Oulun varhaiskasvattaja Messut -2010 Miten meillä menee? -lapset arvioivat varhaiskasvatusta 19.11.2010 LTO, KM Piia Roos Tampereen yliopisto ALEX 1,4v 20.11.2010 1
LASTEN ÄÄNI KUULUVIIN! MIKSI? LAPSILÄHTÖISYYS, OSALLISUUS. vs. irralliset osallisuustapahtumat (Turja, L. 2010. Lapset osallisina kohti uutta varhaiskasvatuskulttuuria) Kykenemmekö ymmärtämään lasten todellisuuksia ja kestämmekö tietää, mitä lapset ajattelevat toimistamme (Puustinen-Korhonen 1994)? Minulta on kysytty, luonko tutkimuksessani liian vaativan tai syyllistävän kuvan vanhemmuudesta? Mitkä lasten käsityksistä olisi pitänyt jättää kertomatta? Niinkin on ajateltu, että lasten ajatukset olisivat jotenkin vähemmän "omia" kuin aikuisten ajatukset. Mutta jos lapset toistavat vain ympäröivän aikuiskulttuurin käsityksiä, miksi ihmeessä niiden kanssa sitten nikottelemme? Jätetään kysymättä, jos ei kantti kestä. (Valkonen 2006.) MILLAISIA AIKUISIA ON PÄIVÄKODISSA? TIEDÄTKÖ MITÄ LAPSET AJATTELEVAT SINUSTA? MIKSI? Kyrönlampi-Kylmänen(2007) Arki lapsen kokemana. aikuislähtöisen arjen mukauttaminen enemmän lapsen tarpeita vastaavaksi lapsen mahdollisuutta leikkiin on vahvistettava sekä arjen rytmin kiireettömyyttä ja joustavuutta parannettava päiväkodin piha turvattomuuden ja huolen paikka varhaiskasvatushenkilöstön etäisyys ja lapsen huoli siitä, haetaanko häntä kotiin lapsen näkökulmasta keskeinen kysymys on hoitopäivän pituus miten lyhentää vanhemman päivittäistä työaikaa vs. kuinka kaikille lapsille saadaan ilmainen hoitopaikka 2
MIKSI? Kalliala(2008) Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee ja heittelehtii Huomio aikuisten toimintatapoihin kasvattajan sensitiivisyys!!! lapsen hyvinvointi riippuu monin tavoin aikuisen tavasta toimia myös ilon ja ylpeyden aihetta: Tutkimuksessani jotkut päiväkodit ja yksittäiset aikuiset osoittavat, että vuosituhannen alun resursseilla oli mahdollista toteuttaa korkeatasoista varhaiskasvatusta. TAVOITTEENALAPSEN KOKEMUKSEN SAAVUTTAMINEN Lapsen antama tieto arvokasta ja ainutkertaista Kasvattajan valta-asemasta luopuminen ja lapsia osallistavan kulttuurin edistäminen mikä osuus päivästä on ennalta suunniteltua ja ohjattua, aikuisen lukkoon lyömää lasten keskinäisessä toiminnassa on mahdollisuus saavuttaa monenlaisia pedagogisia päämääriä (ei vain sosiaalisia taitoja) Kasvattajien huomio aikuisten ohjaamassa toiminnassa vs. lapsille merkityksellistä kokemus vertaissuhteissa toimimisesta Lapsen osallisuuden edistäminen yksilöllisen huomioimisen (lapsen VASUt) ohella toimintakulttuurin näkökulmasta! 3
Pohdi! Kuka päättää mitä tehdään ja milloin? Osallistumisen pakko? Lasten omaehtoinen toiminta? Lapsen oma aika? MITEN? MENETELMIÄ LAPSEN KUULEMISEKSI Haastattelut (esim. sosiometrinen haastattelu) Havainnointi, videointi Sadutus Lasten kokoukset, lasten keskinäiset keskustelut Piirros + siitä kertominen Erilaiset arjen toiminnat valokuviksi, valitseminen, järjestäminen Lauseiden täydentäminen, väittämät Draama, nukketeatteri Tunnekortit Ks. myös Heikka, Hujala & Turja. 2008. Arvioinnista opiksi. 4
Sosiometrinen haastattelu välineenä Lapset arvioivat kavereitaan (kenen kanssa he haluavat ja eivät halua olla) 1. Kerro, ketkä ovat kolme parasta kaveriasi täällä eskarissa. 2. Nimeä yksi lapsi täältä eskarista, jonka kanssa et viihdy oikein hyvin yhdessä. 3. Nimeä yksi lapsi täältä eskarista, jolla on paljon kavereita. 4. Nimeä yksi lapsi täältä eskarista, joka on usein yksin. Lapsen sosiaalinen asema ryhmässä: Yksittäisen lapsen yhteispistemäärä; positiiviset nimeämiset +pisteitä ja negatiiviset nimeämiset -pisteitä luokittelu Ko. esiopetusryhmässä oli 5 lasta, joiden yhteispistemäärä oli negatiivinen, 8 lapsella se oli nolla ja 15 lapsella positiivinen Esimerkki sosiogrammista RIINA TIINA VILI AADA ARTTU IIDA JENNA NINNI LAURA SINI JULIA EMMI SUVI 5
JATKETTAVAT LAUSEET: Minä viihdyn päiväkodissa/hoidossa, silloin kun Minä en viihdy päiväkodissa/hoidossa, silloin kun Minulla on hyvä olla päiväkodissa/hoidossa, jos Minulla on paha olla päiväkodissa/hoidossa, jos Päiväkodissa/hoidossa minulle tulee hyvä mieli silloin, kun Päiväkodissa/hoidossa minulle tulee paha mieli silloin, kun Toivoisin että päiväkodin aikuiset Jyväskylän kaupungin päivähoitopalveluiden teettämä hyvinvointikyselyt/lasten haastattelu (Paananen, S. 2006. Lapsen hyvinvointia edistävä päivähoidon arki) Vaikuttaa hyvinvointiin lasten mielestä Toiminta ja tekeminen 90% Leikki, piirtäminen, lukeminen, askartelu, ulkoilu Kaverit 70% Kiusaaminen ja rauhassa oleminen 64% oma olo 34% ikävä äitiä/isää, paha mieli, itku, surullisuus, yksinäisyys, sattuu mahaan tms. Minulle tulee paha mieli silloin, kun joku on vaikka lyönyt tai tehnyt jotain typerää, vaikka huutaa, että hei tylsimys, tuutänne. (tyttö 5v) Ympäristö 16% Hoitopäivän pituus 13% Ruoka 11% Paananen, S. 2006. Lapsen hyvinvointia edistävä päivähoidon arki. 6
Lasten toiveita kasvattajalle toiminnan ja tekemisen järjestäminen 57% aikuisen aktiivisempi osallistuminen leikkeihin; tulemalla välillä kotileikkiin niille kutsuille (tyttö 5v) voisi opettaa delfiinihyppyjä ja meritähden sekä kilpikonnakellunnan (tyttö 4v) kasvattajan kiltteys 19% hoito, opetus ja ryhmänhallinta 10% kampaisi mun hiuksia joskus (tyttö 4v) pitäis enemmän sylissä (tyttö 5v) Antaisi lasten tehäsitä mitä ne haluaa, mutta ne ei anna, kun ne yrittää lasten parasta (tyttö 4v) kiusaamiseen puuttuminen 10% Paananen, S. 2006. Lapsen hyvinvointia edistävä päivähoidon arki. SADUTUS Mukava päivä päiväkodissa Lasten omaehtoinen toiminta yhdessä muiden lasten kanssa (leikki) Askartelu ja piirtäminen Ulkoilu (vapaus valita onko ulkona vai sisällä) Aikuinen ei ollut merkittävimpien tekijöiden joukossa, komentaminen Ovaska, M. 2004. Päivähoidon laatukriteerit lasten näkökulmasta sadutuksenkeinoin. 7
HAASTATTELU Millaista päiväkodissa on? Kivaa Leikit sisällä ja ulkona, päiväunet, piirit, ohjatut toiminnat, ruokailu toiminnan taso, tekeminen Tunnekortit Nauru Ilo Suru Viha Roos, P. 2010. Lapset arvioivat varhaiskasvatusta. VALINTOJA! kaikkeen emme ehdi ja kykene Varhaiskasvatuksen tärkein laadun kriteeri on lasten hyvinvoinnin kokemus? Tärkeintä lapsen kanssa olemisessa on läsnäolo. Lapsesta välittäminen välittämään oppiminen. HALAUS PÄIVÄSSÄ! 8
KIITOS! Palautetta? piia.roos@uta.fi 9