Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa 3. SOSTE suosittelee 4. Lopuksi: Avainkysymyksiä
1 Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä
Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO 1 000 palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ 37 500 palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista 7 400 järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää
Paljon hahmotettavaa järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos
Järjestölähtöinen auttamistyö o Auttamistoimintaa kuten vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä erilaisille kohderyhmille suunnattua muuta toimintaa o Verotonta, yleishyödyllistä toimintaa usein avustusta julkisista varoista o Toiminnassa tärkeässä roolissa palveluiden käyttäjät ja vapaaehtoiset - osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen o Palveluita tarjotaan yleensä maksutta jäsenille ja muille kohderyhmille
Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut o Yhdistys tai säätiö tuottaa itse palveluita liiketoimintana tai muutoin liiketoiminnan periaatteita noudattaen o Verollista tai verotonta toimintaa, verolliseen toimintaan ei voi saada julkista avustusta o Toimivat yleensä alueilla, joissa voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei ole välttämättä kannattavaa
Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut o Järjestön omistamat tai omistajaohjauksessa olevat yhtiömuotoiset palvelut, toimivat yleensä kilpailluilla markkinoilla markkinaehtoisesti - elinkeinotoimintaa, toimivat osana julkista palvelutuotantoa o Yhtiö voi jakaa mahdollisen voiton omistajalleen, joka rahoittaa saadulla tulolla omaa yleishyödyllistä toimintaa eli käytetään toiminnan edunsaajaryhmän (asiakkaiden) hyväksi/palvelutoiminnan kehittämiseen
2 Järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa
Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT 1. Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien näkökulmia (kokemusasiantuntijuus) 2. Sisällöllistä ja ammatillista asiantuntemusta 3. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea 4. Järjestölähtöistä palvelutuotantoa 5. Arvopohja ja eettisyys toiminnan lähtökohtana
Järjestöjen toimintaympäristö on uudistuksen myötä historiallisessa muutoksessa
Järjestöjen toimintaympäristön muutos Valtio Järjestöjen valtionavustusjärjestelmä Maakunta Järjestöjen ja maakunnan kumppanuus Kunt a Kunt a Järjestö-kunta-kumppanuus Kunt a SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Osallistumisen uudet muodot SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Digitalisaatio Monikulttuuristuminen Ikääntyminen Eriarvoistuiminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävämme Kuntalaiset / kohderyhmät / asiakkaat Hyvinvointi ja terveys Lakisääteiset & markkinaehtoiset palvelut Konseptoitu, vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva, matalan kynnyksen järjestölähtöinen auttamistyö Kumppanuus Harrastus- ja kansalaistoiminta Maakunta Kunta Järjestöt Oppilaito kset Yritykset Yhteisöt Monet eri tuottajat
Nyt on järjestö-kunta-maakunta kumppanuuden momentum o SOTE-uudistuksen myötä lakisääteisten sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulta maakunnille. o Järjestöt ovat merkittäviä palveluntuottajia. Järjestöjen palveluntuotanto on erityistä ja se on turvattava jatkossakin. o Kuntien ja maakunnan tehtävänä on jatkossakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. o Kunnat ja järjestöt ovat kautta historian edistäneet kuntalaisten hyvinvointia erilaisilla toimintamalleillaan. o Kaikkein parhaita hyvinvointia edistäviä toimintamalleja syntyy, kun niitä kehitetään kohderyhmälähtöisesti yhdessä eri toimijoiden kesken. o Tällainen kumppanuus ei kuitenkaan synny itsestään.
Askelmat kohti hyvää järjestö-kunta-maakuntakumppanuutta Asukkaiden kannalta saumattomasti toimivat, monitoimijaiset, sektorirajat ylittävät, tulokselliset hyvinvointiketjut. K U M P P A N U U S Yhteiskehittäminen ja yhteistoteuttaminen Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinointi Osallistaminen (kokemus- ja hiljaisen tiedon kerääminen) Resurssien ja rakenteiden varmistaminen (resilienssin vahvistaminen) Legitimointi juhlapuheissa ja strategioissa mm. Arjen pelastajat mm. kumppanuuspöydät mm. hyvinvointikertomukset mm. järjestöavustukset, toimitilat, neuvottelukunnat, yhteistyösopimukset Tiedostamattomuus yhteisistä hyvinvoinnin edistämistavoitteista ja yhteisistä kohderyhmistä
3 SOSTE suosittelee
Järjestöjen asiantuntemus osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa o Sosiaali-ja terveysjärjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä valtakunnan että maakuntien tasolla o Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöasian neuvottelukunta ja resursoidaan järjestöjen yhteistoimintaverkosto o Sote- ja maakuntauudistuksissa varmistetaan, että kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa työtila -Innokylässä o Helpottaa tiedon jakamista ja järjestötoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua sekä maakuntien sisällä että eri maakuntien välillä o Lisää uudistuksen valmistelun avoimuutta o Antaa tietoa valtakunnallisesta valmistelusta o Mahdollistaa alueellisten järjestötoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen o Toimii materiaalipankkina
4 Lopuksi: Avainkysymyksiä?
Yhdessä pohdittavaksi 1. Missä sovitaan järjestöjen roolista: maakuntatasolla ja kuntatasolla 2. Miten huolehditaan, että järjestöjen eri roolit ymmärretään ja huomioidaan: o Osallisuus, demokratia ja yhteisöllisyys o Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki o Järjestölähtöinen auttamistyö ja asiantuntijuus o Palvelutuotanto 3. Miten turvataan asukkaan, palvelunkäyttäjän ääni uudistuksessa
Kiitos. jaana.joutsiluoma@soste.fi