Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1
TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla rikkakasvien kuivapaino (830 kg/ha) oli 200 kg/ha suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Rikkakasvien osuus biomassasta oli noussut 16 %:sta 24 %:iin. Erityisesti juolavehnä oli lisääntynyt. Jauhosavikka, peltohatikka, peltovalvatti ja pillikkeet olivat seuraavaksi tärkeimpiä rikkabiomassan tuottajia. 2
Kymmenen vuoden aikana merkittävimmin yleistyneitä lajeja olivat virnat, apila ja valvatti. Rikkakasvien määrä haittaa sadontuottoa. Yhdelläkään havaintopelloistamme ei torjuttu mekaanisesti rikkakasveja viljan orasasteella, mikä voisi olla osittainen ratkaisu rikkakasvien nykyistä parempaan hallintaan luomuviljelyssä 3
Esityksen rakenne Todellisuus Tunne vastustajasi: rikkakasvien ominaisuuksia Torjuntakeinoja Yhteenveto 4
TUNNE VASTUSTAJASI - RIKKAKASVIEN OMINAISUUKSIA Vai ovatko ne oheiskasveja 5
Neljä tärkeää rikkakasviryhmää Kevätitoiset siemenrikkakasvit esim. Jauhosavikka, pillike Syysitoiset siemenrikkakasvit esim. peltosaunio eli saunakukka Muokkaukselle arat kestorikkakasvit esim. Hevonhierakka Muokkausta sietävä kestorikkakasvit esim. Peltovalvatti, juolavehnä 6
Kevätitoiset siemenrikkakasvit Taimettuvat keväällä tai alkukesästä Tuottavat siemenensä taimettumisvuonna Eivät talvehdi Yleisiä kevätkylvöisillä viljelykasveilla (esim. kevätviljat, avomaan vihannekset, nurmet kylvövuonna) Esim. jauhosavikka, pillikkeet, pihatähtimö, peltoretikka, ukontatar, pihatatar, kiertotatar, pihasaunio 7
Syysitoiset siemenrikkakasvit Taimettuvat pääosin syksyllä Taimet talvehtivat usein ruusukkeina Voivat aloittaa keväällä nopean kasvun ja tuottaa siementä Voivat taimettua myös keväällä tai kesällä Kasvurytminsä vuoksi yleisiä varsinkin syysviljoilla, mutta monet myös muilla kasveilla Esim. saunakukka, pelto-orvokki, linnunkaali, peltotaskuruoho, lutukka, peltomatara, peipit, kylänurmikka, peltovillakko 8
Muokkaukselle arat kestorikkakasvit Suurin osa leviää siemenistä Säilyvät maassa lyhyinä maavarsina tai paalujuurina Menestyvät monivuotisissa kasvustoissa kuten nurmissa Arkoja muokkaukselle, erityisesti kynnölle Esim. voikukka, hierakat, rönsyleinikki 9
10
Muokkausta sietävät kestorikkakasvit Leviävät sekä siemenistä että kasvullisesti Kasvullinen leviäminen juurten tai juurakoiden avulla Menestyvät lajista riippuen yksi- ja/tai monivuotisten viljelykasvien seurassa Sietävät kyntöä ja muuta muokkausta Esim. juolavehnä, peltovalvatti, pelto-ohdake, leskenlehtipeltokorte, peltopähkämö 11
Ennaltaehkäisyllä ja viljelyteknisellä torjunnalla luomussa enemmän merkitystä kuin tavanomaisessa viljelyssä 12
Rikkakasvien ennaltaehkäisy Ei rikkakasvien leviäimiä pellolle Puhdas kylvösiemen Lannan kompostointi Niitto pellolta ja pientareista Työkoneiden puhdistus Torjunta ajoissa: ensimmäisten kasvien ja pesäkkeiden poisto 13
Lannan kompostointi ja lietteen ilmastus tuhoavat itävyyden Itävyys % Ilmastusaika 1 vk 2 vk 3 vk 4 vk Hierakat 66 40 0 0 Jauhosavikka 38 7 0 0 Karheapillike 85 0 0 0 Kierumatara 10 0 0 0 Kylänurmikka 10 0 0 0 Lutukka 18 0 0 0 Peltohatikka 0 0 0 0 Ilmastuslämpötila 30 C, maalis-huhtikuu 1985 Hummelposten 1985 14
Viljelytekninen torjunta viljelykierto ojitus kuntoon maan kasvukunto maan rakenne kalkitus ravinteet viljelykasvin kilpailukyky Kilpailukykyä voidaan parantaa lisäämällä kylvötiheyttä esim. 10 20 % 15
Viljelykasvin kasvutiheys 16
17
Monivuotiset kasvit viljelykierrossa Monivuotiset nurmet + vähentävät siemenrikkakasveja sekä valvattia ja ohdaketta lisäävät juolavehnää, hierakkaa, leinikkiä ja voikukkaa 18
Yksivuotiset kasvit viljelykierrossa Kevätviljat ym. keväällä kylvettävät yksivuotiset + vähentävät syysitoisia rikkakasveja sekä muokkaukselle arkoja monivuotisia - voivat lisätä kevätitoisia rikkakasveja Syysviljat (kylvetään syksyllä, sato korjataan seuraavan vuoden loppukesällä) + vähentävät kevätitoisia rikkakasveja sekä muokkaukselle arkoja monivuotisia - voivat lisätä syysitoisia rikkakasveja 19
Toiminta ennen kylvöä tai istutusta Kylvön ajoitus (viivästetty tai aikaistettu kylvö) Taimettuvien rikkakasvien määrä Viljely- ja rikkakasvien kilpailukyky Muun torjunnan mahdollisuudet Pimeämuokkaus Joko yöllä tai peitetyin konein Valoinduktion puute vähentää rikkakasvien itämistä 20
Esimerkkejä kylvön jälkeen Rikkakasviäestys (pitkäpiikkiäes) Työleveys 6 m Ajonopeus 7 km/h Työnmenekki 22 min/ha Sisältää elpymis- ja häiriölisän 21
Vihannesten ja juurikkaiden mekaaninen rikkakasvien torjunta Sormihara 22
Torsion weeder Efficient uprooting, also of relatively large weeds. Inexpensive Easily adjustable to any type of cultivator 23
Vaaka-akselilla varustettu harja 24
Kestorikkakasvien juurten kasvusyvyys Pelto valvatti Juola vehnä Peltoohdake Lesken lehti Peltokorte 25 Granström 1976
26
Jyrsintä Mm. mansikan ja vihannesten viljelyssä Tehoaa myös suuriin rikkakasveihin Voi tiivistää rakenneongelmaista maata 27
Liekitys Laitteet: traktorisovitteiset, kottikärrymalliset ja pienet liekittimet Polttoaineena nestekaasu Tehoaa parhaiten pieniin (sirkka 2 -lehtisiin) rikkakasveihin Liekittämällä voidaan torjua vihannesten rikkakasveja myös rivistä Ei turvemailla 28
Koko alan liekitys Ennen viljelykasvin taimettumista (esim. porkkana) Sipuli, kun naatit 5 cm sipuli vioittuu mutta toipuu Koteloidut polttimet Energiatehokkuus tuulisuojaus 29
Rivivälien liekitys Mahdollinen kaikilla kasveilla, joilla leveä riviväli Polttimet koteloitu tai viljelykasvi muuten suojattu 30
SADONKORJUUN JÄLKEEN SÄNKIMUOKKAUS Ensisijaisesti juolavehnän torjuntaan Juurakot katkeavat -> vararavintoa kuluu kasvuun Eri strategioita: kyntö joko heti sänkimuokkauksen jälkeen parin viikon kuluttua (savimailla) tai vasta keväällä 31
Kitkentä Kitkentä on varma mutta työläs torjuntakeino Soveltuu hyvin lohkolla uusien rikkakasvilajien ensimmäisten yksilöiden torjuntaan sekä ongelmalajien (esim. hukkakaura) torjuntaan Kitkentä tehoaa sekä pieniin että suuriin rikkakasveihin 32
Suoran torjunnan teho eräisiin rikkakasveihin Savikka Saunakukka Hierakka Peltovalvatti Juolavehnä Niitto + (+) - (+) (+) Avokesanto + + + + + Riviväliharaus + + (+) (+) (+) Rikkakasviäestys, pienille + + - - - Liekitys + (+) - (-) - Kitkentä + + + + (+) + = tehoaa, - = ei tehoa 33
Katteet ja aluskasvit Olki, puru, kuorike, paperi tai paperisilppu, kasvinjäte, elävä nurmi, jopa hiekka Aluskasveja voi käyttää myös viljanviljelyssä Lähinnä puutarhaviljelyssä Estävät siementen itämistä ja vaikeuttavat rikkakasvien kasvua Vaikuttavat maan lämpötilaan ja kosteuteen Katteet vaikuttavat pitkän ajan ja niiden levitys on yleensä kallista 34
Tulevaisuuden keinoja? Biologinen torjunta tuhoeläimet tuhosienet, bakteerit ja virukset kasveja syövät kotieläimet, esim. siat ja lampaat tällä hetkellä muutama kaupallinen valmiste, ei kuitenkaan Suomessa esiintyviä rikkakasveja vastaan Allelopatia kasvien tuottamien biokemiallisten yhdisteiden aiheuttama vaikutus muihin eliöihin Uusi teknologia täsmäohjaus (haraus, liekitys), sähkö, mikroaallot, laser 35
YHTEENVETO Hyvin kilpaileva viljelykasvi on rikkakasvien hallinnan perusta Rikkakasvien torjunnan pohja luodaan ennakoivilla toimilla Torjuntamenetelmä valitaan viljelykasvin ja rikkakasvilajiston mukaan Viljelykasvista riippuen voidaan käyttää mekaanisia torjuntamenetelmiä: rikkakasviäestys, haraus, multaus, jyrsintä, harjaaminen 36
Katteet vaikuttavat pitkään, mutta niiden levitys on yleensä kallista Terminen torjunta (liekitys) on mahdollista myös viljelykasvirivistä Eräs maanmuokkauksen päätarkoitus on rikkakasvien torjunta Viljelykasvin arvosta riippuu, kuinka paljon rikkakasvien torjuntaan kannattaa sijoittaa työtä ja taloudellista panosta 37
Kiitos mielenkiinnosta 38