Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2016-00514 VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 12.09.2016 Viite Asia Epävirallinen valtion tai hallitusten päämiesten kokous Bratislavassa 16.9. EU:n päämiehet kokoontuvat keskustelemaan EU:n kehittämisestä epäviralliseen kokoukseen Bratislavassa 16.9. Bratislava aloittaa pohdinnan unionin toimintatavoista ja sektoreista, joilla unioni voi tuottaa tuloksia vastatakseen kansalaisten odotuksiin. Tavoitteena on saavuttaa yhteinen tilannearvio haasteista ja kehittämistarpeista. Prosessin ei ole tarkoitus käynnistää konventtia tai pyrkiä sopimusmuutoksiin. Keskustelua jatketaan loka- ja joulukuun Eurooppaneuvoston kokouksissa sekä ensi vuoden alkupuolella järjestettävissä kokouksissa. Suomen kannalta on oleellisen tärkeää jatkaa EU:n kehittämistä tavalla, joka varmistaa unionin yhtenäisyyttä. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja kyettävä uudistuksiin saadakseen takaisin kansalaisten luottamuksen. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Unionin päätösten toimeenpanoa tulee tehostaa. Unionin on tarjottava välineitä kasvuun ja talouden vakauteen. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden tiivistämistä ja vapaakaupan edistämistä. Suomen kannalta on oleellista, että EU säilyy relevanttina kauppapoliittisena toimijana ja että EU osaltaan edistää monenvälisen kaupan vapauttamista. EU:n tulee pyrkiä vapaakauppasopimuksiin kolmansien maiden kanssa ja varmistaa niiden voimaantulo ja toimeenpano. Suomi pitää tärkeänä, että nuorisoa koskeviin haasteisiin vastattaessa hyödynnetään kansallisten toimien lisäksi jo olemassa olevia ja toimivia EUinstrumentteja. EU:n tulee olla aktiivinen ja yhtenäinen toimija sen lähialueella olevien kriisien ja epävakauksien suhteen. EU:n puolustusyhteistyötä tulee kehittää, jotta unioni ja sen jäsenvaltiot pystyisivät paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. EU:n tulee käyttää niitä välineitä, joita sille on tarjolla. EU:n turvapaikkapolitiikkaa ja muita muuttoliikettä koskevia järjestelyitä tulee kehittää, ja niissä tulee päästä nopeammin ratkaisuun.
2(6) BRATISLAVAN PROSESSI EU27-jäsenmaat päättivät kesäkuun Eurooppa-neuvoston yhteydessä käynnistää poliittisen pohdinnan 27 jäsenvaltion EU:n kehittämiseksi ja kansalaisten huoliin vastaamiseksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk on kutsunut nyt päämiehet epäviralliseen kokoukseen Bratislavaan 16.9. Tuskin mielestä on tarve pohtia, miksi EU-kansalaiset ovat vieraantuneet EU:sta globalisaation aikakaudella. Hänen mukaansa on tarpeen käydä keskustelua siitä, miten EU toimii, miten EU:n päätöksistä ja saavutuksista kommunikoidaan, miten EU:ssa tehdään yhteistyötä ja vahvistetaan jäsenvaltioiden yhtenäisyyttä. Bratislava käynnistää prosessin EU:n kehittämiseksi, ja keskustelua jatketaan loka- ja joulukuun Eurooppa-neuvostoissa. Prosessin toivotaan tuottavan tuloksia Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlaan mennessä maaliskuussa, mutta myös välituloksia jo sitä ennen. Bratislavassa aloitettavan prosessin tarkoitus ei ole käynnistää konventtia tai pyrkiä sopimusmuutoksiin. Yhteistä pohdintaa käydään rinnakkain unionin strategisen agendan mukaisen työn kanssa. Keskustelun tarkoitus on pyrkiä hahmottamaan EU:n tulevaisuus globaalissa kontekstissa. Tuskin näkemyksen mukaan on tarve kehittää kansalaisten kannalta merkityksellisiä uusia projektia EU:n tulevaisuutta varten. Alustavasti keskeisinä sektoreina on esitetty kasvun, investointien ja kilpailukyvyn varmistaminen globaalissa taloudessa. Kansalaisten nähdään odottavan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamista. Terrorisminvastaista toimintaa ja radikalisaation ehkäisemistä pidetään oleellisena. EU:n tulee pyrkiä vastaamaan paremmin muuttoliikehaasteeseen. EU:n tulee kyetä vastaamaan vahvasti myös nuorison odotuksiin. Puheenjohtaja Tusk on käynyt konsultaatioita kunkin jäsenvaltion päämiehen kanssa ennen kokousta. Kokouksesta ei ole tarkoitus antaa yhteistä julkilausumaa. Komission puheenjohtaja Juncker pitää State of the Union puheen 14.9. EU:N KEHITTÄMISEN KESKEISIÄ POLITIIKKA-ALUEITA Britannian kansanäänestyksen jälkeisessä keskustelussa on laaja yhteisymmärrys siitä, että unionia tulee kehittää erityisesti seuraavilla politiikka-alueilla: kasvu ja työllisyys, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä muuttoliike. Seuraavassa tuodaan esille Suomen kannalta keskeisiä painotuksia näillä politiikka-alueilla. 1) Kasvu ja työllisyys Sisämarkkinat Sisämarkkinoiden tiivistäminen ja niiden toimivuuden parantaminen on yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden etu ja samalla EU:n kilpailukyvyn edellytys. Vapaan liikkuvuuden edellytyksistä tulee edelleen kehittää. Sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttävät lisäksi ripeää etenemistä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä. Jotta sisämarkkinoista saataisiin täysi hyöty, voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja sen noudattamisen valvonnan tulisi olla tehokkaampaa.
3(6) Sisämarkkinoita kehitetään ensisijassa komission eri strategioiden (mm. sisämarkkinastrategia, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia) mukaisilla toimilla. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston mukaan komission ehdottamat sisämarkkinoita koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat tulisi saattaa päätökseen ja panna täytäntöön vuoteen 2018 mennessä. Myös digitaalisten sisämarkkinoiden osalta hyväksyttiin kattava toimintaohjelma. Vapaakauppa Suomen hyvinvointi on riippuvainen viennistä. Ulkomaankauppa on erittäin tärkeää pienelle, avoimelle markkinataloudelle. EU:n kauppapoliittiselle agendalle ovat pitkään kuuluneet sekä WTO:n kautta tapahtuvan kaupan vapauttaminen että alueelliset ja kahdenväliset vapaakauppasopimukset. Suomi on hyötynyt EU:n neuvottelemista vapaakauppasopimuksista merkittävästi. Esim. vapaakauppasopimus Korean kanssa kasvatti Suomenkin vientiä Koreaan lähes 40%. EU neuvottelee laajalla rintamalla eri maiden ja alueiden kanssa kattavia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia, joiden tavoitteena on WTO:ta pidemmälle menevä kaupan vapauttaminen. Vapaakauppasopimuksilla pyritään myös osaltaan luomaan yhteistä säännöstöä globalisaation hallintaan. USA:n kanssa ollaan neuvottelemassa vapaakauppasopimuksesta, Kanadan kanssa neuvotellun sopimuksen hyväksymisprosessi on meneillään. EU on kauppapoliittinen suurvalta, koska EU:lla on vahva toimivalta. Vaikka vain pieni osa sopimusmääräyksistä kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, sopimukset on yleensä solmittu jäsenmaiden ratifiointia edellyttävinä sekasopimuksina. Kansalaismielipide on sopimuksia vastaan, ja sopimusten ratifiointi kansallisissa parlamenteissa on entistä haastavampaa. EU on joutumassa tilanteeseen, jossa sen neuvottelemat kauppasopimukset eivät välttämättä tulekaan kokonaisuudessaan voimaan. Tämä suuntaus on huolestuttava. Nuoriso Nuorten työllisyyttä edistetään ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulle kuuluvilla toimilla, joita EU:n toimet täydentävät. Siksi pitkällä tähtäimellä on keskeistä, että jäsenmaat luovat kasvulle ja yrittäjyydelle hyvät edellytykset, panostavat laadukkaaseen koulutukseen kaikille nuorille, tukevat nuorten siirtymistä koulutuksesta työhön sekä edistävät nuorten osallisuutta. Erityisesti nuorisoa koskevia ohjelmia kuten Erasmus + voidaan laajentaa ja vahvistaa. Näiden osalta pyrittäneen löytämään ratkaisuja jo lähiaikoina. Talous- ja finanssipolitiikka, EMU:n kehittäminen ja investoinnit, rahoituskehykset Talous- ja finanssipolitiikan koordinaatiokehikko on käytännössä muodostunut monimutkaiseksi. Yhdessä sovittuja sääntöjä ei ole noudatettu eikä sääntöjen noudattamatta jättäminen ole johtanut seuraamuksiin. Jatkossa joudutaan etsimään uusia keinoja toimeenpanon tehostamiseksi. EMU:n kehittämisen osalta tärkeintä on keskittyä pankkiunionin valmisteluun, joka etenee kesäkuussa 2016 hyväksytyn tiekartan pohjalta. Yhteiseen talletussuojaan sitoutuminen edellyttää päätöksiä toimenpiteistä pankkisektoreiden riskien vähentämiseksi ja pankkien vakavaraisuuden yhdenmukaistamiseksi. Pidemmän aikavälin EMU:n syventämiseen vuoden 2015 annetun viiden puheenjohtajan raportin pohjalta ei ole tällä hetkellä edellytyksiä. Investointien edistämisen kannalta on esillä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) toiminnan jatkaminen, kehittäminen ja laajentaminen. Komissio tekee tätä koskevia
4(6) lainsäädäntöehdotuksia, ja niiden pohjalta tullaan pohtimaan, voidaanko jo lähiaikoina sopia ESIR:in laajentamisesta. EU:n rahoituskehysten ja budjetin osalta on tästä syksystä alkaen edessä useita prosesseja: väliarvio EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta, ehdotus uudeksi rahoituskehykseksi, ehdotus omien varojen järjestelmän kehittämiseksi sekä Britannian EU:sta eroamisen vaikutukset. 2) Turvallisuus Sisäinen turvallisuus EU:ssa on käsiteltävänä useita ehdotuksia sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi. Ulkorajavalvontaa vahvistetaan lokakuussa voimaan tulevalla asetuksella eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamisesta. Schengenin ulkorajoilla tehtäviä rekisteritarkastuksia on tarkoitus edelleen tehostaa ja käsitellä uusien järjestelmien käyttöönottoa. Terrorismin torjunnassa on toteutettu jo lukuisia toimenpiteitä ja uusia on käynnistetty ja kiirehditty viimeaikaisten Euroopassa tapahtuneiden terroriiskujen seurauksena. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sisäisen turvallisuuden varmistaminen muuttuvassa ympäristössä edellyttää yhteistyöinstrumenttien ajantasaistamista ja teknisen kehityksen huomioimista. EU:n lähialueiden epävakaudet ja kriisit EU:n Venäjä-politiikassa on keskeistä yhtenäisyyden säilyttäminen. EU:n Venäjälle asettamat taloudelliset ja muut rajoittavat toimenpiteet ovat sidoksissa Minskin sopimuksen toimeenpanoon. EU:n prioriteettina tulee jatkossakin olla pyrkimys Ukrainan kriisin ratkaisemiseen. Laaja-alaisen yhteistyön tulee jatkua Turkin kanssa. EU:lla tulee olla Turkin osalta yhtenäinen tarkoituksenmukainen lähestymistapa ja viestit. EU-Turkki suhdetta tulisi jatkossakin edistää osana EU-laajentumisprosessia. EU-Turkki yhteistyön jatkuminen on tärkeää, ml. muuttoliikkeen hallinta ja viisumivapaus. EU:n tulee vahvistaa toimintaansa lähialueensa vakauttamiseksi ja sen kriisien ratkaisemiseksi. EUtoimien kokonaisvaltaisuus ja eri instrumenttien käyttö on varmistettava. EU:n puolustuspolitiikka Eurooppa-neuvosto linjasi EU:n puolustuspolitiikan kehittämistä joulukuussa 2013. Saavutettua edistystä tarkasteltiin kesäkuussa 2015, ja työtä jatketaan sen pohjalta edelleen. Käsittelyssä on ollut mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: - Kriisinhallintaoperaatioiden yhteisrahoituksen kattavuuden kehittäminen - EU:n konfliktinestotoimien vahvistaminen - Suorituskykyjen kehittäminen EU-hankkein - Kumppanimaiden kapasiteettien kehittäminen kriisinhallintaoperaatioissa - EU:n puolustusmarkkinoiden kehittäminen - Komission rahoittaman tutkimuksen laajentaminen sotilaspuolelle - Eurooppalaisten sotilaallisten huoltovarmuusjärjestelyjen syventäminen ja vahvistaminen - EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittäminen - Toimien vahvistaminen hybridiuhkiin vastaamiseksi - Yhteistyön ja koordinaation tiivistäminen jäsenmaiden kansallisessa puolustussuunnittelussa - EU:n yhteinen operaatioesikunta
5(6) Puolustusalan strategista ohjausta tulee lisätä. EU:n kesäkuussa 2016 valmistuneen globaalistrategian toimeenpano tulee varmistaa, erityisesti puolustuksen alalla. 3) Muuttoliike EU:ssa on tällä hetkellä käsiteltävänä useita esityksiä, joiden tavoitteena on vahvistaa muuttoliikkeen hallintaa. Ehdotusten käsittely ei ole edennyt joutuisasti, pitkälti taakanjakokysymyksen vuoksi. Komissio antoi kesällä 2016 lainsäädäntöehdotuksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Dublin-järjestelmää muutettaisiin siten, että nykyistä paremmin vastattaisiin suurten turvapaikanhakijamäärien aiheuttamiin haasteisiin ja huomioitaisiin vastuun tasaisempi jakautuminen jäsenmaiden kesken. Jäsenmaiden välistä solidaarisuutta toteutettaisiin siirtämällä turvapaikanhakijoita jäsenmaasta toiseen. Turvapaikkamenettelyä yksinkertaistettaisiin ja väärinkäyttöä koskevia säännöksiä tiukennettaisiin. EU:n uudelleensijoittamiskäytäntöjä yhtenäistettäisiin luomalla yhteiset uudelleensijoittamista koskevat edellytykset ja menettelyt EU:ssa. Näiden lisäksi käsittelyssä ovat edelleen muun muassa komission syksyllä 2015 antamat ehdotukset turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja koskevasta kriisimekanismista ja EU:n yhteisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta. UNIONIN TYÖMENETELMÄT JA VIESTINTÄ Euroopan suhteellisesti heikentyneen aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä, yhtenäisyyttä ja kansalaisten luottamusta. Tarvitaan yhtäältä kykyä kompromisseihin ja toisaalta vahvempaa sitoutumista yhdessä sovittujen päätösten ja sääntöjen toimeenpanoon sekä toimeenpanon seurannan vahvistamista. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden lojaalia yhteistyötä. Eurooppa-neuvoston on kyettävä tekemään tarvittavat poliittiset linjaukset. Sen tulee antaa unionille tarvittaessa myös riittävän konkreettista poliittisen tason ohjausta ryhtymättä kuitenkaan itse lainsäätäjäksi. Tavoitteenasettelun tulee olla realistinen. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Komission tulee toteuttaa rooliaan tehokkaasti ja itsenäisesti. Sen on kyettävä tekemään tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä. Komission on myös hyödynnettävä täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on kannettava vastuunsa EU-sääntelyn oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Tulosten saavuttamiseksi ja EU:n hyväksyttävyyden vahvistamiseksi on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot kantavat osansa yhteisistä haasteista. Kansalaisten käsitykseen unionin merkityksestä vaikuttaa keskeisesti se, miten unionista viestitään. Unionin saavutuksia ja niiden merkitystä tulisi kyetä avaamaan kansalaisille nykyistä paremmin. Mikäli päätösten implementointi on vajavaista, viestinnällä ei voida edistää selkeää kuvaa. Viestintää EU:n tuloksista vaikeuttaa myös EU:n instituutioiden välinen kilpailu julkisuudessa sekä usein jäsenvaltioiden itsensä antama kuva kilpailullisuudesta päätöksenteossa. LIITTEET
Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU:n tulevaisuus, Eurooppa-neuvosto, brexit UM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, VM, YM 6(6)