Osavuosikatsaus 1/2017
Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi
SISÄLLYS Maakuntajohtajan katsaus... 4 Sote- ja maakuntauudistus... 4 Aluesuunnittelu... 5 Aluekehittäminen... 5 Viestintä... 6 Kansainväliset asiat... 7 Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 8
Maakuntajohtajan katsaus Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2.3.2017. Hallituksen esitys sisältää uudistusten tärkeimmät lait, jotka ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Tarkoitus on, että sote-järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulisivat voimaan 1.7.2017. Tällöin maakunnat voidaan perustaa itsenäisinä julkisoikeudellisina organisaatioina ja voi käynnistyä ns. väliaikaishallinto, joka valmistelee maakunnan tulevaa toimintaa. Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään tammikuussa 2018 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2018. Parhaillaan on menossa uudistuksen esivalmisteluvaihe, jota tehdään maakunnissa siihen saakka, kunnes sote-voimaanpanolaki astuu voimaan. Esivalmisteluvaiheessa toteutetaan alustavasti ja valmistelevasti niitä tehtäviä, joiden tarkempi toteuttaminen on ns. väliaikaisen valmistelutoimielimen vastuulla. Uudellamaalla esivalmistelu käynnistyi joulukuun alussa 2016. Uudistuksen esivalmisteluvaihe toteutetaan Uudenmaan liiton hallinnoimana projektina, jonka vastuujohtajana toimii maakuntajohtaja. Projektia vetävät muutosjohtaja Markus Sovala ja sotemuutosjohtaja Timo Aronkytö. Esivalmistelun ohjaukseen osallistuvat laaja neuvottelukunta, poliittinen ohjausryhmä, virkamiesjohtoryhmä, kuntajohtajakokous sekä henkilöstöfoorumi. Valmistelu tapahtuu aihealueittaisissa valmisteluryhmissä ja -verkostoissa.
Aluesuunnittelu Aluekehittäminen Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä loppuvuona 2016 ja siitä saatiin 90 muistutusta. Muistutuksiin on laadittu vastineet alkuvuodesta 2017. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet maaliskuussa 2017. 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus viimeistellään siten, että hallitus voisi hyväksyä ehdotuksen huhtikuussa ja esittää valtuustolle sen hyväksymistä toukokuussa 2017. Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna 2016. Useita kaavan taustaselvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa ja ne on kirjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna 2017. Kevään aikana on laadittu kehityskuvia ja taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Lisäksi syksyllä laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden pohjalta on käynnistetty rakennemallityö, jonka vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointien kautta edetään kohti rakennekaavan luonnosta. Östersundomin alueen maakuntakaavan osalta on alkuvuonna 2017 valmisteltu lausuntokierrosta varten kaavaehdotus, joka sisältää kaksi vaihtoehtoista metrolinjausta (Suora ja Pohjoinen vaihtoehto). Molemmista vaihtoehdoista on laadittu Natura-vaikutusten arvioinnit ja ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle on lähetetty niitä koskeva luonnonsuojelulain mukainen lausuntopyyntö. Kaavaehdotus on lausunnoilla maalis-huhtikuussa 2017. EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamat liikenteen kehittämishankkeet NSB CoRe-, FinEst Link ja Scandria2Act edistävät Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Hankkeiden toiminta ulottuu käytännön tason kehittämistoimista korkean tason EU-vaikuttamiseen. Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan liitto yhteistyössä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostojen kanssa jakaa TEM:n myöntämää AIKO-rahoitusta matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämiseksi. Alkuvuodesta on ollut käsittelyssä kaksi EAKR-hankehakua. Etelä-Suomen 1.3.2017 sulkeutuneeseen EAKR-hakuun saapui 42 hakemusta ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aikastrategian 22.12.2016 sulkeutuneeseen EAKR-hakuun 11 hakemusta. Hanketoimijoiden osaamista tuettiin järjestämällä koulutusta tulosviestinnästä sekä verkkoklinikat seurantaindikaattoreista ja hankkeen hankinnoista. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä avustettiin kokoamalla Etelä-Suomen EAKR loppukertomus ohjelmakaudelta 2007-2013. Uusimaa-ohjelman 2014 2017 toimeenpanoa seurataan vuosittain laadittavalla raportilla. Vuoden 2016 seurantaraportti on valmisteltu alkuvuoden aikana ja viedään tiedoksi maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmälle huhtikuussa 2017. Raportin mukaan Uusimaa-ohjelman toteutus on jatkunut edelleen hyvin ja toimenpiteiden sekä rahoituksen volyymi on kasvanut edellisvuodesta. Kaikkiaan Uusimaa-ohjelmaa toteuttavia hankkeita on kirjattu kolmena vuonna yhteensä 284 kappaletta ja niiden kokonaisrahoitus on runsaat 538 miljoonaa euroa, josta Uudenmaan osuus on noin 230 miljoonaa euroa. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee sujuvasti ja sen toimeenpano on huomioitu EU-tasolla. Uuttamaata pidetään yhtenä johtavana Eurooppalaisena alueena RIS3-toimeenpananiossa, kiitos myös Helsingin EU-toimiston aktiivisen edunvalvontatyön. Alkuvuoden aikana on tehty useita toimia RIS3-tunnettuuden lisäämiseksi, kuten valmisteltu kannanotto komission julkiseen kuulemiseen RIS3-toimeenpanosta sekä laadittu Uudenmaan RIS3-kuvaus komission tiedoksiantoa varten. Komissio järjesti 20 uusmaalaisen
päätöksentekijän opintomatkan Brysseliin maaliskuun lopulla, missä keskusteltiin muun ohella myös Älykkään erikoistumisen mahdollisesta roolista tulevassa ohjelmakaudessa. Uudenmaan RIS3-strategiaa on tarkoitus päivittää tämän vuoden aikana osana Uusimaa-ohjelma 2.0:n laadintaa. Helsinki Smart Region nettisivut (HelsinkiSmart.fi) avattiin kesäkuussa 2016. Sivuilla nostetaan esiin innovaatioita ja älykästä osaamista eri puolilta Uuttamaata. Maaliskuun loppuun 2017 mennessä sivulla on ollut vajaat 30 000 kävijää ja sivuston twitter-tilin seuraajia on yli 700. Älykkään erikoistumisen toimeenpanoa on tuettu maakunnan kehittämisrahoituksella ja rakennerahastohankkeilla samoin kuin muilla EU-osarahoitetuilla hankkeilla. Uudenmaan liitto rahoitti alkuvuonna AIKO-hankkeita (4 kpl) tukemaan RIS3 toteutusta. Euroopan Unionin komissio järjestää 31.5. 2.6. Helsingissä Smart Regions II konferenssin, johon odotetaan noin 850 osallistujaa eripuolelta EU:ta. Uudenmaan liitto osallistuu tapahtuman järjestelyihin yhdessä muiden maakuntien kanssa ja organisoi lisäksi oheistapahtuman (side event) konferenssin yhteyteen. Tavoitteena on esitellä uusmaalaisia Älykkään erikoistumisen ratkaisuja ulkomaalaisille vieraille käytännössä. Oheistapahtuma sisältää excursiot Kalasatamaan, Bioruukkiin, Knehtilän tilalle Hyvinkäälle sekä Urban Milliin, jossa esitellään uusmaalaisia innovaatioita. ieer-hankkeen alkuvuosi keskittyi Uudenmaan alueen startup-ekosysteemin toimijoiden ja tukimuotojen kartoittamiseen. Hanketiimi haastatteli tammi-helmikuussa 11 startup-toimijaa ja järjesti hankkeen paikallisen ohjausryhmän kokouksen. Kokouksessa tehtiin SWOT-analyysi Uudenmaan startup-ekosysteemistä sekä valittiin alueen parhaat käytännöt kansainvälisille hankekumppaneille esitettäviksi. Hanketiimi valmisteli ieer:n korkeatasoisen ohjausryhmän kokouksen, joka pidettiin 9.2. Brysselissä. Ensimmäinen hankeraportti lähettiin Interreg Europe -sihteeristölle tammikuun alussa. Maaliskuun viimeisellä viikolla järjestettiin kansainvälinen ieer-oppimisleiri Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa, joka keräsi 50 osallistujaa kymmenestä eri EU-maasta oppimaan yrittäjyyden tukemisesta harvaan asutuilla alueilla. Hankkeen pääkumppanina ieer-hanketiimi osallistui aktiivisesti leirin valmisteluun ja koordinointiin. PASSAGE-hankkeen teemaseminaari ympäristöstä ja matkailusta järjestettiin maaliskuussa Leccessä Italiassa. Uudenmaan hyvänä käytäntönä esiteltiin pienvenesatamien kehittämiseen liittyvä 30 mailia hanke, joka valittiin yhdeksi parhaaksi käytännöksi. Lisäksi aloitettiin salmialueiden hiiliselvityksen teko. BRIDGES-hankkeessa kartoitettiin tutkimuslaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä muiden partnerialueiden yritysten kanssa. Lisäksi selvitettiin yhteistyön rahoitusmahdollisuuksia sekä valittiin Uudenmaan hyvät käytännöt. Toinen paikallisen sidosryhmän kokous järjestettiin helmikuussa. Viestintä Viestintäyksikkö on tukenut aktiivisesti liiton asiantuntijoita liiton ydintuotteiden viestinnässä. Laadukkaalla viestinnällä on tehty näkyväksi toimintamme ja tuloksiamme. Videot otettiin uutena viestintäkanavana tehokkaaseen käyttöön. Myös verkkoviestinnässä tapahtui paljon. Kaavaviestinnässä pääpaino oli maakuntakaavan tunnetuksi tekemisessä suurelle yleisölle sekä Uusimaa-kaavan 2050 käynnistysvaiheessa. Viestintä oli avainasemassa kun kaavaasiantuntijoiden kanssa suunniteltiin laadukas piirrosvideo. Se kertoo viihdyttävästi maakuntakaavan merkityksestä Uudenmaan suunnittelussa. Uusimaa-kaavan ensimmäinen asiakirja, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tuli nähtäville ja sitä varten valmisteltiin verkkoaineistoja ja tiedotettiin kommentointimahdollisuudesta.
Maakuntaohjelman valmistelua pohjustavasta tulevaisuustarkastelusta viestittiin tehokkaasti. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa työlle lanseerattiin nimi "Uusimaa 5.0 Jotakin parempaa". Myös tämän työn markkinointiin toteutettiin video, joka oli oman viestinnän tuotos. Tulevaisuustarkastelun viestinnässä kokeiltiin muun muassa verkkoblogia, jossa nostettiin esiin Uudenmaan mahdollisia kehityskulkuja. Blogi haastoi myös lukijat kertomaan omia näkemyksiään. Toukokuisen Uusimaa-viikon viestintä käynnistyi ja viikon tapahtumakirjo koottiin teemaviikon omille verkkosivuille. Tapahtumajärjestäjien kanssa suunniteltiin viestintäyhteistyötä. Liiton viestintä rakensi nopealla aikataululla maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheelle omat Uusimaa2019-verkkosivut. Esivalmistelun punainen lanka on avoimuus, joka suurelta osaltaan perustuu verkossa viestimiseen. Tähän haasteeseen uusi sivusto vastasi hyvin. Uudenmaan liiton omien verkkosivujen englanninkieliseen osioon valmisteltiin uusi etusivu. Se palvelee tehokkaampaa kansainvälisten ajankohtaisaiheiden esille nostamista. Syksyllä 2016 avattua liiton Twitter-tiliä on hyödynnetty tehokkaasti jokapäiväisessä viestinnässä. Viestintäyksikkö on pitänyt päivittäjille sparrausrinkejä ja suunnitellut huhtikuussa pidettävän jatkokoulutuksen. Myös Facebook-viestintään panostettiin aiempaa enemmän. Uudenmaan Suomi100 -uutiskirje uudistettiin juhlavuoden ajan kerran kuukaudessa ilmestyväksi. Uutiskirjeen tuotannossa ja lähetyksessä otettiin käytöön uusi työkalu. Uudenmaan liitto järjesti rakennerahastohankkeiden toimijoille kolme viestintäkoulutuksen päivää. Lisäksi uutena otettiin käyttöön verkkoklinikat, jotka saivat hyvän vastaanoton. Vuoroin Hämeen ELYn kanssa julkaistava uutiskirje ilmestyi liiton valmistelemana. Hankkeiden viestinnässä näkyvimmin nousi esille Helsinki Tallinna-tunnelin toteuttamismahdollisuuksia selvittävään FinEst Link -hankkeeseen liittyvä uutisointi. Kansainväliset asiat Uudenmaan liiton kansainväliset verkostot-yksikön uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2017. Espoon kaupunki ja Luonnonvarakeskus liittyivät 1.1.2017 Helsinki EU Officen uusiksi ylläpitäjäorganisaatioiksi. Yhteistyö on alkanut hyvin: molempien uusien sopimuskumppanien kanssa on laadittu vuosisuunnitelma vuoden 2017 yhteistyöksi. Lisäksi on valmisteltu Vantaan kaupungin liittyminen 1.5.2017 Helsinki EU Officen uudeksi ylläpitäjätahoksi. Helsinki EU Office on ottanut käyttöön säännölliset skype-kokoukset ylläpitäjätahojen kanssa molemmin puoleisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Toiminnan laadulliset ja määrälliset mittarit sekä toiminnan jatkuva arviointi ovat vakiintuneet osaksi Helsinki EU Officen toimintaprosesseja. Taideyliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa on aloitettu sopimuskumppanuusneuvottelut. Myös Haaga-Helia on osoittanut kiinnostuksensa sopimuskumppanuuteen Helsinki EU Officen kanssa... Uudenmaan liiton kansainvälisen tiimin toimintaa on kehitetty: mm. Uudenmaan liiton kansainvälisen ja EU-edunvalvonnan kärkien listaus ja kansainvälisen toiminnan vuosikello ovat valmistuneet ja otettu käyttöön. Uudenmaan liitto ja Helsinki EU Office ovat osallistuneet aktiivisesti EU-tason vaikuttamiseen hyödyntäen monia eri vaikuttamiskanavia. On osallistuttu mm. Itämeren alueellisen yhteistyöjärjestön (BSSSC:n) koheesiopolitiikkaan 2020+ liittyvän kannanoton valmistelutyöryhmään ja varmistettu, että siihen sisältyy Uudenmaan liitolle tärkeät asiat. Lisäksi on osallistuttu Eurooppalaisten innovaatioalueiden -järjestön (ERRIN) älykkään erikoistumisen kannanoton laatimiseen ja välitetty Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen edunvalvontaviestit EUavainvirkamiehille.
Kansainvälisten ja EU-asioiden sisällyttämistä uuden maakuntahallinnon perustehtäviin on edistetty mm. järjestämällä asiaan liittyvä tapaaminen muutosjohtaja Pauli Harjun ja suomalaisten maakuntaliittojen kesken Uudenmaanliitossa. Helsinki EU Office on myös osallistunut tulevan EU:n tutkimuksen puiteohjelman kannanoton laatimiseen ja EU:n metropolialueita edustavien Brysselin toimistojen yhteisen 2020+ rakennerahastokannanoton laatimiseen. Molemmissa kannanotoissa on varmistettu Uudenmaan liitolle ja alueen korkeakouluille keskeisten intressien sisällyttäminen kannanottoihin. On osallistuttu Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän jatkamiseen liittyvän EU-kannanoton ja Verkkojen Eurooppa (CEF) väliarvioinnin kannanoton valmisteluun ja Itämeren merellisten alueiden järjestön CPMR:n tulevaisuustyöryhmän työskentelyyn. Helsinki-Tallinna-tunnelin selvityshankkeessa (FinEst Link) on tehty jatkuvaa EUedunvalvontatoimintaa ja tiedon välittämistä sekä tuettu Euroopan Lääkeviraston saamista Suomeen ja Helsinkiin. Maaliskuussa neuvoteltiin Uudenmaan liiton pääsy uuteen EU-komission ylläpitämään älykkään erikoistumisen yhteistyöalustaan lääketeknologian kehittämis- ja yritystoimintaan liittyen (Smart Specialisation platform). Helsinki EU Office on toteuttanut tammi-maaliskuussa 2017 ylläpitäjilleen yhteensä 75 toimeksiantoa, mikä on 40 % nousu verrattuna edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Asiakastyytyväisyys Helsinki EU Officen järjestämiin Brysselin vierailuihin ja toimistossa pidettyihin kokouksiin liittyen on erittäin korkea 4,7/5. Talous, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vuoden alussa liiton johtoryhmä on tarkistanut strategiakaudelle suunniteltujen yleisten riskienhallinta-toimenpiteiden ajantasaisuuden. Aiemmin määritellyt toimenpiteet (3 kpl) todettiin edelleen ajankohtaisiksi, mutta mahdollisesti tulevan maakuntauudistuksen toteuttamiseen varautumista varten lisättiin uusi toimenpide maakuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen liiton vastuiden osalta. Sen määrittelyssä on otettu huomioon liiton nykyisten velvoitteiden kuten esimerkiksi maakuntakaavaprosessin mahdollisimman hyvä ja tehokas hoitaminen aina vuoden 2018 loppuun saakka. Hallituksen eduskunnalle antaman lakiesityksen mukaan liiton tulee tehdä helmikuussa 2018 maakunnalle selvitys sille siirtyvistä liiton nykyisistä velvoitteista. Vuoden 2018 lopussa liiton organisaatio lakkautetaan ja sen myötä myös sen kaikki toimielimet lakkaavat lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, joka vastaa vuoden 2018 tilinpäätöksen käsittelystä keväällä 2019. Tuleva uusimuotoinen maakuntavaltuusto käsittelee liiton viimeisen tilinpäätöksen. Lopuksi kuntayhtymä tulee purkaa, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Johtoryhmä päätti myös vuoden 2017 sisäisen valvonnan painopisteet, jotka ovat edellä mainittuun liittyen ajantasainen maakuntauudistuksen toteuttaminen sekä liiton toiminnan hallittu alasajaminen. Sen lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia toimenpiteitä kuten liiton itse toteuttamien hankkeiden maksatushakemusten kierron nopeuttamista ja siihen liittyvän seurantajärjestelmän luomista. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu alkuvuoden aikana. Liiton hallintosääntöä on alkukevätkauden aikana uudistettu vastaamaan vuoden 2015 uuden kuntalain säännöksiä lain tulessa kokonaisuudessaan voimaan kesäkuulla 2017 alkavalla uudella kuntavaalikaudella. Hallintosääntöuudistuksessa on otettu huomioon erityisesti tarkastuslautakunnan tehtävät ja rooli painottaen erityisesti lautakunnan uutta tehtävää sidonnaisuusilmoituksien vastaanottamisessa. Tarkastelujaksolla liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Liiton varsinaisen toiminnan osalta sekä tulojen että menojen toteuma suhteessa talousarvioon on 23,7 %.
10
12
14