CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA 11.11.2011 CAP 2020 Asetusehdotukset ja MTK:n näkemykset Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen 1
TULOTUKIEN AIKAKEHYS R a h a s t o k a u s i 2007-2013 R a h a s t o k a u s i 2014-20 Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma 2 v. jatko uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13 Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2011/12 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 2 2
CAP-menojen kehitys 70 60 50 40 30 20 10 0 mrd % BKT:sta 0,7% 0,6% 0,5% 0,4% 0,3% 0,2% 0,1% 0,0% 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vientituet Markkinatuet Maaseudun kehittäminen (LFA, Suorat tuotantoon sidotut tuet % BKT:sta Export Suora tilatuki subsidies Market ympäristö- support ja investointituet) Direct aids Decoupled payments Rural development % of EU GDP 3 3
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset eri politiikkalohkoissa 1990-2008 (Lähde: EU:n komissio) Vientituet Suora tilatuki Muu markkinatuki Maaseudun kehittämistuki Tuotantoon sidotut suorat tiet 4
Estonia Bulgaria Latvia Romania CAP-tuki jäsenmaittain 2007, keskim. euroa/ha 600 500 400 300 200 100 0 Greece Belgium Netherlands Denmark Ireland Germany Luxembourg France Austria Italy Sweden Finland United Kingdom EU-27 Spain Malta Portugal Slovenia Cyprus Tsek republic Hungary Slovakia Poland Lithuania 5 Lähde:: Agra Europe and Eurostat
EU:n maatalouspolitiikkauudistus CAP 2020 Kommission lainsäädäntöehdotukset 12.10.2011 7 asetusta: - Suorat tuet - Yhteinen markkinajärjestelmä - Maaseudun kehittäminen - Rahoitus & hallinto ( Horisontaaliasetus ) - Tietyjen tukien & varojen määrittäminen - Siitymäsäännökset 2013 - Viinintuottajien tukijärjestelmä
7
Suorat tuet ja maaseututuet Pitkäaikainen rahoituskehysehdotus (EU-taso) Kokonaissumma 2014-2020 nykyhinnoin; miljardia euroa CAP Suorat tuet & markkinat 317.2 (76%) Maaseudun kehittäminen 101.2 (24%) Kokonaisuudessaan pilarit 1 & 2 418.4 (100%) Pilarien I ja II välinen jousto Enintään 5 % suorien tukien määrästä voidaan käyttää maaseutuasetuksen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Tietyt jäsenmaat, ml. Suomi, voivat käyttää enintään 5 % maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetusta maaseuturahaston kirjekuoresta suorien tukien rahoittamiseen. 8
Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset tuotantoon sidotut tuet) Uuden suorien tukien järjestelmän rakenne Nuoret tuottajat (=> 2%) - pakollinen Kansallinen kirjekuori Luonnonhaitta (=> 5%) - vapaaehtoinen Sidotut tuet (=> 5-10%+) Viherryttämistuki (30%) vapaaehtoinen pakollinen Pientilojen ohjelma (max. 10%) 9 Perustuki
Suorat tuet Tuki aktiiviviljelijälle Viljelijälle edellisenä vuonna maksetut suorat tuet vähintään 5 000 eur ja alle 5 % viljelijän muun toiminnan kuin maatalouden tulosta tai Jäsenmaat voivat asettaa tietyn rajan vähimmäisaktiviteetille Suorille tuille yläraja - 150 000 ylittävää määrää vähennetään: - 20 % > 150 000 200 000 eur - 40 % > 200 000 250 000 eur - 70 % > 250 000 300 000 eur - 100 % > 300 000 eur 10 Tuista vähennetään edellisenä vuonna maksetut palkat, verot sekä työttömyys- ja sosiaalivakuutusmaksut Tukimäärissä ei oteta huomioon vihertämistoimenpiteiden tukea
Suorat tuet Perustuki Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan vuoden 2013 lopussa Uudet tukioikeudet myönnetään keväällä 2014 jätetyn tukihakemuksen perusteella Perustuki voidaan muodostaa tasaosasta ja tasaosan korotuksesta. Korotus on sulautettava tasatukeen viimeistään vuodesta 2019 alkaen Viimeistään vuoden 2028 lopussa tukioikeuksien arvot ovat yhtenevät koko EU-alueella. Kansallinen varanto Jäsenmaan on perustettava kansallinen varanto leikkaamalla korkeintaan 3 % perustukeen käytettävissä olevista varoista. Kaksi vuotta peräkkäin käyttämättä olleet tukioikeudet siirretään kansalliseen varantoon. 11
Suorat tuet Vihertäminen Tuen saaminen edellyttää kolmen vihertämistoimenpiteen noudattamista Luomutiloille ja Natura 2000 alueen tiloille vihertämistuki automaattisesti Rahoitus 30 % suorien tukien määrästä. Viljelyn monipuolistaminen Vähintään kolme viljelykasvia, joista kutakin vähintään 5 %, ei kuitenkaan yhtä kasvia enempää kuin 70 % tilan koko viljelysmaan alasta Vaatimusta ei sovelleta, jos koko ala on nurmiviljelyssä tai kesantona tai tilan pinta-ala enintään 3 ha Pysyvien nurmialojen säilyttäminen Tilan pysyvä nurmiala saa vähentyä enintään 5 % vuoden 2014 viitealasta Ekologinen ala Vähintään 7 % tilan alasta, pl. pysyvät nurmet, oltava ekologista alaa Kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat. 12
Suorat tuet Lfa -alueiden tuki Tukea voidaan maksaa koko Lfa -alueella tai osalla siitä. Rahoitus enintään 5 % suorien tukien määrästään. Nuorten viljelijöiden tuki Viljelijä, joka on aloittanut maatalouden harjoittamisen viiden vuoden sisällä ja alle 40-vuotias Tuen suuruus: enintään 1/4 tukioikeuden arvosta ja enintään 25 ha tai jäsenmaan keskipeltoalaa eli Suomessa 34 ha vastaavalta alalta Rahoitus enintään 2 % suorien tukien määrästään. Pienten tilojen tukijärjestelmä Viljelijällä oltava tukioikeuksia ja tilan täytettävä vähimmäiskokoraja Tuki korvaa muut suorat tuet, tuen määrä 500-1 000 eur/tila Edellytyksenä, että tilalla on vähintään tukioikeuksien määrää vastaava määrä hehtaareita hallussaan, kuitenkin vähintään 1 ha. Rahoitus enintään 10 % suorien tukien määrästään Ei edellytetä vihertämistoimenpiteiden noudattamista 13
Suorat tuet Tuotantoon sidotut tuet (1/2) Tukeen oikeuttavat tuotannonalat: durumvehnä, valkuaiskasvit, riisi, pähkinät, energiakasvit, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, peltokasvit, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, palkoviljat, oliiviöljy, silkkiäistoukat, pellava ja hamppu, kuivattu rehu, humala, sokerijuurikas, sikuri sekä hedelmät ja vihannekset. Tuotannonaloilla tai alueilla, joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyissä viljelymuodoissa tai maataloustuotannon aloilla, ja jotka ovat erityisen tärkeitä taloudellisista, sosiaalisista tai ympäristöllisistä syistä. Voidaan maksaa vain siinä määrin kuin tarpeen tuottajien kannustamiseksi säilyttää tuotanto nykyisessä laajuudessa. Oltava yhteensopiva EU:n tukijärjestelmien ja politiikan kanssa. Tuotantoon sidottuna tukena enintään 5 % tai 10 % tai erityisin perustein yli 10 % suorien tukien kokonaismäärästä. 14
Suorat tuet Tuotantoon sidotut tuet (2/2) Enintään 10 %: mahdollinen maille, jolla nykyinen tuotantoon sidottu tuki 6 / 10 % tai joka käyttää 68 art. toimenpiteisiin vähintään 5 % Enintään 10 % tai yli 10 %: edellyttää, että komissiolle yksityiskohtainen selvitys alueen tai toimialan tilanteesta, jonka vuoksi 5 % ei riitä Komissio voi hyväksyä yli 10 %: jos kyseisillä alueilla tai toimialoilla osoitetaan olevan - tarve turvata tietty tuotannon taso johtuen vaihtoehtojen vähäisyydestä, riskistä tuotannon loppumiseen ja niistä seuraavista sosiaalisista ja ympäristöllisistä ongelmista tai - tarve turvata vakaa tarjonta alueen prosessiteollisuudelle kielteisten sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttämiseksi tai - tarve kompensoida tuottajille tietyllä tuotannonalalla jatkuvasti esiintyviä markkinahäiriöitä tai - taikka tarve, joka johtuu muiden tukijärjestelmien mukaisten tukien riittämättömyydestä ongelmien hoitamiseen. 15
Maaseudun kehittämisasetus; Luonnonhaittakorvaus LFA -tuki Vuoristoalueilla ja muilla luonnonhaitoista tai muista erityisistä haitoista kärsivillä alueilla korvauksena lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä Väh. 25 eur/ha ja enint. 250 eur/ha, vuoristoalueella enint. 300 eur/ha Porrastaminen Vuoristoalue Merkittäviä maan käyttömahdollisuuksien rajoitteita ja huomattavasti kohonneet tuotantokustannukset Leveysasteen 62 pohjoispuoliset alueet vuoristoaluetta. Muu kuin vuoristoalue Maatalousmaan alasta väh. 66 % täyttää jonkin seuraavista kriteereistä: alhainen lämpötila, kuivuus, heikko kuivatus, maalaji ja kivisyys, juurien kasvusyvyys, maan kemiallinen koostumus, märkyys ja jyrkkyys. Rajattava tuen piiristä alueet, joilla merkittävä luonnonhaitta on voitettu. Muu alue Alueella erityisiä haittoja ja alueiden pysyttävä käytössä ympäristön, maaseudun ja alueen turismin vuoksi tai rantaviivan suojelemiseksi. 16
Maaseudun kehittämisasetus; Ympäristötuki Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, vihertämisen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia, joissain tapauksissa pidempiä Mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuoden jaksoissa ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä. Tuki kattaa osan tai kokonaan sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Jäsenmaa voi valita tuensaajat tarjouskilpailulla Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista, 450 eur/ha muusta maankäytöstä ja 200 eur/ey alkuperäisroduilla. Ympäristötukea ei makseta luomutuen piiriin kuuluvista toimenpiteistä 17
Maaseudun kehittämisasetus; Luonnonmukainen tuotanto Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimusten ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumukset 5-7 vuoden mittaisia Kun kyse on luomutuotannon jatkamisesta, mahdollisuus jatkaa sitoumusta vuosittain ensimmäisen viiden vuoden jakson päätyttyä Tuki kattaa sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset. Transaktiokustannus enintään 20 % tai enintään 30 % viljelijöiden yhteenliittymän tekemässä sitoumuksessa Tuen määrä voi olla enintään 600 eur/ha yksivuotisista kasveista, 900 eur/ha monivuotisista kasveista ja 450 eur/ha muusta maankäytöstä. 18
Maaseudun kehittämisasetus Maaseutuasetuksen 41 artiklan mukaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiot voisivat saada tukea. Tuki määräytyisi markkinoille tulevan tuotteiden määrän mukaan. Tukikatto on olemassa. Investointituet Investointituen maksimiprosentit ovat suurin piirtein samat. Nuorille voidaan maksaa 20 prosenttia korkeampi tuki. 19
Maaseudun kehittämisasetus; Uusia riskienhallintavälineitä 1. Sato-, eläin- ja kasvivakuutuksia Enintään 65 %:n tuki vakuutusmaksuihin Menetys oltava yli 30 % 2. Keskinäiset rahastot (mutual fund) eläin- ja kasvitautien ja ympäristövahinkojen korvaamiseen Alkupääoma ei voi muodostua julkisista varoista Tuki rahastoihin enintään 65 % 3. Tulontasausväline (keskinäiset rahastot) Alkupääoma ei voi muodostua julkisista varoista Tuki rahastoihin enintään 65 % Korvaus enintään 70 % tulonmenetyksistä Tulonmenetys oltava vähintään 30 % Tulo = markkinatulot + tuet - tulonhankkimiskustannukset 20
Maaseudun kehittämisasetus; Eläinten hyvinvoinnin tuki Toimenpiteet, jotka ylittävät täydentävien ehtojen ja kansallisen lainsäädännön pakolliset vaatimukset. Sitoumusta voidaan jatkaa vuosi kerrallaan. Tuki maksetaan pinta-alan tai eläinyksikköjen perusteella korvauksena sitoumuksesta johtuvista lisäkustannuksista tai tulon menetyksistä. Transaktiokustannus enintään 20 % Tuen määrä voi olla enintään 500 eur/ey 21
Horisontaaliasetus Täydentävät ehdot Lisätty turvemaiden ja kosteikkojen suojelu ja niiden kyntökielto; (koskee raivattavia peltoja?) Poistettu puhdistamolietedirektiivi ja kolme eläintaudeista ilmoittamista koskevaa direktiiviä Luonto- ja lintudirektiivien soveltamisalaa kavennettu. Maisemapiirrevaatimuksiin on lisätty puiden ja pensaiden kaatokielto lintujen pesintäaikaan sekä vaatimus torjua haitallisia vieraslajeja ja tuholaisia. Vesipuitedirektiivi ja torjunta-aineiden käyttödirektiivi lisätään, kun kaikki jäsenmaat ovat panneet ne täytäntöön. Pysyvien laitumien säilyttämistä koskeva vaatimus on siirretty viherryttämistoimenpiteisiin. Täydentäviä ehtoja ei sovelleta pienten tilojen tukeen. 22
Horisontaaliasetus Tilaneuvontajärjestelmä Täydentävät ehdot, viherryttäminen, hoidettujen viljelemättömien peltojen ehdot, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista koskevat vaatimukset tai toimenpiteet, luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, eläintaudeista ilmoittaminen ja innovaatiot sekä pienten tilojen toiminnan kestävä kehittäminen Neuvonnan piiriin voidaan liittää myös ympäristötuen ehdot ja tilojen kestävä kehittäminen myös muilla kuin pienillä tiloilla. Tilaneuvontajärjestelmän luominen on pakollinen jäsenmaalle. Viljelijöille osallistuminen on vapaaehtoista. Tukien maksaminen Suorat tuet, ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus ja eläinten hyvinvointituki maksetaan aikavälillä 1.12. 30.6. enintään kahdessa erässä. Enintään 50 % suorista tuista ja 75 % maaseututuista ennakkona aikavälillä 16.10. 30.11. Ennakoita ei ennen kuin tukikelpoisuusedellytysten tarkastukset suoritettu 23
Markkinajärjestelyasetus Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) huolehtii mm. tarjonnan keskittämisestä ja laadun kohottamisesta ja täten vahvistaa tuottajien asemaa Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) luo tuottajien ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välisen neuvottelu- ja sopimusmekanismin (yhteisten etujen tunnistamiseksi ja edistämiseksi) Jäsenvaltion on hyväksyttävä tuottajaorganisaatio tai toimialaorganisaatio, joka täyttää ehdot. 24
Markkinajärjestelyasetus Sokerin kiintiöjärjestelmä loppuu 30.9.2015 Suomella säilyy oikeus sokerin kansalliseen tukeen 25
MTK:n näkemykset 26
27 Huonoa esityksissä Esityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomioita tuotannon kannattavuuteen ja viljelijöiden tuloihin Esitys uhkaa maatalouden kilpailukykyä Viherryttämisen sisältö ristiriidassa ruoan tuottamisen globaalin kasvutavoitteen kanssa. Viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot eivät sovellu Suomen erityisoloihin. Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva, laajasti sovellettu viherryttämismalli huomattavasti ehdotettua toimivampi malli Viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen taakka uhkaa lisääntyä Maaseudun kehittämisrahoituksen jako jää auki Sokerin kiintiöjärjestelmälle ainoastaan yhden vuoden jatko
Saavutuksia: Lannoituksessa annetut ravinteet vastaavat hyvin sadoissa pellolta poisvietyjä ravinnemääriä. kg/ha 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori Ravinnetaseen trendi ravinnetase Fosforin poistuma sadossa Lannan fosfori 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 28 Lähde: TNSGallup (Yara)
Hyvää esityksessä Komissiolla on halu parantaa viljelijän asemaa elintarviketjussa - Mahdollistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen Komissio tunnustaa tarpeet tuotantoon sidottuihin tukiin Maaseudun kehittämisasetuksissa runsaasti joustoa ja mahdollisuuksia (eläinten hyvinvointi, ympäristötuki, luomu, riskienhallintajärjestelmät, pilareiden välinen jousto) LFA aluejakoa koskeva esitys (koko Suomi on LFA aluetta) sekä LFA:n ylärajan nosto 29
Rooman sopimuksen tavoitteet maatalouspolitiikalle edelleen ajankohtaisia Teknisesti ja taloudellisesti tehokas maataloustuotanto Kohtuullinen tulotaso maataloudessa työskenteleville Vakaat maataloustuotteiden markkinat Kohtuulliset kuluttajahinnat Turvalliset elintarvikkeet Hyväksyttävät tuotantomenetelmät Rooman sopimuksen artiklat yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista sisällytettiin sellaisenaan Lissabonin sopimukseen 30
CAP UUDISTUU VIHERTYYKÖ EU:N MAATALOUSPOLITIIKKA? PARLAMENTIN JA MINISTERINEUVOSTON KÄSITTELYN JÄLKEEN JONKIN VERRAN. SUOMEN MALLI PARAS. KOMISSION ESITYKSEN SUURIN ONGELMA ON TUKIEN TASAAMINEN VANHOJEN JA UUSIEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ. 31
32 Tämäkö on EU:n maatalouspolitiikan tavoite? Ei edes kauppa tiedä mistä raaka-aine tulee.
Kiitos mielenkiinnosta ja kaikesta huolimatta ILOISTA JOULUN ODOTUSTA! (Jos maamies kestää kaikki kestää, jos maamies taipuu, niin kaikki vaipuu!) 33