Järjestöt maakuntien ja sote-uudistuksen rakentajina Tampere Johtaja Anne Knaapi

Transkriptio

1 Järjestöt maakuntien ja sote-uudistuksen rakentajina Tampere Johtaja Anne Knaapi

2 Järjestöille tärkeät näkökulmat 1. Ihminen/asiakas keskiössä 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukeminen 3. Järjestöt osana maakuntien palveluekosysteemejä

3 Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

4 Järjestöjen toiminnan luonne Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen perinteinen työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina on lähellä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapintaa. Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa toimivista rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä. Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, eli joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille.

5 Järjestöjen roolin hahmottaminen järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos,

6 Uusia yhdys/rajapintoja HYTE HYTE Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä

7 asiakasasiakas Palvelukokemukset Terveys- ja hyvinvointihyödyt Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Monikanavarahoituksen purkaminen Hyvinvointitalousajattelu Julkinen palvelulupaus Hallinnolliset ratkaisut Maakunnat Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö Monituottajamallit Järjestöjen palvelutuotannon erityisluonne Hankinnat ja palvelusetelit Vapaaehtoiset Vertaistuki Resurssien riittävyys Palvelujen tuotantotavat Palveluprosessien uudistaminen Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan ääni Yhteiskehittäminen/ Palvelumuotoilu Sote-järjestöt osana kansallisen toimialarakenteen uudistamista Anne Knaapi 2015 Sote järjestöjen näkökulma Palvelujärjestelmän vaikuttavuus

8 Tulevaisuuden kunta 2030 Kunta on koti kaikelle Parlamentaarisen työryhmän laatima, yhteinen visio kunta on koti kaikelle kuvastaa tulevaisuuden kunnan ydinajatusta. Tulevaisuuden kunta on aktiivinen verkostojen hyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudessa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorin kuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja, joka kykenee strategisiin valintoihin. Aki Siltaniemi 2015

9 Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus Digitalisaatio Palvelut kuntoon Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat

10 Järjestöille keskeistä sotessa Ihmisten (asiakas/potilas) äänen esille tuominen: Palveluihin pääsy, terveys- ja hyvinvointihyöty, palvelukokemukset, asiakkaan kuuleminen, kokemusasiantuntijuus Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö Palvelutuotanto

11 Uudistuksen rakentajat esiin Organisaation sisäinen kehitystoiminta Suljettu innovaatio Ulospäin suuntautunut yhteiskehittäminen Avoin innovaatio Toiminta organisaatiorajojen yli, innovaatioekosysteemi Innovaatioverkostot esimerkkialatunniste Lähteet: Chesbrough 2003, Forrester 2004, von Hippel

12 Tulevia haasteita Tavoitteena asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Seuranta Terveys- ja hyvinvointivaikutukset painopisteeksi Strategian kirkastaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Miten hyödynnetään eri tuottajia Palvelusopimukset Kilpailuttaminen Asiakasvalintajärjestelmät Laatumäärittelyt Osaamisen hyödyntämisen optimoivat työn/vastuunjakoratkaisut Toimintaprosessien kehittäminen Palvelujen ekosysteemit Palveluohjaus, digitalisaatio AKnaapi 2/2017

13 Uudenlainen ajattelu ja tekeminen Hankkeet ja hyvät käytännöt Koulutus Arvointi Viestintä Innokylä Sosiaaliset, järjestelmätason innovaatiot Ihmislähtöisyys, kansalaisten osallisuus Uusi terveys- ja hyvinvointijohtaminen; rakenteet, toimintatavat Työvälineinä tiedonhallinta, ICT, some, palvelumuotoilu TJ & A KnL

14 Maakunnallinen sote-valmistelu SOSTEn verkkosivuilla koonti maakunnallisen sote-valmistelun tilanteesta ja tähän työhön liittyvistä järjestöedustuksista eri työryhmissä. > Ihmislähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut > Sote-ja maakuntauudistus maakunnissa

15 OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu: Valmis tuotantokuntayhtymä. Kansalais-, yhdistys- ja sidosryhmävaikuttamista varten perustetaan uuden maakunnan strategian valmistelua tukeva muutosfoorumi. 3) Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sotetyöryhmissä, edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä 4) Keski-Pohjanmaa: uusi sotepalvelutuotantokuntayhtymä Soite, maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen kuulemista varten järjestöfoorumi Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

16 KYS 5) Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu. Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen hanke (PoSoTe) on saanut jatkoa ja järjestöt ovat mukana työryhmissä. Uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja valtuustolla. 6) Etelä-Savo: Järjestöedustus alueellisessa hyvinvointityöryhmässä. Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossahanke kokoaa alueen järjestöt, kunnat ja sote-toimijat kehittämään alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä. Järjestöjen valmistelurooliin liittyen on perustettu SYTY Etelä-Savon yhteistyöryhmä, järjestöt ovat näin valmiita organisoimaan asiantuntemusta ja palvelujen käyttäjänäkökulmaa soteja maakuntauudistuksen tueksi sekä valmiit osaltaan tukemaan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista Etelä-Savon alueella. 7) Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa maakuntauudistusta. 8) Keski-Suomi: järjestöt oli mukana Keski-Suomen Sote 2020 hankkeessa. Järjestöt mukana valmistelun soteja maakuntauudistuksentyöryhmissä (3+3 työryhmää). SOSTE valinnanvapaus- hankkeen ohjausryhmässä. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

17 TAYS 9) Päijät-Häme: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut Valmistelua ovat tehneet paikalliset Kärkihankkeet (eri kuin hallituksen) ja niiden alatyöryhmät. Järjestöedustus Hyvinvoinnin- ja terveyden alatyöryhmässä. 10) Kanta-Häme: Alueen järjestöt ja SOSTE mukana Oma Hämeessä. Järjestöfoorumi käytäntö vakiintunut osaksi Oma Häme-valmistelua (II- foorumi oli ). Oma Häme toimintaohjelman mukaisesti tehdään valmistelun jatkovalmistelut. Toimintaohjelmaa on ollut mahdollista kommentoida Oma Häme kotisivuilla. 11) Pirkanmaa: Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion osallistuminen työryhmiin nimetty järjestöedustajat. SOSTE mukana soteja maakuntauudistuksen esivalmistelun valtuuskunnassa. 12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä ja järjestöedustaja viestintä-työryhmässä. Etelä-Pohjanmaan Palvelurakenne - päätyöryhmiin ja alatyöryhmiin juuri nimetty järjestöedustus. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

18 TYKS 13)Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä johtaa sekä sote- että maakuntauudistusta. Järjestöt mukana valmistelun järjestöryhmässä, jota kuullaan valmistelun eri vaiheissa. 13)Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa työryhmissä. 14)Pohjanmaa: : Järjestöedustus (Folkhälsan, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE) maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja työvaliokunnassa. Valmisteluryhmissä eri substanssijärjestöjen edustusta. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

19 HYKS 16)Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Maakunnalli nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma antaa painopisteet, joita yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. 17)Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta. Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTEprojektiryhmä. 18)Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt soteja maakuntauudistuksen esivalmistelun. Järjestön kumppanuus on tähän mennessä huomioitu mm. järjestämällä sidosryhmätilaisuus. Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

20 SOSTEn Järjestö 2.0 koordinaatiohanke Milloin 6/ /2020 Mitä SOSTEn koordinaatiohankkeen tehtävänä on luoda edellytyksiä ohjelman verkottumiselle ja vuorovaikutukselle, tukea yksittäisiä hankkeita neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen keinoin sekä viestiä ohjelman toiminnasta ja tuloksista. Koordinaatiohanke koostuu seuraavista osa-alueista. Ohjelmakokonaisuuden hankkeiden verkostoiminen => tapaamiset, Innokylä-alusta kehittämisen ja arvioinnin tuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus sisältötuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus hyvien käytäntöjen levittäminen => viestintä, tapaamiset, Innokylä-alusta viestintä => sisäinen, ulkoinen tutkimus => hankkeen tulokset Resurssointi 2 hanketyöntekijää, matkakulut, viestintä, asiantuntijapalvelut, tutkimus