... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 993 (131) ASIA

L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020490109 telefax 0204905251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 23.05.2006 Diaarinumero LSU 2005 Y 993 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikatoimintaa ja sen laajentamista. HAKIJA Picnus Oy Marttilantie 80 61600 Jalasjärvi TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin kahdessa sikalassa yhteensä 900 lihasikapaikkaa, ja toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uudisrakennuksena kolmas lihasikala. Rakennettava uudisrakennus sijoittuu nykyisistä sikaloista n. 290 metriä etelälounaaseen ja yrittäjän navetasta 65 metriä eteläkaakkoon Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tilalle Ala Marttila 40:2. Olemassa olevat sikalat ovat myös samalla tilalla. Laajennukseen tulisi tilat 1904 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulisi yhteensä 2804 lihasikapaikkaa. Laajennuksen yhteydessä toiminnalle rakennetaan sikalan kaakkoispuolelle tarvittavat 2 x 1904m3 lietesäiliöt LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajentamista voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voi

2 daan pitää vähintään 1000 lihasikaa kerralla taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 16.10.2005 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. Sikalan laajennuksen paikkaa on siirretty 27.2.2006 päivätyllä uudella asemapiirroksella. Laajennuspaikkaa on siirretty alkuperäisestä hakemuksesta n. 290 metriä etelälounaaseen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Jalasjärven kunnan myöntämät ympäristöluvat, jotka on annettu 13.9.1995 ja 13.3.1998. Tila sijaitsee maakuntakaavassa mk 1 alueella, jossa alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilyttämisedellytyksiä. Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojan ympäristö on pääosin pinnanmuodoiltaan vaihtelevaista maatalousvaltaista aluetta. Nykyisten sikaloiden lähistöllä on omakotitaloalueen keskittymä. Lähimmät asuinkiinteistöt ovat nykyisistä sikaloista noin 65, 170, 175, 240, 285, 310, 350 ja 380 metrin sekä vapaa ajankiinteistöstä 150 metrin etäisyydellä. Haetusta sikalasta lähimmät asuinkiinteistöt jotka eivät ole yrittäjäperheen omistuksessa ovat 200, 250, 430 ja 440 metrin sekä lähin vapaa ajan kiinteistö on noin 140 metrin etäisyydellä. Lähialueella 500 metrin etäisyydellä ei ole muita asuin tai vapaa ajankiinteistöjä. Haetusta sikalasta noin 200 metriä kaakkoon sijaitsee Hirvijärvi ja noin 570 metrin etäisyydellä Leväjoki joka laskee Jalasjokeen. Jalasjoki kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen nro 42.081. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Rakennuttava lihasikala toimii osastokohtaisen kertatäyttöisyyden periaatteella, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Kasvatettavat eläimet hankitaan teurastamon eläinvälityspalvelusta ja niitä ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Kasvatuserien terveydestä ja mahdollisesta lääkinnästä huolehditaan yhteistyössä sekä teurastamon että julkiseneläinterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin kolmeen kasvatuserän vuosikiertoon. (Yrittäjällä on myös lypsykarjatoimintaa, jossa on omat toiminta luvat). Vuodessa tuotetaan sianlihaa 750 000 kg lihaa. Tilan tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset ovat tulevan sikalan ja nykyisten sikaloiden lähialueilla. Myös laajennussikalan lannankäsittely toimii lietelannalla, lietesäiliöiden tilavuutta tulisi sikalan viereen 2x1904 m 3. Nykyistä sikala toimintaa varten on kolme kannellista yhteensä 2800 m 3 :n säiliötä, joka sijaitsevat sikaloiden vieressä. Yhteensä lietetilavuutta lietekourut mukaan lukien tulisi olemaan 7200 m 3. Uudet säiliöt ja nykyiset säiliöt olisivat betonirakenteisia. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja menetelmänä on imulannanpoisto. Lietteen lisäksi eläinsuojien pesu ja wc vedet johdetaan lietesäiliöihin (300 m 3 ). Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen.

3 Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Tilalla on sikojen lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä n. 287 ha. (Lypsykarjantuotanto vaatii lannanlevityspeltoalaa 65 ha, yhteensä sikalatoiminnan kanssa yrittäjillä on hakemushetkellä käytettävissä lannanlevitykseen peltoalaa 352 ha ). Peltoala riittää myös sikalan toiminnalle. Sikalan toiminnalle on omaa peltoa 96 ha, vuokrapeltoa 91 ha ja sopimuspeltoa 100. Lannan levityksestä suoritetaan 60 % viikoilla 18 21 ja 40 % viikoilla 36 40. Tilalla on 8000 litran polttoainesäiliö, jotka ovat sijoitettu sisätiloihin. Säiliöt hankitaan uusina ja ne ovat varustettuja suoja altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytön sekä laponestimellä. Tilalla ei säilytetä muita öljytuotteita, eikä siellä ole muita kemikaaleja varastoituna. Tila liittyy kunnalliseen vesijohtoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on nykyisen tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Rakennettava sikala tulee syrjäiselle maaseudulle ja lähimmällä pysyvästi asuvalla naapurilla on myös kotieläintila. Hankkeen toteuttamisen jälkeen ympäristövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Lisäksi nykytekniikalla toteutettava lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000, nykyinen sopimus on voimassa 2005 2006. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta ja ilmastointi laitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto, Erillisen turvasuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla kuolleet eläimet (n. 7 t/v) säilytetään ensiksi tilalla erillisessä säilytyskontissa, josta ne toimitetaan raatojen keräyksen kautta käsittelylaitokseen, esim. Findest Proteinille Kaustiselle. Muu jäte esim. loisteputket jne. (0,1 t/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolla asennetavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumu kastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkelien leviämistä ympäristöön. Sama sumu kastelu mahdollistaa alkuliotukset kasvatus parttioiden vaihtopesuissa ja näin pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä vähenee. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja säiliön alatäyttöön. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin.

4 Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras ja välitysautot hakevat joka toinen viikko sekä rehuauto liikennöi kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä n. 300 kuormaa/vuosi. Sikalan liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 19.12. 2005 17.01.2006 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi sikalan laajennuspaikan siirrosta johtuen on annettu tiedonantokuulutus kolmelle lähinaapurille mahdollista muistutusten antamista varten ajalle 5.4. 28.4.2006. Hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalle tein tilakäynnin 20.12.2005, jossa tarkastelin lupahakemusta, sikalan sijoittumista naapurikiinteistöihin ja maisemaan nähden. Lisäksi yrittäjän kanssa käytiin tilalla 10.2.2006 neuvottelu mahdollisista muista sikalan laajennuspaikoista, neuvottelussa yrittäjä ilmoitti miettivänsä laajennuksen siirtämistä n. 300 metriä etelälounaaseen. Myöhemmin yrittäjä muutti hakemusta laajennuspaikan osalta. Neuvottelussa ympäristökeskusta edusti ratkaisija ja esittelijä. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Ympäristökeskus on lähettänyt 5.4.2006 kunnan ympäristösihteerille tiedoksiannon ympäristölupahakemuksen muutoksesta, sen uudesta sikalan laajennuspaikasta. Kunnanhallituksen 30.1.2006 antama lausunto Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että se suhtautuu periaatteessa myönteisesti tuotannon laajentamiseen ja sen edellyttämiin rakennusinvestointeihin. Mikäli ympäristöviranomainen kuitenkin katsoo, että lupaa ei voida myöntää suunnitellulle rakennuspaikalle, kunnanhallitus toivoo, että yhdessä toiminnan harjoittajan kanssa löydetään toisaalta kiinteistöltä vaihtoehtoinen rakennuspaikka, jolle hanke voidaan toteuttaa ympäristöviranomaisen edellyttämin ehdoin. Kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan 25.1.2006 antama lausunto Ympäristö ja rakennuslautakunta ei puolla lihasikalan laajentamista alkuperäiseen paikkaan. Lähin naapurin asuinrakennus on suunnitellusta sikalan paikasta 130 metriä koilliseen, sitä seuraava noin 250 metrin etäisyydellä pohjoiskoillisessa. Näiden lisäksi alle 450 metrin etäisyydellä pohjoiskoillisessa on neljä asuinrakennusta. Naapurien asuinrakennukset tällä suunnalla sijoittuvat mäelle uudesta sikalarakennuksesta katsottuna sekä vallitsevien tuulten

5 alapuolelle. Suunnitellun sikalan lounaispuolella 50 metrin etäisyydellä on vapaa ajan käytössä oleva rakennus. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on valmisteilla uusi osayleiskaava. Ympäristö ja rakennuslautakunta esittää, että toiminnanharjoittaja ensisijaisesti sijoittaisi uuden sikalarakennuksen mahdollisuuksien mukaan toisaalle kiinteistöllä niin, että etäisyys naapureihin olisi mahdollisimman suuri. Tällöinkin rakennettavat lietelantalat on katettava betonikatteella, täytettävä alta päin sekä ilmanvaihto on hoidettava niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa naapureille. Osa tilan lannanlevityspelloista sijaitsee alueella, jolla Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti lanta tulee mullata tai kyntää neljän tunnin kuluessa levityksestä (Kartta lausunnon liitteenä). Tilan jätehuollossa tulee noudattaa Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet sekä navetasta että sikalasta tulee säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Tila sijaitsee 200 250 metrin etäisyydellä Hirvijärvestä. Hirvijärven kuormitus ylittyy nykyisin yli kymmenkertaisesti sen sietokykyyn nähden ja Jalasjärven kunta on mukana Hirvijärven kunnostuksessa. Kunnostustoimenpiteitä varten on vireillä ympäristölupahakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastossa. Ympäristö ja rakennuslautakunta edellyttää, että tilalla kiinnitetään erityistä huomiota lannan käsittelyyn, säiliöiden tiiveyteen ja piha alueiden siisteyteen suorien valumien estämiseksi Hirvijärveen. Kunnan ympäristösihteeri ilmoitti 4.5.2006 puhelimitse, ettei lautakunta anna uutta lausuntoa sikalan laajennuksen uudesta sijoituspaikasta. Mielipiteet Hakijan vastine A ja B sekä C ovat esittäneet mielipiteenään seuraavaa; Hankkeen toteuttamista vastaan ei sinällään ole muistuttamista eikä vaatimuksia. Lupaviranomaisen tulee kiinnittää huomiota erityisesti naapurustolle aiheutuviin haittoihin (naapl 17 1 mom YSL 3 1 mom 1 kohta). Toimenharjoittajan tulee erityisesti seurata parasta käyttökelpoisen ja kohtuuhintaisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 3 1 mom 4 kohta, YSL 3 2 mom, YSA 33 1 mom 1 kohta) Vastineemme annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Haluamme muuttaa sikalalaajennuksen sijaintipaikan nykyisen navettarakennuksen kaakkoispuolelle liitteenä 27.2.2006 päivätty uusi asemapiirros. Tällä toimenpiteellä etäisyydet lähimpiin naapureihin kasvavat, verrattuna aiempaan sijoituspaikkaan. Näin uskomme myös hajuhaittojen minimoituvan parhaiten. Muilta osin haluamme ympäristölupahakemuksemme säilyvän entisen kaltaisena.

6 Hakijan vastineen yhteydessä on lähimmän vapaa ajan kiinteistön ( Niemelä RN:o 1:98) omistajien kommentti, ettei heillä ole huomauttamista lihasikalan sijoittumiseen tilalle Ala Marttila RN:o 40:2. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon sikalan sijoituspaikan siirron, annetut lausunnot, mielipiteet, kommentin ja niiden vastineet sekä ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset ja myöntää Picnus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksesta poiketen siten, että uuden lihasikalan enimmäiseläinpaikkamäärä on ainoastaan enintään 1000:lle lihasialle sekä kahteen olemassa olevaan lihasikalaan yhteensä enintään 900 lihasialle. Kokonaisuudessaan lupa myönnetään kolmelle eri sikalatoiminnalle yhteensä 1900 lihasialle sekä näiden kasvatukseen liittyville oheistoiminnoille. Lihasikala toiminta sijoittuu Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tilalle Ala Marttila 40:2, tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten osoittamilla paikoilla, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet on varastoitava maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla uutta sikalatoimintaa varten käytettävissä lietekuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 2100 m 3. Säiliö tulee olla katettu kiinteällä kannella, kuten esimerkiksi ontelolaatoilla tai peltikatolla sekä vähintään 10 cm paksuisella kelluvalla katteella. Lietelannan ja jätevesien varastointitilavuutta varten tulee olla käytettävissä sikaloissa yhteensä vähintään 4300 m³. Lietteen kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Rehuvarastot tulee olla riittävän tiiviitä. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Sikaloista 200 metrin säteellä on oraille ja nurmelle lietelannan pintalannoitus kielletty. Avohakkuuta ei suoriteta, yrittäjän metsässä, olemassa olevien sikaloiden ja lähinaapurinvälisellä alueella. Lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä 200 metrin säteellä sikaloista. Lannanlevityksestä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin naapureille, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 450 metriä sikaloista. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Lannan käsittelyssä tulee noudattaa kunnan ympäristömääräyksiä. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta ja jätevedet levitetään pääosin keväällä. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Jos eläinsuojan yhtey

7 dessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 174 ha. Muuttuvista vuokra ja sopimuspeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpija fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen kasvin perustamista. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut siat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla kylmä varastointihuone tai kontti. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

8 Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista ja kartoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Tiedot tulee lähettää ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytyksiä haetulle eläinmäärälle ei ole olemassa. Sen sijaan ympäristökeskus on harkinnut, että lupa voidaan myöntää 27.2.2006 päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan 1000 lihasialle, kun lupaehtojen määräyksiä noudatetaan. Harkinnassaan ympäristökeskus on ottanut huomioon yrittäjän 27.2.2006 vastineessaan esittämät toimenpiteet. Ympäristökeskus piti tarpeellisena rajoittaa naapureille aiheutuvaa haittaa tai rasitusta sekä hakemuksen mukaista eläinmäärää rajoittamalla että määräämällä haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Nyt myönnettävä lupa

9 merkitsee 1000 lihasikapaikan laajennusta. Olemassa olevissa sikaloissa on lupa pitää kerralla enintään 900 lihasikaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyssä laajuudessa ja esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta naapureille aiheutuvia haittoja ei voida lupamääräyksin riittävästi ehkäistä, kun otetaan huomioon asuinkiinteistöjen läheisyys. Hajut pääsevät esteettä naapureihin eikä parhaallakaan käyttökelpoisellakaan tekniikalla päästä riittävään kuormituksen vähentämiseen. Yrittäjä ei ole esittänyt keinoja, joilla näitä haittoja voitaisiin riittävästi ehkäistä, eikä sellaisia ole yleisesti käytössäkään. Hajuja tulee paitsi eläinsuojasta poistettavasta poistoilmasta, myös suuren lietemäärän varastoinnista ja sekoituksesta, rehujen varastoinnista sekä lannan kuljetuksesta ja levityksestä. Lisäksi lannan, rehujen ja eläinten kuljetuksesta aiheutuu melua. Hakija on vastineessaan esittänyt ympäristönkuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Ympäristökeskus katsoo että toimenpiteet eivät ole riittäviä luvan myöntämiseksi haetulle eläinmäärälle, mutta ne on otettu huomioon myönnettäessä lupaa tälle eläinmäärälle. Lietesäiliöiden kiinteä kansi tai peltikatto sekä kelluva kate ja altapäin täyttökään eivät vähennä riittävästi hajuhaittoja, jotta lupa hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle voitaisiin myöntää. Lisäksi lannan pintalevityskielto oraille ja nurmelle, lannanlevitysajankohdan ilmoittaminen, lannan nopealla multaamisella tai ilmastoinnin kehittämisellä eivät ole sellaisia toimenpiteitä, että ne yhdessäkään riittävästi estäisivät hakemuksen mukaisesta toiminnasta naapureille aiheutuvia haittoja. Erityisesti heikkotuulisella säällä haju ja rasitus on kohtuuton, naapureiden läheisyyden vuoksi. Myös yrittäjän iso navetta on yhdessä sikalan kanssa vaikuttamassa kumulatiivisesti naapureiden hajuun ja rasituksen. Lisäksi vaikka lisälietesäiliö rakennettaisiin etäsäiliönä, niin lietelanta jouduttaisiin ajamaan talvella etäsäiliöön joka aiheuttaisi lisä hajua ja rasitetta naapureille. Nämä kaikki lisäisivät haittaa ja rasitusta huomattavasti luvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Maakuntakaavassakin alue on merkitty mk 1 alueeksi, mikä on tarkoitettu perinteiseksi maaja kotieläintuotantoalueeksi. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon eläinsuojan sijainti (erityisesti maastoolosuhteet ja naapureiden läheisyys) sekä eläinmäärä. Lupa on myönnetty sikaloiden enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset ratkaisussa päätettyyn eläinmäärään saakka Myönnettävän luvan mukaisen eläinmäärän ja siihen liittyvän toiminnan ei, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Toimintaa ei sijoiteta asemakaavan tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus sikalatoiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta.

10 Eläinsuojan toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointi ja käsittely tulee hoitaa niin, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Lietesäiliöiden kannella tai peltikatolla sekä kelluvalla katteella varmistetaan, ettei kohtuutonta haittaa synny ja rasituskynnys ylity. Olemassa olevien sikaloiden yhteydessä olevat lietesäiliöt ovat kannellisia. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisen pumppukaivon tilavuus. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Kattovesien johtamisella pois säiliöiden lähettyviltä varmistetaan, etteivät säiliöt täyty sadevesillä. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rehuvarastojen tiiveydellä ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Pintalannoitus sikaloiden ja lähinaapurien välisellä alueella sekä avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Kevyt harvennushakkuu on mahdollista. Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Lannanlevitysilmoituksella naapurit voivat varautua paremmin hajuhaittoihin. Ilmastoinnin mitoittamista, lämpötilan pitämistä mahdollisimman alhaisena ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksien noudattamisella pienennetään naapureiden haittoja. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden kannella tai peltikatolla sekä kelluvalla katteella, sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levi

11 tyskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 metrin lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden, määräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityssopimusten ja karttojen esittämisellä varmistetaan valvonnan toteutumista. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Pohjavesialueiden selvillä olo velvoitteella varmistetaan, etteivät pohjavesialueet pilaannu. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden sikojen käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittajat ovat jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 8000 litran varasto öljytuotteille, niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena.

12 Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöiden säännöllisesti tarkastamisella vähennetään ympäristövahinkoja. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Vuosittaisella kirjanpidon (raportoinnin) esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, että lupamääräykset toteutuvat. Kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Lihasikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennuksen käyttöönottoajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 31.12.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Laajennuksen osalta toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa voidaan siltä osin määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Tällä päätöksellä kumotaan Jalasjärven kunnan terveyslautakunnan 13.9.1995 ja 13.3.1998 myöntämät ympäristölupamenettelylain 2 luvat. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on

13 asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan alle 2000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus

14 Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja / tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirrokset Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.