Zonation merialuesuunnittelussa

Samankaltaiset tiedostot
Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation Esimerkkejä eri analyysityypeistä. Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Karttakuvat raportista

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Soiden monikäyttö ja Zonation

NATURA VERKOSTO

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Karttakuvat raportista

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Sininen kasvu Meren hyvä tila

coherence of the Natura 2000 network in

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA


Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Natura-arvioinnin sisällöt

UUDENMAAN EKOLOGISET VERKOSTOT ZONATION-ANALYYSIEN PERUSTEELLA

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Karhijärven kalaston nykytila

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

NÄKÖKULMA 2009 RAMBOLLIN TULEVAISUUSSEMINAARI. Helsinki, Kalastajatorppa, Markku Moilanen

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Bio- ja ympäristökysymykset

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Transkriptio:

Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton kaavoitusesimerkki Merialuesuunnittelu: esimerkki ja erikoispiirteitä

Suojelualueverkoston suunnittelu ja arviointi 2 3 Ympäristövaikutusten välttäminen Kaavoitus Päätöstuki 4 Ennallistamisen kohdentaminen 5 Ekologisten kompensaatioiden kohdentaminen Yhteenveto Zonation toimii merellä ihan kuten maallakin. Vain aineistot ja analyysin yksityskohdat eroavat. 2

Uudenmaanliiton kaavoitusesimerkki http://bit.ly/uml-zonation Uudenmaanliiton kaavoitus Aineistot Ekosysteemit - esiintyminen - paikallinen kunto (<- maankäyttö) Lajit Maisema-arvot Kytkeytyvyys Ekosysteemipalvelut 3

Uudenmaanliiton kaavoitus Prioriteettikartta Korkea matala Uudenmaan kaavoitus Alueiden laatu piirteistä jäljellä keskimäärin minimi jäljellä jokaisella piirteellä oma käyrä priority rank huippu 20% = 75% ekologisista arvoista = vältä negatiivisia vaikutuksia täällä alin 20% = <2% ekologisista arvoista = ympäristöä vahingoittava toiminta tänne 4

huippualue ekologisesti vähemmän tärkeä kaavoitus Lopuksi: tutki huippukohteita tarkemmin 5

Ekologiaan pohjaava maan/merenkäytön suunnittelu Tärkeimmät komponentit Preferenssit Rajoitteet - maanomistus - hallinnolliset yksiköt Luontopiirteiden jakaumat - lajit - elinympäristot - ekosysteemipalvelut nykyinen tulevaisuus Kustannukset - suorat - vaihtoehtois Uhkat - pysäytettävissä olevat - ei pysäytettävät Prioriteetit 2 Zonation 6

/30/206 2 2006 2 Zv4 - Ekologiaan pohjaava spatiaalinen suunnittelu http://cbig.it.helsinki.fi/ 2008 202 204 Priorisointi käyttäen Zonationia On optimaalisen tasapainon hakua Ekologia Rajoitteet - - maanomistus - admin yksiköt - suunnitteluyksiköt lajit ekosysteemit ekos. palvelut kytkeytyvyys Epävarmuus, jne. Kustannukset - suorat - epäsuorat - eri sidosryhmille 7

3 Esimerkki merialueanalyysistä Uudenseelannin ehdotettujen meriensuojelualueiden arviointia km resoluutio NZ vesialueilla >00 kalalajin esiintymisalueet mallinnettu >0000 koetroolauksen perusteella Kustannus: kalastuspainekartta Ensimmäisiä julkaistuja Zonation-töitä Leathwick, J. R., Moilanen, A., Francis, M., Elith, J., Taylor, P. Julian, K. and T. Hastie. 2008. Novel methods for the design and evaluation of marine protected areas in offshore waters. Conservation Letters : 9-02. 8

Tavoite: arvioida ehdotettujen meriensuojelualueiden laatu Leathwick et al. Cons. Lett. 2008 Prioriteettikartta Solun prioriteetti 0-50% 50-75% 75-90% 90-00% (= paras 0%) 9

Korvattavuusanalyysi ehdotetuille suojelualueille Keskimääräinen suojelutaso Parhaat alueet Zonationin mukaan Pakotettu ratkaisu (huonoja alueita mukana) Menetetyn maiseman osuus Erotus = ekologinen tappio Z löysi alueet, jotka 6x paremmat kuin ehdotus... Tavoitteena tasapainoiset edustustasot: löytyikö? Zonation A Kalastusteollisuuden ehdottamat suojelualueet Range protection (%) Suojelutaso 0 20 40 60 80 00 endemic species occur elsewhere 0 20 40 60 80 00 0 20 40 60 80 00 0 20 40 60 80 00 Lajin arvioitu esiintymisalueen laajuus Species range size (%) Species range size (%) Ehdotetut alueet huonommat kuin täysin satunnaisesti valitut! 0

4 Haasteita merialueilla Haasteita, ehkä Aineistot vaikeampia kasata kuin maa-alueilta - taustamuuttujien laatu heikompi - lajien esiintymisen havainnointi verraten työlästä Maiden välillä näkyvien vaikutusten huomiointi (saasteet, rehevöityminen) Eri toimenpiteiden (kaavamerkintöjen) todelliset vaikutukset lajeihin, elinympärisöihin ja ekosysteemipalveluihin Suunnittelukontekstin vaikutus: maakunta, vs Suomen rannikko vs Itämeri vs Eurooppa

Kytkeytyvyydestä Kytkeytyvyyttä ei pidä tarkastella erillään muista tekijöistä, kuten lajien / elinympäristöjen esiintymisalueista Periaatteessa kytkeytyvyyden määrittäminen merillä vaikeaa: 3D; voimakas suuntautuneisuus merivirtojen ansiosta Suomen merialueet - matalia: 3Dllä vähäisempi vaikutus - virtaukset verraten vaimeita => etäisyyden myötä vaimenevia ( terrestrisiä ) kytkeytyvyysvasteita voinee käyttää ok Yleisiä hyötyjä Yhdessä oppiminen Parannettu resurssien käyttö Enemmän irti aineistoista Läpinäkyvät päätökset Laskennalliset priorisointimenetelmät ovat tehokkaita Yleisiä haasteita Uusien menetelmien oppiminen ja hyväksyminen Datan laatu, saatavuus ja yhteiskäyttö tulosten jalkauttamisen haasteet Aika, raha, työvoima 2

Yhteenveto Zonation toimii merellä ihan kuten maallakin. Vain aineistot ja analyysin yksityskohdat eroavat. Web: http://cbig.it.helsinki.fi/ 3