tekemien liikenteellisten valintojen seurauksia päästöinä. Osallistuttiin kehityshankkeisiin Kulkutavan päättelyalgoritmit GPS-aineistosta ja EMMEn käyttö joukkoliikennesuunnittelussa sekä kehitettiin matka-aikojen seurantatutkimuksen menetelmää yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa. 3.2. Joukkoliikenteen suunnitteluosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto huolehtii joukkoliikenteen kehittämiseen, linjasto- ja aikataulusuunnitteluun sekä operatiiviseen tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto laatii suunnitelmia ja selvityksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Linjasto- ja aikataulusuunnittelu Raportointijaksolla linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmä on yhtenäistänyt suunnittelukäytäntöjä. Merkittävin ratkaisu koskee aikataulusuunnittelussa käytettävää ohjelmistoa, jonka valintaa on valmisteltu yli vuoden ajan. Aikataulusuunnitteluohjelmistoksi valittiin kanadalainen HASTUS, joka on käytössä sadoissa joukkoliikenneorganisaatioissa maailmalla ja joka tarjoaa parhaat edellytykset suunnitella laadukasta ja kustannustehokasta joukkoliikennettä koko laajenevalla HSL-alueella kattaen kaikki joukkoliikenteen muodot. Ohjelmiston käyttökoulutukseen ja perehdytykseen tullaan varaamaan runsaasti resursseja syksyllä 2010 ja vuonna 2011. Aikataulusuunnitteluohjelmiston valinnan ohella on selvitetty eri vaihtoehtoja linjastosuunnittelun avuksi kehitettävän työkalun osalta. Linjastosuunnittelutyökalun pilotoinnista päätettäneen syksyn 2010 aikana. Keväällä käynnistettiin koko HSL-alueen kattavan joukkoliikenteen suunnitteluohjeen valmistelutyö, Kirkkonummen linjastosuunnitelma 2013-2017 projekti sekä raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman laatiminen. Syksyllä 2010 käynnistetään vielä ainakin HSL-alueen poikittaislinjaston suunnitelma sekä joukkoliikenteen linjastohierarkiaa käsittelevä runkolinjaselvitys. Kehittämisryhmä Kehittämisryhmän vastuualueeseen kuuluu laaja kirjo joukkoliikennettä ja kestäviä liikkumistottumuksia edistäviä tehtäviä ja projekteja. Raportointijaksolla on osallistuttu mm. Länsimetron ja metron automatisoinnin suunnitteluun, metron pohjoishaaran selvitystyöhön, kulttuuriraitiovaunun valmisteluun sekä johdettu johdinautoliikenteen

11 (22) hankesuunnitelmatasoisen selvityksen valmistelua. Lisäksi ryhmä on osallistunut mm. Tikkurilan aseman ja siihen liittyvän uuden bussiterminaalin suunnitteluun, korkeatasoisten bussi- ja raitiovaunupysäkkien esiselvitykseen, Kalasataman metrokorttelin suunnittelu- ja rakennusurakan neuvottelumenettelyyn sekä tutkinut Ruoholahden metroasemalta Salmisaareen ulottuvan rahtitunnelin muuttamisesta metron jalankulkuyhteydeksi Salmisaareen. Helsingin joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma otettiin heti vuoden alussa jalkautettavaksi yhdessä HSL:n liikennepalveluosaston ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Lisäksi on valmisteltu vastaavan selvityksen käynnistämistä myös Espoossa ja Vantaalla, joista Espoon osuus on tarkoitus käynnistää tulevana talvena. Matkatakuun valmistelu on ollut erittäin merkittävä erillisprojekti. Esiselvitystä jatkanut valmistelutyö vietiin konseptin suunnittelun ja kustannusarvion osalta yksityiskohtaiselle tasolle niin, että HSL:n hallitus voi tehdä päätöksen vielä syksyn 2010 aikana matkatakuun mahdollisesta käyttöönotosta. Vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla kehittämisryhmässä keskitytään toimintamallien viimeistelyyn, tehokkaan yritysyhteistyö- ja liikkumisen ohjaus -konseptin luomiseen, käynnissä olevien infrastruktuurihankkeiden edistämiseen sekä erityisesti joukkoliikenteen luotettavuutta ja käytettävyyttä parantavien kehittämishankkeiden käynnistämiseen (esim. keskeisten liikenneterminaalien yhtenäisen viitoitus- ja opastusjärjestelmän suunnittelu). Lisäksi syyskuussa aloitetaan vuoden 2011 loppuun kestävä automaattisen bussikaistojen kameravalvonnan pilotti yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, linja-autoliiton ja taksiliiton kanssa. HSL:n kehittämisryhmän vastuualueeseen kuuluu uutena tärkeänä tehtävänä liikkumisen ohjaus ja sen koordinointi. Liikkumisen ohjausta tehdään erityisesti yritysyhteistyön muodossa ulkopuolisten yritysten kanssa. Operatiivinen tutkimus Operatiivinen tutkimus ryhmä vastaa joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä operatiivisista tutkimuksista sekä automaattisista ja manuaalisista matkustajalaskennoista HSL:n eri liikennemuodoissa. Keväällä 2010 ryhmä on vastannut Helsingin sisäisestä joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksesta ja vuodesta 2011 alkaen ryhmä vastaa koko HSL-alueen tutkimuksesta. Ryhmä on myös osallistunut myös kansainväliseen BEST-tutkimukseen, jonka puheenjohtajuus vuosiksi 2011-2012 siirtyy HSL:lle. Raportointijaksolla tehtyjä erillistutkimuksia ovat olleet tutkimus junissa kokeiltavasta polkupyörien maksuttomasta kuljettamisesta, Helsingin sisäistä linjaa 42 koskeva tutkimus sekä Jokeri-linjan hybridibussikokeilua koskeva tutkimus. Loppuvuonna 2010 operatiivinen tutkimus ryhmä valmistelee, suunnittelee ja kilpailuttaa koko HSL alueen kaikkien joukkoliikennemuotojen asiakastyytyväisyystutkimuksen vuosille 2011-2012 sekä osallistuu merkittävällä panoksella asiakastyytyväisyystutkimusten tietokannan (ASTYKANTA) ja palauteanalyysityökalun (PATE) kehittämiseen ja valmisteluun. Lisäksi ryhmä tutkii mm. kokemuksia junissa kokeiltavasta polkupyörien maksuttomasta kuljettamisesta (osa 2), joukkoliikennekaistojen luvatonta käyttöä (osa 2), vuodenaikavaihtelujen merkitystä joukkoliikenteen käyttöön sekä linja-autonkuljettajien mielipiteitä HSL:n toiminnasta. Ryhmä selvittää myös Helmi-liikennevaloetuuksien toteutuneita vaikutuksia Helsingin sisäisillä linjoilla 57, 69, 70T, 72, 78 sekä seutulinjalla 506.

12 (22) 3.3. Liikennepalvelut -osasto Liikennepalvelut -osasto huolehtii kuntayhtymän toimialueen joukkoliikennepalveluiden hankintaan, liikennepalveluiden laadun valvontaan, poikkeustilanteiden hallintaan, lisä- ja poikkeusliikenteen sekä lyhyen aikavälin infran suunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja kehittämisestä. Infra/laadunvalvonta Joukkoliikenteen kentällä toteutettavan laadunseurannan perusteita on muutettu HSL:n liikenteen laajuutta vastaaviksi. Joukkoliikenteen siisteyden ja palvelutason kenttäseurannalla saatuja mittaustuloksia raportoidaan viikoittain liikennöitsijöille ja puolivuosittain julkaistaan HSL:n julkaisuna joukkoliikenteen laaturaportti. Vakaviin laatupoikkeamiin tai turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan välittömästi. Alkuvuoden lukuisista liikennehäiriöistä on selvitty tavoitteiden mukaisesti. Häiriöpäivystäjien häiriönhallinnan osaaminen on kehittynyt todellisten tilanteiden hoitamisen myötä. HSL:n häiriöhallintaa kehitetään käytännön kokemusten perusteella yhdessä liikennöitsijöiden ja viranomaisten kanssa. Hankinta Hankintaryhmä on järjestäytynyt siten, että suunnittelijoilla on vastuu tietyn liikennealueen tai liikennemuodon sopimuksista sekä henkilökohtainen erityisasiantuntemukseen perustuva kehittämiskohde. Hankinta tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti osaston sisällä ja joukkoliikenteen suunnittelun kanssa. Säännöllinen yhteydenpito liikennöitsijöiden kanssa on käynnistetty sekä johto- että operatiivisella tasolla. Helsingin sisäisen bussiliikenteen tarjouskilpailukierros ratkaistiin huhtikuussa. Sopimukset 23 linjalla alkavat vuoden 2011 alussa, jolloin liikenteeseen tulee 59 uutta bussia, jotka ovat vähäpäästöisiä ja ilmastoinnilla varustettuja. Liikenteen hintataso nousi sopimuksissa keskimäärin 7,2 %. Linja-autoliikenteen uusia yhtenäisiä hankintaperiaatteita ja sopimusehtoja valmisteltiin syksyn kilpailukierrosta varten yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena asiana CO2-päästöt, melun ja haitallisten päästöjen pisteytys on tarkentunut ja sen painoarvoa on kasvatettu. Lisäksi kalustovaatimuksilla edistetään liikenteen hoitoa, matkustusmukavuutta ja turvallisuutta parantavaa bussien mitoitusta ja varustelua. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen kesäkuussa. Voimassa olleisiin HKL:n sisäisiin sopimuksiin verrattuna uusissa sopimuksissa on tarkennettu korvausperusteita, liikenteen laadun seurantaa ja yhteistyötä tilaajan kanssa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa määräaikaisina vuoteen 2024 saakka. Metroliikenteen sopimus kattaa Länsimetron ja nykyisen metrolinjan mahdolliset laajennukset; kustannusperusteet päivitetään metron automatisoinnin ja Länsimetron aloituksen yhteydessä. Raitioliikenteen sopimus kattaa nykyisen raitioverkon laajennukset Helsingissä, mutta raide- Jokerista tehdään erillinen päätös. Suomenlinnan lauttaliikenteen sopimuksen valmistelu jatkuu vielä. HSL:n ja jäsenkuntien välisten infrasopimusten valmistelua on jatkettu. Valmistelun tavoitteellisena aikatauluna on saada infrasopimukset hyväksytyiksi jäsenkunnissa kuluvan aikana.

13 (22) Uusien Sm5-junien sarjatuotanto on käynnistynyt, ensimmäinen tuotantosarjan juna (kaikkiaan kolmas uusi juna) tulee liikenteeseen joulukuussa 2010. 3.4. Matkustajapalvelut -osasto Matkustajapalvelut -osasto huolehtii matkalippu- ja informaatiojärjestelmistä, asiakaspalveluista ja matkalippujen tarkastuksesta. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Matkakorttijärjestelmä uusitaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. LIJ2014-hankkeen rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014). Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen 23.3.2010 päättämien linjausten mukaisesti. Jatkotyö TLJ2014: Vyöhykkeet ja lippujen hintasuhteet käynnistyi elokuussa 2010. Lisäksi on käynnissä selvitys matkalippujen myynnistä liikennevälineissä. Molemmat selvitykset valmistuvat syksyllä. LIJ2014-hanke on edennyt suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy 10.11.2010. Järjestelmähankinnan tarjoukset saadaan syyskuussa, minkä jälkeen valmistelua jatketaan neuvottelumenettelyllä. Toteutuksesta vastaava toimittajakonsortio valitaan vuoden 2011 alkupuolella. HSL ja kehyskunnat tekevät yhdessä selvitystä HSL:ään liittymisen vaikutuksista kuntien päätöksenteon pohjaksi. Selvitys valmistuu syksyllä. Huom. Tämä kohta sopisi ehkä jonnekin muualle, koska kyseessä on HSL:n laajenemiseen liittyvä asia.. Taksa- ja lippujärjestelmään tehtiin vuoden alusta kaksi muutosta. Alennuslippuun oikeutetut voivat nykyisin ostaa alennuksella myös toisen kunnan sisäisiä lippuja. Ulkomaisille vaihtooppilaille annettiin oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti. Lähijunissa käynnistettiin vuoden loppuun kestävä kokeilu, jossa HSL:n lipulla matkustava saa kuljettaa polkupyörää maksutta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kokeilun vaikutuksia tutkittiin keväällä ja tutkimus uusitaan syksyllä (JSO/operatiiviset tutkimukset -ryhmä). HSL ja VR solmivat sopimuksen HSL-lippujen myynnistä VR:n asemilla ja automaateissa vuosina 2011 2017. Sopimuksen myötä HSL saa käyttöönsä VR:n laajenevan lipunmyyntiautomaattiverkoston. Maaliskuussa HSL:n lippuautomaatit joutuivat murtosarjan kohteeksi. Setelien käyttö poistettiin toistaiseksi lähes kaikista automaateista. Murtosuojausta on parannettu, mutta setelien käyttöä ei ole toistaiseksi palautettu. HSL:n ja Enfo Oyj:n välinen matkakorttijärjestelmän palvelusopimus uusittiin keväällä 2010. Uusi sopimus on voimassa 31.12.2014 asti. Nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä kehitettiin. Reittioppaan uudistettu käyttöliittymä otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. ja oppaaseen lisättiin hiilidioksidilaskuri. Kevyen liikenteen reittioppaaseen lisättiin myös energian käyttöä mittaava suklaalaskuri ja reitin vaativuutta kuvaava reittiprofiili (korkeuserot). Seuraavaksi Reittioppaaseen lisätään säätiedot. Liikenteeseen.fi palvelu lopetettiin ja sen sisältöä siirrettiin hsl.fi -sivustolle.

14 (22) Helmi- ja Mono-järjestelmien laajentamista jatkettiin. Helmi-järjestelmään laajenee tänä vuonna noin 10 Helsingin sisäiselle linjalle sekä seutulinjalle 506 (Tiedelinja). Järjestelmän myötä linjoille saadaan liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisälle, osalle pysäkkejä sekä internettiin. Mono- järjestelmässä tiedot ajamattomista lähdöistä sekä poikkeusliikennetiedotteet välittyvät nyt automaattisesti kaikille näytöille. Näyttötauluja lisättiin ja tänä vuonna näyttötauluja tulee myös Keravan ja Kirkkonummen asemille. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa, liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi 1.1. 30.6.10 välisenä aikana noin 116 500 asiakasta ja Itäkeskuksessa noin 30 000 asiakasta. Kesäkuussa aloitettiin lippujen jälleenmyyjien myyntivaltuuden latauspalvelu, jota aiemmin hoidettiin vain HSL:n Yritysmyynnissä. Tilapäisiä palvelupisteitä järjestettiin kesällä Kauppatorille Suomenlinnan lipunmyyntiin ja syksyllä opiskelijoiden matkakorttien päivitystä varten Helsingin yliopistolle, Aalto-yliopiston Otaniemen toimipisteeseen sekä Metropolia ammattikorkeakouluun. Liikenneinfokeskus antoi puhelimitse matkakortti-, tariffi-, reitti- ja aikatauluneuvontaa sekä poikkeusinfoa, teki kutsuliikennevarauksia (HKL:n Jouko-kaupunginosalinjat) ja vastaanotti puhelimitse asiakaspalautteita. Tarkastelujaksolla 1.1 30.6.10 keskuksessa vastattiin yhteensä noin 50 000 puheluun. Tarkastelujaksolla 1.1. 30.6.10 saatiin yhteensä noin 14 700 asiakaspalautetta. Palautteiden hyödyntäminen on ollut puutteellista raportointiongelmien vuoksi, mutta raportointi pyritään saamaan kuntoon syksyn aikana. Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metroraitiovaunu-, juna- ja vesiliikenteessä). Lisäksi VR ostaa HSL:ltä VR-lähiliikenteen ja koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Toimintakaudella tammi-kesäkuun aikana tarkastettiin yhteensä 1 352 000 matkustajan liput, kun viime vuonna vastaavana aikana tarkastettiin 1 462 500 matkustajaa. Liputta matkusti keskimäärin 3,2 % matkustajista (viime vuonna 3,1 %). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä (4,72 %, viime vuonna 4,21 %), metron laiturialueella (3,98 %, viime vuonna 5,28 %), metrossa (3,13 %, viime vuonna 3,44 %) ja raitiovaunuissa (3,03 %, viime vuonna 3,27 %). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin tarkastelujakson aikana noin 1 300 kpl ja keskimääräinen käsittelyaika oli 1,5 kuukautta. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Täydennyskoulutusta jatketaan syksyllä järjestämällä vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. Tarkastusyksikkö muuttaa lokakuun alussa Pasilan asemalta nykyistä sopivampiin toimitiloihin Helsingin päärautatieaseman länsisiipeen.

15 (22) 3.5. Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö hoitaa HSL:n ulkoista tiedottamista ja markkinointia sekä osallistuu sisäisen viestinnän kehittämiseen. Viestinnän tärkeimpänä tehtävänä oli tarkastelujaksolla HSL:n tunnetuksi tekeminen ja myönteisen mielikuvan synnyttäminen uudesta organisaatiosta. Lanseerauskampanja Joukkoliikenne on nyt HSL toteutettiin helmi-maaliskuussa. Tavoitteena oli tehdä HSL tunnetuksi ja esitellä uusi ilme. Tutkimuksen mukaan kampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli maaliskuussa 89% ja huhtikuussa jo 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Asukkaiden HSL:ään liittämät kärkiominaisuudet olivat turvallinen, inhimillinen, ympäristöystävällinen, luotettava, mutkaton ja joustava. Kolme tärkeintä ominaisuutta joukkoliikenteestä puhuttaessa olivat täsmällisyys, hinta ja yhteyksien tiheys. Tiedon jakamiseen ja myönteisen mielikuvan synnyttämiseen pyrittiin myös tiedottamalla ennakoivasti ja ajantasaisesti päätöksistä, toiminnasta ja muutoksista kehittämällä poikkeustiedottamista liikenteen häiriöistä kehittämällä Internet-sivuja ja uudistamalla asiakasmateriaalit. Yhteydenpito mediaan oli tiivistä, erityisesti maaliskuussa joukkoliikenteen lakon aikana. Yhteistyötä lisättiin myös kutsumalla median edustajia HSL:n Juhlaseminaariin helmikuussa ja toimittajatapaamiseen toukokuussa. HSL:n julkisuuskuva oli hyvä. Tammi-kesäkuussa kokonaisjulkisuuden määrä oli 478 juttua. Näistä kielteisiä artikkeleita oli 24 (5%), myönteisiä 10 (2%) ja neutraaleja 444 (93%). Tasoltaan matalia artikkeleita oli 182 (38%), keskeisiä 183 (38%) ja hallitsevia 113 artikkelia (24%). Sisäisen viestinnässä jatkettiin ekstranetin toimittamista henkilökunnalle ja käynnistettiin intranetin rakentaminen. Matkaketju -lehti joukkoliikenteen ammattilaisille tehtiin ensimmäisen kerran kesäkuussa. Lehti ilmestyy jatkossa 3-4 kertaa vuodessa. Varikkoyhteistyötä aloiteltiin vierailemalla kaikilla varikoilla. Taukotuvissa tarjottiin pullakahvit, kerrottiin HSL:stä ja vastattiin kuljettajien kysymyksiin. Lisäksi toteutettiin kampanjat, joissa kerrottii työsuhdematkalipun uusista etuuksista uusien vuorokausilippujen käyttömahdollisuuksista matkakorttien vaihdon etenemisestä ja Reittioppaan päästölaskurista sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittioppaasta HSL:n Juhlaseminaari järjestettiin helmikuussa, Lapsimessuille osallistuttiin huhtikuussa. Kansainvälisen Autottoman päivän järjestämisvastuun siirtyminen Helsingin kaupungilta HSL:lle aiheutti myös runsaasti valmistelutyötä. Lisäksi valmistettiin kesän ja syksyn aikataulukirjat, irtoaikataulut, linjakartat ja muutettiin uuteen ilmeeseen pysäkki-informaatio, julisteet sekä palvelupisteiden ulkoasu. Myös kaikki asiakasesitteet uusittiin.

16 (22) 3.6. Talousyksikkö Talousyksikkö huolehtii toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen ja seurantaan, ulkoiseen laskentaan, sisäiseen laskentaan sekä rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä. Talousyksikön tehtäviä ovat toiminta- ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelman laatiminen, raportointi ja ennusteet, mm. osavuosikatsaukset hallitukselle, johdolle ja konsernijaostoille sekä kuukausiraportointi johdolle ja muille tulosvastuullisille, lipputulo- ja liikennöintikorvausraportointi, kirjanpito tilinpäätöksineen, laskutus ja perintä (ml. lipputulot ja liikennöintikorvaukset), ostolaskujen käsittely, maksuvalmiuden seuranta, rahoituksen suunnittelu ja järjestäminen, automaattien rahanlaskenta ja rahakuljetukset, matkakorttien myynti maksusitoumusasiakkaille, koululaiskorttien teko ja toimitukset Helsingille ja Kirkkonummelle sekä muu laskutettava lipunmyynti, työsuhdelippujen ja työmatkaseteleiden myynti, kertakorttien ja suurtapahtumalippujen myynti ja toimitukset asiakkaille, matkakortin suoraveloitus, myyntivaltuuden lataukset pienille kioskeille sekä matkakortti- ja työsuhdelippuvaraston hoito ja toimitukset varastoista jälleenmyyjille. HSL:n taloushallinnon perustamistehtävät: uusien tilipuitteiden luonti ja raporttien suunnittelu, taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto ja koulutus sekä laskutuksen ja maksuliikenteen käynnistäminen ovat työllistäneet talousyksikköä alkuvuonna. HSL:n taloushenkilöstö vastasi myös YTV:n viimeisen tilinpäätöksen laatimisesta ja tase-erien jakamisesta. Talousyksikkö kokonaisuudessaan pääsi yhteisiin tiloihin, kun pääasiassa maksusitoumus- ja laskutusasiakkaita palveleva sekä lippuvarastoista ja automaattien rahahuollosta vastaava kahdeksanhenkinen yrityspalvelutiimi pääsi muuttamaan Hakaniemestä Pasilaan. Vuoden 2010 tärkeimpänä tehtävänä on yhtenäisten toimintatapojen vakiinnuttaminen ja taloushallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. Keväällä alkaneessa projektissa kuvataan talousprosessien tavoitetila ja tehdään järjestelmämäärittelyt uudelle taloudenohjausjärjestelmälle. Tavoitteena on uusien järjestelmien kilpailuttaminen vuonna vuodenvaihteessa 2010/11 ja uusien järjestelmien käyttöönotto vuoden 2011 aikana. 3.7. Hallinto Hallintoyksikkö vastaa HSL:n hallinnon toimivuudesta. Hallinnon tehtäviin kuuluvat henkilöstöpalvelut, tietohallinto, tietotekninen ympäristö ja tukipalvelut, oikeudelliset palvelut, yleiset hankintapalvelut, asiakirjahallinto ja arkistotoimi / tiedonhallinta (asiakirja- ja asianhallinta, kirjaamopalvelut, arkisto), kokoushallinta, sihteeripalvelut, kuljetuspalvelut, toimitilat sekä muut yleishallinnon tehtävät.

17 (22) Hallintoyksikön tärkeimpiä tehtäviä tarkastelujakson aikana ovat olleet: HSL:n palkkaharmonisointi. Tehtävänkuvaus- ja arviointilomakkeet on laadittu ja hyväksytty otettaviksi käyttöön. Tehtävänkuvaukset koko henkilöstöstä on laadittu ja tehtävien vaativuuden arviointi aloitettu. HSL:n hallinnollisten käytäntöjen luominen. Hallintoyksikössä on laadittu useita ohjeistuksia yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi erityisesti henkilöstöhallinnon alueella. Hankintaohje hyväksyttiin HSL:n hallituksessa maaliskuussa. HSL:n toimistoverkon vakiointiprojektin määrittely ja toteutus. Toimistoverkon työasemat ja sovellukset on kartoitettu, vakioidun ympäristön työasemat ja sovelluspaketointi ympäristöt on kuvattu sekä testattu suunnitelman mukaisesti. Uuden vakioidun Windows 7- työasemaympäristön pilottikäyttö on aloitettu suunnitelman mukaisesti. Projektin lopputuloksena syntyy uusi yhtenäinen työasemaympäristö joka tukee mahdollisimman hyvin HSL:n liiketoimintaa Vakioidun työasemaympäristön pilottikäyttäjille järjestetty koulutusta Windows7 ja Office2007 tuotteista. Järjestetyn pilottikäyttäjien koulutuksen pohjalta voidaan tarvittaessa tarkentaa koko henkilökunnalle tarjottavaa vastaa koulutuskokonaisuutta. Tiedon integrointiin tarkoitetun ETL-välineen Informatican käyttöönotto on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Raportointivälineen BusinessObjects XI tuotteen versiovaihtoon liittyvä tekninen alusta on valmistunut suunnitelman mukaisesti. Ohjelmistolisenssien sopimusehtoja on työstetty ja sopimusehdotus lähetty kesällä päämiehelle kommentoitavaksi.

LIITE 1 18 (22) HSL:N TULOSLASKELMA TA 2010 Ennuste 2010 Muutos Muutos Tot. Tot. % HSL yhteensä Enn./TA Enn./TA eur % 1.1.-30.6. 2010 Tot./TA Toimintatuotot 484 535 681 482 869 961-1 665 720,00-0,3 % 238 747 265 49,3 % Myyntituotot 240 792 000 240 344 000-448 000,00-0,2 % 121 057 463 50,3 % Lipputulot yhteensä 240 223 000 239 775 000-448 000,00-0,2 % 120 771 451 50,3 % Seutuliikenteen lipputulot 3040 91 839 000 91 527 000-312 000,00-0,3 % 46 251 110 50,4 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) 3041 1 399 320 1 430 000 30 680,00 2,2 % 703 603 50,3 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) 3042 6 374 680 6 691 000 316 320,00 5,0 % 3 342 050 52,4 % Helsingin sisäiset lipputulot 3043 118 457 000 117 100 000-1 357 000,00-1,1 % 58 810 618 49,6 % Espoon sisäiset lipputulot 3044 12 343 000 12 692 000 349 000,00 2,8 % 6 378 514 51,7 % Kauniaisten sisäiset lipputulot 3045 79 000 84 000 5 000,00 6,3 % 42 776 54,1 % Vantaan sisäiset lipputulot 3046 9 219 000 9 586 000 367 000,00 4,0 % 4 899 755 53,1 % Keravan sisäiset lipputulot 3047 220 000 270 000 50 000,00 22,7 % 141 234 64,2 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot 3048 292 000 395 000 103 000,00 35,3 % 201 260 68,9 % Arvonlisäverottomat lipputulot 3049 0 0 0,00 0,0 % 530 0,0 % Muut myyntituotot yhteensä 569 000 569 000 0,00 0,0 % 286 012 50,3 % Korttimaksut 3055 569 000 569 000 0,00 0,0 % 286 012 50,3 % Korvaukset kunnilta 229 659 041 230 791 041 1 132 000,00 0,5 % 115 419 453 50,3 % Kuntaosuudet 3110 229 659 041 229 659 041 0,00 0,0 % 114 829 500 50,0 % Muut yhteistoimintakorvaukset 3115 0 1 132 000 1 132 000,00 100,0 % 589 953 100,0 % Muut myyntitulot 1 050 000 950 000-100 000,00-9,5 % 629 130 59,9 % Maksutuotot 4 050 000 3 050 000-1 000 000,00-24,7 % 835 360 20,6 % Tarkastusmaksut 3291 4 050 000 3 050 000-1 000 000,00-24,7 % 835 360 20,6 % Tuet ja avustukset 5 879 000 5 878 500-500,00 0,0 % 112 0,0 % Valtion tuki 3305 5 786 000 5 798 500 12 500,00 0,2 % 0 0,0 % Muut tuet ja avustukset 3330 93 000 80 000-13 000,00-14,0 % 112 0,1 % Vuokratuotot 1 763 420 1 674 140-89 280,00-5,1 % 702 366 39,8 % Muut toimintatuotot 1 342 220 182 280-1 159 940,00-86,4 % 103 381 7,7 % Toimintakulut -481 556 253-484 186 914-2 630 661,00 0,5 % -234 515 970 48,7 % Henkilöstökulut -14 730 709-15 259 824-529 115,00 3,6 % -7 085 933 48,1 % Palvelujen ostot -463 083 417-464 523 503-1 440 086,00 0,3 % -225 510 921 48,7 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä -385 818 000-387 825 000-2 007 000,00 0,5 % -188 251 121 48,8 % Bussiliikenteen operointikustannukset 4300-248 202 000-252 516 000-4 314 000,00 1,7 % -122 719 442 49,4 % Junaliikenteen operointikustannukset 4301-63 611 000-62 297 000 1 314 000,00-2,1 % -29 640 694 46,6 % Metroliikenteen operointikustannukset 4302-24 675 000-23 900 000 775 000,00-3,1 % -11 790 211 47,8 % Raitioliikenteen operointikustannukset 4303-45 518 000-45 300 000 218 000,00-0,5 % -22 194 775 48,8 % Lauttaliikenteen operointikustannukset 4304-3 812 000-3 812 000 0,00 0,0 % -1 906 000 50,0 % Infrapalvelut yhteensä -55 844 393-55 844 393 0,00 0,0 % -27 922 194 50,0 % Bussiliikenteen infrapalvelut 4330-336 000-336 000 0,00 0,0 % -168 000 50,0 % Junaliikenteen infrapalvelut 4331-540 969-540 969 0,00 0,0 % -270 486 50,0 % Metroliikenteen infrapalvelut 4332-38 292 327-38 292 327 0,00 0,0 % -19 146 162 50,0 % Raitioliikenteen infrapalvelut 4333-14 776 743-14 776 743 0,00 0,0 % -7 388 370 50,0 % Lauttaliikenteen infrapalvelut 4334-103 405-103 405 0,00 0,0 % -51 702 50,0 % Muut infrapalvelut 4339-1 794 949-1 794 949 0,00 0,0 % -897 474 50,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä -21 421 024-20 854 110 566 914,00-2,6 % -9 337 606 43,6 % Lipunmyyntipalkkiot 4310-5 216 185-5 166 185 50 000,00-1,0 % -2 582 450 49,5 % Toimistopalvelut 4340-379 500-59 600 319 900,00-84,3 % -371 0,1 % Pankkipalvelut 4341-141 620-66 500 75 120,00-53,0 % -27 504 19,4 % IT-palvelut 4342-5 235 206-5 216 018 19 188,00-0,4 % -2 586 716 49,4 %

LIITE 1 19 (22) HSL:N TULOSLASKELMA TA 2010 Ennuste 2010 Muutos Muutos Tot. Tot. % HSL yhteensä Enn./TA Enn./TA eur % 1.1.-30.6. 2010 Tot./TA Asiantuntijapalvelut 4343-4 597 240-3 960 897 636 343,00-13,8 % -1 321 649 28,7 % Painatukset 4350-1 288 800-1 273 147 15 653,00-1,2 % -507 618 39,4 % Ilmoitukset ja mainonta 4355-686 190-749 050-62 860,00 9,2 % -416 170 60,6 % Posti- ja telepalvelut (tietoliikennepalv.) 4360-598 030-717 500-119 470,00 20,0 % -302 557 50,6 % Vakuutukset 4370-21 250-63 900-42 650,00 200,7 % -37 724 177,5 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 4380-11 300-88 300-77 000,00 681,4 % -28 931 256,0 % Rakennusten rak.- ja kunn.pitopalv. 4390-40 420-73 224-32 804,00 81,2 % -9 292 23,0 % Kon., kal. ja laitt. rak.- ja kunn.pitopalv. 4400-1 723 518-1 302 700 420 818,00-24,4 % -705 354 40,9 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut 4410-55 500-91 209-35 709,00 64,3 % -43 592 78,5 % Lounassetelit 4411-109 550-184 700-75 150,00 68,6 % -101 038 92,2 % Matkustuspalvelut 4420-83 600-201 850-118 250,00 141,4 % -83 955 100,4 % Kuljetuspalvelut (tavarakuljetukset) 4421-77 920-189 600-111 680,00 143,3 % -87 137 111,8 % Koulutuspalvelut 4440-159 000-297 500-138 500,00 87,1 % -100 067 62,9 % Terveyspalvelut 4430-103 900-168 400-64 500,00 62,1 % -106 796 102,8 % Vartiointipalvelut 4465-101 000-61 000 40 000,00-39,6 % -3 147 3,1 % Muut palvelut 4470-791 295-922 830-131 535,00 16,6 % -285 538 36,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -843 620-1 188 350-344 730,00 40,9 % -687 045 81,4 % Toimisto- ja atk-tarvikkeet 4500-123 730-183 915-60 185,00 48,6 % -89 914 72,7 % Atk-ohjelmat/laitteet 4505-167 250-130 258 36 992,00-22,1 % -67 951 40,6 % Matkakortit ja liput 4506-260 000-275 000-15 000,00 5,8 % -249 371 95,9 % Kirjallisuus 4510-13 980-17 520-3 540,00 25,3 % -12 005 85,9 % Elintarvikkeet 4520-27 200-38 163-10 963,00 40,3 % -21 337 78,4 % Vaatteisto 4530-113 500-154 681-41 181,00 36,3 % -35 236 31,0 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 4540-410 -1 100-690,00 168,3 % -197 48,0 % Siivous- ja puhdistusaineet 4550-3 600-3 200 400,00-11,1 % -78 2,2 % Poltto- ja voiteluaineet 4560-13 250-30 683-17 433,00 131,6 % -20 924 157,9 % Lämmitys, sähkö ja vesi 4570-8 000-15 819-7 819,00 97,7 % -2 518 31,5 % Kalusto 4580-46 520-166 211-119 691,00 257,3 % -71 654 154,0 % Rakennusmateriaali 4590-3 630-14 000-10 370,00 285,7 % -7 508 206,8 % Muu materiaali 4600-62 550-157 800-95 250,00 152,3 % -108 352 173,2 % Vuokrakulut -2 092 130-2 374 255-282 125,00 13,5 % -1 145 566 54,8 % Muut kulut -806 377-840 982-34 605,00 4,3 % -86 505 10,7 % Toimintakate 2 979 428-1 316 953-4 296 381,00-144,2 % 4 231 295 142,0 % Rahoitustuotot ja -kulut -691 565 0 691 565,00-100,0 % 9 884-1,4 % Vuosikate 2 287 863-1 316 953-3 604 816,00-157,6 % 4 241 179 185,4 % Poistot -3 587 863-4 716 708-1 128 845,00 31,5 % -2 624 877 73,2 % Tilikauden tulos -1 300 000-6 033 661-4 733 661,00 364,1 % 1 616 302-124,3 % Tilikauden yli-/alijäämä -1 300 000-6 033 661-4 733 661,00 364,1 % 1 616 302-124,3 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100,6 % 99,7 % 101,8 % - ilman kuntaosuuksia, % 52,9 % 52,1 % 52,6 % Toimintakate, % 0,6 % -0,3 % 1,8 % Vuosikate, % 0,5 % -0,3 % 1,8 % Vuosikate / Poistot, % 63,8 % -27,9 % 161,6 %