Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus

Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tutkimusraportti 64 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampere 2007

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 64 Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 64 Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tampere 2007

Kansikuvat: Tommi Mäkelä 2006 ISBN 978-952-15-1738-9 ISBN 978-952-15-1743-3 (PDF) ISSN 1459-3289

Julkaisuajankohta 12.4.2007 Julkaisun nimi Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Julkaisun tekijät Essi Sinisalo, Hanna Kalenoja Tiivistelmä Tampereen kaupunki on ensimmäisenä suurena työnantajana ja kuntaorganisaationa ottanut käyttöön työsuhdelipun huhtikuussa 2006. Työnantajan maksama 9,5 euron osuus joukkoliikenteen kausilipusta laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa lippua lunastaessaan oman osuutensa. Lippujärjestelmä on alkuvaiheessa rajattu ainoastaan osaan tarjolla olevista kausilipuista. Lippuun oikeutettuja työntekijöitä on yhteensä noin 14 000. Työsuhdelipun on vuoden 2006 aikana hankkinut noin 2 000 työntekijää ja lippulatauksia on tehty tammikuuhun 2007 mennessä noin 9000. Lippua käyttävien osuuden voidaan arvioida henkilöstön keskuudessa kasvavan nykyisestä noin 15 %:sta noin 25 %:iin, kun lippujärjestelmä on vakiintunut käyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelipun käyttöönotto on onnistunut ja millaisia vaikutuksia työsuhdelipulla on ollut työtyytyväisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, millaisia liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia lippujärjestelmällä on ollut. Tutkimuksen osana on myös selvitetty, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työntekijän päätökseen olla hankkimatta lippua. Lippujärjestelmän toimivuutta ja työsuhdelipun vaikutuksia on selvitetty eri toimijoiden haastatteluilla. Tutkimuksen keskeisenä osana olivat henkilöstökyselyt, joista toinen suunnattiin työsuhdelipun vastaanottaneille työntekijöille ja toinen niille työntekijöille, jotka eivät ole lippua hankkineet. Vastauksia palautui yhteensä noin 1 800. Henkilöstötutkimuksen mukaan työsuhdelippu on ollut tervetullut henkilöstöetu ja työsuhdelipun vaikutukset työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen ovat henkilöstökyselyjen tulosten mukaan erittäin myönteisiä. Lähes kaikki lipun käyttöön ottaneet työntekijät arvioivat lipun merkittäväksi henkilöstöeduksi. Työsuhdelippua piti merkittävänä henkilöstöetuna myös 80 % niistä työntekijöistä, jotka eivät ole lippua hankkineet. Yleisin syy olla ottamatta työsuhdelippua käyttöön on ollut työmatkan lyhyys tai halu kulkea työmatkat kävellen tai pyöräillen. Työsuhdelipun suurimmat kehittämistarpeet liittyvät lippuvalikoiman laajentamiseen ja tiedottamisen lisätarpeeseen. Alkuvaiheessa työsuhdelipun käyttöönottaneet ovat olleet pääasiassa joukkoliikenteen käyttäjiä, mutta työsuhdelippu on houkutellut myös muiden kulkutapojen käyttäjiä säännöllisempään joukkoliikenteen käyttöön. Joukkoliikenteen säännöllisten käyttäjien määrä on työsuhdelipun hankkineiden ryhmässä kasvanut noin 8 prosenttiyksikköä. Työsuhdelipun on henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella arvioitu lisänneen seudun joukkoliikennematkojen määrää noin 57 800 matkalla vuodessa, mikä vastaa noin 0,25 %:n kasvua koko seudun joukkoliikennematkojen määrässä. Henkilöautomatkojen määrä on vähentynyt noin 21 000 matkalla vuodessa ja henkilöautoliikenteen liikennesuorite on vähentynyt noin 216 000 km/v. Työsuhdelipun vaikutukset kaupungin organisaatiossa ovat olleet erittäin myönteisiä. Lipun yleistymisen liikenteelliset vaikutukset olisivat huomattavasti suurempia, mikäli myös muut seudun työnantajat tarjoaisivat henkilöstölleen mahdollisuutta työsuhdelippuun. Avainsanat joukkoliikenne, työsuhdelippu, liikkumisen ohjaus, kannustejärjestelmä, työtyytyväisyys Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Kokonaissivumäärä Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 64. ISSN 1459-3289 69 ISBN 978-952-15-1738-9 ISBN 978-952-15-1743-3 (PDF)

Date of publication 12.4.2007 Name of the publication Effects of the employer-subsidized public transport ticket of the City of Tampere Authors Essi Sinisalo, Hanna Kalenoja Abstract The City of Tampere is the first large employer and municipal organization in Finland to offer its employees an employer-subsidized public transport ticket. Employer's contribution of 9,5 euros per month (ca. 25 % of the fare) is invoiced directly from the City of Tampere, while the rest of the ticket price is paid by the employees as they purchase their tickets. The employer-subsidized public transport ticket system was introduced in April 2006 and during first ten months approximately 2 000 employees have purchased a subsidized season ticket. During the same period approximately 9 000 subsidized tickets have been purchased. Altogether 14 000 employees are entitled to purchase the subsidized ticket. The aim of the study has been to find out how the employer-subsidized public transport ticket system has operated and what kind of effects the employer-subsidized public transport ticket has had on job satisfaction. In addition, economical and traffic-related effects of the ticket system have also been studied. An important part of study has been a travel survey, which was sent to employees who have utilized the employer-subsidized public transport ticket. A questionnaire was also sent to a number of employees who have not used the ticket, in order to be able to study factors affecting the employees' decision not to purchase a ticket. Approximately 1 800 answers was received. According to the survey the employer-subsidized public transport is highly beneficial and its effects on job satisfaction are extremely positive. Almost every employee who has the ticket considered it as an important benefit. Even 80 % of those who had not purchased a ticket considered the employersubsidized public transport ticket as a significant benefit. The most common reason for not to purchase the ticket was that the employees prefer to commute by bike or by foot. The most important measures of improving the ticket system are increased ticket variety and more efficient information and marketing of the ticket system. During the start-up phase of the ticket system the employees who have purchased the ticket have mostly been those employees using public transport regularly. The ticket has however also enticed other employees to use public transport more often in commuting. The number public transport trips has among the employer-subsidized ticket holders increased by about 8 percentage units. According to the survey the ticket has evoked 57 800 new public transport trips per year in the Tampere region, which means an increase of 0,25 %. Passenger car traffic has decreased by 21 000 trips per year which means a reduction of 216 000 kilometres. The effects of the employer-subsidized public transport ticket system have in the City of Tampere been extremely positive. If also other employers introduced an employer-subsidized ticket system, traffic-related effects would be even larger. Keywords public transport, employer-subsidized public transport ticket, mobility management, incentive scheme, job satisfaction Name of the publication series Pages, total Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 64. ISSN 1459-3289 69 ISBN 978-952-15-1738-9 ISBN 978-952-15-1743-3 (PDF)

Esipuhe Vuoden 2005 alussa astui voimaan tuloverolain muutos, joka mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Tampereen kaupunki otti huhtikuussa 2006 käyttöön henkilöstölle tarjottavan työsuhdematkalipun ensimmäisenä suurena työnantajaorganisaationa Suomessa. Työsuhdelipun käyttöönotosta päätti Tampereen kaupunginvaltuusto marraskuussa 2005, jonka jälkeen aloitettiin työsuhdelippujärjestelmän yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lippujärjestelmä otettiin käyttöön siten, että kaupunki maksaa työntekijän joukkoliikenteen kausilipusta 9,5 euroa kuukaudessa. Lippujärjestelmä on alkuvaiheessa rajattu ainoastaan osaan tarjolla olevista kausilipuista. Tarjolla olevat lipputyypit ovat olleet Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen 90 vuorokauden kausilippu ja työmatkalippu sekä kaupunkiseutulippu. Lippujärjestelmällä on ollut vuoden 2006 aikana noin 2 000 käyttäjää lippuun oikeutettuja työntekijöitä on yhteensä noin 14 000. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelipun käyttöönotto on onnistunut ja millaisia vaikutuksia työsuhdelipulla on ollut työtyytyväisyyteen ja työnantajaimagoon. Lisäksi seurantatutkimuksessa on selvitetty, millaisia liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia lippujärjestelmällä on ollut. Työsuhdelipun seurantatutkimusta on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöpäällikkö Kirsi Koski, suunnittelija Tanja Lehtonen, työympäristöpäällikkö Kari Parikka ja joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupungilta. Hanke on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella, jossa hankkeeseen ovat osallistuneet erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkija Essi Sinisalo sekä tutkimusapulaiset Piritta Laitakari ja Kaisu Laitinen.

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 11 1.1 Taustaa tutkimukselle... 11 1.2 Seurantatutkimuksen tavoitteet... 12 1.3 Työvaiheet ja tutkimusmenetelmät... 12 1.3.1 Seurantatutkimus... 13 1.3.2 Vaikutusten arviointi... 14 1.3.3 Suositusten laadinta... 15 2. Tampereen kaupungin työsuhdelippu... 16 2.1 Tampereen kaupungin henkilöstö... 16 2.2 Työsuhdelippujärjestelmän toteutus... 18 2.3 Työsuhdelippujärjestelmän toiminnan kuvaus... 20 2.4 Työsuhdelipun käyttäjien määrän kehitys... 22 3. Henkilöstökysely... 24 3.1 Henkilöstökyselyn toteutus... 24 3.2 Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työntekijät... 24 3.3 Työntekijät, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä... 34 4. Eri toimijoiden näkemyksiä työsuhdelipusta... 42 4.1 Joukkoliikenteen lipunmyyntiorganisaatio... 42 4.2 Palkkahallinto... 43 4.3 Pääluottamusmiehet... 43 5. Työsuhdelippujärjestelmän vaikutusten arviointi... 45 5.1 Vaikutukset työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen... 45 5.2 Liikenteelliset vaikutukset... 47 5.3 Taloudelliset vaikutukset... 48 5.3 Suositukset lippujärjestelmän kehittämiseksi... 51 6. Päätelmiä... 54 Lähteet... 58 Liiteluettelo... 59

1. Johdanto 1.1 Taustaa tutkimukselle Työmatkojen merkitys joukkoliikenteen kehittämisessä on merkittävä, sillä kolmannes suomalaisten tekemästä liikennesuoritteesta muodostuu kodin ja työpaikan tai opiskelupaikan välisistä matkoista tai työasiointimatkoista. Työmatkoilla joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä muita matkoja parempi, sillä työmatkojen yleisiin alkamis- ja päättymisajankohtiin on yleensä voitu sijoittaa paras joukkoliikenteen vuorotarjonta. Työnantajien on useissa eri tutkimuksissa arvioitu olevan avainasemassa kulkutapatottumuksiin vaikuttajana ja joukkoliikenteen käytön edistämisessä työmatkoilla. Työmatkojen merkitys kulkutavan valinnassa on suuri, sillä työmatkan kulkutapa vaikuttaa usein myös muiden päivän aikana tehtyjen matkojen kulkutapavalintoihin. Työnantajilla on useita erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kulkutavan valintaan. Esimerkkejä työnantajan vaikutusmahdollisuuksista ovat vuoropuhelu joukkoliikennepalvelujen tuottajien kanssa liikennepalvelujen räätälöimiseksi työntekijöiden tarpeisiin tai työsuhdelipun käyttöön otto. (Sinisalo 2006, Pöllänen et al. 2003) Tampereen kaupungin ympäristöstrategiassa (Tampereen kaupunki 2004) yhtenä tavoitteena oli selvittää työsuhdelipun käyttöönottomahdollisuuksia Tampereen kaupungin koko henkilöstölle. Tampereen kaupungilla on yhteensä noin 16 000 työntekijää, joista melko suuren osan on aikaisempien tutkimusten perusteella ennakoitu olevan kiinnostunut työsuhdelipun hankinnasta (Kalenoja 2004). Työsuhdelipun käyttöönotosta laadittiin vuonna 2004 esiselvitys, jossa tutkittiin muutamia erilaisia toteutusmalleja. Työnantajan maksuosuus oli eri vaihtoehdoissa 25 %, 50 %, 75 % tai 100 % joukkoliikennelipun hinnasta. Lipun arvioitiin haltijakohtaisena houkuttelevan 4 400 7 500 käyttäjää vuodessa työnantajan maksuosuudesta riippuen. Lipun arvioitiin samalla vähentävän henkilöautoliikenteen onnettomuus- ja päästökustannuksia sekä lisäävän joukkoliikenteen kannattavuutta. (Kalenoja 2004) Vuodelle 2005 asetettiin tavoite tehdä päätös työsuhdelipun käyttöönotosta. Valtuusto päätti 14.11.2005, että työmatkaliikenteen tukemiseen osoitetaan 1 milj. euroa. Edellytyksenä oli, että valtion talousarviossa toteutuu työsuhdelipun verotuskäytännön huojennus. Valtiovarainministeriön päätöksellä työnantaja on voinut vuoden 2006 alusta alkaen maksaa 25 % työntekijän kodin ja työpaikan välisistä joukkoliikenteen matkakuluista työntekijälle ilman veroseuraamuksia. (Valtiovarainministeriö 2005) 11

Työryhmä valmisteli lipun käyttöönottoa joulukuusta 2005 huhtikuuhun 2006. Tampereen kaupunki otti ensimmäisenä suurena työnantajana ja kuntaorganisaationa käyttöön työsuhdelipun 12.4.2006. 1.2 Seurantatutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut toteuttaa työsuhdelippukokeilulle seurantatutkimus ja arvioida työsuhdelipun käyttöönoton liikenteellisiä vaikutuksia. Seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelippu on vaikuttanut joukkoliikennematkustamiseen ja henkilöstön matkustuskäyttäytymiseen. Tavoitteena on myös ollut selvittää lipun toteutusmallin toimivuutta eri toimijoiden esimerkiksi työntekijöiden, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan, lippuhallinnon ja liikennöitsijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut kartoittaa myös työsuhdelipun taloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen. Tampereen kaupungin työntekijöille suunnattava työsuhdelippu on ensimmäinen työsuhdelipun laajamittainen käytännön kokeilu. Näin ollen sen vaikutusten arvioinnin merkitys on valtakunnallisestikin huomattava. Seurantatutkimus tuottaa paikallisesti ja valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa suuren työnantajaorganisaation työsuhdelipun toteutusmalleista ja vaikutuksista. Hankkeen tulosten perusteella on mahdollista arvioida lipun vaikutuksia sekä laatia suosituksia lippujärjestelmän jatkokehittämiseksi. 1.3 Työvaiheet ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa on arvioitu lipun käyttöönoton liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia sekä lipun vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työnantajaimagoon. Selvityksen laatiminen on jakaantunut kolmeen päätyövaiheeseen (kuva 1.1): 1. Seurantatutkimus lipputilastot työntekijöiden näkökulma lipun vastaanottaneet työntekijät työntekijät, jotka eivät ole ottaneet lippua vastaan pääluottamusmiehet työnantajan näkökulmia henkilöstöhallinto lippuhallinto kaupungin eri organisaatioissa lipun myynnistä vastaavien organisaatioiden näkökulma 12

2. Työsuhdelipun vaikutusten arviointi liikenteelliset vaikutukset taloudelliset vaikutukset vaikutukset työhyvinvointiin ja työviihtyvyyteen 3. Suositusten laadinta lippujärjestelmän kehittämiseksi Toteutuksen eri vaihtoehtojen kartoitus ja toteutuksen suunnitte suunnittelu- ja toteutustyöryhmän työhön osallistuminen kirjallisuustutkimus asiantuntijahaastattelut Lipputilastot ladattujen lippujen määrä lippulajijakauma lippujen kysynnän kausivaihtelu Lipun vastaanottaneet muutokset matkustustottumuksissa tyytyväisyys lippujärjestelyihin käytännön toteutuksen arviointi kehitysehdotukset Seurantatutkimus Työntekijähaastattelut Työntekijät, jotka eivät ottaneet lippua vastaan syyt kehitystoiveet lippujärjestelmälle Lippuhallinnon toimijoiden haastattelut liikennöitsijät lipunmyynnin toimijat Matkahuolto palkkahallinto palkkahallinto hallinnon palvelukeskus hallinnon palvelukeskus Muiden osapuolien haastattelut henkilöstöhallinto luottamusmiehet Liikenteelliset vaikutukset vaikutukset kulkutapajakaumaan vaikutukset joukkoliikenteen matkustajamääriin vaikutukset liikenteen päästöihin vaikutukset pysäköintitarpeeseen Vaikutusten arviointi Taloudelliset vaikutukset lipusta aiheutuvat kustannukset ja arvotettavat hyödyt yhteiskuntataloudelliset verotulokertymä yhteiskuntataloudelliset vaikutukset vaikutukset Vaikutukset työhyvinvointiin työviihtyvyys tyytyväisyys lippujärjestelmään Suositusten laadinta lippujärjestelmän kehittäminen ja jatkotoimenpiteet Kuva 1.1 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimuksen vaiheet. 1.3.1 Seurantatutkimus Työsuhdelipun käyttöönottoa on arvioitu seurantatutkimuksella, joka perustuu lipunmyyntitilastoihin, työntekijöille suunnattuun henkilöstökyselyyn ja eri toimijoiden haastatteluihin. Henkilöstökysely on suunnattu työsuhdelipun vastaanottaneille sekä niille henkilöille, jotka eivät ole lippua vastaanottaneet. Kyselyn avulla on selvitetty, miten työsuhdelippu vaikuttaa henkilöstön kulkutapoihin työmatkoilla. Kyselyn avulla on kartoitettu myös näkemyksiä lippujärjestelmän toimivuudesta ja parannusehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. 13

Seurantatutkimuksen osana on selvitetty työsuhdelipun vaikutuksia ja järjestelmän toimivuutta myös henkilöstöhallinnon ja kaupungin sisäisen lippuhallinnon näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu pääluottamusmiehiä, lipun myynnistä ja lataustapahtumista vastaavien toimijoiden edustajia. 1.3.2 Vaikutusten arviointi Seurantatutkimuksen tulosten perusteella on laadittu työsuhdelipun vaikutusten arviointi. Työsuhdelipun vaikutukset on laajennettu kyselytutkimuksen ja lipunhankintatilastojen perusteella vuosisuoritteiksi, joiden perusteella on mahdollista arvioida työsuhdelippujärjestelmän liikenteellisiä ja taloudellisia sekä työhyvinvointiin ja työnantajaimagoon liittyviä vaikutuksia. Työsuhdelipun liikenteellisistä vaikutuksista tärkein on lipun käyttöönoton vaikutus joukkoliikenteen käyttöön ja matkustustottumuksiin. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida myös työsuhdelipun ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Lisäksi tulosten perusteella on mahdollista arvioida järjestelmän vaikutuksia henkilöautoliikenteen kysyntään. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tuotettu kokonaisarvio lipun aiheuttamista kustannuksista ja sen tuottamista hyödyistä. Välittömiä kustannuksia ovat lippujen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi lippuhallinnosta aiheutuu kuluja henkilöstöhallinnon ja palkkahallinnon eri yksiköissä. Työsuhdelipun yhteiskuntataloudelliset laskelmat perustuvat kyselytutkimuksen tuloksiin ja lipun hankintatilastoihin. Työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen liittyviä vaikutuksia kartoitetaan työntekijöille ja luottamusmiehille suunnattavan kyselyn perusteella. Koska lippujärjestelmä tuo työntekijälle mahdollisuuden palkan kasvuun, on lipulla oletettavasti myönteisiä mielikuva- ja imagovaikutuksia työntekijöiden keskuudessa. Koska kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kulkea töihin joukkoliikenteellä, voidaan etuus joissakin työntekijäryhmissä mieltää epäoikeudenmukaisena lisäetuutena. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen ja oikeudenmukainen joukkoliikenteen käyttöön kannustava etuus, on mahdollista, että osa työntekijöistä ei ole tyytyväinen lippujärjestelmän toteutukseen. Olennaisena osana kyselytutkimusta kootaankin tietoa työntekijöiden näkemyksistä lipun houkuttelevuudesta ja lippujärjestelmän käytännön toteutuksesta. 14

1.3.3 Suositusten laadinta Seurantatutkimuksen tulosten perusteella on laadittu suosituksia lippujärjestelmän kehittämiseksi tulevaisuudessa luotavaa lippujärjestelmää varten. Suositukset koskevat erityisesti lipun käytännön toteutukseen liittyviä toimintamalleja. Niiden tavoitteena on lisätä lipun houkuttelevuutta ja saatavuutta ja sitä kautta lipusta aiheutuvia myönteisiä seurausvaikutuksia. 15

2. Tampereen kaupungin työsuhdelippu 2.1 Tampereen kaupungin henkilöstö Tampereen kaupunki on suurin työnantajaorganisaatio Tampereella. Yhteensä kaupungin palveluksessa on noin 16 000 työntekijää. Tampereen kaupungin toimipisteitä on noin 250. Suurimmat toimipisteet ovat Hatanpään sairaala (noin 1500 työntekijää) ja Koukkuniemen vanhainkoti Rauhaniemessä (900 työntekijää). Työntekijöistä noin 69 % on naisia ja 31 % miehiä. Työntekijöiden keskimääräinen ikä on noin 44 vuotta. Kaupungin työntekijöistä noin 3 % on alle 24-vuotiaita (kuva 2.1). Noin viidennes työntekijöistä on 25 34-vuotiaita, 29 % 35 44-vuotiaita ja kolmannes 45 54- vuotiaita. Yli 55-vuotiaita on noin 17 %. (Koskela 2004) yli 55-vuotta 17 % alle 24-vuotta 3 % 25 34-vuotta 18 % 45 54-vuotta 33 % 35 44-vuotta 29 % Kuva 2.1 Tampereen kaupungin henkilöstön ikäjakauma (Koskela 2004). Tampereen kaupungin työntekijöitä suurin osa on työskennellyt pitkään kaupungin palveluksessa. Vakinaista henkilökuntaa on noin 13 000, joista noin puolet on työskennellyt yli kymmenen vuotta kaupungin palveluksessa (kuva 2.2). Alle kaksi vuotta kaupungilla työsuhteessa olleita on noin 7 % ja 2 5 vuotta työsuhteessa olleita noin neljännes vakituisista työntekijöistä. Noin viidennes vakituisista on työskennellyt 5 10 vuotta. 16

alle 2 vuotta 7 % yli 10 vuotta 51 % 2-5 vuotta 24 % 5-10 vuotta 18 % Kuva 2.2 Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen kesto. Suurin osa kaupungin työntekijöistä (81 %) asuu Tampereella (kuva 2.3). Tampereen ympäryskunnissa asuu 13 % työntekijöistä ja 5 % muualla Pirkanmaalla. Suurin henkilöstöryhmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen sektori, jossa työskenteli vuonna 2003 noin 46 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin henkilöstöryhmä ovat koulutuspalveluissa työskentelevät, joiden osuus henkilöstöstä on 22 %. (Säily 2004) Ympäryskunnat 13 % muu 4 % Tampere 83 % Kuva 2.3 Tampereen kaupungin henkilöstön asuinkuntajakauma (Säily 2004). Vuonna 2004 tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan noin 32 % työntekijöistä kulkee työmatkansa talviaikaan joukkoliikenteellä, 34 % henkilöautolla ja 24 % jalan tai polkupyörällä. Muina kuin talviaikoina moni työntekijä kulkee työmatkat mieluummin kävellen tai pyöräillen. Keväisin, kesäisin ja alkusyksyn aikana ja joukkoliikenteen osuus on noin 17 %. Kaupungin työntekijät käyttävät työmatkoillaan huomattavasti enemmän joukkoliikennettä kuin seudun asukkaat keskimäärin, sillä työmatkoilla joukkoliikenteen osuus on Tampereella talvisin keskimäärin 21 %. (Koskela 2003, TASE2025) 17

2.2 Työsuhdelippujärjestelmän toteutus Tampereen kaupunki on ottanut työsuhdelipun käyttöön huhtikuussa 2006 (12.4.2006 alkaen). Lipun toteutusmalli laadittiin lipun käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä 15.12.2005 31.3.2006. Lippuun ovat oikeutettuja kaikki työntekijät, joiden työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt kuusi kuukautta ja työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työajasta. Yhtäjaksoisuutta ei tulkita katkenneeksi, jos virka- tai työsopimussuhteiden väliin jäävä aika ei ole kolmea päivää pidempi. Työsuhteen pituutta koskeva raja on marraskuussa 2006 päätetty laskea kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen, mutta vielä vuonna 2006 rajana on ollut kuusi kuukautta. Työsuhdelippuoikeutta ei ole yli kuukauden mittaisella äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla, opintovapaalla, vuorotteluvapaalla, työlomalla tai virkavapaalla olevilla, koska heidän ei oleteta kyseisenä aikana tekevän kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Vuosiloman aikana työsuhdelippua voi kuitenkin vapaasti käyttää. Kaiken kaikkiaan Tampereen kaupungilla oli työsuhdelippuun oikeutettuja työntekijöitä yhteensä noin 14 000 vuonna 2006. Palvelussuhde-etuna tarjottava työsuhdelippu on tuloverolain edellytysten takia aina henkilökohtainen, mutta lippua voi työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaa-aikana tehtävillä matkoilla. Työnantajan maksama tuki on kaikille sama riippumatta lipun hankintahinnasta. Työantaja maksaa joukkoliikennelipun hinnasta 9,5 euroa/kk (enintään 114 e/v), jolloin minkään lipputyypin osalta työnantajan osuus ei ylitä 25 % lipun hinnasta. Työntekijälle ei siten aiheudu lipusta veroseuraamuksia eikä työnantajalle ylimääräisiä henkilösivukuluja. Taulukossa 2.1 on esitetty ne lipputuotteet, joihin työsuhde-etuuden on vuonna 2006 voinut saada. Tällä hetkellä työsuhdelippu on mahdollista ottaa käyttöön kaupungin sisäisen liikenteen työmatkalippuna (30vrk/50 matkaa), 90 vrk:n kausilippuna, nuorten 30 vrk:n kausilippuna tai Tampereen kaupunkiseudun seutulippuna. Työsuhdelipun voi verohallinnon ohjeiden mukaan hankkia sellaisena lippuna, joka soveltuu kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Näin ollen esimerkiksi Tampereella asuva ja työssäkäyvä työntekijä voi hankkia ainoastaan Tampereen sisäisen liikenteen lipun. Kangasalla asuva ja Tampereella työssäkäyvä voi hankkia työsuhdelipukseen kaupunkiseutulipun. Matkahuollon ja VR:n lipputuotteet eivät vielä ole mukana työsuhdelippujärjestelmässä, sillä tietosuojaesteiden takia kaupunki ei ole voinut toimittaa työnantajaorganisaation ulkopuolelle rekisteriä lippuun oikeutetuista työntekijöistä. 18

Taulukko 2.1 Työntekijöille tarjolla olevat työsuhdelippuvaihtoehdot (tammikuussa 2007 voimassa olleet lippujen hinnat). Tampereen sisäiset liput työmatkalippu 90 vrk:n lippu nuorten 30 vrk:n lippu Tampereen kaupunkiseutulippu kotinkuntana Pirkkala kotikuntana Kangasala, Lempäälä, Nokia tai Ylöjärvi lipun hinta 38,00 38,30 33,00 55,00 67,00 /kk (115 /90 vrk) kaupungin osuus 9,50 9,50 8,25 9,50 9,50 /kk (28,50 /90 vrk) kaupungin osuus 25 % 25 % 25 % 18 % 14 % % lipun hinta työntekijälle 28,50 28,80 24,75 45,50 57,50 /kk (86,50 /90 vrk) Työsuhdelippuetuutena Tampereella työmatkoja tekevä voi lunastaa 90 vrk:n lipun käyttöönsä 86,50 euron hintaan, kun lipun hinta normaalisti on 115 euroa. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi hankkia itselleen 28,50 euron hintaan 30 vrk voimassa olevan työmatkalipun, jolla voi tehdä enintään 50 matkaa. Työmatkalipun normaalihinta on 38 euroa. Pirkkalassa asuvat saavat Tampereen kaupunkiseutulipun käyttöönsä 45,50 eurolla, kun normaali hinta on 55 euroa. Muissa Tampereen naapuruskunnissa asuville työntekijöille seutulipun työsuhdehinta on 57,50 euroa, kun se normaalisti maksaisi 67 euroa. Lippujärjestelmän uudistamisen yhteydessä vuosina 2007 2008 tavoitteena on, että työsuhdelipuksi voisi jatkossa lunastaa minkä tahansa tarjolla olevan kausilipun, mutta järjestelmän alkuvaiheessa lipputyyppejä on ollut tarjolla rajoitetusti. Lippu ladataan työntekijän omalle korttipohjalle. Kaupungin sisäisen lipun ladanneiden korttiin liimataan latauksen yhteydessä työsuhdelipusta kertova tarra, sillä työsuhdelippuna ladattu kausilippu on henkilökohtainen, vaikka nämä lipputuotteet muussa tapauksessa ovatkin haltijakohtaisia. Työsuhdelippu vähentää työmatkakulujen verovähennysoikeutta enintään 104,50 euroa vuodessa (11 kk x 9,5 euroa/kk). Tampereella asuvien ja työssäkäyvien työmatkakuluvähennys ei käytännössä muutu, sillä alle 500 euron vuosittaisia matkakuluja ei voi vähentää verotuksessa. Tampereen ulkopuolella asuvien työmatkakuluvähennys pienenee enimmillään 104,50 euroa vuodessa. Koska työnantajan maksama osuus on enintään 25 % lipun hinnasta, työntekijän verotettava palkka ei nouse. Palkkalaskelmassa lisätulo näkyy verottomana luontoisetuna niinä kausina, joina työntekijä on lunastanut lipun käyttöönsä. 19

2.3 Työsuhdelippujärjestelmän toiminnan kuvaus Tampereen kaupungin työsuhdelippujärjestelmän toiminta on esitetty kuvassa 2.4. Tällä hetkellä lipun hankkiminen ja lataaminen on mahdollista vain yhdessä toimipisteessä, Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palvelupisteessä. Työnantajan maksama 9,5 euron osuus laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa itse lippua lunastaessaan oman osuutensa. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa lipun hankinnasta verottajalle, vaan verottaja saa tiedon lippuetuuden arvosta suoraan työnantajalta. Palkanlaskenta kerää tiedot lippuun oikeutetuista Tiedot lippuun oikeutetuista toimitetaan joukkoliikenteen työsuhdelippusovellukseen Lipun tarvitsija lunastaa lipun joukkoliikenteen palvelupisteestä Palvelupisteessä tarkistetaan sovelluksesta, onko lunastaja oikeutettu lippuun Työntekijä maksaa palvelupisteessä oman osuutensa lipusta Työnantajan osuus laskutetaan/viedään kirjanpitoon Kuva 2.4 Tampereen kaupungin työsuhdelippujärjestelmä, jossa kaupunki maksaa joukkoliikennetoimistolle työnantajaosuuden ja työntekijä maksaa lippua noutaessaan itse omavastuuosuuden. Työsuhdelipun tarvitsijan oikeus työsuhdelippuun tarkistetaan joukkoliikenteen palvelupisteessä työsuhdelippusovelluksen avulla. Työsuhdelippusovelluksen tietokantaan tiedot lippuun oikeutetuista henkilöistä saadaan palkanlaskentayksiköstä (kuva 2.5), joka poimii ja tallentaa henkilöstöhallinnan järjestelmästä lippuun oikeutettujen nimet. Tietotekniikkakeskuksen siirtoajojen kautta lippuun oikeutettujen tiedot siirretään ja tallennetaan lipunmyyntiorganisaation käytössä olevaan työsuhdelippusovellukseen. Siirtoajo tehdään kerran viikossa, joten henkilötiedot eivät päivity reaaliajassa. 20

Työsuhdematkalippu TsMatkaLippu Asiakas Asiakkaan ostaman TsMatkaLip un tiedot Joukkoliikenneyksi kkö Tallenna TsMatkaLipun osto Luo palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista Lähetä laskutiedot TsMatkaLipuista SAPiin Toiminta- / organisaatioyk sikkö TsMatkaLippulask ujen maksaminen Sovellukset Fortime TsMatkaLippuun oikeutettujen henkilöiden poiminta Palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista Fortimeen TsMatkaLippuHen kilöt Palkkatapahtumat TsMatkaLippuHen ostetuista kilöt TsMatkaLipuista TsMatkaLippuHen kilöiden vienti TsMatkalippuSove llukseen Luo palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista TsMatkalippuS ovellus TsMatkaLippujen laskutustietojen muodostus TsMatkaLippujen laskutustiedot SAP/Erp TsMatkaLippujen laskutustietojen vienti SAPiin Kuva 2.5 Prosessikuvaus Tampereen kaupungin työsuhdelipusta (Tampereen kaupunki 2006). Työsuhdelippusovellus siirtää tietoa myös lipunmyyntiorganisaatiosta palkkahallinnon järjestelmiin ja jatkossa myös kirjanpitoon (SAP), joiden perusteella joukkoliikennetoimisto laskuttaa kaupunkia ladatuista työsuhdelipuista työsuhdeosuuden verran (9,5 /ladattu lippu/kk). 21

2.4 Työsuhdelipun käyttäjien määrän kehitys Vuoden 2006 aikana työsuhdelipun oli ottanut käyttöönsä noin 1 950 Tampereen kaupungin työntekijää. Työsuhdelipun oli siten hankkinut käyttöönsä yhteensä noin 15 % lippuun oikeutetuista työntekijöistä. Työsuhdelippulatauksia tehtiin vuoden 2006 aikana yhteensä noin 7 150. Kuvassa 2.6 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden ja latausten määrän kehitys. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 8522 7145 6011 4741 3716 2795 2361 1884 1867 1952 1442 1265 1444 1600 725 30.4. 31.5. 30.6. 31.7. 17.8. 19.9. 23.10. 22.11. 31.12. 31.1. käyttäjiä latauksia Kuva 2.6 Työsuhdelipun käyttäjämäärien ja työsuhdelippulatauksien määrän kehitys (12.4.2006 31.1.2007). Kuvassa 2.7 on esitetty ladattujen työsuhdelippujen lipputyyppijakauma. Lähes 80 % työsuhdelipun käyttäjistä on ladannut työsuhdelipuksi työmatkalipun, joka oikeuttaa 50 matkaan 30 vrk:n aikana. Kolmen kuukauden (90 vrk) kausilippu on houkutellut käyttäjiä selvästi vähemmän: noin 12 % käyttäjistä on hankkinut työsuhdelipukseen 90 vrk:n kausilipun. Käyttäjistä noin 11 % on ladannut työsuhdelipuksi kaupunkiseutulipun, mikä vastaa Tampereen ympäryskunnissa asuvien osuutta. Nuorten 30 vuorokauden kausilippuja on ladattu työsuhdelippuina käyttöön vain vähän, yhteensä 8 kertaa. 22

kaupunkiseutulippu; 11 % nuorten 30 vrk:n lippu; 0,1 % 90 vrk:n lippu; 12 % työmatkalippu; 77 % Kuva 2.7 Työsuhdelipuksi ladattujen lipputyyppien jakauma (12.4.2006 31.1.2007). Kuvassa 2.8 on esitetty latausten määrän vaihtelu lipputyypeittäin. Kesä- ja heinäkuussa latauksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin muina kuukausina. Kesällä latauksien määrä oli alle 500 latausta kuukaudessa, elo- ja syyskuussa latauksia tehtiin yli 800 ja loka- ja marraskuussa yli 1 100 kuukaudessa. Joulukuussa latausten määrä jäi hieman alle 1 000 latauksen. Tammikuussa latauksia tehtiin lähes 1 400. Kaupungin sisäisen liikenteen 90 vuorokauden lippuja ladattiin erityisesti loka- ja marraskuussa, jolloin ladattiin lähes 40 % 90 vuorokauden kausilipuista. Kesäkuussa 90 vuorokauden lippuja ladattiin selvästi vähiten. Työmatkalipun latauksia tehtiin hieman tasaisemmin, mutta myös työmatkalippuja ladattiin suhteellisesti useimmin tammi-, loka- ja marraskuussa. Kaupunkiseutulipun latauksia tehtiin suhteellisesti eniten tammi- ja marraskuussa. Pirkkalan kaupunkiseutulippujen osuus kaikista työsuhdelipuiksi ladatuista kaupunkiseutulipuista oli 22 %. latauksia/kk 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 67 69 70 588 615 50 55 64 376 357 88 100 110 90 640 684 109 151 848 123 136 917 100 103 576 145 236 991 0 huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu työmatkalippu 90 vrk:n lippu kaupunkiseutulippu Kuva 2.8 Työsuhdelippujen latausten määrän kehitys 4/2006 1/2007. 23

3. Henkilöstökysely 3.1 Henkilöstökyselyn toteutus Työsuhdelipun vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen on selvitetty henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi kyselyn avulla on selvitetty lipun vastaanottaneiden tyytyväisyyttä lippuhallintoon ja lipun käytännön toteutukseen sekä käyttäjien toiveita lippujärjestelmän kehittämiseksi. Samalla on kartoitettu työsuhdelipun vaikutuksia työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. Lipun vastaanottaneille työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen otantaan poimittiin kaikki ne työntekijät, jotka olivat hankkineet lipun 12.10.2006 mennessä. Lipun käyttöön ottaneita työntekijöitä oli otannassa yhteensä 1 418. Kyselylomake saatekirjeineen on esitetty liitteessä 1. Työsuhdelipun vastaanottaneiden lisäksi toteutettiin erillinen kysely niille työntekijöille, jotka eivät ole ottaneet työsuhdelippua käyttöön. Kyselyn avulla on kartoitettu tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet työntekijöiden jättäytymiseen lippujärjestelmän ulkopuolelle. Kyselylomake on esitetty liitteessä 2. Kyselyyn poimittiin henkilöstön joukosta 2 000 henkilön otanta sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet ottaneet lippua käyttöön. Otanta poimittiin niiden työntekijöiden joukosta, jotka asuvat Tampereella tai Tampereen kaupunkiseutulipun alueella, sillä muualla asuvalle henkilöstölle ei vielä ole tarjolla työsuhdelipuksi soveltuvia lipputuotteita. Otannan jälkitarkastuksessa havaittiin, että mukana oli 103 henkilöä, jotka olivat hankkineet työsuhdelipun käyttöönsä poiminnan jälkeen. Nämä henkilöt poistettiin vielä otannasta, jolloin tutkimukseen jäi 1 897 henkilöä, jotka eivät ole ottaneet työsuhdelippua käyttöön. Työntekijöille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2006 posti- ja internet-kyselynä. Kyselylomake saatekirjeineen postitettiin työntekijöille kotiosoitteeseen. Lomake oli mahdollista täyttää ja palauttaa palautuskuoressa tai vaihtoehtoisesti kyselyyn oli mahdollista vastata internetin kautta. 3.2 Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työntekijät Työsuhdelipun käyttöön ottaneilta työntekijöiltä vastauksia palautui yhteensä 991 kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti työsuhdelipun käyttöönottaneiden osalta oli 70 %. Vastauksista 84 % palautui postitse ja 16 % internetin kautta. Vastaajista 87 %:lla oli vastaushetkellä lippu käytössä. 24

Naisten osuus vastaajista oli 92 % ja miesten 8 %. Vastausjakauman perusteella työsuhdelippu on kiinnostanut selvästi enemmän naistyöntekijöitä. Naiset käyttävätkin joukkoliikennettä huomattavasti useammin työmatkoillaan kuin miehet. Vuonna 2004 toteutetun henkilöstön kulkutapakyselyn mukaan talvisin joukkoliikennettä käyttävien osuus oli naisilla 40 % ja miehillä 14 % (Koskela 2003). Työsuhdelipun käyttöön ottaneista suurin osa oli yli 30-vuotiaita (kuva 3.1). Alle 30- vuotiaita vastaajia oli noin 6 %. Suurimman vastaajaryhmän muodostivat 45 55-vuotiaat. Ikäjakauman perusteella työsuhdelippu onkin kiinnostanut suhteellisesti eniten 45 55- vuotiaita, joiden osuus henkilöstöstä on 33 %, mutta joita lipun haltijoiden keskuudessa oli lähes 40 %. Myös yli 55-vuotiaat ovat olleet ahkera työsuhdelipun hankkineiden ryhmä, sillä heidän osuutensa koko henkilöstöstä on noin 17 % ja lipun haltijoista lähes neljännes. Suhteellisesti vähiten lippulatauksia on tehty alle 44-vuotiaiden ryhmässä, jonka osuus henkilöstöstä on noin puolet, mutta osuus työsuhdelipun haltijoista vain 37 %. yli 55 vuotta 24 % 18-29 vuotta 6 % alle 18 0 % 45-55 vuotta 39 % 30-44 vuotta 31 % Kuva 3.1 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien ikäjakauma.. Kyselytulosten mukaan suurin osa lipun käyttöön ottaneista työntekijöistä on ollut kaupungin palveluksessa yli 5 vuotta (kuva 3.2). Vain noin neljännes lippua käyttävistä on ollut kaupungin palveluksessa alle 5 vuotta. Vastausjakauma vastaa hyvin todellista kaupungin henkilöstön palvelusuhteen keston jakaumaa. 25

alle vuoden 4 % 1-5 vuotta 21 % yli 10 vuotta 56 % 5-10 vuotta 19 % Kuva 3.2 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien työsuhteen kesto. Kuvassa 3.3 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden asuinkuntajakauma. Lähes 90 % lippua käyttävistä asuu Tampereella. Työsuhdelippu on ollut houkutteleva myös Tampereen ympäryskunnissa asuville työntekijöille. Ympäryskunnissa asuu noin 10 % työsuhdelipun hankkineista, mikä vastaa ympäryskunnissa asuvien suhteellista osuutta henkilöstön asuinkuntajakaumassa. Ympäryskunnista eniten lipun käyttäjiä oli Kangasalan ja Pirkkalan kunnissa asuvien työntekijöiden joukossa. Lempäälä 1 % Nokia 2 % Pirkkala 3 % Ylöjärvi 2 % Kangasala 3 % Tampere 89 % Kuva 3.3 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien asuinkunta. Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien työmatkan keskipituus on 9,6 km. Lipun hankkineiden työmatkan pituusjakauma on esitetty kuvassa 3.4. Työmatkan pituus on 5 10 km noin 40 %:lla ja 10 20 km 44 %:lla vastaajista. Yli 20 km:n työmatka on noin 5 %:lla työsuhdelipun hankkineilla. Alle 5 km:n työmatka on noin 12 %:lla vastaajista. 26

yli 20 km 5 % alle 1 km 0,4 % 1-2,9 km 3 % 3-4,9 km 9 % 10-19,9 km 44 % 5-9,9 km 39 % Kuva 3.4 Työmatkojen pituusjakauma työsuhdelipun hankkineilla. Noin 92 % lipun käyttöön ottaneista työntekijöistä työskentelee pääosin samassa toimipisteessä. Työsuhdelipun hankkineista vastaajista noin kolmannes työskentelee keskustassa. Hatanpäällä käy töissä noin 10 % vastaajista ja Rauhaniemessä hieman alle 10 %. Vuoden 2006 poikkeuksellisen lämpimän syksyn ja alkutalven vaikutus näkyy työsuhdelipun hankkineiden kulkutapajakaumassa (kuva 3.5), jossa joukkoliikenteen sijasta korostuu jalankulun ja pyöräilyn osuus. Vastaajista peräti 12 % kulkee työmatkansa pääsääntöisesti pyörällä, vaikka heillä on käytössä työsuhdelippu. henkilöautolla kuljettajana 3 % henkilöautolla matkustajana 3 % kävellen 2 % polkupyörällä 12 % linja-autolla 80 % 3.5 Työsuhdelipun käyttäjien kulkutapajakauma työmatkoilla. 27

Vastaajien joukossa oli paljon henkilöitä, jotka kulkevat työmatkansa talvisin linja-autolla ja muina vuodenaikoina sään salliessa polkupyörällä. Työsuhdelipun hankkineista 80 % ilmoittaa kulkevansa työmatkansa linja-autolla. Henkilöautolla kulkevien osuus on työsuhdelipun hankkineiden ryhmässä vähäinen: vain 6 % kulkee työmatkansa henkilöautolla. Vaikutukset matkustuskäyttäytymiseen Työsuhdelipun vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen selvitettiin kartoittamalla henkilöstön kulkutapaa työmatkoilla ennen työsuhdelipun hankkimista ja työsuhdelipun hankkimisen jälkeen. Kuvassa 3.6 on esitetty lipun vastaanottaneiden työntekijöiden joukkoliikenteen käyttö työmatkoilla ennen työsuhdelipun hankkimista ja työsuhdelipun käyttöön oton jälkeen. Työsuhdelipun hankkineista 87 % oli jo ennen lipun hankkimista säännöllisiä joukkoliikenteen käyttäjiä ja käytti joukkoliikennettä työmatkoillaan päivittäin tai lähes päivittäin. Vastaajista 8 % käytti joukkoliikennettä 2-3 kertaa viikossa ja 5 % satunnaisesti kerran viikossa tai harvemmin. Työsuhdelipun hankittuaan 95 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä työmatkoillaan joukkoliikennettä päivittäin tai lähes päivittäin. Säännöllinen joukkoliikenteen käyttö on kasvanut lipun vastaanottaneiden ryhmässä lähes 8 prosenttiyksikköä. Uusista päivittäin tai lähes päivittäin joukkoliikennettä käyttävistä 60 % käytti ennen joukkoliikennettä 2-3 kertaa viikossa, noin 7 % kerran viikossa, 21 % muutaman kerran kuukaudessa ja 12 % kerran kuukaudessa tai harvemmin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ennen 87 % 8 % jälkeen 95 % 4 % päivittäin tai lähes päivittäin kerran viikossa kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-3 kertaa viikossa muutaman kerran kuukaudessa Kuva 3.6 Työsuhdelipun hankkineiden työntekijöiden joukkoliikenteen käyttö ennen lipun hankintaa ja lipun hankinnan jälkeen. 28

Työsuhdelippu on houkutellut myös aiemmin arvolipulla matkustaneita. Vastaajista yli kolmannes käytti arvolippua ennen työsuhdelipun hankkimista. Kuvassa 3.7 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden lippujakauma ennen lipun hankkimista ja lipun käyttöönoton jälkeen. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ennen 41 % 35 % 25 % 7 % jälkeen 71 % 20 % 9 % työmatkalippu arvolippu kausilippu seutulippu muu kertalippu Kuva 3.7 Käytetty lipputyyppi ennen työsuhdelipun hankkimista ja sen hankkimisen jälkeen. Työmatkojen lisäksi työsuhdelippua voi vapaasti käyttää muillakin matkoilla. Työsuhdelipun hankkineet ovat käyttäneet työsuhdelippua paljon myös vapaa-ajan matkoilla sekä ostos- ja asiointimatkoilla (kuva 3.8). Vastaajista lähes 60 % on käyttänyt työsuhdelippua ostos- ja asiointimatkoilla sekä vapaa-ajan matkoilla. Työsuhdelippu on houkutellut käyttäjiksi myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät käytä säännöllisesti joukkoliikennettä työmatkoillaan, mutta haluavat käyttää sitä muilla matkoillaan. Kaikista työsuhdelipulla tehdyistä matkoista lähes viidennes on vapaa-ajan matkoja tai ostos- ja asiointimatkoja. 29

työmatkoilla 98 % vapaa-ajanmatkat 58 % ostos- ja asiointimatkat 58 % työasiointimatkat 18 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 3.8 Työsuhdelipun käyttö eri matkaryhmissä. Luvut kertovat, kuinka suuri osuus lipun hankkineista on käyttänyt työsuhdelippua työmatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla, ostos- ja asiointi- sekä työasiointimatkoilla. Tyytyväisyys lippujärjestelmään ja käytännön toteutukseen Kuvassa 3.9 on esitetty lipun käyttöön ottaneiden tyytyväisyys työsuhdelippujärjestelmään. Suurin osa työsuhdelipun hankkineista on ollut tyytyväisiä työsuhdelippua koskeviin järjestelyihin. Työsuhdelipusta tiedottamiseen oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 95 % vastaajista. Noin 90 % vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä työnantajan maksamaan osuuteen lipun hinnasta. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti latauspaikkojen määrä, sillä työsuhdelippu on mahdollista ladata vain yhdessä toimipisteessä. Vastaajista noin 70 % oli melko tai erittäin tyytymättömiä latauspaikkojen määrään. Lataustapahtuman sujuvuuteen oli kuitenkin erittäin tai melko tyytyväisiä 81 % vastaajista. 30

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % työsuhdelipusta tiedottaminen 46 % 49 % 4 % lataustapahtuman sujuvuus 35 % 46 % 13 % 6 % erilaisten ladattavien lipputyyppien määrä 31 % 55 % 11 % työnantajan maksama osuus (9,5 /kk) 31 % 58 % 9 % latauspaikkojen määrä 9 % 21 % 37 % 33 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön Kuva 3.9 Tyytyväisyys työsuhdelippua koskeviin järjestelyihin. Kuvassa 3.10 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden työntekijöiden arviota lippujärjestelmää parantavista toimenpiteistä. Työntekijöiden kehittämistoiveet työsuhdelippujärjestelmälle liittyivät enimmäkseen latauspaikkojen määrään. Vastaajista 73 % arvioi, että latauspaikkojen määrän lisääminen lisäisi lipun houkuttelevuutta selvästi. Myös vaihdottomat yhteydet ja aikataulujen parempi sopivuus lisäisivät työsuhdelipun houkuttelevuutta. Vastaajista 67 % arvioi, että vaihdoton yhteys kotoa työpaikalle parantaisi selvästi tai jonkin verran työsuhdelippujärjestelmää. Itse maksettavan osuuden suoraveloitusta suoraan palkasta ei toivottu. Vastaajista 8 % arveli, että se parantaisi merkittävästi järjestelmää. Kyselyn loppuosassa vastaajilla oli mahdollisuus antaa kehitysideoita ja palautetta lippujärjestelmästä omin sanoin. Palautetta antoi noin 500 vastaajaa, joista noin 200 vastaajan kommentit liittyivät toiveisiin saada työsuhdelipun latausmahdollisuus useampaan paikkaan. Lipunmyyntipisteessä esiintyneet ruuhkat ja pitkät jonotusajat saivat myös kritiikkiä lipun hankkineilta. Kehittämisajatuksia kohdistui myös lippuvalikoiman kehittämiseen: noin 70 vastaajaa toivoi, että myös 30 vrk:n lippu kuuluisi työsuhdelippujärjestelmään, sillä monelle päivittäin linja-autolla kulkevalle työmatkalipun rajattu matkamäärä ei riitä. Osa vastaajista toivoi myös arvolipun lataamismahdollisuutta työsuhdelippuna. Lisäksi lippujärjestelmään toivottiin mahdollisuutta kimppalippuun, jolloin samassa taloudessa asuvat voisivat hankkia yhteisen työsuhdelipun (molemmat saman työnantajan palveluksessa). 31

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Latauspaikkoja olisi enemmän 73 % 16 % 6 %5 % Työpaikalle olisi kotoa vaihdoton yhteys 51 % 16 % 9 % 24 % Joukkoliikenteen aikataulut sopisivat paremmin työaikoihin 39 % 27 % 16 % 18 % Voisin ladata 30 vrk:n lipun 24 % 27 % 11 % 37 % Voisin ladata puolen vuoden lipun 13 % 20 % 16 % 51 % Lipusta tiedotettaisiin aktiivisemmin 13 % 28 % 28 % 31 % Itse maksettava osuus menisi suoraan palkasta 8 % 11 % 9 % 72 % parantaisi selvästi parantaisi jonkin verran parantaisi hieman ei juurikaan parantaisi Kuva 3.10 Lipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelippujärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Kuvassa 3.11 on esitetty lippua käyttävien työntekijöiden arvioita eri toimenpiteiden vaikutuksesta lipun houkuttelevuuteen. Eniten työsuhdelipun käyttäjien mielestä työsuhdelipun houkuttelevuutta lisäsi verotuskäytännön lieventyminen. Vastaajien mielestä lipun houkuttelevuutta lisäisi huomattavasti työnantajan osuuden lisääminen yli 25 %:iin siten, että se olisi kokonaan verotonta tuloa. Työntekijät olivat kuitenkin melko tyytyväisiä nykyiseen työnantajan maksuosuuteen, sillä noin kolmannes vastaajista arvioi, että työnantajan maksuosuuden lisääminen ei nykyisellä verotuskäytännöllä juurikaan lisäisi lipun houkuttelevuutta. Noin puolet lipun vastaanottaneista arvioi, että lipun houkuttelevuutta voitaisiin lisätä muuttamalla lippu haltijakohtaiseksi, jolloin myös muut perheenjäsenet voisivat matkustaa lipulla. Haltijakohtaisena työnantajan maksuosuus tulkittaisiin kokonaisuudessaan verolliseksi etuudeksi nykyisen tuloverolain mukaan. 32

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnantajan maksama osuus olisi yli 25% ja kokonaan verotonta tuloa 65 % 19 % 7 % 9 % Työnantajan maksama osuus lipun hinnasta olisi nykyistä suurempi 42 % 24 % 14 % 20 % Työsuhdelippua voisivat käyttää myös muut perheenjäsenet 28 % 21 % 15 % 36 % lisäisi selvästi lisäisi jonkin verran hieman ei juurikaan Kuva 3.11 Lipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelipun houkuttelevuutta lisäävistä tekijöistä. Työsuhdelipulla on ollut kyselytulosten mukaan myönteinen vaikutus työnantajaimagoon ja työviihtyvyyteen. Kuvassa 3.12 on esitetty työntekijöiden näkemyksiä työsuhdelipusta henkilöstöetuna. Lähes kaikkien vastaajien mielestä oli tärkeää, että työnantaja on ensimmäisten joukossa tuonut tarjolle mahdollisuuden työsuhdelippuun. Vastaajista lähes yhtä moni arvioi, että työsuhdelippu on sopiva kannustin joukkoliikenteen käytölle. Lähes 90 % vastaajista arvioi työsuhdelipun olevan henkilöstöetuna merkittävä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielestäni on tärkeää, että työnantajani on ensimmäisten joukossa tuonut tarjolle mahdollisuuden työsuhdelippuun 77 % 21 % Työsuhdelippu on mielestäni sopiva kannustin joukkoliikenteen käytölle. 72 % 25 % Työsuhdelippu on mielestäni merkittävä henkilöstöetu. 65 % 32 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.12 Työsuhdelipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelipusta henkilöstöetuna. Työsuhdelipun imagovaikutuksiin myönteisimmin suhtautuivat uudet alle vuoden kaupungin palveluksessa työskennelleet henkilöt. Heistä 80 % arveli, että työsuhdelippu on merkittävä henkilöstöetu. He myös arvioivat muita vastaajia enemmän, että työsuhdelippu on so- 33

piva kannustin joukkoliikenteen käytölle. Vastaajista 80 % arvioi, että työsuhdelippu on sopiva kannustin joukkoliikenteen käyttöön. Työsuhdelipun myönteiset imagovaikutukset näkyivät myös vapaan palautteen osiossa. Noin 70 vastaajaa mainitsi työsuhdelipun olevan erinomainen ele työnantajalta ja lippuetuutta arvostettiin. Tärkeäksi koettiin, että työnantaja osallistuu työmatkakuluihin. 3.3 Työntekijät, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä Työntekijöitä, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä, vastasi kyselyyn yhteensä 856. Vastausprosentti oli tässä vastaajaryhmässä 45 %. Paperilomakkeella kyselyyn vastasi 84 % ja internetin kautta 16 % vastaajista. Vastaajista 85 % työskentelee pääosin samassa toimipisteessä ja 15 %:lla työpisteen sijainti vaihtelee tai he tekevät liikkuvaa työtä. Samassa toimipisteessä työssä käyvistä vastaajista lähes puolet (44 %) työskentelee keskustassa. Vastaajista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä. Vastaajista noin 93 % oli yli 30-vuotiaita. Suurimman vastausryhmän muodostivat 45 55-vuotiaat, joita oli 37 % vastaajista. Kuvassa 3.13 on esitetty vastaajien ikäjakauma ja kuvassa 3.14 vastaajien palvelussuhteen kestoaika. Vastaajien ikäjakauma ja palvelusuhteen kestoaika jakaantui melko samalla tavalla kuin lipun käyttöön ottaneiden ryhmässä. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauman perusteella naiset ovat vastanneet kyselyyn selvästi miehiä useammin, sillä kaupungin henkilöstöstä noin 69 % on naisia ja 31 % miehiä (Koskela 2004). Vastaajista lähes 60 % on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta. Noin viidennes vastaajista on ollut 5 10 vuotta kaupungin palveluksessa. Alle vuoden työskennelleitä on 5 % vastaajista. 34

yli 55 vuotta 24 % 18-29 vuotta 7 % alle 18 0 % 30-44 vuotta 32 % 45-55 vuotta 37 % Kuva 3.13 Vastaajien (ei työsuhdelippua käytössä) ikäjakauma. alle vuoden 5 % 1-5 vuotta 17 % yli 10 vuotta 59 % 5-10 vuotta 19 % Kuva 3.14 Vastaajien (ei työsuhdelippua käytössä) työsuhteen pituus. Vastaajien asuinkuntajakauma on samantyyppinen kuin henkilöillä, jotka ovat hankkineet työsuhdelipun käyttöön. Vastaajista suurin osa (83 %) asuu Tampereella. Ympäryskunnissa asuu 16 % vastaajista. 35