Käyttäjätestauksen raportti Luontoon oppimaan Merit Morikawa Terhi Tenhunen Olli Kanerva Eero Helske Riku Wessman Jimmy Envall
Johdanto Kurssin aikana ongelma on ollut keskeisessä roolissa. Oppilaita on pyydetty keskittymään ongelmaan enemmän kuin ratkaisuun. Jos ongelmaa ei ole niin myös ratkaisu on arvoton. Meidän täytyy siis löytää käyttäjien kannalta tärkeät ongelmat ja vastata niihin juuri siihen tarkoitetulla ratkaisulla. Tällä kurssilla kehitämme tuotteen, jonka ympärillä olisi mahdollista kehittää kaupallista toimintaa. Jotta tämä onnistuisi meidän täytyy ymmärtää kohderyhmäämme. Olemme kurssin aikana tehneet kvalitatiivisia haastattelututkimuksia ja kvantitatiivisia kyselytutkimuksia. Olemme myös pitäneet workshopin potentiaalisille käyttäjille missä uudet ideat olivat keskiössä. Haastattelututkimus Haastattelututkimus toteutettiin kurssin alkupuolella. Kyseisen tutkimuksen tarkoitus oli kvalitatiivisen tutkimuksen eli laadullisen tutkimuksen tavoin ymmärtämään laaja-alaisesti projektimme ympärille liittyviä tekijöitä: miten potentiaaliset kohderyhmät liikkuvat luonnossa, miten he ovat tottuneet käyttämään muita aplikaatioita mobiililaitteilla sekä miten käyttäjät hankkivat tietoa tällä hetkellä luontoon liittyvistä kohteista. Näihin kysymyksiin saamalla vastauksia, pystyimme muodostamaan paremman kuvan, mitä ominaisuuksia projektimme aplikaation tulisi täyttää. Haastattelututkimuksessa oli 8 osallistujaa: 6 nuorta-aikuista ja 2 lapsiperheen vanhempaa. Haastattelut toteutettiin haastateltavien luona vieraillen ja nauhoittaen haastattelut, joista koostettiin kirjalliset yhteenvedot. Näiden pohjalta koostettiin raportti, jossa käyttäjien vastauksia käsiteltiin sen mukaan liikkuvatko haastateltavat aktiivisesti vai harvemmin luonnossa. Liite A käsittää haastattelututkimuksessa käytetyt kysymykset. 1. Ihmiset jotka käyvät usein luonnossa, käyvät myös talvisin luonnossa. Aplikaatiolla potentiaalia ympärivuotiseen käyttöön. 2. Osalle mukavat kohteet ja rentoutuminen sekä rauhallisuus arvokasta yksin ollessakin Luonto yleisesti ja siellä liikkumisessa rauhallisuus ja rentoutuminen. Tykkään käydä syksyisin marjaretkillä mökillä, lapsi ei viihdy marjassa mutta yksin on kiva käydä. Osa vastaajista haluaa sosiaalisen ympäristön luonnossa liikkuessa. Kesäisin rannalla olo ja liikkuminen esim lentiksen peluu. 3. Säätilalla, sateella selkein vaikutus luonnossa liikkumisen viihtyvyyteen, Tämän lisäksi hyönteiset, hyttyset, punkit aiheuttavat ärsytystä. Yksi vastaajista oli myös eksynyt luonnossa.
4. Harvemmin luonnossa liikkuvat tuntevat hyvin vähän luontokohteita, eivätkä tiedä mistä tietoa etsisi luontokohteista. Aktiivisesti luonnossa liikkuvat tietävät yleensä joitakin spesifisiä kohteita joissa käyvät usein, mutta eivät tunne kovin laajasti muita mahdollisuuksia. Mitään tiettyä tapaa etsiä tietoa luonnosta, ei vastaajilla ollut. Vastauksissa mm. tieto isältä, paperi kartat, luontoon.fi, googlaaminen, maastokarttoja sovelluksena. 5. Vastaajat jakautuvat kahtia, aktiivisesti ja harvoin luonnossa liikkuviin. 6. Vähemmän luonnossa liikkuvat ovat enemmän kiinnostuneita tekemään aplikaatiolla toteutettavia haasteita, myös sosiaalinen aspekti kiinnostaa. Aktiivisemmat liikkujat jakautuvat tässä suhteessa kahtia. Osalle on tärkeää luonnossa rauhoittuminen, johon ei välttämättä kuulu kännykällä tehtävät haasteet. 7. Yleisesti luontoon ei ole niin helppoa kutsua muita seuraksi. Vain muutaman vastaajan mielestä luontoon on helppoa saada seuraa, joista toinen viittaa omaan perheeseen. Yksi vastaaja pohtii, voisiko haasteilla saada kavereita innostamaan luontoon. Melko helppoa. Olisi ehkä vielä helpompaa jos tähän voisi kytkeä joku haaste. 8. Haastateltavat haluavat sekä yksin että seurassa liikkua luonnossa. 9. Harvemmin luonnossa liikkuvat eivät käytä aplikaatioita juurikaan. Aktiivisesti liikkuvat hyödyntävät erityisesti liikunnan seuraamiseen tarkoitettuja aplikaatioita kuten sports tracker. 10. Kaikki haastateltavat arvostavat yksimielisesti Suomen luontoa. Aktiivisilla ja harvemmin liikkuvilla erilaiset lähtökohdat käyttää mahdollista aplikaatiota. Harvemmin liikkuvia kiinnostaa haasteisiin perustuvat aplikaatiot, mutta aktiivisilla tuntuu olevan jo käytössä erilaisia liikuntaa seuraavia aplikaatioita käytössä. Toisaalta osa aktiivisita liikkuvista oli myös kiinnostunut mahdollisista haasteista joita aplikaation muodossa voitaisiin luoda, geokätköily oli osalle tuttu. Myös Pokemon Go ilmeni osalla haastateltavilla, mutta siitä todettiin sen lyhytikäisyys. Yhteistä kaikissa haastateltavissa oli se, että mitään tarkkaa tapaa etsiä tietoa luonnosta. Myös yleisestikin luontokohteista tiedetään suhteellisen vähän. Sosiaalinen aspekti on myös huomionarvoinen asia luonnossa liikkuessa. Haastateltavat totesivat, että pitävät luonnossa liikkumisesta sekä yksin että seurassa, mutta seuran saaminen luontoon on haastavaa.
Kyselytutkimus Kyselytutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa suuren käyttäjäryhmän ulkoilutottumuksia, ulkoilusovellusten käyttöä sekä suhtautumista meidän peli-ideoihin. Toteutimme kyselytutkimuksen lomakemuodossa Google Forms:n avulla. Lomakkeessa oli kuusi kysymystä käyttäjän tottumuksiin liittyen ja 16 kysymystä meidän sovelluksemme ominaisuuksista. Levitimme kyselyn meidän ystävillemme, perheillemme ja muille sosiaalisen median avulla. Saimme tasan 100 vastausta joiden pohjalta kokosimme tilastoa. Kyselylomakkeen kaikki kysymykset löytyvät liitteestä B. Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjako Kuvassa 1 näkyy miten lomakkeeseen vastanneet jakautuvat eri ikäluokkiin. Kuvasta huomaa selvästi, että 19-23-vuotiaita oli selvästi eniten. Ikäjako oli näin hieman epätasainen. Nuoret aikuiset ovat kuitenkin meidän tärkein asiakassegmentti, ja on hyvä että saimme kartoitettua hyvin tämän ikäluokan tottumukset.
Kuva 2. Ulkoilusovellusten käyttö. Kuvassa 2 näkyy miten kyselyyn vastanneet suosivat eri ulkoiluun liittyvien sovellusten käyttöä. Sports tracker ja Geocaching ovat selvästi suosituimpia. Sports tracker ei vastaa ominaisuuksiltaan ollenkaan meidän tuotetta. On siten hyvä nähdä, että markkinoilla on vielä tilaa uudenlaiselle sovellukselle. Kuva 3. Kokemuksia Pokémon Go:sta. Pokémon Go on viime aikoina saanut suuren suosion. Yksi pelin sivuvaikutuksista oli käyttäjän lisääntynyt ulkoilu. Kartoitimme tutkimuksessa miten kyselyyn vastanneet ovat kokeneet tämän pelin. 48, tai melkein puolet kyselyyn vastanneista eivät ole koskaan pelannut peliä, niin kuin kuvasta 3 selviää. 21 väittää kuitenkin ulkoilevansa enemmän pelin takia. Tämä tarkoittaa reilut 40% peliä pelanneista. Hyvällä idealla voi siis saada vaikutusta aikaan.
Kuva 4. Kyselyyn osallistuneiden ulkoilupisteet. Kuva 4 esittää kuinka usein eri ikäryhmät keskimäärin liikkuvat luonnossa. Pystyakselin asteikko merkitsee monta kertaa viikossa keskimäärin käyvät ulkoilemassa. Kahden otoksen kaksisuuntainen t-testi 0.05:n merkitsevyystasolla osoittaa että vain ikäryhmät 15-18 ja 19-23 sekä 19-23 ja 50-59 eroavat merkitsevästi toisistaan. Tässä pitää kuitenkin huomioida että eri ikäryhmien koot ovat hyvin vaihtelevia. Tästä johtuen tämän kaltaiseen tilastolliseen testaukseen ei kannata luottaa liikaa. Testin tulokset ovat näkyvissä liitteessä C. Voimme kuitenkin todeta että nuorilla olisi varaa liikkua enemmänkin luonnossa. Vastaajat saivat pisteyttää ominaisuuksia sen mukaan mikäli he kokivat idean miellyttävänä asteikolla 1-5. Asteikossa 1 tarkoittaa että idea ei kiinnosta ja 5 että kiinnostaa todella paljon. Sovelluksen ominaisuuksiin liittyen niin vaikuttaa siltä että sosiaalisen median sisältäminen seovellukseen ei ole kovin miellyttävä ajatus käyttäjille. Sen sijaan kartta jossa käyttäjä näkee oma sijainti, kohteiden sijainti sekä suosittuja reittejä herättivät paljon kiinnostusta. Alun perin oli tarkoitus asettaa sosiaalinen media melko vahvaan asemaan sovelluksessa. Tämän kyselyn perusteella on kuitenkin syytä harkita tätä uudelleen. Muut ominaisuudet, kuten karttaan liittyvät ominaisuudet tulevat sen sijaan saamaan enemmän huomiota tulevaisuudessa.
Kuva 5. Halukkuus käyttää puhelinta ulkoilun yhteydessä. Kuvassa 5 näkyy miten vastaajat suhtautuvat puhelimen käyttöön ulkoilun yhteydessä. Asteikko on tässäkin 1-5, missä 1 merkitsee ei ollenkaan ja 5 että puhelinta voisi pitää koko ajan auki. Datasta selviää että 40-49-vuotiaat ovat eniten kriittisiä tähän suhteen. Suurin varianssi oli luokissa 24-29 ja 50-59. Kaikki ikäluokat 40-49 lukuun ottamatta vaikuttavat olevan avoimia puhelimen käytön suhteen. Tämä on tärkeä tulos vaikka meidän sovellusta ei ole tarkoitus pitää koko ajan auki. Sovellusta on helpompi levittää jos tulevilla käyttäjillä on valmiiksi myöntävä asenne. Lomakkeen lopussa oli kysymyksiä liittyen eri pelillistämisideoihin. Näistä erityisesti se että pelissä voisi olla luontotietouteen liittyviä kysymyksiä herätti kiinnostusta. Kaikista ideoista tämä erottui parhaimpana vaihtoehtona kyselytutkimuksen perusteella. Tämä tuli yllätyksenä kyselyn sulkeuduttua. Rakensimme tämän idean perusteella pelin missä käyttäjä seuraa visailureitin. Saimme kyselytutkimuksen perusteella paljon hyödyllistä tietoa mahdollisten käyttäjien asenteista projektimme liittyen. Osa vastauksista vahvistivat meidän jo olemassa olevat odotukset. Vielä tärkeämpänä niin osa vastauksista osoittivat että meidän alkuperäinen idea ei ollut paras mahdollinen. Kyselyn perusteella pystyimme siis jatkamaan kehitystyötä uusilla silmillä.
Käyttäjätestaus Käyttäjätestaus toteutettiin workshop-muotoisena ja workshop oli suunnattu sovelluksemme tärkeimmälle kohderyhmälle eli nuorille aikuisille, jotka eivät liiku aktiivisesti luonnossa. Workshoppiin osallistui yhteensä kuusi henkilöä, jotka olivat 20-29 -vuotiaita eri alojen opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Suurimmalle osalle kurssin konsepti ei ollut ennestään tuttu, mutta osallistujista kaksi olivat suorittaneet SCI-projektikurssin jo aiemmin. Käyttäjätestauksen tavoitteena oli varmistaa, että projektimme ratkaisu vastaa kohderyhmämme kysyntää. Halusimme myös testata pelillistämisideaamme, sekä saada uusia kehitysehdotuksia prototyyppiimme. Workshopissa esiteltiin projektin aihetta ja tavoitetta, prototyypin tämänhetkistä tilaa ja ominaisuuksia, sekä ominaisuuksia, joita prototyyppiimme haluaisimme tulevaisuudessa vielä toteuttaa. Esittelimme myös pelillistämisideaamme ja havainnoillistimme tietovisa-ideaamme muutamalla arvoituksella. Tämän jälkeen pyysimme osallistujia asettamaan 3 post-it -lappua taululle niiden ominaisuuksien kohdalle, jotka he kokivat tärkeimpinä ominaisuuksina sovelluksemme kannalta. Eniten ääniä saivat karttanäkymä sekä kohteet, sillä luonnollisesti ilman näitä ominaisuuksia ei sovellusta voisi edes toteuttaa. Erityisen tärkeää osallistujien mielestä oli suositellut kohteet sekä reittiehdotukset. Erityisesti lähellä olevat ja matalan kynnyksen kohteet nousivat hyvin esiin, mutta osa osallistujista oli myös valmiita matkustamaan kohteiden perässä hieman kauemmaksikin. Vähiten kannatusta sai uutisvirta, eikä tämä kohderyhmä kokenut sitä kovin tärkeäksi ominaisuudeksi. Seuraavaksi keskustelimme siitä, olisivatko osallistujat valmiita lataamaan sovelluksen, mikäli törmäisivät siihen esimerkiksi Facebookin kautta kaverin suosittelemana. Aluksi kukaan osallistujista ei ollut valmis lataamaan sovellusta, mutta keskusteltuamme lisää sovelluksen pelillistämisideasta olivat lähes kaikki osallistujista kiinnostuneita testaamaan sovellusta. Lopuksi osallistujat pääsivät kirjoittamaan omia kehitysehdotuksiaan ylös, sekä esittelemään niitä muille. Kuvassa 6 osallistujat kirjoittavat parhaillaan kehitysehdotuksiaan post-it -lapuille. Monet ideat vahvistivat meidän omia näkemyksiämme sovelluksesta, mutta saimme myös uusia ideoita, joita emme olisi tulleet edes pohtineeksi ilman käyttäjätestausta.
Kuva 6. Osallistujat kirjoittamassa omia ideoitaan ylös. Olemme jo aiemmin pohtineet, miten käyttäjät saataisiin käyttämään sovellusta myös silloin, kun he eivät ole luonnossa. Saimme eräältä osallistujalta idean toiminnallisuudesta, jonka avulla reittejä ja kohteita voi suunnitella ja tallentaa vaikka suoraan omalta kotisohvalta. Lisäksi käyttäjä voisi jakaa omiaan ja selailla muiden luomia reittejä. Lisäksi saimme ehdotuksen kohteiden filtteröinnistä, esimerkiksi suosittuihin kohteisiin tai historiallisesti merkittäviin kohteisiin. Tämä ominaisuus tulee tarpeeseen varsinkin, jos sallimme sovelluksessa käyttäjien itse lisäämät kohteet, jotta käyttäjät voivat halutessaan selailla vain "laadukkaampia" kohteita. Saimme palautetta siitä, että pisteiden keräämisellä pitäisi saavuttaa jotain, sillä pelkät pisteet eivät itsessään ole kovin mielenkiintoisia. Tästä lähdimme jatkokehittämään ideaa, että pisteillä voisi esimerkiksi avata sovelluksen toiminnallisuuksia. Pisteillä voisi saavuttaa tietyn statuksen, jonka johdosta kyseisen käyttäjän kohteiden suosituksilla olisi suurempi painoarvo. Huomasimme, että vaikka olemmekin keskittyneet sovelluksessa siihen, että käyttäjät voivat jakaa käymiään kohteita ja kuvia Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa, se ei juuri kiinnostanut osallistujiamme. Sen sijaan he olivat kiinnostuneita muista yhteisöllisyyden muodoista sovelluksessa, kuten esimerkiksi yhteisten leiri- ja kalastuspaikkojen jakamisesta, sekä mahdollisuudesta ilmoittaa oma sijaintipaikkansa luonnossa liikkuessaan. Yleisesti ottaen sovelluksen vastaanotto oli hyvä. Sovelluksen konseptointia on hyvä jatkaa siten, että sosiaalinen aspekti huomioidaan aplikaatiossa itsessään ja sosiaalisen median puoli (kuvien jakaminen facebookiin yms.) tulee jättää vähemmälle painoarvolle. Näiden
lisäksi aplikaation pellillistämisessä tulee ottaa huomioon käyttäjien motivointi, muutoin kuin pelkillä pisteillä. Yhteenveto Olemme kurssin aikana keränneet tietoja potentiaalisilta käyttäjiltä kolmella eri tavalla. Kaikki kolme tutkimukset ovat tuoneet tärkeää ja arvokasta tietoa tuotteemme sekä ongelmista että hyvistä puolista. Tutkimusten perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että pystyisimme rakentamaan applikaation jolle olisi kysyntä.
LIITE A Esitiedot Haastateltavan ikä: Sukupuoli: Kotikunta: Kohderyhmä (esim. Lapsiperheen vanhempi): --------------------------------------------- 1. Milloin kävit viimeksi retkellä luonnossa? Esim. kävelyllä tai päiväretkellä. Kuvaile, kenen kanssa, missä, mitä teitte. 2. Mikä on mukavin kokemuksesi luonnossa? Mikä teki tästä erityisen mukavan kokemuksen? 3. Mikä on epämiellyttävin kokemuksesi luonnossa? Kuvaile miksi juuri tämä kokemus oli niin epämiellyttävä. 4. Kuinka hyvin tunnet Suomen luontoa ja sen tarjoamista luontokohteista? Mistä hankit lisätietoa tarvittaessa. (esim. Opaskirja mukana luonnossa, internetistä etukäteen, älypuhelin mukana jne.) 5. Liikutko usein luonnossa? (myös lyhyet matkat) Miksi/miksi ei? 6. Liikkuisitko enemmän luonnossa jos tähän liittyisi jonkinlainen haaste? Minkälaisia haasteita haluaisit itse toteuttaa? 7. Onko mielestäsi helppoa löytää seuraa jos lähdet luontoretkelle? 8. Vietätkö luonnossa mielummin aikaa yksin vai ystäviesi kanssa? 9. Käytätkö tällä hetkellä applikaatiota kuten Sports Tracker yms.? Mitkä ominaisuudet näissä applikaatioissa on erityisen tärkeitä sinulle. 10. Arvostatko Suomen luontoa?
LIITE B Kyselytutkimuksen kysymykset. Taustatietoa: Minkä ikäinen olet? Mitä seuraavista sosiaalisen median palveluista käytät säännöllisesti? Mitä seuraavista ulkoiluun liittyvistä applikaatioista olet käyttänyt? Mikä näistä kuvaa tilannettasi parhaiten? Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat suhtautumistasi PokemonGo:hon? Kuinka usein liikut luonnossa? Sovellukseen liittyviä kysymyksiä Kuinka paljon haluat käyttää kännykkääsi ollessasi luonnossa Kartta, jossa näet sijaintisi Kartta, jossa näet kulkemasi reitin Kartta, jossa näet suositeltuja kohteita Kartta, jossa näet suositeltuja reittejä Muiden ottamia kuvia tietyistä luontokohteista Omien reittien ja kohteiden jakaminen kavereille Mahdollisuus nähdä muiden kommentteja tiettyihin kohteisiin tai reitteihin liittyen Mahdollisuus saada palkintoja (esim. mitaleja) kuljetun matkan perusteella Mahdollisuus saada palkintoja (esim. mitaleja) keräämällä kartalla näkyviä kohteita Mahdollisuus jättää oma "puumerkki" virtuaaliseen kohteeseen siellä käydessä Seuraavat kysymykset liittyvät applikaation peliosuuteen Mahdollisuus yhteistyöhön muiden pelaajien kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen Kohteissa on luontotietouteen liittyviä kysymyksiä, joita ratkomalla voit saada pisteitä Mahdollisuus kerätä maastotyyppiin liittyviä luonnon eläimiä Viikoittaiset haasteet joista saa mitaleja (esim. käy tällä viikolla kahdessa kuudesta kohteesta) Käyttäjien tasot sovelluksessa (esim. Kaupunkikoira tai Karhu, metsien kuningas)
LIITE C Eri ikäryhmien ulkoilun määrien välinen testausta suoritettiin kaksisuuntaisella t-testillä. Taulukossa näkyy testin p-arvot eri ikäluokkien välillä. 15-18 19-23 24-29 30-39 40-49 50-59 60+ 15-18 - 0.0499 0.3737 0.7292 0.7929 0.9430 0.4226 19-23 0.0499-0.1100 0.2877 0.2877 0.0040 0.8674 24-29 0.3737 0.1100-0.7930 0.7930 0.1820 0.8487 30-39 0.7292 0.2877 0.7930-1.0000 0.6245 0.8600 40-49 0.7292 0.2877 0.7930 1.0000-0.6245 0.8600 50-59 0.9430 0.0040 0.1820 0.6245 0.6245-0.4950 60+ 0.4226 0.8674 0.8487 0.8600 0.8600 0.4950 -