1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 23 24 25 Kävelykeskusta. Keskustahakuisen kaupan tilat asuinkorttelien alakerroissa. Katettu kevyen liikenteen ylikulkusilta Kuruntien kohdalla. Lähijunaliikenteen asemapalvelut. Vapaa-ajan keskustapalveluja. Kylpylähotelli, terveyspalveluja, viihdepalveluja, tanssilava. Rantapuisto. Hiekkaranta ja maauimala. Säilytettävä koulutalo ja uusi monitoimitalo. Uusi siltayhteys korvaa nykyisen Kuruntien sillan. Koulutuskeskus ja laajentumiselle varattavat tilat. Junaliikenteen laituri. semanseudun uusi asuinkortteli. Korvaa osin nykyisiä asemarakennuksia. suinkortteli. Työpaikkojen ja koulutuksen tiloja. Kirkkopuiston reunojen uutta asuntorakentamista. Kirkkopuisto. Rantapuisto. Hiekkaranta ja pelialueita. Rantaraitti. Uusi lukio ja asuinkortteli. Liikunta- ja vapaa-ajan tiloja ja kenttiä. Osa puistovyöhykettä. Uusi ylikulku ja uusi alikulku. Elopuisto. Ulkoilualueita ja harrastuspaikkoja. Lähiruuantuotannon alueita: kasvihuoneita ja viljelypalstoja. Kauppakeskusten ja tilaa vievien kauppojen alue. Työpaikkarakentamisen vyöhyke. Kaupan ja työpaikkojen alue. suinrakentaminen korvaa pidemmällä aikavälillä työpaikkarakentamisen pohjavesialueella. Tiikonojan säilytettävä uoma. Soppeenharjun ulkoilupuisto. 19 19 21 24 17 17 18 12 16 15 10 13 14 12 11 22 7 9 6 23 8 4 5 2 3 1 25 10 25 Kokonaissuunnitelma 1:5000. Yes we can! 1 2 3 4 5
Mastontie Kuruntie Vaasantie yhteystarve Soppeenharju vt 3 yhteystarve yhteystarve yhteystarve Keijärvi Keskustan kehittämisen periaate: kehitystarve ja esitetty ratkaisu. Vaasantie, vt 3 sekä rautatie melu- ja tärinäalueineen hajoittavat keskustan taajamarakenteen erillisiin sektoreihin, joiden välillä on puutteelliset yhteydet. Ylöjärven pikkukaupungin keskustan palvelut ovat hajallaan Elovainion, Soppeenmäen sekä Kirkonseudun alueilla. Palvelut ovat huonosti kevyen liikenteen tavoitettavissa. - Soppeenmäen vanha liikekeskus: volyymiltaan riittämätön, teiden halkoma, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hajanainen alue. - Kirkonseudun hallintokeskus: hajanainen, ei-kaupunkimainen - Elovainion kauppakeskus + tilaa vievä kauppa: hajauttaa kaupunkirakennetta Tulevan lähijunaliikenteen aseman ympäristö on liikenneväylien lävistämä, väljästi rakennettu alue, jonka ilme on jäsentymätön ja epäurbaani. Viheralueet ovat pirstaloituneet pieniin yksiköihin. inoastaan Soppeenharju alueen eteläosassa muodostaa laajan, yhtenäisen viheralueen. Yhteydet Soppeenharjulle ovat puutteelliset. Keijärvi ei ole nykyisin kiinteä osa Ylöjärven keskustaa. Rantojen käyttömahdollisuuksia ja yhteyksiä järvelle tulisi parantaa. Pohjaveden muodostumisalueelle, seudullisesti merkittävän ulkoilualueen tuntumaan sijoittuu nykyisin teollisuusalue. Vaasantie K Elopuisto T Soppeenharju vt 3 K Kirkkopuisto Y Keijärvi Y K Lähijunaliikenne käynnistyy. Uusi henkilöliikenteen asema liityntäpysäköinteineen sijoittuu Kuruntien kohdalle. Vaasantiestä muodostetaan nykyistä hitaampi ja kaupunkimaisempi katu. Sen linjaus siirretään keskustan kohdalla rautatien kanssa samaan liikennekäytävään. seman ympäristöstä vapautuu tilaa keskustatoiminnoille ja uudelle asuinrakentamiselle. Keskustaan muodostetaan uusi pääkokoojakatu, joka siirtää liikennettä Soppeentieltä uuden maankäytön keskelle. Soppeenmäen vanhan keskustan ja aseman ympärille muodostetaan tiivis ja ehjä kävelykeskusta palveluineen: Ylöjärven ydinkeskusta. Kirkonseudun hallinnollista keskusta kehitetään ja tiivistetään. Elovainiota kehitetään tilaa vievän kaupan ja palvelujen keskittymänä. Kaupalle ja työpaikkarakentamiselle varattavia alueita laajennetaan Vaasantien ja vt 3:n suuntaisesti. Ydinkeskusta liittyy eheästi Kirkonseutuun ja Elovainioon keskustatoimintojen korttelialueiden välityksellä. lueelle muodostetaan yhtenäinen viheralueiden verkko. Harjualueen sekä Elopuiston, Kirkkopuiston ja rannan yhdistävän uuden viherakselin välille osoitetaan tihein välein poikittaisia viher- ja ulkoiluyhteyksiä. Keijärvi tuodaan osaksi Ylöjärven keskustaa lisäämällä ja parantamalla reittejä ja näkymiä järvelle sekä lisäämällä rannan käyttöä. Nykyinen teollisuusalue pohjaveden muodostumisalueella ja seudullisesti merkittävän ulkoilualueen tuntumassa korvautuu vähitellen asumisella. Vaasantie uusi pääkokoojakatu Soppeentie monitoimitalo hidas katujakso (-30 km/h) joukkoliikenteen solmukohta asema kävelykeskustan ydin, kauppakeskus, asuminen K Ydinkeskustan kehittämisen teemat. Kuruntien silta linjataan uudelleen ja muodostuvaan ytimeen kehitetään pieni kävelykeskusta. K vapaa-ajan ja matkailun palvelut, asuminen Mikkolantie Keijärvi SELOSTUS 1. Suunnittelualueen haasteet Ylöjärven keskusta on kaupunkirakenteellisesti hajaantunut kolmeen erillään olevaan osaan. Soppeenmäen liikekeskustaa leimaa kaupunkikuvallinen epämääräisyys, toimintojen eriytyneisyys erillisiin rakennuksiin sekä liikenneympäristön tilaa vievät ratkaisut. Vihreää ja rakentamatonta aluetta on paljolti Vaasantien ja junaradan molemmilla puolilla, mutta siitä ei muodostu käytettävää ja johdonmukaista viherympäristöä. Julkisten palvelujen keskittymä on puolestaan Kirkonseudulla, jonka erottaa liikekeskustasta leveä liikennekäytävä. Elovainioon on rakennettu runsaasti kaupallisia palveluja sekä kauppakeskus, mutta alue on leimallisesti autokaupungin periaatteella toimiva, eikä elimellistä yhteyttä Soppeenmäkeen tai Kirkonseudulle ole. Koko keskusta-alueen keskelle sijoittuu rautatien ja Vaasantien sekä valtatien 3 liikennekäytävien muodostama tyhjä sektori, joka on eristänyt keskustan palvelujen ja toimintojen osa-alueiksi. Sektorin alue puolestaan on jäänyt takapihaksi, sillä keskustarakentamista isojen liikenneväylien välittömään läheisyyteen on vältetty. Tämän vuoksi myös Keijärven ranta-alueet ovat jääneet Soppeenmäen liikekeskustasta nähtynä piiloon. Palvelujen äärellä ylipäätään ei ole kovinkaan paljoa asukkaita. Johdonmukaista julkisten kaupunkitilojen ja oleskelupaikkojen jatkumoa ei ole. Kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti alueelta on vaikea paikallistaa kaupungin keskustaa tai kaupunkilaisten kohtaamispaikkaa, joka olisi selkeästi jalankulkupainotteinen ja olemukseltaan omaleimainen. suinrakentaminen on suurelta osaltaan väljää pientalorakentamista. lueella on nykyisin asukkaita n. 5000 koko Ylöjärven asukasmäärän ollessa hieman yli 30 000. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kaupungin asukasmäärän kasvaminen n. 45 000:een, jolloin merkittävä osa uusista asukkaista asuisi kilpailualueella ydinkeskustassa. Tuleva lähijunaliikenteen asema keskustassa edellyttäisi samoin riittävää asukasmäärää välittömään vaikutuspiiriinsä. Jotta uudelle asuinrakentamiselle muodostuisi varteenotettavia tiloja, on niitä määrätietoisesti luotava keskustan nykyisistä ns. brownfield-alueista. Soppeenmäen harjualue tarjoaa erinomaiset ulkoilumahdollisuudet. Nykytilanteessa harjualue on liikennekäytävien, puutteellisten reittien ja teollisuusalueiden muusta kaupunkirakenteesta eristämä. Osa teollisuusalueista sijaitsee harjualuetta vasten pohjavesien kertymäalueella. Myöskään keskusta-alueella ei ole yhtenäisiä palvelut toisiinsa liittäviä viher- ja ulkoilualueiden kokonaisuuksia. Kuruntien varsi on vanha keskustan raitti, jonka varressa on verraten paljon erilaisia liiketiloja tienvarren matalissa liikerakennuksissa. Näiden olemus on kaupunkikuvallisesti epätyydyttävä. Selkeät maamerkit tien varrella ovat suuri kirkkorakennus, kunnantalo ja kirjastorakennus. 2. Ratkaisuperiaatteet Kaupunkirakenteen eheytyminen Keskeisenä tavoitteena on nykyisen osa-aluemaisen rakenteen eheyttäminen ja liikenneväylien muodostaman kaupunkirakenteellisen tyhjiön myönteinen kehittäminen. Toinen keskeinen tavoite on toteuttaa Ylöjärvelle uusi, viihtyisä, jalankulkupainotteinen ydinkeskusta, joka pystyy ylläpitämään kattavaa palvelutarjontaa ja joka hyödyntää lähijunaliikenteen asemaa. Keskusta-alueen eheyttämiseksi esitetään liikenneverkkoon merkittäviä muutoksia. Vaasantie linjataan uudelleen siten, että se kulkee rautatien vieressä. Ratkaisulla poistetaan peräkkäisiä kaupunkirakennetta halkovia liikennekäytäviä. Ratkaisulla vapautuva tila hyödynnetään keskustarakentamiseen, jolloin Elovainio liittyy eheästi Soppeenmäen keskustaytimeen. Uudistuksen yhteydessä valtatien 3 ja Vaasantien risteysalue voidaan toteuttaa uudelleen ja järjestää enemmän tilaa korttelialueille. Vaasantie muuttuu katumaisemmaksi kaupunkibulevardiksi, jolle voidaan järjestää tiheämmin risteyksiä. Tämän mahdollistaa tien statuksen muutos vt 3:n uudistumisen myötä. Elovainion alueen kehityksen painopiste on edelleen enemmän tilaa vievien kaupan ja palvelujen tarjonnassa. Pidemmällä aikavälillä Vaasantie voitaisiin linjata radan viereen myös ydinkeskustan itäpuolella. Tämä vapauttaisi Keijärven rannan tuntumaan rakennuspaikkoja tehokkaalle asuinrakentamiselle. Ydinkeskustan kehittäminen Tulevaisuuden merkittävä uudistus on lähijunaliikenteen aseman rakentaminen keskustaan. Soppeenmäen nykyisestä väljästä liikekeskustasta kehitetään lähijuna-asemaan tukeutuva Ylöjärven kaupungin ydin, jossa on pieni kävelykeskusta toreineen sekä paljon asukkaita palvelujen äärellä. Elinvoimainen ydin edistää keskustahakuisen kaupan säilymistä Ylöjärvellä ja palvelujen tarjonnan monipuolisuutta. Keskustan kortteleissa toiminnot yhdistyvät keskustahakuisen kaupan tilojen ollessa asuinkortteleiden kivijalkakerroksissa. Kauppakeskus toteutetaan kauppahallityyppisenä ratkaisuna, jossa kaupan tilat ulottuvat useiden korttelien kivijalkaan. Lähijunaliikenteen asema sijoittuu kävelykeskustan äärelle siltayhteyksien kohdalle. Uudet siltayhteydet ja lähijunaliikenteen liityntäpysäköinti muodostavat mahdollisuuden tarjota eheitä matkaketjuja, jolloin vaihto liikennemuodosta toiseen on helppoa. Pysäköinti ydinkeskustan kortteleissa on laitoksiin tukeutuvaa. Liityntäliikenteen ja kaupallisten palvelujen pysäköintitilat yhdistetään molemmin puolin rataa keskustakortteleissa. suinrakentaminen keskusta-alueella muodostaa selkeästi rajattuja pihapiirejä ja umpikortteleita, jotka ovat myös energiataloudellisesti tehokkaita. Ydinkeskusta liitetään jatkossa rantaviivaan. Keskustaytimen pohjoinen puoli liittyy Soppeenmäkeen uuden kevyen liikenteen katetun yhteyden kautta hyödyntäen nykyisen sillan paikkaa. Keskustan rantaan liittyvät korttelit muodostavat vapaaajan palvelujen ankkurin kaupankäynnin ankkurin rinnalla. semaan liittyvään rantakortteliin esitetään hotellia ja päiväkylpylää terveyspalveluineen sekä kulttuurin ja viihteen tiloja. Vapaa-ajanpalvelut ovat Tampereen suunnasta helposti saavutettavissa junayhteydellä. Rantaan rakennetaan uusi rantapromenadi ja rantapuistoon sijoittuu oleskelupaikkoja, ulkoilma-uimala ja hiekkaranta. Myös rantakortteleihin sijoittuu suuri määrä asuntorakentamista. Tavoitteena on pienentää liikenneväylien aiheuttamaa kaupunkirakenteen jakoa rakentamalla lähemmäksi Vaasantietä ja rataa. Rakentamisen tehokkuus ja volyymi mahdollistaa liikenteen melu- ja tärinähaittojen torjumisen. Liikenneväylien kattaminen rakennuksilla on toisaalta nähty keskustan kokoon ja kokonaisvolyymiin nähden liian raskaana ja epäsopivana rakennuspaikkana. Sen sijaan siltamaiset, eri puolia yhdistävät julkiset kaupunkitilat on nähty houkuttelevana ratkaisuna Ylöjärven ydinkeskustaan. Viheryhteyksien eheytyminen ja monipuolistuminen Keskustan halki muodostetaan määrätietoisesti sieltä nykyisin puuttuva viherakseli, jonka varrella on toiminnallisia alueita. Viherakseli ulottuu Rantapuistosta Kirkkopuistoon ja leveän alikulkuyhteyden kautta Elopuistoon, josta ulkoiluyhteys jatkuu Metsäkylään. Elopuistosta kehitetään keskusta-alueelle tulevaisuuden urbaania viheraluetta, jolle voi sijoittua lähiruuan tuotantoa kasvihuoneineen ja omatoimisine viljelypalstoineen sekä ulkoilua palvelevia viher- ja metsäalueita. Viherakseliin liitetään vapaa-ajan ja urheilun toimintoja, jotka vaativat kattamista. Keskustarakenteen halki johdetaan uusia poikittaisia kevyen liikenteen reittejä, jotka yhdistävät uuden viherakselin ja Soppeenharjun ulkoilumaastot toisiinsa. Kuruntien varsi Kuruntien varren korttelit muuttuvat pidemmällä aikavälillä asuinrakentamiseen painottuviksi. Kaupan tilat sijoittuvat kivijalkatiloihin. Uusi lukiokeskusta osoitetaan kirjaston viereen. Kuruntien painoarvo keskustapalvelujen tarjoajana pienenee uuden keskustarakentamisen myötä, ja sen luonnetta viihtyisänä asumisen reunustama katuna vahvistetaan. Vaiheittaisuus Keskustamaisen kaupunkirakenteen toteutuminen Soppeenmäestä Elovainion suuntaan edellyttää Vaasantien linjauksen muutoksia. Tien linjauksen muutos mahdollistaa toisaalta sen, että uusi keskustarakentaminen on mahdollista toteuttaa kajoamatta nykyisiin Soppeenmäen pientalonaapurustoihin. Tämä on uusien hankkeiden toteutettavuuden kannalta eduksi ja sallii nykyisten alueiden täydentymisen maltillisemmalla aikataululla rinta rinnan uusien korttelialueiden kanssa. Esitetty liikenneverkko mahdollistaa linja-autoliikenteen perustuvan keskusta-alueen toiminnan jo ennen lähijunaliikenteen käynnistymistä. Soppeenmäen ydinkeskustan uudet katureitit hyödyntävät suurelta osin nykyisiä katuverkkoja, ja korttelien toteutus on mahdollista vaiheittain. Osa radan pohjoispuolen tehokkaista asuinkortteleista korvaisi nykyisiä asuintaloja, mikä on pidemmän aikavälin optio. Esitetty tiiviin jalankulkukeskustan toteuttaminen edellyttäisi uuden korvaavan siltayhteyden rakentamista Kuruntielle. Nykyistä siltaa voidaan vastaavasti hyödyntää uutena kevyen liikenteen reittinä keskustaan. Samoin tilaa vievät liittymäjärjestelyt Vaasantielle voidaan muuttaa ja tilaa vapauttaa kortteleiden rakentamiseen. Pidemmän aikavälin toimenpiteeksi on esitetty harjualuetta vasten olevien epämääräisten työpaikka-alueiden muuttaminen asuinkortteleiksi. suinrakentaminen hyödyntäisi paremmin arvokkaan harjualueen reunaa ja sopisi toimintana paremmin pohjavesien kertymäalueelle. 3. Mitoitus Käyttötarkoitus suinrakentaminen Laajuus k-m²/määrä Mitoitusperiaate/huomioita Uudet keskusta- ja asuinkorttelit (ei sis. olevien pientaloalueiden täydentymistä) Valtatien 3 länsipuoleinen optio Kaupalliset palvelut Keskustahakuinen kauppa + päivittäistavarakauppa Tilaa vievä erikoiskauppa (K-1 alueilla) Pysäköinti Uudet asuinkorttelit Keskustahakuinen päivittäistavarakauppa + liityntäpysäköinti sijoittuvat keskustakortteleihin yhteisiin laitoksiin 6700-7000 asukasta 335 000-350 000 50 k-m²/asukas Keskusta-alueilla korttelitehokkuus 0,8-1,5 n. 130 000 / 2500 asukasta 50 k-m²/asukas n. 35 000 + 4000 55 000 (uusi kapasiteetti) 00 ap laitos tai muu rakenteellinen / maantaso 00 ap 1 ap/80 k-m² (rakenteellinen 50% / maantaso 50%) 700 ap+130 ap 1ap/50 k-m² + 1 ap/30 k-m² (päivittäistavarakauppa) Rautatie ja asema. Bussiliikenteen pikavuoro. Seutu- ja liityntäliikenteen bussilinjat. Joukkoliikenteen solmupiste: - rautatieasema - bussiliikenne: kauko-, seutu- ja liityntäliikenne - liityntäpysäköinti. Joukkoliikenteen reitit suunnittelualueella. Näkymä lännestä kohti kävelykeskustaa, asemaa ja Keijärveä. Yes we can! 1 2 3 4 5
Kaavarunko ja liikenneverkkokaavio 1/5000. Yes we can! XX 1 2 3 4 5
22 500 17 500 5 000 4 000 16 000 8 000 13 500 16 000 14 500 8 500 15 500 10 000 Ydinkeskustan korttelit 1/00. Näkymä ydinkeskustaan kaakosta Tampereen suunnasta. Yes we can! 1 2 3 4 5
31 000 16 500 K 6 000 6 000 6 000 K 7 000 6 000 K 9 500 5 000 4 000 3 000 6 700 asuminen/työpaikat 10 000 4 500 4 500 10 500 8 000 Uusi työpaikkojen, koulutuksen ja asuinrakentamisen alue Vaasantien varrella, 1/00. Näkymäkuva keskustan ranta-alueelta kohti etelää. Yes we can! 1 2 3 4 5
Ylöjärven ydinkeskustan suunnittelukilpailu, Yes we can!, SELOSTUS 1. Suunnittelualueen haasteet Ylöjärven keskusta on kaupunkirakenteellisesti hajaantunut kolmeen erillään olevaan osaan. Soppeenmäen liikekeskustaa leimaa kaupunkikuvallinen epämääräisyys, toimintojen eriytyneisyys erillisiin rakennuksiin sekä liikenneympäristön tilaa vievät ratkaisut. Vihreää ja rakentamatonta aluetta on paljolti Vaasantien ja junaradan molemmilla puolilla, mutta siitä ei muodostu käytettävää ja johdonmukaista viherympäristöä. Julkisten palvelujen keskittymä on puolestaan Kirkonseudulla, jonka erottaa liikekeskustasta leveä liikennekäytävä. Elovainioon on rakennettu runsaasti kaupallisia palveluja sekä kauppakeskus, mutta alue on leimallisesti autokaupungin periaatteella toimiva, eikä elimellistä yhteyttä Soppeenmäkeen tai Kirkonseudulle ole. Koko keskusta-alueen keskelle sijoittuu rautatien ja Vaasantien sekä valtatien 3 liikennekäytävien muodostama tyhjä sektori, joka on eristänyt keskustan palvelujen ja toimintojen osa-alueiksi. Sektorin alue puolestaan on jäänyt takapihaksi, sillä keskustarakentamista isojen liikenneväylien välittömään läheisyyteen on vältetty. Tämän vuoksi myös Keijärven ranta-alueet ovat jääneet Soppeenmäen liikekeskustasta nähtynä piiloon. Palvelujen äärellä ylipäätään ei ole kovinkaan paljoa asukkaita. Johdonmukaista julkisten kaupunkitilojen ja oleskelupaikkojen jatkumoa ei ole. Kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti alueelta on vaikea paikallistaa kaupungin keskustaa tai kaupunkilaisten kohtaamispaikkaa, joka olisi selkeästi jalankulkupainotteinen ja olemukseltaan omaleimainen. suinrakentaminen on suurelta osaltaan väljää pientalorakentamista. lueella on nykyisin asukkaita n. 5000 koko Ylöjärven asukasmäärän ollessa hieman yli 30 000. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kaupungin asukasmäärän kasvaminen n. 45 000:een, jolloin merkittävä osa uusista asukkaista asuisi kilpailualueella ydinkeskustassa. Tuleva lähijunaliikenteen asema keskustassa edellyttäisi samoin riittävää asukasmäärää välittömään vaikutuspiiriinsä. Jotta uudelle asuinrakentamiselle muodostuisi varteenotettavia tiloja, on niitä määrätietoisesti luotava keskustan nykyisistä ns. brownfield-alueista. Soppeenmäen harjualue tarjoaa erinomaiset ulkoilumahdollisuudet. Nykytilanteessa harjualue on liikennekäytävien, puutteellisten reittien ja teollisuusalueiden muusta kaupunkirakenteesta eristämä. Osa teollisuusalueista sijaitsee harjualuetta vasten pohjavesien kertymäalueella. Myöskään keskusta-alueella ei ole yhtenäisiä palvelut toisiinsa liittäviä viher- ja ulkoilualueiden kokonaisuuksia. Kuruntien varsi on vanha keskustan raitti, jonka varressa on verraten paljon erilaisia liiketiloja tienvarren matalissa liikerakennuksissa. Näiden olemus on kaupunkikuvallisesti epätyydyttävä. Selkeät maamerkit tien varrella ovat suuri kirkkorakennus, kunnantalo ja kirjastorakennus. 2. Ratkaisuperiaatteet Kaupunkirakenteen eheytyminen Keskeisenä tavoitteena on nykyisen osa-aluemaisen rakenteen eheyttäminen ja liikenneväylien muodostaman kaupunkirakenteellisen tyhjiön myönteinen kehittäminen. Toinen keskeinen tavoite on toteuttaa Ylöjärvelle uusi, viihtyisä, jalankulkupainotteinen ydinkeskusta, joka pystyy ylläpitämään kattavaa palvelutarjontaa ja joka hyödyntää lähijunaliikenteen asemaa. Keskusta-alueen eheyttämiseksi esitetään liikenneverkkoon merkittäviä muutoksia. Vaasantie linjataan uudelleen siten, että se kulkee rautatien vieressä. Ratkaisulla poistetaan peräkkäisiä kaupunkirakennetta halkovia liikennekäytäviä. Ratkaisulla vapautuva tila hyödynnetään keskustarakentamiseen, jolloin Elovainio liittyy eheästi Soppeenmäen keskustaytimeen. Uudistuksen yhteydessä valtatien 3 ja Vaasantien risteysalue voidaan toteuttaa uudelleen ja järjestää enemmän tilaa korttelialueille. Vaasantie muuttuu katumaisemmaksi kaupunkibulevardiksi, jolle voidaan järjestää tiheämmin risteyksiä. Tämän mahdollistaa tien statuksen muutos vt 3:n uudistumisen myötä. Elovainion alueen kehityksen painopiste on edelleen enemmän tilaa vievien kaupan ja palvelujen tarjonnassa. Pidemmällä aikavälillä Vaasantie voitaisiin linjata radan viereen myös ydinkeskustan itäpuolella. Tämä vapauttaisi Keijärven rannan tuntumaan rakennuspaikkoja tehokkaalle asuinrakentamiselle. Ydinkeskustan kehittäminen Tulevaisuuden merkittävä uudistus on lähijunaliikenteen aseman rakentaminen keskustaan. Soppeenmäen nykyisestä väljästä liikekeskustasta kehitetään lähijuna-asemaan tukeutuva Ylöjärven kaupungin ydin, jossa on pieni kävelykeskusta toreineen sekä paljon asukkaita palvelujen äärellä. Elinvoimainen ydin edistää keskustahakuisen kaupan säilymistä Ylöjärvellä ja palvelujen tarjonnan monipuolisuutta. Keskustan kortteleissa toiminnot yhdistyvät keskustahakuisen kaupan tilojen ollessa asuinkortteleiden kivijalkakerroksissa. Kauppakeskus toteutetaan kauppahallityyppisenä ratkaisuna, jossa kaupan tilat ulottuvat useiden korttelien kivijalkaan. Lähijunaliikenteen asema sijoittuu kävelykeskustan äärelle siltayhteyksien kohdalle. Uudet siltayhteydet ja lähijunaliikenteen liityntäpysäköinti muodostavat mahdollisuuden tarjota eheitä matkaketjuja, jolloin vaihto liikennemuodosta toiseen on helppoa. Pysäköinti ydinkeskustan kortteleissa on laitoksiin tukeutuvaa. Liityntäliikenteen ja kaupallisten palvelujen 1
pysäköintitilat yhdistetään molemmin puolin rataa keskustakortteleissa. suinrakentaminen keskusta-alueella muodostaa selkeästi rajattuja pihapiirejä ja umpikortteleita, jotka ovat myös energiataloudellisesti tehokkaita. Ydinkeskusta liitetään jatkossa rantaviivaan. Keskustaytimen pohjoinen puoli liittyy Soppeenmäkeen uuden kevyen liikenteen katetun yhteyden kautta hyödyntäen nykyisen sillan paikkaa. Keskustan rantaan liittyvät korttelit muodostavat vapaa-ajan palvelujen ankkurin kaupankäynnin ankkurin rinnalla. semaan liittyvään rantakortteliin esitetään hotellia ja päiväkylpylää terveyspalveluineen sekä kulttuurin ja viihteen tiloja. Vapaa-ajanpalvelut ovat Tampereen suunnasta helposti saavutettavissa junayhteydellä. Rantaan rakennetaan uusi rantapromenadi ja rantapuistoon sijoittuu oleskelupaikkoja, ulkoilma-uimala ja hiekkaranta. Myös rantakortteleihin sijoittuu suuri määrä asuntorakentamista. Tavoitteena on pienentää liikenneväylien aiheuttamaa kaupunkirakenteen jakoa rakentamalla lähemmäksi Vaasantietä ja rataa. Rakentamisen tehokkuus ja volyymi mahdollistaa liikenteen melu- ja tärinähaittojen torjumisen. Liikenneväylien kattaminen rakennuksilla on toisaalta nähty keskustan kokoon ja kokonaisvolyymiin nähden liian raskaana ja epäsopivana rakennuspaikkana. Sen sijaan siltamaiset, eri puolia yhdistävät julkiset kaupunkitilat on nähty houkuttelevana ratkaisuna Ylöjärven ydinkeskustaan. Viheryhteyksien eheytyminen ja monipuolistuminen Keskustan halki muodostetaan määrätietoisesti sieltä nykyisin puuttuva viherakseli, jonka varrella on toiminnallisia alueita. Viherakseli ulottuu Rantapuistosta Kirkkopuistoon ja leveän alikulkuyhteyden kautta Elopuistoon, josta ulkoiluyhteys jatkuu Metsäkylään. Elopuistosta kehitetään keskusta-alueelle tulevaisuuden urbaania viheraluetta, jolle voi sijoittua lähiruuan tuotantoa kasvihuoneineen ja omatoimisine viljelypalstoineen sekä ulkoilua palvelevia viher- ja metsäalueita. Viherakseliin liitetään vapaa-ajan ja urheilun toimintoja, jotka vaativat kattamista. Keskustarakenteen halki johdetaan uusia poikittaisia kevyen liikenteen reittejä, jotka yhdistävät uuden viherakselin ja Soppeenharjun ulkoilumaastot toisiinsa. Kuruntien varsi Kuruntien varren korttelit muuttuvat pidemmällä aikavälillä asuinrakentamiseen painottuviksi. Kaupan tilat sijoittuvat kivijalkatiloihin. Uusi lukiokeskusta osoitetaan kirjaston viereen. Kuruntien painoarvo keskustapalvelujen tarjoajana pienenee uuden keskustarakentamisen myötä, ja sen luonnetta viihtyisänä asumisen reunustama katuna vahvistetaan. Vaiheittaisuus Keskustamaisen kaupunkirakenteen toteutuminen Soppeenmäestä Elovainion suuntaan edellyttää Vaasantien linjauksen muutoksia. Tien linjauksen muutos mahdollistaa toisaalta sen, että uusi keskustarakentaminen on mahdollista toteuttaa kajoamatta nykyisiin Soppeenmäen pientalonaapurustoihin. Tämä on uusien hankkeiden toteutettavuuden kannalta eduksi ja sallii nykyisten alueiden täydentymisen maltillisemmalla aikataululla rinta rinnan uusien korttelialueiden kanssa. Esitetty liikenneverkko mahdollistaa linja-autoliikenteen perustuvan keskusta-alueen toiminnan jo ennen lähijunaliikenteen käynnistymistä. Soppeenmäen ydinkeskustan uudet katureitit hyödyntävät suurelta osin nykyisiä katuverkkoja, ja korttelien toteutus on mahdollista vaiheittain. Osa radan pohjoispuolen tehokkaista asuinkortteleista korvaisi nykyisiä asuintaloja, mikä on pidemmän aikavälin optio. Esitetty tiiviin jalankulkukeskustan toteuttaminen edellyttäisi uuden korvaavan siltayhteyden rakentamista Kuruntielle. Nykyistä siltaa voidaan vastaavasti hyödyntää uutena kevyen liikenteen reittinä keskustaan. Samoin tilaa vievät liittymäjärjestelyt Vaasantielle voidaan muuttaa ja tilaa vapauttaa kortteleiden rakentamiseen. Pidemmän aikavälin toimenpiteeksi on esitetty harjualuetta vasten olevien epämääräisten työpaikka-alueiden muuttaminen asuinkortteleiksi. suinrakentaminen hyödyntäisi paremmin arvokkaan harjualueen reunaa ja sopisi toimintana paremmin pohjavesien kertymäalueelle. 3. Mitoitus Käyttötarkoitus suinrakentaminen Laajuus k-m² / määrä Mitoitusperiaate / huomioita Uudet keskusta- ja asuinkorttelit (ei sis. olevien pientaloalueiden täydentymistä) 6700 7000 asukasta 335 000 350 000 Valtatien 3 länsipuoleinen optio n. 130 000 / 2500 asukasta 50 k-m²/asukas Kaupalliset palvelut Keskustahakuinen kauppa + päivittäistavarakauppa n. 35 000 + 4000 Tilaa vievä erikoiskauppa (K-1 -alueilla) 55 000 (uusi kapasiteetti) Pysäköinti Uudet asuinkorttelit 00 ap laitos tai muu rakenteellinen / maantaso 00 ap Keskustahakuinen kauppa + päivittäistavarakauppa + liityntäpysäköinti sijoittuvat keskustakortteleihin yhteisiin laitoksiin 50 k-m²/asukas, Keskusta-alueilla korttelitehokkuus 0,8 1,5 1 ap/80 k-m² (rakenteellinen 50 % / maantaso 50 %) 700 ap+130 ap 1ap/50 k-m² + 1 ap/30 k-m² (päivittäistavarakauppa) 2
3