Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009, liite 1) astui voimaan vuoden 2009 heinäkuun alussa. Siirtymäaikaa kunnille annettiin vuoden 2011 alkuun saakka, jolloin toiminnan on viimeistään oltava asetuksen mukaista. Kyseessä on uusi kuntia sitova säädös, jolla aikaisempia suositustasoisia toimintaohjeita on muutettu normitasoisiksi velvoitteiksi. Näin ollen asetus säätelee kansanterveyslakia (1972/66) tarkemmin neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon toiminnan sisältöä. Asetuksen valmistelu aloitettiin, koska useiden selvitysten mukaan kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä olivat kasvaneet ja toiminta oli monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämätöntä. Asetus varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset, mukaan lukien suun terveydenhuollon tarkastukset, ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Asetuksessa säädetään myös määräaikaisten terveystarkastusten minimimäärästä ja ajankohdista, jolloin ne on tehtävä. Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin, joista keskeisimmät ovat: Lastenneuvolaopas (STM 14/2004), Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 51/2002), Kouluterveydenhuollon laatusuositus STM 8/2004) ja Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 12/2006) Näissä oppaissa on kuvattu tarkastusten sisällöllisen ohjauksen lisäksi myös palveluissa tarvittava henkilöstömitoitus sekä mitoitukseen vaikuttavat tekijät. Uutena on järjestettävä laajoja terveystarkastuksia lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on tukea koko perheen hyvinvointia. Tämä edellyttää perheen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista, muun muassa hyvinvointia suojaavien ja uhkaavien tekijöiden kartoittamista ja tarvittavan tuen järjestämisestä sopimista. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat tukea omiin, luonnollisiin ympäristöihinsä. Tämän vuoksi on tärkeää toimia yhteistyössä muiden perheiden kanssa työskentelevien tahojen, kuten päivähoidon, koulun, perhetyön, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä velvoitetaan ottamaan yhteyttä terveystarkastuksista poisjääviin ja selvittämään heidän tuen tarpeensa. Tuen tarpeen selvittäminen vaatii lisäkäyntejä määräaikaisten tarkastusten lisäksi. Ehkäisevää työtä on kohdennettava oikea-aikaisesti erityistä tukea tarvitseviin, tarvittaessa moniammatillisesti. Erityisen tuen järjestämiseksi on myös laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja hänen perheensä kanssa ja suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmat on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä edellyttää toimijatason lisäksi myös hallinnollista yhteistyötä. Terveystarkastuksissa ja - neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. (Kuntaliiton yleiskirje 31/80/2009, liite 2)
Rovaniemen nykytilanne ja henkilöstöresursointi neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa. Rovaniemen kaupunkistrategian mukaisena päämääränä on järjestää asukkaille riittävät ja laadukkaat peruspalvelut. Menestystekijänä mainitaan terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen ja varhainen avoin yhteistyö sekä ennaltaehkäisevä toiminta palveluita järjestettäessä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Rovaniemen väestön määrä on viime vuosien syntyvyyden kasvun sekä maahanmuuton seurauksena noususuuntainen (taulukko 1). Taulukko 1. 0-6 -vuotiaat lapset Rovaniemellä, väestöennuste ikä / vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 0 v. 779 730 744 757 767 777 784 788 790 1 v. 692 777 732 744 757 767 776 783 791 2 v. 669 688 768 727 739 750 759 769 785 3 v. 642 666 683 759 721 733 744 753 776 4 v. 630 645 669 686 758 721 733 744 773 5 v. 629 633 646 670 686 755 721 732 769 6 v. 621 631 637 649 673 689 756 722 766 YHT 4662 4770 4879 4992 5101 5192 5273 5291 5450 Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon nykytilanteesta Rovaniemellä Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstöresursseja ei ole viime vuosina lisätty alle kouluikäisten määrän kasvusta huolimatta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön antamiin suosituksiin nähden terveysneuvonnassa työskentelevien terveydenhoitajien vajaus on n. 8 henkilötyövuotta (laskelma liitteessä 3). Terveydenhoitajat tekevät sektoroitunutta työtä, jossa yhdistelmänä on joko äitiys- ja lastenneuvolatyö, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö tai kokoaikainen koulu- tai opiskeluterveydenhuoltotyö. Merkittävintä henkilöstövajaus on äitiys- ja lastenneuvolatyössä (6 henkilötyövuotta). Neuvolatyön asiakasmäärien kasvusta johtuen, työntekijän työaika ei riitä kouluterveydenhuollon toteuttamiseen niin paljon kuin tarvittaisiin. Kouluterveydenhoitajat ovat olleet perinteisesti kesäisin osittain neuvolatyössä sekä vuosittain naisille järjestettävissä joukkoseulontatyössä, jonka vuoksi vuosittainen työaika on rajoittunut kouluilla n. 10 kuukauteen. Asetuksen uuden säännökset ikäluokittaisiin tarkastuksiin lisäävät merkittävästi terveydenhoitajan työmäärää juuri kouluterveydenhuollossa, jonka vuoksi asetuksen velvoitteista on mahdotonta selviytyä ilman lisäresursointia ja merkittävää työnjaon uudistamista. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan tulee uuden asetuksen myötä tavata lapsi vuosittain aina neuvolaikäisestä peruskouluiän loppuun saakka. Ensimmäisen ikävuoden aikana terveystarkastuksia tulee järjestää vähintään yhdeksän kertaa. Lisäksi tulee järjestää moniammatillista perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Osa toiminnasta laajenee koko perheen hyvinvointia kartoittaviksi terveystarkastuksiksi, jolloin terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat lapsen perheen säännöllisesti myös kouluterveydenhuollossa. Ajankäytöllisesti tämä tarkoittaa tarkastusten ajallista pitenemistä erityisesti niiden kohdalla, joilla havaitaan erityistä tuen tarvetta. Työmäärän lisääntymisen myötä terveysneuvonnassa tarvitaan vähintään 4,5 terveydenhoitajan työpanoksen lisäystä asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Tällä muutoksella pystyttäisiin antamaan suurille alakouluille kokoaikaisesti kouluterveydenhuoltoa toteuttava 2
terveydenhoitaja sekä lisäämään seuraaviin neuvoloihin 0,5 terveydenhoitajan työpanos: Keskusta, Saarenkylä, Vaaranlampi ja Ounasrinne. Tämä helpottaisi neuvoloiden kuormittunutta tilannetta ja lisäksi työajan ja työtilojen käyttö tehostuisi. Työtilat olisivat neuvoloista löydettävissä pienin muutostöin. Työn hallittavuuden paranemisen myötä myös sijaisten saatavuus helpottuisi kouluterveydenhuollossa, jossa se on viime vuosina ollut erityisen haastavaa. Laskelmaa tehdessä on huomioitu koululaisten tämänhetkinen määrä ja vähenemisennuste (taulukko 2.), jonka mukaan koululaisten määrä ensin vähenee vuosina 2010 2013, mutta alkaa sen jälkeen jälleen kasvaa. Taulukko 2. 7-15 -vuotiaiden peruskoululaisten määrän ennuste Rovaniemellä. ikä / vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 7 v. 632 627 638 642 655 678 693 759 764 8 v. 690 640 633 645 649 663 685 700 762 9 v. 627 691 643 638 648 652 667 688 756 10 v. 663 631 694 645 641 652 656 670 748 11 v. 670 668 637 699 650 645 656 660 741 12 v. 683 675 672 641 702 655 649 661 773 13 v. 715 689 681 678 648 708 661 654 719 14 v. 803 722 695 686 684 652 712 667 711 15 v. 786 811 730 705 694 692 661 720 698 YHT 6269 6154 6023 5979 5971 5997 6040 6179 6672 Neuvolatyöhön kuluu tällä hetkellä 2 lääkärin kokopäiväinen työpanos, tarkastuksia on aikaisemmin tehty äitiys- ja lastenneuvolassa yhteensä 6-8 kertaa (lasta odottava äiti 2-3 kertaa, jälkitarkastus, 3kk:n ikäinen lapsi, 1,5 vuotias, 3-vuotias tarvittaessa ja 5 vuotias). Uuden asetuksen mukaan tarkastuksia tulee lisää kahdelle ikäluokalle (4-6 viikon ikäinen ja 8 kk:n ikäinen, yksi äitiysneuvolakäynti laajenee ensimmäistä lasta odottavalle perheelle ja 4- vuotiaan lääkärintarkastus suoritetaan laajana). Tähän tarvittaisiin minimissään 1-1,5 lääkärin kokoaikainen työpanos lisää. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutuu tällä hetkellä ainoastaan yksi lääkärin tekemä terveystarkastus. Tähän kuluu 0,5 lääkärin työpanos. Asetuksen mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tulee jatkossa tehdä yhteensä 4 lääkärintarkastusta (1.- luokan, 5. luokan, 8- luokan oppilas, sekä 2. asteen opiskelija). Lisäresursoinnin tarve koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on näin ollen 1,5 lääkärin työpanos. Yhteensä lisätarve neuvolaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on minimissään 3 lääkärin työpanos. 3
ASETUKSEN MUKAISET LASTENNEUVOLAKÄYNNIT (tummennetut ovat uutta toimintaa) 1. ikävuosi neuvolassa 1-2vk kotikäynti 1 kk 6 vk lääkäri 2 kk 3 kk 4 kk laaja 5 kk 6 kk ryhmä? 8 kk + lääkäri 10 kk tarv. Entiseen käytäntöön uutta: 4-6 vk:n ikäisen vauvan lääkärikäynti yhdistetään äidin jälkitarkastukseen 4 kk:n ikäisen LAAJA terveystarkastus (ks. laaja terveystarkastus 7 ), (ennen 3kk:n lääkärikäynti) 6 kk:n ikäisten vauvojen terveystarkastus pidetään mahdollisuuksien mukaan ryhmäneuvolana, ensisijaisesti ensimmäisen lapsen perheet. 8 kk:n ikäisen lääkärikäynti 4-6 viikon ja 8 kk:n ikäisen vauvan lääkärikäynnit tuovat myös hoitajille lisäkäynnin (avustava suorite ja asiasta riippuen, suoritteen, mikäli perheelle varataan myös hoitajalle oma, pidempi aika ennen lääkärille menoa) Ikävuodet 1-6 v. neuvolassa 1 v 1½ v +lääkäri 2½ v-3 v 4 v +lääkäri laaja 5 v 6 v Entiseen käytäntöön uutta: 2½-3 v. terveystarkastus yhdistetään, tämä mahdollistuu, koska 4 -vuotiaana on laaja tarkastus (ennen sekä 2 vuotiaat, että 3 -vuotiaat kävivät terveydenhoitajalla ja vain tarvittaessa lääkärillä). 4 vuotiaan tarkastus toteutetaan laajana. Muu toiminta äitiys- ja lastenneuvolassa: neuvolatyöryhmät kuntoutustyöryhmät depressiokouluryhmät perhevalmennus + vanhempainryhmät terveydenhoitokäynnit (esim. rokotustoiminta) sairaan lapsen hoito neuvonta+ohjaus, todistukset väestövastuu alueilla: Muurola, Sinettä, Vanttauskoski: hoitotyö vauvasta vaariin, aikuisvastaanotto neuvolassa. 4
ASETUKSEN MUKAISET KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYNNIT (tummennetut ovat uutta toimintaa) Ala-aste Koulutulokas 7v 1. lk. lääkäri 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk + lääkäri 6. l vanhemmat mukana, esiopetuksen arvio lapsesta laaja terveystarkastus vanhemmat mukana vanhemmat mukana laaja terveystarkastus vanhemmat mukana, opettajan arvio Muutos entiseen: - Aiemmin koululaiset kävivät terveydenhoitajan terveystarkastuksessa noin joka toinen vuosi, jatkossa terveystarkastus on tehtävä joka vuosi. - Lääkärillä koululaiset eivät käyneet ala-asteen aikana kertaakaan, jatkossa lääkärintarkastus järjestetään kaksi kertaa. - Esiopetuksen ja opettajien antamat arvioinnit lapsen selviytymisestä ryhmässä+ kuntotestaus laajojen terveystarkastuksen yhteydessä. - ts. terveydenhoitajalle tulee lisää 3 ikäluokkaa ja lääkärille 2 ikäluokkaa ala-asteella. Yläaste: 7 lk vanhemmat tarvittaessa mukana 8 lk + lääkäri (nuorison terv.tod) laaja terveystarkastus opettajan arvio nuoresta, vanhemmat mukana, nuori tavataan myös yksin 9 lk Muutokset entiseen: 8 lk:n tarkastus toteutetaan laajana, johon pyydetään arvio myös opettajalta. Vanhemmat kutsutaan mukaan, mutta nuori tavataan myös yksin. 9- luokalla järjestetään myös terveystarkastus terveydenhoitajan luona, aiemmin ollut ryhmätapaaminen/kontrollikäynti 5
ASETUKSEN MUKAISET OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KÄYNNIT (tummennetut merkinnät ovat uutta toimintaa) (2. asteen opiskelija) 1 opiskeluvuosi 2 opiskeluvuosi + lääkäri samassa yhteydessä miehille tehdään kutsuntatarkastus Uutta: Lääkärintarkastus kaikille 2. asteen opiskelijoille, ts. lääkärille 1 ikäluokka lisää. Aiemmin opiskeluterveydenhuollossa on järjestetty systemaattiset lääkärintarkastukset ainoastaan kutsuntoja varten miehille. Lääkärintarkastus on tehtävä jo ensimmäisenä opiskeluvuotena, mikäli terveydentilan selvittäminen on tarpeen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluterveydenhuollossa painopiste 2. asteen opiskelijoihin, korkea-asteen opiskelijoille tehdään ensimmäisenä opiskeluvuotena terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Muu toiminta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa: - oppilashuoltotyöryhmät (myös lääkäri osallistuu mahd. mukaan) - erityistä tukea tarvitsevien tarvittavat lisäkäynnit - avovastaanottotoiminta (tapaturmat, sairaanhoito) - ehkäisyneuvonta - terveydenhoitokäynnit (rokotustoiminta) - depressiokouluryhmät - osallistuminen vanhempainiltoihin - ryhmäneuvonta (seksuaalikasvatus, ravitsemusneuvonta, maahanmuuttajainfot) - ulkomaalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttaja lasten tarvittava erityinen terveydenhuolto - Uutena: kouluyhteisön, ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen määräajoin yhteistyössä koulun, terveystarkastajan, työterveyshuollon ja tarv. muiden asiantuntijoiden kanssa. Tästä tulisi jatkossa sopia ylisektorisesti, että miten järjestetään. 6
Suun terveydenhuollon nykytilanne Rovaniemellä Suun terveydenhuollossa on hoitotakuulainsäädännön mukaisesti vuodesta 2005 lukien hoitoon oikeutettu koko kunnan väestö sekä kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat koululaiset ja opiskelijat. Rovaniemellä on hoitoon oikeutetuille ns. hoitotakuujono, johon kirjataan yli 18 vuotiaat kiireettömän hoidon tarpeessa olevat potilaat, joille on tehty hoidon tarpeen arviointi. Jonossa on n. 950 potilasta (22.3.2010) ja jonotusaika hoitoon on 4-5 kk. Tällä hetkellä toiminta on alle kouluikäisten suun terveydenhuollon osalta uuden asetuksen mukainen. Sen sijaan peruskoululaisten suun terveystarkastukset eivät toteudu asetuksen mukaisesti. Myöskään koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluville sekä ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille ei ole järjestetty asetuksen mukaisia terveystarkastuksia ja sen perusteella tarvittavaa hammashoitoa kattavasti. ASETUKSEN MUKAINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO Asetuksen mukaisesti kunnan on järjestettävä: 1) ensimmäistä lastaan odottaville vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio 2) alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, tämän ollessa: 1- tai 2 vuotias, 3- tai 4 vuotias sekä 5- tai 6 vuotias. 3) peruskoulun oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla 4) opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve ja tarvittava hoito. 5) Lisäksi lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja edellä mainittujen tarkastusten lisäksi yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Neuvolaikäinen/perhe suun terveydenhuollossa (tummennetut merkinnät uutta toimintaa) Lasta odottava 1-2 v. 3-4 v. 5-6v. perhe suuhygienisti hammashoitaja hammashoitaja hammashoitaja Peruskoululainen 1. luokan oppilas hammaslääkäri ja -hoitaja 5. luokan oppilas suuhygienisti 8.luokan oppilas suuhygienisti Opiskelija 2. asteen ja korkeaasteen opiskelija vähintään kerran opiskeluaikana suuhygienisti 7
Asetuksen myötä uutta: ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus (= äiti+isä) suuhygienistillä 5. lk:n oppilaan suun terveystarkastus suuhygienistillä 8. lk:n oppilaan suun terveystarkastus suuhygienistillä suun terveystarkastukset opiskelijoille suuhygienistillä Suuhygienistin muita tehtäviä suun terveydenhuollossa terveyskasvatustapahtumien suunnittelu ja toteutus oikomishoidon toimenpiteitä ehkäisevät suun terveydenhoitokäynnit, kotihoidon ohjaukset parodontologiset perushoidot ja ylläpitohoidot, vievät suuren osan kliinisen työn ajasta pinnoittaminen vuodeosastojen potilaiden suun hoitoon liittyvät käynnit aikuisten suun terveystarkastukset Uuden terveyden edistämistä koskevan asetuksen myötä lapsille ja nuorille sekä ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille järjestettävien terveystarkastusten ja sen perusteella tulevan hammashoidon aiheuttama lisätarve edellyttää lisätyövoimaa. Työvoimatarpeen arviointi perustuu vuoden 2009 toimintalukuihin ja potilastietoihin. Laskennallisesti lisätarve on yhteensä 3 hammaslääkärin ja hoitajan sekä 3 suuhygienistin lisäys suun terveydenhuollon resursointiin. Työvoiman lisäksi tarvitaan työntekijöille tilat, laitteet ja välineistö. 8