VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2013 2014 TALOUSSUUNNI- TELMA 1
2 1. Johdanto 5 2. Konsernitavoitteet 6 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 6 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 6 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 6 2.4. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 6 2.5. Witas Oy 7 2.6. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 7 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 7 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 8 3.1. Johdanto 9 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA 10 3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 3.4. ARVOT 15 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 15 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET 15 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA 17 4. Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.4. Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 5. Sitovuus 19 6. Tuloslaskelma 2012 20 7. Yleishallinnon toimielimet 22 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 22 7.2. Yleishallinnon talousarvio 2012 25 8. Tukipalvelut. 26 8.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 26 8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 29 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 29 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 29 9.2. Toteutuminen ja poikkeamat 2012 30 9.3. Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2012 30 9.4. Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2012 31 10. Perusturvan toimiala 33
3 10.1. Perusturvan toimialan visio: 33 10.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 33 10.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 51 10.4. Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2012 52 10.5. Perhepalvelut talousarvio 2012 53 10.6. Vanhuspalvelut talousarvio 2012 54 10.9. Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2012 56 10.10. Perusturvan toimiala - talousarvio 2012 57 11. Sivistystoimen toimiala 59 11.1. Varhaiskasvatus 61 11.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 61 11.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 62 11.4. Varhaiskasvatus talousarvio 2012 63 11.5. Koulut 63 11.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 63 11.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 65 11.8. Koulutoimen strategian mukaiset mittarit 66 11.9. Koulut talousarvio 2012 69 11.10. Opistot 70 11.11. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 70 11.12. Opistojen strategian mukaiset mittarit 71 11.13. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 71 11.14. Opistot talousarvio 2012 72 11.15. Kirjasto 73 11.16. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 73 11.17. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 73 11.18. Kirjaston strategian mukaiset mittarit 74 11.19. Kirjasto talousarvio 2012 76 11.20. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 76 11.21. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 76 11.22. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 78 11.23. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 79 11.24. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2012 81 11.25. Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2012 82 12. Tekninen toimiala 84 12.1. Yhdyskuntatekniset palvelut 84 12.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 84 12.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 85
4 12.4. Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2012 86 12.5. Tilapalvelu 87 12.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 87 12.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2011 88 12.8. Tilapalvelu talousarvio 2012 89 12.9. Maankäyttö 90 12.10. Toiminnalliset muutokset vuonna 2012 90 12.11. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 90 12.12. Maankäyttö talousarvio 2012 91 12.13. Muut tekniset palvelut 92 12.14. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 92 12.15. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 92 12.16. Muut tekniset palvelut talousarvio 2012 93 12.17. Tekninen toimiala talousarvio 2012 94 13. Ympäristö 96 13.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä 96 13.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 97 13.3. Ympäristö talousarvio 2012 98 14. Vesihuoltolaitos 100 15. Henkilöstömuutokset vuonna 2012 101 16. Investoinnit 103 17. Rahoituslaskelma 105 18. Allekirjoitukset 106
5 1. Johdanto Tämä on kuudes kerta, kun Wiitaunionin kuntaparin kunnat, Pihtipudas ja Viitasaari, käsittelevät tulevan vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman tässä muodossa. Rakenne on yhtenäinen, mutta talousarvioluvut ovat kummallakin omansa. Tulevana talousarviovuonna kannasta ei saada vertailulukuja, koska kustannuspaikkoja ja tilikarttarakennetta on muutettu vastaamaan isäntäkuntamallia. Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - konsernitavoitteet, kohta 2 - kuntastrategia, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-15) - investoinnit, kohta 16 - rahoituslaskelma, kohta 17 Henkilöstösuunnitelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi erikseen omana kokonaisuutenaan. Palvelusopimuksella kansalaiskunnat tilaavat palvelujen järjestämisen palvelukunnalta. Palvelukunta sitoutuu sopimuksella järjestämään kunnalliset palvelut sopimuksen mukaisesti..
6 2. Konsernitavoitteet 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan 2. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee strategian mukaisesti tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja investoinnit eivät saa kasvaa. 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Yhtiön talouden vakauttaminen Mittarit: lainakanta pienentynyt ja korkokulut alentuneet 2. Vuokrataso vastaa kustannuskehitystä Mittarit: vastikkeet ajantasaistettu peruskorjaukset huomioiden 3. Yhtiö toimii aktiivisena asumisen kehittäjänä kunnassa Mittarit : - elinkaari- ja energiataloudellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettu - Wiitalinnan rakentaminen käynnistynyt v. 2011 - yhtiön vuokra-asuntojen peruskorjaussuunnitelma tehty 4. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea Mittarit: tyhjien asuntojen määrä on pieni ja niitä on myyty 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa ja tähän liittyvien työllistämistavoitteiden toteuttaminen 3. Sovitun osinkotulon vuotuinen tulouttaminen kaupungille 2.4. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen erillisten päätösten pohjalta 2. Kaupungin vetovoiman lisääminen mm. turvaamalla tarvittavat toimitilajärjestelyt 3. Yksittäisten erityispalveluhankkeiden toteuttaminen 4. Vuokratilojen käyttöaste pidetään korkeana 5. Yhtiön talouden vakauttaminen
7 2.5. Witas Oy Alueelliselle kehittämisyhtiölle asetetaan konsernitavoitteet vuosittain yhtiön kaupungin edustajille järjestämässä tilaisuudessa. 1. Uusien mahdollisuuksien etsiminen taloustilanteesta toipumiseksi ja yritysten kehittämiseksi. 2. Omistajanvaihdospalveluiden kehittäminen. 3. Matkailumarkkinointi. 4. Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan edistäminen. 5. Yrityskummitoiminnan ja hallitustyöskentelyn tuen käynnistäminen 2.6. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 1. Aikuiskoulutuksen, erityisammattikoulutuksen ja taiteen perusopetuksen tarvitsemien opetustilojen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas ylläpito 2. Sisäilmaongelmat ratkaistu 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat Kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan. Kaupunginvaltuusto päätti 29.8.2011, että kaupungin tytäryhtiöiden toimintojen ja johtamisen uudelleenjärjestämisen mahdollisuudet selvitetään tavoitteena tytäryhtiöiden tehtävien rationalisointi mahdollisesti toimintoja yhdistämällä keskipitkällä aikavälillä siten, että selvityksessä huomioidaan Viitasaaren kaupungin toiminnot kokonaisuutena. Kaupunginhallitus nimesi selvitystyötä varten 5.9.2011 erillisen konsernityöryhmän. Konsernirakenteen selvityksen yhteydessä tarkistetaan myös ohjaus- budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuus 1.1.2005 aloitetun Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kuntapariyhteistyön, Wiitaunionin toiminnan johtamisen ja ohjauksen kehittämistä on pohjustettu kuntien yhteisellä hyvää hallitusohjausta ja yhteislautakuntatyöskentelyä käsitelleellä seminaarilla marraskuussa 2011. Wiitaunionin palvelustrategian avulla määritellään palvelujen järjestämiseen ja tasoon vaikuttavat asiat sekä henkilöstön ja talouden tasapainon linjaukset. Samalla käydään läpi palvelujen tuotteistuksen sekä hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet. Palvelusetelien käyttömahdollisuuksia laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona. 1.1.2009 alkaen perustettu Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue pyritään kuntarakenneuudistuksessa turvaamaan ja sen toimintaa vahvistamaan ja laajentamaan edelleen 1.1.2013 lukien. Yhteistoimintasopimukseen huomioidaan tarvittavat muutokset mahdollisen toimialueen 1.1.2013 tapahtuvan laajentumisen myötä. 1.1.2013 lukien aloittaa toimintansa myös pohjoisen Keski-Suomen kuntien ympäristötoimen yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Viitasaaren kaupunki.
8 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 HYVINVOIVA KUNTALAINEN TYÖSTÄ TOIMEEN- TULOA Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. VETOVOIMAA TALOUS TASA- PAINOON
9 3.1. Johdanto Strategian rakenne Kaupunkistrategia perustuu tulevaisuuden strategiseen tahtotilaan eli visioon, joka kuvaa minkälaiseksi kaupungiksi Viitasaaren halutaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Visiota tarkentavat painopistealueiden strategiset päämäärät, jotka ovat pääosin mitattavia tai arvioitavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä. Päämääristä on johdettu strategian toteuttamisen kannalta keskeiset strategiset tavoitteet ja hankkeet, jotka tarkennetaan budjettiprosessissa vuositason mitattaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi ja konkretisoidaan edelleen toimintayksiköiden ja laitosten tavoitteiksi. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja luovat kiinteän perustan mm. johtamiselle. Viitasaaren kaupunkistrategia 2009 2013 perustuu suurelta osin Viitasaaren kaupungin strategiaan 2005 2008, joka hyväksyttiin valtuustossa 13.6.2005. Tällöin strategian painopisteinä olivat asukasluku kasvuun, kuntatalous plussalle, lisää työpaikkoja ja imago positiiviseksi. Kaupunkistrategian tarkistukseen ovat johtaneet muuttunut taloudellinen tilanne, aiemman strategian päivitys 6.8.2007 sekä edellisen kauden valtuutettujen antama arviointi. Arvioinnissa painotettiin talouden kuntoon saattamista, perusturvapalveluiden kehittämistä, kuntayhteistyötä, lapsiystävällistä imagoa ja syntyvyyttä, työllisyyttä ja koulutusta sekä elinvoimaista kuntakuvaa ja torin seudun keskustan kehittämistä. Kaupunginhallitus on valmistellut strategiaa Swot-analyysin pohjalta. Strategialuonnos lähetettiin 19.6.2009 lausuntokierrokselle mm. lautakunnille sekä keskeisille paikallisille yhteistyötahoille. Strategialuonnos oli myös kaupungin kotisivuilla kuntalaisten kommentoitavana. Kirjallisia lausuntoja saatiin yhteensä 18 kpl. Kaupunkistrategian 2009 2013 laadinnassa on lisäksi kuultu useita eri tahoja, mm. henkilöstöä ja mökkiläisfoorumia, joka edustaa kaupungin kesäasukkaita. Strateginen johtaminen kaupungissa on erityisesti kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tehtävänä. Strategialla valtuusto osoittaa kunnallispoliittiselle toiminnalle päälinjat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä viranhaltijajohdon tehtävänä on johtaa käytännön toimintaa valtuuston asettamien päälinjojen mukaisesti.
10 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA Kaupungin vahvuudet Kaupungin heikkoudet Strateginen sijainti Etäisyydet Puhdas ja monipuolinen luonto Julkinen liikenne Kilpailukykyiset elinkustannukset Hitaat tietoliikenneyhteydet Maankäyttöresurssit Väestöpohja Hyvät palvelut Alhainen koulutustaso Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet Hajanainen yhdyskuntarakenne Vireät kylät Alhainen tulotaso Loma-asuminen Kuntatalous Kulttuuri Tunnettavuus Kaupallisten palveluiden keskus Toimintaympäristön mahdollisuudet Toimintaympäristön uhat Liikenneyhteydet Talouskriisi Arvojen uusjako/ maallemuutto Väestön ikääntyminen Loma-asuminen Väestökato Matkailun mahdollisuudet Työpaikkamenetykset Uusiutuvat luonnonvarat Elinvoiman keskittyminen maakunnassa Kuntapariyhteistyö Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys Palvelurakenteiden uudistus Valtiovallan toimenpiteet Seutukuntayhteistyö Kuntapariyhteistyö Ilmastonmuutos
3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 VIITASAAREN VAHVUUDET Miten hyödynnetään Strateginen sijainti - selkeä seutukeskus - elinkeinopolitiikan kehittäminen - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen - Sinisen tien hyödyntäminen Puhdas ja monipuolinen luonto - metsien moninaiskäyttö - vesistö- ja kalastusmatkailu - reitistöt ja kohteet (vaellus, kelkkailu yms.) Kilpailukykyiset elinkustannukset - asunto- ja tonttimarkkinointi - tulomuutto Maankäyttöresurssit - tehokas kaavoitus - kaavoitetaan järvenrantatontteja - kyläkaavat - edulliset teollisuustontit Hyvät palvelut - tiedotus - markkinointi - palveluntuottajien ja kaupungin yhteistyö - ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö - aikuiskoulutuksen kehittäminen - valtionhallinnon palveluiden säilyttäminen paik- - kakunnalla Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet - asukkaiden aktivoiminen liikuntapalveluiden käyttäjinä - hyödynnetään matkailumarkkinoinnissa Vireät kylät - kyläkoulujen monipuolinen käyttö - kylien yhteistyöhankkeet ja markkinointi - palveluyrittäjyyttä kylille - tuetaan kylien omaehtoisia hankkeita - lähiruuan suosiminen - maallemuuttajien houkutteleminen Loma-asuminen - palveluiden markkinoiminen loma-asukkaille - kannustetaan ympärivuotiseen asumiseen ja ns. kakkosasunnon hankintaan Kulttuurijärjestöt ja -tapahtumat - kulttuuriaarteet tuodaan esille ja hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa - järjestöjen verkostoituminen Jyväskylän seudun tapahtumajärjestäjien kanssa Kaupallisten palveluiden keskus - ostosmatkailun kehittäminen ja markkinointi - palvelujen ja lähiruuan markkinointi
12 VIITASAAREN HEIKKOUDET Miten poistetaan Etäisyydet - tarjotaan sähköistä asiointia ja sähköisiä pal- - veluja - hyödynnetään etätyömahdollisuudet - tieavustukset - julkisen hallinnon yhteispalvelun kehittäminen Julkinen liikenne - kehitetään asiointiliikennettä - kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella - vaikutetaan maakunnallisiin linjauksiin, mm. raideyhteyden kunnostamiseen Hitaat tietoliikenneyhteydet - tuetaan laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueelle Väestöpohja - lapsiperheiden palveluihin satsataan - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - luodaan edellytyksiä yrittäjyydelle Alhainen koulutustaso - aikuiskoulutuksen kehittäminen - toisen asteen koulutuksen monipuolistaminen - etä ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääminen - tuetaan yrittäjien yhteyksiä korkeakouluihin Alhainen tulotaso - korkeamman koulutustason työpaikkoja - yksilöllisten tarpeiden mukainen tonttitarjonta Hajanainen yhdyskuntarakenne - uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) - kaavoituksen tiivistäminen keskustaajamassa Kuntatalous - palvelurakenteen uudistaminen - raamibudjetointiin sitoutuminen - aktiivinen elinkeinopolitiikka - investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä Tunnettavuus - Viitasaari-brändin luominen - markkinointitapojen uudistaminen - viitasaarelaisen taiteen ja kulttuurin tuotteistaminen
13 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET Miten käytetään hyväksi Liikenneyhteydet - hyvien yhteyksien hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Arvojen uusjako/maallemuutto - Viitasaari tutuksi Jyvässeudulla ja pääkaupunkiseudulla - yhteys entisiin viitasaarelaisiin - myydään tontteja ja asuntoja sekä markkinoidaan niitä yhdessä kylien kanssa - Loma-asuminen - tonttitarjonnan aktivoiminen koko kaupungin alueella - palvelutarjonnan lisääminen Matkailun mahdollisuudet - LomaSeutu-brändin vahvistaminen - maatilamatkailu - Keitele-järven ja koskien hyödyntäminen - haetaan aktiivisesti uusia matkailuyrittäjiä Viitasaarelle - seudullinen yhteistyö; mm, Piispala ja Saarijärvi - hotelli nelostien varteen - matkailuyrittäjyyden luominen Uusiutuvat luonnonvarat - rakennetaan jalostusketjuja; verkostoidutaan - uusiutuvan energian hyödyntäminen laajamittaisemmin, Viitasaaren Lämpö Oy veturiksi - vesistöjen moninainen käyttö Kuntapariyhteistyö - yhteistoiminnan uudistaminen - tehokas, taloudellinen ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - tarjotaan palveluita ympäröivän alueen kunnille kilpailukykyiseen hintaan Palvelurakenteiden uudistus - rakennemuutosten hakeminen - turvataan palvelut ammattitaitoisen työvoi- - man saatavuuden vaikeutuessa - henkilöstön aktivoiminen rakennemuutosten toteuttamiseen - yrittäjärekrytointi - palveluseteleiden hyödyntäminen Seutukuntayhteistyö - suurempien yhteishankkeiden mahdollistaminen - Saarijärvi-Viitasaari tien perusparannus
14 TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT Miten torjutaan Talouskriisi - elvyttävät investoinnit - kasvavan työttömyyden vaikutusten vähentäminen kunnan työllistämis- ja koulutustoimenpiteillä Väestön ikääntyminen - työpaikkoja nuorille - nuorten perheiden asuntoja - opiskelumahdollisuuksien turvaaminen Viitasaarella - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - lapsiperheiden palveluihin satsataan Väestökato - aktiivinen elinkeinopolitiikka - korkealaatuinen ja monipuolinen tonttitarjonta - monipuolinen asuntotarjonta - myönteinen kuntakuva - pidetään yhteyttä entisiin viitasaarelaisiin Työpaikkamenetykset - yritysvaikutusten arviointi päätöksissä - pidetään hyvä yhteys yrittäjiin - yrityskäynnit - elinkeinorakenteen monipuolistaminen - räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta - sukupolvenvaihdokset - koulutus Elinvoiman keskittyminen maakunnassa - hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoskikehityskäytävän kanssa - hyödynnetään hankerahoja - edunvalvonta maakuntatasolla Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys - toisen asteen koulutustarjonnan turvaaminen - joustavat aikuiskoulutusmahdollisuudet - yritysten työvoimatarpeiden ennakointi - nuorten osaajien paluu takaisin kotiseudun palvelukseen - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - hyvä henkilöstöpolitiikka - puolisolle työpaikka - etätyön mahdollistaminen Valtiovallan toimenpiteet - edunvalvonta - vahvistetaan aluekeskuksen asemaa Kuntapariyhteistyö - luottamuksen lisääminen - uudistuminen Ilmastonmuutos - energiansäästötalkoot - ympäristövaikutusten arviointi - kunnan rakennusten energiakulutuksen alentaminen 15 prosentilla
3.4. ARVOT 15 Viitasaaren kaupunkistrategiassa korostuvat seuraavat arvot: - turvallisuus - työn kunnioittaminen - yrittäjyys - kotiseuturakkaus - toiminnan tuloksellisuus 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET Swot-analyysin pohjalta on valittu seuraavat strategian painopistealueet: TYÖSTÄ TOIMEENTULOA TALOUS TASAPAINOON VETOVOIMAA HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. TYÖSTÄ TOIMEENTULOA Strategisena päämääränä on työpaikkaomavaraisuus työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä. Tavoitteet: Aktiivinen elinkeinopolitiikka uusiutuvan energian käytön lisääminen ja bioenergiasektorin vahvistaminen uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) matkailuelinkeinon kehittäminen LomaSeutu-brändiä markkinoimalla strategisen sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa tiivis vuorovaikutus yrittäjien ja maatilayritysten kanssa räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta uusien yrittäjien aktiivinen hakeminen Edulliset teollisuustontit. Elvyttävät investoinnit. Aikuiskoulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Metsien ja vesistöjen monipuolinen hyödyntäminen. Toimivat tietoliikenneyhteydet. Työttömyyden vähentäminen työllistämis-, kuntoutus- ja koulutustoimenpiteillä. Päätöksenteossa suoritetaan yritysvaikutusten arviointia.
16 Vastuutaho: Kehittämisyhtiö Witas Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Kaupunginhallitus, kehittämisryhmä ja johtavat viranhaltijat Yrittäjäjärjestöt Viitasaaren Lämpö Oy Vuokra-asunnot Oy 2. TALOUS TASAPAINOON Strategisena päämääränä on saada suunnittelukaudella menokasvu hallintaan ja tulos poistojen jälkeen positiiviseksi. Tavoitteet: Raamibudjetointiin sitoutuminen. Veropohjan laajentaminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Palvelurakenteen uudistaminen. Kuntapariyhteistyöllä tuottavuutta. Investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan myyminen vuokralaisille. Naapurikuntien välisen yhteistyön tiivistämisvaihtoehtojen selvittäminen. Vastuutaho: Toimialat ja lautakunnat Kaupunginhallitus 3. VETOVOIMAA Strategisena päämääränä on luoda Viitasaaresta viihtyisä paikka asua ja yrittää sekä lisätä kaupungin tunnettavuutta kuntamarkkinoinnilla. Tavoitteet: Hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävän kanssa. Luodaan Viitasaari-brändi. Rakennetaan Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Puutalokonsepti (Viitasaari-talo) nuorille perheille keskustaan + Pientalomessut. Monipuoliset vuokra- ja omistusasuntomahdollisuudet. Loma-asutuksen edistäminen kaikissa muodoissaan. Lapsiperheiden palveluihin satsaaminen. Yhteydenpito entisiin viitasaarelaisiin. Kehitetään ostos- ja kulttuurimatkailua. Viitasaaren taiteen, tapahtumien ja kaupungin markkinointi. Kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Luonnosta ja ympäristöstä huolehditaan ja niitä arvostetaan.
Vastuutaho: Kaupunginhallitus Toimialat ja lautakunnat Vuokra-asunnot Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy 17 4. HYVINVOIVA KUNTALAINEN Strategisena päämääränä on turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen kaikille kuntalaisryhmille, omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustaminen sekä hyvän palvelutason turvaaminen. Tavoitteet: Terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Järjestöjen ja yhdistysten palvelutuotannon ja kansalaisaktiivisuuden edistäminen. Järjestötalon kehittäminen Edistetään ja tuetaan vanhusten kotona asumista. Parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä. Kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella. Ikäihmisille suunnatun palveluyrittäjyyden tukeminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. Hyvinvointistrategian luominen. Turvallisuussuunnitelman laatiminen. Vastuutaho: Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta ja muut lautakunnat Järjestöt ja yhdistykset MITTARIT Väkiluku Työpaikat: syntyneet/vähentyneet työpaikat Perustetut/Lopettaneet yritykset Koulutuspaikat Hoitopäivät Hyvinvointi- ja tuloksellisuusmittarit Käyttötalousmenot Verotulot Lainat 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA Esittelijän on aina perusteltava, miten päätösesitys tukee strategian painopistealueiden toteutumista. Myös esityksen yritysvaikutukset on otettava huomioon. Strategiaa toteutetaan hallintokuntien toimenpiteinä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto arvioi erikseen vuosittain strategian toteutumista ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä päivittää tarvittaessa strategiaa.
4. Palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta terve kuntalainen 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat sovitusti 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat ja pienenevät oppilasmäärät yläkoulujen ryhmäjakoon huomioidaan. Yhtenäisen perusopetuksen valmistelu alkaa vuonna 2012. 2. Wiitaunionin yhteinen liikuntatoimi toteutuu vuonna 2013 ja valmistellaan syksyllä 2012. 3. Viitaseudun opiston ja Viitasaaren alueen musiikkiopiston hallinnot yhdistetään vuonna 2013 ja valmistellaan vuonna 2012. 4. Pihtiputaan nuorisotyöpajatoiminta aloittaa vuonna 2012. 5. Aluelukion toiminnan kehittämistoimenpiteet valmistellaan vuonna 2012 yhtenä painopistealueena Viitasaaren lukio. 6. Kirjasto-ja kulttuuripalvelujen monipuolistaminen kustannuksia lisäämättä. 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 7. Teknisen toimen hallinnon organisointi 4.4. Wiitaunionin palvelukunnan kaikkia toimialoja koskevat keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Wiitaunionin kehittämisstrategian laatiminen v. 2012 2. Palvelustrategian laatiminen
19 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
20 6. Tuloslaskelma 2012 VIITASAAREN KAUPUNKI Budj. Tasu Ero Tasu Tasu 2011 2012 2013 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 5 200,00 33 000,00 27 800,00 33 000,00 33 000,00 Täydet valtiolta saadut korvaukset 74 600,00 55 900,00-18 700,00 55 900,00 55 900,00 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 843 101,00 18 827 650,00 17 984 549,00 18 943 929,00 18 943 929,00 Muut suoritteiden myyntituotot 5 944 614,00 6 193 735,00 249 121,00 6 070 370,00 6 071 370,00 Myyntituotot 6 867 515,00 25 110 285,00 18 242 770,00 25 103 199,00 25 104 199,00 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 1 050 034,00 1 838 974,00 788 940,00 1 838 974,00 1 838 974,00 Sosiaalitoimen maksut 953 053,00 1 237 837,00 284 784,00 1 237 837,00 1 237 837,00 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 51 900,00 60 500,00 8 600,00 60 500,00 60 500,00 Yhdyskuntapalvelujen maksut 426 400,00 490 200,00 63 800,00 490 200,00 490 200,00 Maksutuotot 2 481 387,00 3 627 511,00 1 146 124,00 3 627 511,00 3 627 511,00 Tuet ja avustukset 652 845,00 834 415,00 181 570,00 834 415,00 834 415,00 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 3 680 366,00 4 087 771,00 407 405,00 4 061 042,00 4 061 042,00 Muut toimintatuotot 360 180,00 19 900,00-340 280,00 19 900,00 19 900,00 Muut toimintatuotot 4 040 546,00 4 107 671,00 67 125,00 4 080 942,00 4 080 942,00 TOIMINTATUOTOT 14 042 293,00 33 679 882,00 19 637 589,00 33 646 067,00 33 647 067,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -16 700 712,00-19 717 202,00 3 016 490,00-19 604 453,00-19 607 009,00 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 83 850,00 155 145,00 71 295,00 155 145,00 155 145,00 Palkat ja palkkiot -16 616 862,00-19 562 057,00 2 945 195,00-19 449 308,00-19 451 864,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 038 766,00-4 949 064,00 910 298,00-4 931 994,00-4 932 445,00 Muut henkilösivukulut -1 034 649,00-1 256 001,00 221 352,00-1 249 904,00-1 250 066,00 Henkilösivukulut -5 073 415,00-6 205 065,00 1 131 650,00-6 181 898,00-6 182 511,00 Henkilöstökulut -21 690 277,00-25 767 122,00 4 076 845,00-25 631 206,00-25 634 375,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -12 253 488,00-28 362 720,00 16 109 232,00-28 323 564,00-28 339 091,00 Muiden palvelujen ostot -9 251 451,00-9 522 103,00 270 652,00-9 488 353,00-9 505 753,00 Palvelujen ostot -21 504 939,00-37 884 823,00 16 379 884,00-37 811 917,00-37 844 844,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 506 254,00-3 383 140,00-123 114,00-3 380 640,00-3 380 640,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 506 254,00-3 383 140,00-123 114,00-3 380 640,00-3 380 640,00 Avustukset Avustukset kotitalouksille -1 713 100,00-2 790 149,00 1 077 049,00-2 795 149,00-2 795 149,00 Avustukset yhteisöille -282 050,00-343 500,00 61 450,00-343 500,00-343 500,00
Avustukset -1 995 150,00-3 133 649,00 1 138 499,00-3 138 649,00-3 138 649,00 Muut toimintakulut Vuokrat -3 265 070,00-2 436 163,00-828 907,00-2 436 163,00-2 436 163,00 Muut toimintakulut -231 020,00-250 509,00 19 489,00-249 759,00-249 759,00 Muut toimintakulut -3 496 090,00-2 686 672,00-809 418,00-2 685 922,00-2 685 922,00 TOIMINTAKULUT -52 192 710,00-72 855 406,00 20 662 696,00-72 648 334,00-72 684 430,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -38 150 417,00-39 175 524,00 1 025 107,00-39 002 267,00-39 037 363,00 Verotulot 19 000 000,00 19 091 000,00 91 000,00 19 589 000,00 19 787 000,00 Valtionosuudet 20 600 000,00 21 772 064,00 1 172 064,00 21 770 000,00 21 770 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000,00 50 000,00 0,00 50 000,00 50 000,00 Muut rahoitustuotot 10 000,00 10 000,00 0,00 10 000,00 10 000,00 Korkokulut -320 000,00-360 000,00 40 000,00-360 000,00-360 000,00 Muut rahoituskulut -15 000,00-10 000,00-5 000,00-10 000,00-10 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut -275 000,00-310 000,00 35 000,00-310 000,00-310 000,00 VUOSIKATE 1 174 583,00 1 377 540,00 202 957,00 2 046 733,00 2 209 637,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 807 780,00-1 935 172,00 127 392,00-1 935 172,00-1 935 172,00 Poistot ja arvonalentumiset -1 807 780,00-1 935 172,00 127 392,00-1 935 172,00-1 935 172,00 TILIKAUDEN TULOS -633 197,00-557 632,00 75 565,00 111 561,00 274 465,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -633 197,00-557 632,00 75 565,00 111 561,00 274 465,00 21
22 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä Vaalit Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 22.1.2012. Yleisen ennakkoäänestyksen sekä kotija laitosäänestyksen ajanjakso kotimaassa on 11.-17.1.2012. Jos kukaan ehdokkaista ei saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan sunnuntaina 5.2.2012 toinen vaali, jonka ennakkoäänestysajanjakso on 25.-31.1.2012. Vaalien toimittamisen kustannukset on arvioitu edellisten valtiollisten vaalien perusteella. Koska kyseessä ovat valtiolliset vaalit, hoitaa valtio ehdokasasettelun, ennakkoäänten laskennan ja tarkastuslaskennan. Kaupunki huolehtii vaalipäivän äänestyksen lisäksi ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Valtio maksaa kunnille korvauksen eduskuntavaalien järjestämisestä oikeusministeriön myöhemmin vahvistaman määrän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohti. Syksyllä 2012 ovat vuorossa kunnallisvaalit 28. lokakuuta. Kunnallisvaaleissa kaupunki vastaa ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisen lisäksi ehdokasasettelusta, ennakkoäänten laskennasta sekä tarkastuslaskennasta, jotka valtiollisissa vaaleissa kuuluvat vaalipiirilautakunnan tehtäviin. Oikeusministeriö ei maksa kaupungille äänioikeutettujen määrään perustuvaa kertakorvausta vaalien järjestämisestä kuten valtiollisissa vaaleissa. Kunnallisvaalien osalta oikeusministeriö vastaa vain vaalilain 188 1 momentissa mainituista kustannuksista, joista merkittäviä ovat vaalitieto- ja tuloslaskentajärjestelmän kustannukset, ennakkoäänten postituskulut sekä ilmoituskorteista ja vaaliasiakirjoista aiheutuvat painatuskulut. Tilintarkastus Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Vuosille 2009 2012 valittu tarkastuslautakunta on aloittanut työnsä vuoden 2009 alusta. Kaupungin lakisääteisen tarkastuspalvelun hankinta on kilpailutettu kuluvalle valtuustokaudelle. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston määräraha sisältää valtuuston työskentelyyn liittyvät kulut kuten kokouspalkkiot ja ansionmenetys- sekä matkakorvaukset. Erillistä valtuustoryhmien toimintatukea ei makseta. Valtuuston kokousten videointia kaupungin kotisivuille jatketaan, minkä vuoksi myös valtuustosalin alkuperäinen, vanha äänentoistojärjestelmä ja av-tekniikka uusitaan. Ensimmäisenä toimintavuotenaan 2009 nykyinen valtuusto hyväksyi Viitasaaren kaupunkistrategian. Kaupunkistrategia ja sen jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto pitää normaalien kokousten lisäksi iltakouluja ja seminaareja, joissa käsitellään kaupungin kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä.
Kaupunkistrategia painottaa veropohjan laajentamista aktiivisella elinkeinopolitiikalla, työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä sekä kuntatalouden menokasvun saamista hallintaan. Palvelurakennemuutokset toteutetaan Wiitaunionin palvelustrategian ja palvelusopimuksen mukaisesti. Viitasaaren kaupunki on liittynyt maamme seutukaupunkiverkostoon, jonka tuella haetaan hyviä valmiuksia vahvistumassa olevan perusturvan yhteistoiminta-alueen ja uuden ympäristötoimen yhteistoiminta-alueen palvelurakenteelle vastuukunnan ohjauksessa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen keskeisiä tehtäviä ovat Viitasaaren vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen Viitasaari osallistuu Kuntaliiton ja Audiapro Oy:n yhteistyönä toteuttamaan Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen. kumppanuushankkeeseen vuosina 2010 2012. Hankkeen avulla saadaan hyviä johtamiseen ja organisaatiorakenteen uudistamiseen liittyviä valmiuksia sekä vertaistukea perusturvan ja ympäristötoimen yhteistoiminta-alueiden kehittämiselle ja Wiitaunionin yhteistyön jatkokehittämiselle. Työllistämishankkeissa keskitytään konkreettisia tuloksia ja hyötyjä tuoviin hankkeisiin. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman työllistämis- ja ympäristönhoitoprojekti eli Lape-projektin kautta työllistetään pitkäaikaistyöttömiä. Tämän ohella kaupunki työllistää omiin toimintoihinsa yli 500 pv työttöminä olleita henkilöä ja ohjaa osan kuntoutukseen sekä tukee yritysten ja yhdistysten yli 500 pv työttöminä olleiden henkilöiden työllistämistä ja oppisopimuskoulutusta ns. unionilisällä. Kokonaissäästöä syntyy kun kaupungin maksamia työmarkkinatukikorvauksia Kelalle voidaan samalla vähentää. Myös nuorten kesätyöllistämiseen on edelleen varauduttu. Nuorisotyöttömyys on Viitasaarella lisääntynyt ja v. 2012 on uutena toimenpiteenä varauduttu tarjoamaan oppisopimuskoulutuspaikka kaupungilta viidelle alle 25-vuotiaalle nuorelle, jotka ovat vailla ammatillista tutkintoa. Nuorten oppisopimuskoulutuksen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyöllä voidaan turvata nuorten työllistyminen myös yksityisille työmarkkinoille aikaisempaa paremmin. Strategisiin kehittämishankkeisiin on vuodelle 2012 varattu 30 000 euroa mm. keskustaalueen kehittämisen ja yritystoiminnan lisäämisen vaatimiin selvityksiin, kehittämissuunnitelmiin ja analyyseihin. Keskusta-alueen strategisen maankäytön selkeytymisen myötä on tavoitteena täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta mm. uudella keskustan liiketilarakentamisella. Tilaa vievän kaupan keskuksena kehitetään edelleen Mustaniemen aluetta. Asuntotuotannolle luodaan valmiuksia elinkaariasumisen periaatteiden pohjalta. Koko-ohjelman kautta kehitetään uutta Viitasaari-tyyppitalomallia. Kehittämishankkeisiin on varattu myös 27 800 euroa Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely ja kulttuuripolku - hanketta varten. Hanke on Viisari ry:n rahoittama ja päättyy v. 2012, jolloin palautuu myös hankkeen julkinen rahoitus 36 000 euroa. Yritystoiminnan, uuden asumisen ja väestötavoitteiden toteuttamiseksi kaupunginhallitus harjoittaa aktiivista maankäyttöpolitiikkaa ja toimii yhteistyössä tytäryhtiöidensä kanssa asuntokannan ja toimitilojen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle kaupunki maksaa 60 euroa/ asukas kuntaosuutta elinkeinotoiminnan kehittämiseen sisältäen myös elinkeinotoiminnan EU-projektit. Laajakaistayhteyksien rakentamista kaupungin haja-asutusalueella varaudutaan rahoittamaan kuntarahaosuudella valtakunnallisessa 23
Laajakaista kaikille- hankkeessa. Samoin kylätoimikuntien pieniä rakennushankkeita avustetaan vireän kylätoiminnan tukemiseksi. Markkinointiin varattu määräraha sisältää Keksintöjen Viikko-tapahtumaan ja messuille osallistumisen sekä kaupungin infotaulujen ja erilaisen markkinointimateriaalin vuosikulut. Markkinointiyhteistyötä tehdään tiiviisti paikallislehden, kehittämisyhtiön, yrittäjien ja kulttuuritoimen kanssa. Tapahtumat ja suhdetoiminta on osa tavoitteellista kaupunkimarkkinointia. Niiden avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan ja tunnettavuuttaan. Kulut katetaan pääosin kaupungin edustusmenoista. Tapahtumien järjestämistä tuetaan kulttuuritoimen avustuksilla. Viitasaaren Kesäakatemia ry:lle on varattu erillinen avustus Musiikin Aika-tapahtuman järjestämiseksi tapahtuman juhlavuonna 2012. Matkailumarkkinointi ostetaan Witas Oy:ltä. 24
25 7.2. Yleishallinnon talousarvio 2012 Budj. Tasu Tasu 2012 2013 2014 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 20 000,00 20 000,00 20 000,00 Muut suoritteiden myyntituotot 75 800,00 75 800,00 75 800,00 Myyntituotot 95 800,00 95 800,00 95 800,00 Tuet ja avustukset 222 500,00 222 500,00 222 500,00 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 8 000,00 8 000,00 8 000,00 Muut toimintatuotot 8 000,00 8 000,00 8 000,00 TOIMINTATUOTOT 326 300,00 326 300,00 326 300,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -704 600,00-704 600,00-704 600,00 Palkat ja palkkiot -704 600,00-704 600,00-704 600,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 503 329,00-1 503 329,00-1 503 329,00 Muut henkilösivukulut -44 174,00-44 174,00-44 174,00 Henkilösivukulut -1 547 503,00-1 547 503,00-1 547 503,00 Henkilöstökulut -2 252 103,00-2 252 103,00-2 252 103,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -587 979,00-587 979,00-587 979,00 Palvelujen ostot -587 979,00-587 979,00-587 979,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -19 100,00-19 100,00-19 100,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 100,00-19 100,00-19 100,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -40 000,00-40 000,00-40 000,00 Avustukset -40 000,00-40 000,00-40 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -58 877,00-58 877,00-58 877,00 Muut toimintakulut -104 850,00-104 850,00-104 850,00 Muut toimintakulut -163 727,00-163 727,00-163 727,00 TOIMINTAKULUT -3 062 909,00-3 062 909,00-3 062 909,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 736 609,00-2 736 609,00-2 736 609,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 736 609,00-2 736 609,00-2 736 609,00
26 8. Tukipalvelut. 8.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2012 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2012 ja suunnittelukaudella: - Laskujen sähköinen lähettäminen - Siirtyminen yhteiseen palvelupisteeseen - Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 10.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla
27 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2012 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2012 ja suunnittelukaudella: - Dokumenttienhallintajärjestelmän kehittäminen - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja puhelinjärjestelmät - Toimivat tietojärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla
28 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODEL- LE 2012 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: - palkka- ja palvelussuhdeasiat - henkilöstön kehittäminen - henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi - työsuojelu ja työturvallisuus - yhteistoiminta - työterveyshuolto (ostaminen) - muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, virkistystoiminta jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2012 ja suunnittelukaudella: - henkilöstösuunnitelman laadinta vuoteen 2020 saakka ja siihen liittyen henkilöstömitoitus tarpeiden ja osaamisen mukaan eri työyksiköissä - henkilöstösiirtojen valmistelu ja toteuttaminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - sairauspoissaolojen seuranta - virkistys- ja liikuntatoiminnan kehittäminen Henkilöstön kehittäminen - tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus Henkilöstön rekrytointi - sijaispankin perustaminen, eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen - palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein - palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Talous Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstöraportit ajan tasalla - tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain kuukausittain
8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2012 Kirjanpidon henkilöstö kokonaisuudessaan toimii Pihtiputaan kunnan tiloissa. Kirjanpidosta vähenee yksi henkilötyövuosi. Henkilöstöhallinto toimii sekä Pihtiputaan kunnan että Viitasaaren kaupungin tiloissa. Resurssia vähennetään yhdellä henkilötyövuodella. 29 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2011 2012 välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Elinkeinojen kehittämisstrategia vuosille 2008 2013 on kehittämisyhtiö Witas Oy:n toiminta-alueelle valmistunut v. 2008. Kuntarahoitusosuuden tasoa nostettiin vuodelle 2009 kehittämisyhtiön toiminnan ja markkinointiponnistusten tehostamiseksi. Vuoden 2012 toiminnan painopistealueisiin ei tehdä olennaisia muutoksia edellisvuodesta Konsernitavoitteet kaupungin tärkeimmälle osakkuusyhteisölle on esitetty kohdassa 2. Vuoden 2010 alusta alueellisen kehittämisen erityisohjelmat muuttuivat Työ- ja elinkeinoministeriön Koko-ohjelmaksi eli alueelliseksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi. Koko-ohjelmalla rakennetaan jokaiselle alueelle sen omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva räätälöity alueellisen kehittämisen ohjelma, joka toimii erityisesti paikallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan koordinoinnin välineenä. Viitasaaren kaupunki osallistuu Koko-ohjelmaan siten, että ohjelman kuntarahoituksen osuus katetaan kokonaan kehittämisyhtiö Witas Oy:n määrärahoista. Koko-ohjelman hallinnoija on Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. Viisari ry:n kuntarahaa varten on varattu 35 600 euroa vuodelle 2012. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan 1.4.2010. Lain myötä maaseutuhallinto kootaan alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatalousyrittäjää. Maaseutuhallinnon tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Vuonna 2009 perustukia hakeneiden tilojen lukumäärä Viitasaarella oli 190 ja tukipäätöksiä Viitasaarella tehtiin 1567 tukipäätöstä ja tukea maksettiin yhteensä 4,5 milj. euroa. Viitasaaren kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä 30.5.2011 35 päättänyt liittyä Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin muodostamaan yhteiseen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013 ja tätä ennen hyvissä ajoin valmistellaan kuntien hyväksyttäväksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen sopimus. Lomituspalveluiden hoitaminen siirtyi 1.1.2011 lukien Pihtiputaan lomituspalvelujen paikallisyksiköltä Karstulan paikallisyksikölle, joka on järjestänyt 1.1.2011 lukien maatalouslomitukset koko Saarijärven- Viitasaaren seutukunnan alueella. Samalla on aloittanut toimintansa uusi lomituksen yhteistoimintaryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa. Viitasaari kaupunki tukee maatalousyrittäjien maksullista lomitusta ja tuki kohdennetaan maatalouslomittajien täysiaikaiseen työllistymiseen. Maaseutuhallinnon järjestäminen sisältyy asiakaspalveluiden oston määrärahaan.
9.2. Toteutuminen ja poikkeamat 2012 Maaseutuhallinnon työntekijät siirtyivät Pihtiputaan kunnan palvelukseen. 30 9.3. Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2012 Budj. Tasu Tasu 2012 2013 2014 ELINKEINO-JA MAATALOUSTOIMI KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 135 600,00 34 600,00 34 600,00 Myyntituotot 135 600,00 34 600,00 34 600,00 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 67 000,00 67 000,00 67 000,00 Muut toimintatuotot 67 000,00 67 000,00 67 000,00 TOIMINTATUOTOT 202 600,00 101 600,00 101 600,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -7 700,00-7 700,00-7 700,00 Palkat ja palkkiot -7 700,00-7 700,00-7 700,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 363,00-1 363,00-1 363,00 Muut henkilösivukulut -486-486 -486 Henkilösivukulut -1 849,00-1 849,00-1 849,00 Henkilöstökulut -9 549,00-9 549,00-9 549,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -80 338,00-75 338,00-75 338,00 Muiden palvelujen ostot -493 863,00-493 863,00-493 863,00 Palvelujen ostot -574 201,00-569 201,00-569 201,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 600,00-1 600,00-1 600,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 600,00-1 600,00-1 600,00 Muut toimintakulut Vuokrat -5 200,00-5 200,00-5 200,00 Muut toimintakulut -1 100,00-1 100,00-1 100,00 Muut toimintakulut -6 300,00-6 300,00-6 300,00 TOIMINTAKULUT -591 650,00-586 650,00-586 650,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -389 050,00-485 050,00-485 050,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -389 050,00-485 050,00-485 050,00
31 9.4. Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2012 Budj. Tasu Tasu 2012 2013 2014 YLEISHALLINTO KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 42 000,00 20 000,00 20 000,00 Muut suoritteiden myyntituotot 410 386,00 309 386,00 309 386,00 Myyntituotot 452 386,00 329 386,00 329 386,00 Tuet ja avustukset 312 500,00 312 500,00 312 500,00 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 67 000,00 67 000,00 67 000,00 Muut toimintatuotot 8 000,00 8 000,00 8 000,00 Muut toimintatuotot 75 000,00 75 000,00 75 000,00 TOIMINTATUOTOT 839 886,00 716 886,00 716 886,00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -766 600,00-741 000,00-741 000,00 Palkat ja palkkiot -766 600,00-741 000,00-741 000,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 514 303,00-1 509 772,00-1 509 772,00 Muut henkilösivukulut -48 091,00-46 473,00-46 473,00 Henkilösivukulut -1 562 394,00-1 556 245,00-1 556 245,00 Henkilöstökulut -2 328 994,00-2 297 245,00-2 297 245,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -80 338,00-75 338,00-75 338,00 Muiden palvelujen ostot -1 307 572,00-1 298 822,00-1 298 822,00 Palvelujen ostot -1 387 910,00-1 374 160,00-1 374 160,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -24 550,00-22 000,00-22 000,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -24 550,00-22 000,00-22 000,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -40 000,00-40 000,00-40 000,00 Avustukset -40 000,00-40 000,00-40 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -66 080,00-66 080,00-66 080,00 Muut toimintakulut -123 700,00-122 950,00-122 950,00 Muut toimintakulut -189 780,00-189 030,00-189 030,00 TOIMINTAKULUT -3 971 234,00-3 922 435,00-3 922 435,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 131 348,00-3 205 549,00-3 205 549,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -14 263,00-14 263,00-14 263,00 Poistot ja arvonalentumiset -14 263,00-14 263,00-14 263,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 145 611,00-3 219 812,00-3 219 812,00