Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa? Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kirkot kriisien kohtaajana seminaari Markus Henriksson Ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto; konsultoiva psykiatri, Sotilaslääketieteen Keskus Sotilaslääketieteen Keskus
POTHNK Psykososiaalisen tuen ja palveluiden työryhmä (29.10.07 31.3.09): tehtävänä STM:n ao. ohjeistuksen päivitys ja parannusehdotukset Dosentti, ylilääkäri Markus Henriksson (TEO/Valvira & SOTLK) pj. Psykologi Tuula Hynninen (Joensuun yliopisto) Erityisasiantuntija Päivi Muma (Vantaan kaupunki)) Psykiatrian toimialueen joht. Timo Männikkö (KSSHP) Dosentti, psykologi Salli Saari (YTHS) Lääninlääkäri Jari Vepsäläinen (ISLH) LT, erikoislääkäri Tanja Laukkala (Duodecim & SOTLK) siht. Dosentti Martti Esko (Kirkkohallitus) Ylilääkäri Liisa Viheriälä (HUS LNS)
YETT-strategia (23.11.2006): OPM Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Kriisinkestävyyttä ylläpidetään sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuriidentiteetin ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon sekä kansalaistoiminnan avulla. - Opetustoiminnan ylläpitäminen - Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu - Hengellisten palveluiden turvaaminen
Onnettomuustilanteen psyykkistä järkyttävyyttä lisäävät: Tilanteen massiivisuus, odottamattomuus ja pitkittyminen; dehumanisaatio; lapsiuhrit Pelastustoimien puutteellisuus ja kaoottisuus; lajittelun epäonnistuminen ja evakuointien epäoikeudenmukaisuus Perushuollon epäonnistuminen (jano, nälkä, kylmä, kuuma, infektiot) Puutteellinen, väärä tai ristiriitainen tiedottaminen; tyhjät lupaukset; omaisyhteyksien katkeaminen Potilaiden tai omaisten epäasiallinen kohtelu Korvausratkaisujen viiveet ja epäoikeudenmukaisuus
Psykososiaalinen tuki ja palvelut: aiempia STM:n asiakirjoja Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys 1993 Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut 1998 Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuuksissa 2006 Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas 2008
Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut: STM Ohje Sisällysluettelo Ohjeen tarkoitus ja kohderyhmä Aiemmat ohjeet ja muistiot Lainsäädäntö Traumaattiset tilanteet ja traumaattisen kriisin kulku; toimintamallit eri vaiheissa Psykososiaalisen tuen järjestämisen toimijat, toiminta ja johtaminen Valmiussuunnittelu Paikallinen taso Alueellinen taso Valtakunnallinen taso Kansainvälinen taso Kirkko, SPR, SMS, muut Toiminta suuronnettomuuksissa ja erityistilanteissa Lasten ja nuorten tuen erityispiirteet Tuki ja palvelut opetusalalla Etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset näkökohdat Viestintä Jälkihoito pidemmän aikavälin tuki ja palvelut Koulutus Kehittämisehdotukset Liitteet (sis. kansainvälisiä suosituksia, terminologia ym.)
Yleiset hoitoperiaatteet kriiseissä ja katastrofeissa Läheisyys Nopeus Yksinkertaisuus Tavoitteellisuus Evakuointiperiaatteiden yhdenmukaisuus
Kriisi-intervention periaatteita Kuuntele; edusta rauhallisuutta, järjestystä ja elossa olemista Älä vähättele Anna selkeätä informaatiota tilanteenmukaisin annoksin Käytä konkreettisia apuvälineitä Älä tue muiden syyttämistä Hyväksy rajallisuutesi
Asianmukainen somaattinen ensiapu on aina myös asianmukaista psyykkistä ensiapua.
Psykososiaalisen kriisituen porrastus 1: oma apu, itsehoito 2: lähiyhteisön tukiverkosto 3: peruspalvelut/lähipalvelut 5: kriisipalvelut ja kirkko edellisten tukena 6: psykiatrinen erikoissairaanhoito 7: traumapsykoterapia ja erikoisyksiköt
Traumaperäinen stressihäiri iriö = Posttraumatic stress disorder (PTSD) tunnusomaisin psyykkistä järkytystä seuraava oireyhtymä
Traumaattinen psyykkinen kriisi (UHKAVAIHE) TRAUMAATTINEN TAPAHTUMA SOKKIVAIHE REAKTIOVAIHE KÄSITTELYVAIHE AKUUTTI STRESSIHÄIRIÖ TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ (PTSD) KROONINEN PTSD Dos. Markus Henriksson SOTLK 20.3.2007
PTSD:n diagnoosi Traumaattinen tapahtuma Traumaattisen kokemuksen uudelleen toistumisen oireet Traumaattiseen kokemukseen liittyvä välttämisoireilu ja reagointiherkkyyden turtuminen Kohonneen vireystilan oireet
PTSD:n syntymiseen ja pitkäaikaistumiseen vaikuttavat: Trauman massiivisuus, odottamattomuus, dehumanisaatio, epäoikeudenmukaisuus Traumaa edeltävät aiemmat traumat, psykososiaaliset ongelmat ja yksilöllinen biologinen herkkyys Muut mielenterveyden häiriöt sekä ennen traumaa että sen jälkeen Sosiaalisen tuen ja tukiverkoston puute
PTSD:n epidemiologiaa Väestötutkimuksissa elämänaikainen esiintyvyys 3-8% Onnettomuuksien tai rikosten uhreista 10-40%:lla Katastrofien uhreista 50-80%:lla
PTSD:n kulku ja ennuste Noin puolella oireet lievittyvät itsestään ensimmäisten 3 kuukauden aikana ja häviävät lähes kokonaan 1-3 vuoden aikana Noin kolmasosalle jää useita vuosia kestävä selvästi haittaava oireyhtymä Hoidolla voidaan selvästi vaikuttaa ennusteeseen
PTSD:n hoito Mahdollisten fyysisten vammojen asianmukainen tutkiminen, hoito ja kuntoutus Rinnakkaisina esiintyvien muiden mielenterveyden häiriöiden (kuten päihdehäiriöiden) hoito
PTSD:n hoito akuutissa / alkavassa oireyhtymässä kriisipsykoterapia pitkäkestoisessa oireyhtymässä intensiivisempi yksilöpsykoterapia vaikeissa oireyhtymissä myös antidepressiivinen lääkehoito
PTSD:n ennaltaehkäisy Traumaattisten tapahtumien ehkäisy Koulutus traumaattisten tilanteiden kohtaamiseen Akuuttien stressireaktioiden yksilöllinen hoito: traumalyhytpsykoterapia on hyödyllistä Kaikille suunnatun jälkipuinnin (debriefing) hyöty (ja haitta) epäselvä
Debriefing: tähänastinen näyttö Unselected individual single session debriefing: ei näyttöä hyödystä, mahdollisesti haitallista Unselected group debriefing: ei ole tutkittu; ristiriitaisia kokemuksia; epäselvä näyttö Profession-selected group debriefing: non-randomisoiduista kontrolloiduista tutkimuksista viitteellistä näyttöä hyödyllisyydestä
Suuronnettomuuksien psykososiaalisen tuen hyötyjen ja haittojen tutkimisen haasteita - Satunnaistettu verrokkiasetelma (RCT) on vaikea luoda kokonaisintervention suhteen - Verrokkeja on vaikea estää saamasta tukea; yleispätevää treatment as usual ei ole
Mielenterveys onnettomuustilanteissa ja niiden jälkeen: johtopäätöksiä Hyvä pelastustoiminta, ensihoito, evakuointi, akuuttihoito, viiveetön kuntoutus ja oikeudenmukaiset viiveettömät korvausratkaisut ovat keskeisen tärkeitä Selkeä keskitetty tiedottaminen sekä yhteyksien järjestäminen omaisille on tärkeää Onnettomuuksien uhrien on saatava puhua ja heitä on kuunneltava, mutta ketään ei pidä pakottaa puhumaan Jälkipuinnin on oltava vapaaehtoista ja se on järjestettävä asianmukaisesti ja kontekstitietoisesti Vakavat akuutit stressireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö on hoidettava tehokkaasti Lasten huollon kysymykset ratkaistava pitkäjännitteisesti Rituaalit ja epävirallinen vertaistuki ovat tärkeitä
Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut (STM Ohje ): perusperiaatteita Välitön psykososiaalinen tuki ja palvelut ovat ensisijaisesti terveydenhuollon koordinaatiossa sosiaalitoimen toiminta ja palvelut ovat keskeisiä, mutta toimintaa ei johdeta sosiaalitoimessa Psykososiaalinen tuki on moniammatillista toimintaa, jossa ammattihenkilöinä tarvitaan lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, kirkon (kirkkojen) työntekijöitä ja tilannekohtaisesti muitakin Suuronnettomuustilanteen välitön psykososiaalinen tuki on lääkintäjohtajan alaista toimintaa Psykososiaalinen tuki suunnitellaan samoilla periaatteilla kuin muutkin palvelut: paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen; valmiussuunnitelmat on oikeasti tehtävä Ns. kolmannen sektorin toimijat ovat erittäin tärkeitä, mutta he toimivat viranomaisten koordinaatiossa ( tilaaja tuottaja )
Lääkärien ja toimittajien yhteinen tiedotussuositus 2008: Tiedottaminen onnettomuuksista Onnistunut kriisitiedottaminen ehkäisee ja poistaa huhuja sekä edistää vaaratilanteiden asianmukaista hoitamista. Onnettomuuksista ja kuolemantapauksista tiedon hankkiminen ja tiedottaminen edellyttää erityistä hienovaraisuutta. Uhrien haastatteleminen tai kuvaaminen ei saa lisätä heidän tai heidän läheistensä kärsimystä. Toimittajan on hankittava tietonsa avoimesti ja rehellisin keinoin. Onnettomuuksien uhrien kuvien julkaisemisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Lääkäri ei saa paljastaa salassa pidettäviä tietoja; omaisille tiedot ensin Suuronnettomuuksien yhteydessä on perustettava tiedottamisyksikkö
Tiedottaminen onnettomuuksista: vastuullisen uutisoinnin tunnusmerkkejä Annetaan asiallista tietoa siitä, miten ihmiset yleensä reagoivat järkytystilanteissa Tarjotaan tietoa avunsaantimahdollisuuksista Vältetään dramaattisen ja rikollisen teon vaikutuksia dramatisoivan kuva-aineiston julkaisemista Muokataan sisältöä kohderyhmän mukaan: esim. lasten TV- katseluaikojen huomioiminen Surraan menetyksiä, myös rikoksen tekijän elämän menetystä, mutta ilman surupornoa Uutisoidaan ihmisten toipumisesta myös myöhemmin
Jokela tutkimus (THL, joht. Prof. Mauri Marttunen) Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Tuloksia 4 kuukautta tapahtuneen jälkeen Toimittajien kysymyksiin vastaaminen Toimittajat kysyivät tapahtumista 63%:lta 60% vastasi toimittajien kysymyksiin 66% kyselyyn vastanneista oli huomattavasti altistuneita 31% kyselyyn vastanneista vakavasti - äärimmäisesti altistuneista oppilaista
Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Tuloksia 4 kuukautta tapahtuneen jälkeen Toimittajien kysymyksiin vastaaminen 6% :lla oppilaista olo helpottui 6%:lla psyykkisesti oireilevista 10%:lla traumaperäisesti oireilevista 56%:lla oppilaista vastaamisella ei ollut vaikutusta vointiin 56%:lla psyykkisesti oireilevista 19% :lla oppilaista kysymykset pahensivat oloa 38%:lla psyykkisesti oireilevista 33%:lla traumaperäisesti oireilevista
Kriisien ja onnettomuuksien ammattilainen: kun teet viestintäsuunnitelmaa, muista, että Onnistunut kriisitiedottaminen ehkäisee ja poistaa huhuja sekä edistää vaaratilanteiden asianmukaista hoitamista. Median työ on välttämätöntä myös viranomaisten oman tilannekuvan muodostamiseksi Suomen perustuslaissa on säädetty sananvapaudesta Elämme (osittain säädellyssä) markkinataloudessa Toimittajat tarvitsevat asiallisia työskentelyolosuhteita Myös toimittajien toiminnasta lähtee nopeasti vääriä huhuja Toimittajatkin tarvitsevat ruokaa, juomaa ja joskus kriisitukea paikalla Nuorille ja nuorille aikuisille (tulevaisuudessa muillekin?) tärkein media on internet