Vihdin kirkonkylän koulut sekä kulttuuri ja. vapaa-ajan tilat ja alueet

Vihdin kirkonkylän koulut sekä kulttuuri ja vapaa-ajan tilat ja alueet URAKKALASKENTAA VARTEN 28.4.2017 BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS PROJ. NO 2411756 RAK-1-TS2

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 4 1.1. Rakennushanke 4 1.2. Yhteiskoulun rakennejärjestelmä 4 1.3. Liikuntasalin elementtirakenteet 4 1.4. Muut elementtirakenteet 4 1.5. Betonielementtitoimitus 4 1.6. Noudatettavat asiakirjat 5 2. SUUNNITTELU 5 2.1. Yleistä 5 2.2. Suunnittelun tehtäväjako 6 2.2.1. Yleistä 6 2.2.2. Arkkitehtisuunnittelu 6 2.2.3. LVIS-suunnittelu 6 2.2.4. Rakennesuunnittelu 6 2.3. Elementtisuunnittelu 7 2.4. Rakenteiden ulkopuolinen tarkastus 7 2.5. Kuormitukset ja rasitukset 7 3. ELEMENTTIEN VALMISTUS 8 3.1. Yleistä 8 3.2. Aloituskatselmus 8 3.3. Betonin aineosat 9 3.4. Betonointi 9 3.5. Teräkset 9 3.6. Varusteet 9 3.7. Elementeissä vaadittavat merkinnät 10 3.8. Elementtien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus 10 4. KOKEET JA LAADUNVALVONTA 11 4.1. Yleistä 11 4.2. Betonin osa-aineiden laadunvalvonta 11 4.3. Ennakkokokeet 11 4.4. Mallielementit 11 4.5. Työnaikaiset kokeet 11 4.6. Asennusaikaiset kokeet 12 5. MITTATARKKUUS JA PINNAT 12 6. ELEMENTTITYYPIT 12 6.1. Pilarielementit 12

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 3 5.2 Palkkielementit 12 6.2. Seinäelementit 13 6.2.1. Väliseinäelementit 13 6.2.2. Julkisivuelementit 13 6.3. Laattaelementit 13 6.4. Porraselementit 13 7. ASENNUS 14 7.1. Yleistä 14 7.2. Työturvallisuus 15 7.3. Perustuselementit 16 7.4. Pilarielementit 16 7.5. Palkkielementit 16 7.6. Seinäelementit 16 7.7. 6.7 Porraselementit 17 8. ELEMENTTIEN SAUMAUS 17 8.1. Betonisaumaukset 17 8.2. Saumaukset elastisella massalla 17 9. VIIMEISTELYTYÖT 18 10. LOPPUASIAKIRJAT 18

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 4 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1. Rakennushanke KS. rakennusselostus 1.2. Yhteiskoulun rakennejärjestelmä Yhteiskoulun rakennejärjestelmä koostuu liittopilareista ja -palkeista, ontelolaatoista sekä kantavista ulko- ja väliseinistä. Rakennus on jäykistetty paikallavaletuilla väliseinillä- ja hissikuilulla sekä ulkoseinillä. Kantava runko on pääosin pilari-palkkirakennetta, pilarit ovat betonitäytteisiä teräspilareita ja palkit hitsattuja matalapalkkeja (ns. Delta-palkki). Väli- ala- ja yläpohjat ovat ontelolaattoja. Seinien ja pilarien pysty- ja vaakakuormat välitetään perustuksille ja edelleen maahan elementtisokkelien, peruspilarien ja perusmuurien avulla. Rakennus on perustettu osin kallion varaisesti osin porapaalujen varaan. Rakennuksen pysty- ja vaakarungon suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta, julkisivurakenteiden 50 vuotta, palonkestoluokka on yleensä R60. 1.3. Liikuntasalin elementtirakenteet Liikuntasalin rakennuksessa tb-elementtirakenteita ovat sokkelit, peruspalkit ja - pilarit sekä alapohjan ontelolaattataso. Liikuntasaliin sijoitettu väestönsuoja tehdään paikallavaluna. 1.4. Muut elementtirakenteet Edellä mainittujen rakennusten lisäksi hankkeeseen kuuluu elementtirakenteina kaivoja, tukimuureja sekä valaisin pylväiden perustuksia, joiden hankinnassa tämä asiakirja tulee ottaa huomioon. 1.5. Betonielementtitoimitus Elementtitoimitukseen kuuluvat teräsbetonielementtien tässä työselityksessä selostetut suunnitteluun, valmistamiseen ja rakennuskohteeseen toimittamiseen liittyvät työt ja hankinnat tarjouspyynnössä ja urakkaohjelmassa määritellyssä laajuudessa. Elementtitoimittajan tulee huomioida suunnitelmien osoittamassa laajuudessa (elementti- ja erikoispiirustukset) talotekniikan reikä ym. varaukset, sähkörasiat ja sähköputkitukset. Elementtitoimitukseen sisältyvät myös kaikki seinien konsoliosat, pultit kiinnitysmuttereineen ja aluslevyineen sekä nosto ja tuentaosat.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 5 1.6. Noudatettavat asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998:ta sekä asioiden esittämisessä ehtoihin liittyviä malliasiakirjoja ja urakka-asiakirjojen sisältöjakoa. Rakennustyössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä ja ohjeita (Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen Rakentamismääräyskokoelma RakMK, Betoninormit 2016 (BY 65), rakennustyön turvallisuusmääräykset, ym.). Noudatettavia ohjeita ovat mm. seuraavat: - Runko RYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen runkotyöt - Betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu BY51/2007 - Betonirakentamisen laatuohjeet BY 47/2013 - Betonielementtien toleranssit Betonikeskus Ry:n julkaisu 2011 - Betonipinnat BY 40/2003 - Betonilattiat 2014 BY 45 - Tuulettuvat julkisivut BY 64/2016 - Betonin kiviainekset BY 43/2007 - Betonirakentamisen ohjeisto BRO: Valmisosarakentaminen I ja II RTT 1995 - Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa RIL 191-1998. Mikäli työsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää suoritustapaa. 2. SUUNNITTELU 2.1. Yleistä Päärakennesuunnittelun tekee. Betonielementtien suunnittelusta vastaa urakoitsija. Porrassyöksyelementtien valmistuspiirustukset laatii toimittaja.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 6 Elementtien suunnittelussa on otettava huomioon betoninormien ympäristöolosuhteiden mukaisten rasitusluokkien vaatimukset (by65-2016, kappale 2). Runkorakenteet suunnitellaan 100 vuoden käyttöiän mukaan ja julkisivut 50 vuoden mukaan. Raudoitusta suojaavan betonipeitteen tulee täyttää by65-2016 taulukon 2.3 mukaiset vaatimukset. Kuitenkin yli 20 mm. Halkeamaleveyden taulukon 2.5 mukaiset vaatimukset. 2.2. Suunnittelun tehtäväjako 2.2.1. Yleistä Rakennuttaja vastaa siitä, että elementtisuunnittelua varten laaditaan ko. rakennushankkeen kokonaisaikatauluun parhaalla mahdollisella tavalla niveltyvä yksityiskohtainen suunnitteluaikataulu, joka sisältää sekä elementtisuunnitelmien valmistusajankohdan, että suunnitelmien laatimiseksi tarvittavien lähtötietojen toimitusaikataulun. Suunnitteluaikataulu voidaan laatia käyttäen apuna RT-korttia 10-10557 Valmisosarakentamisen tiedonhallinta, betonielementtirakentaminen. Elementtisuunnittelulle varataan toimeksiannon laajuuden ja vaativuuden mukaan riittävä suoritusaika. 2.2.2. Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehti toimittaa elementtisuunnittelijalle tarvittavat detaljisuunnitelmat sekä aukko-, mitta-, materiaali-, väri- ja laattajakotiedot sovitun lähtötietojen toimitusaikataulun mukaisesti. 2.2.3. LVIS-suunnittelu LVIS -suunnittelijat toimittavat LVIS -reikä- ja varustelutiedot elementtisuunnittelijalle sovitun lähtötietojen toimitusaikataulun mukaan. Sähkörasiat, -putkitukset ym. sähkötarvikkeet merkitsee sähkösuunnittelija. Sähköjen merkintä on huomioitava aikataulussa. LVIS -suunnittelijat merkitsevät reikä- ja varaustiedot rakennesuunnittelijan toimittamiin työpohjiin. 2.2.4. Rakennesuunnittelu Rakenteiden pääsuunnittelija (jäljempänä Rakennesuunnittelija ) - selvittää varsinaiseen rakennesuunnitteluun liittyen rungon jäykistyssysteemin ja sen mahdolliset vaikutukset elementtien mitoitukseen ja liitoksiin. - laatii tarvittavat yleissuunnitelmat ja kuormituskaaviot (antaa kuormituslähtötiedot).

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 7 - suorittaa elementtisuunnitelmien rakenteellisen tarkastuksen siinä laajuudessa, että urakkalaskenta-asiakirjoissa määritelty laatutaso ja rakenteellinen kokonaisuus toteutuvat. - määrittelee rakenteiden suunnitellun käyttöiän vaatimukset. Rakennesuunnittelija esittää elementtisuunnitelmat tarvittavassa laajuudessa rakennusvalvontaviranomaisille ennen elementtien valmistuksen aloittamista. Rakennesuunnittelija toimittaa elementtisuunnittelun lähtötiedot erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti, sekä toimittaa työpohjat tasokuvista LVIS -suunnittelijoille reikä- ja varustelutietojen merkitsemistä varten. 2.3. Elementtisuunnittelu Elementtisuunnittelija - laatii lujuuslaskelmineen betoni ja teräsbetonielementtien lopulliset rakenne-, työ- ja mittapiirustukset, sekä elementtien sijainti-, kiinnitys- ja liitosdetaljit. Niiden tulee perustua rakennesuunnittelijan urakkalaskentaan tekemiin elementtikaavioihin, tyyppipiirustuksiin ja detaljisuunnitelmiin sekä arkkitehdin ja kohteen erikoissuunnittelijoiden laatimiin työ- ja erikoispiirustuksiin ja sovitusdetaljeihin. - toimittaa ennen elementtien valmistuksen aloituskatselmusta tätä työtä koskevat lujuuslaskelmat rakennesuunnittelijalle, joka esittää ne rakennusvalvontaviranomaiselle tarvittavassa laajuudessa. - tekee elementtikaaviot ja luettelot sekä muut erikseen mahdollisesti sovitut luettelot. - merkitsee elementteihin liittyvät detaljit ja tartunnat elementtikaavioihin ja paikalla valettavien rakenteiden piirustuksiin tai erillisiin detalji- ja kaaviopiirustuksiin. - tekee esijännitettyjen laattojen (ontelolaatat) elementtijakokaaviot, mittapiirustukset ja luettelot. Esijännitettyjen betonielementtien raudoitusten suunnittelu ja työpiirustusten laadinta kuuluvat elementtien valmistajalle. Suunnittelun lähtötietoina ovat urakkalaskennassa olevien suunnitelmien lisäksi elementtisuunnittelijan laatimat elementtikaaviot (mitat ja kuormat) sekä elementtien mittapiirustukset. Notkean tuen (Delta-palkit tms.) ja ontelolaatan yhteistoimintatarkastelut tekee ontelolaattatoimittaja. 2.4. Rakenteiden ulkopuolinen tarkastus Tässä kohteessa ei käytetä ulkopuolista tarkastusta. 2.5. Kuormitukset ja rasitukset Kuormina käytetään SFS-EN 1991 perustuvaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman Rakenteiden lujuus ja vakaus määriteltyjä kuormia sekä tilaajan määrit-

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 8 telemiä kuormia, jotka on esitetty tasopiirustuksissa, niissä on myös annettu ohjeet ontelolaattojen euronormimitoitukseen. Elementtisuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kuljetuksen ja asennuksen aikaiset rasitukset. Valmisosien suunnittelussa otetaan huomioon BY 65:n rasitusluokat ja valittu rakenteiden suunnittelukäyttöikä. 3. ELEMENTTIEN VALMISTUS 3.1. Yleistä Elementit valmistetaan elementtipiirustusten ja tämän työselostuksen mukaan. Betonivalmisosien tulee olla CE- merkittyjä tuotteita. Sähköputkituksissa ja rasioinneissa on käytettävä CE- hyväksyttyjä ja elementtiasennuksiin soveltuvia tarvikkeita. 3.2. Aloituskatselmus Elementtien valmistuksen saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun tehtaalla on pidetty aloituskatselmus, jonka kutsuu koolle valmisosien tilaaja. Aloituskatselmuksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: - elementtisuunnitelmien valmiustilanne - elementtien toimitusaikataulu - selvitys muoteista - materiaalit, lisäaineet (by65-2016, kappale 6) ainestodistukset - lämpökäsittely - elementtien jälkihoito - varastointi, suojaus, kuljetus ja vastaanotto - elementtien vaatimuksenmukaisuus - laadunvalvonta (tarkastaminen, dokumentointi) - todetaan elementtisuunnitelmien toteuttamiskelpoisuus valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen kannalta - mallielementtien tarkastus Aloituskatselmuksesta laaditaan pöytäkirja.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 9 3.3. Betonin aineosat Elementtien valmistuksessa käytettävän betonin lujuus- ja rakenneluokka on esitetty elementtipiirustuksissa. Vähimmäislujuusluokka rasitusluokasta riippuen on by65-2016 taulukon 3.8 mukainen Sään vaikutuksen alaiseksi joutuvan betonin tulee täyttää tämän työselostuksen kohdassa xxx esitetty pakkasenkestävyysvaatimus. Betonin työstettävyyden ja muiden ominaisuuksien parantamiseksi voidaan käyttää lisäaineita Betoninormeissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Käytettävien lisäaineiden tulee olla CE- merkittyjä. 3.4. Betonointi Mahdollisessa lämpökäsittelyssä betonin lämpötila ei saa nousta käsittelyn aikana yli 50 C ja lämpötilan nousu- ja laskunopeutta 15 C/h pidetään maksimiarvona, muutoin noudatetaan betoninormeja BY65. Näkyviin jäävät betonipinnat, jotka eivät ole muottia vasten, viimeistellään elementtikohtaisten ohjeiden mukaan. Viisteet ja pyöristykset yms. tehdään elementtipiirustusten mukaan. 3.5. Teräkset Raudoitukset tehdään elementtipiirustusten mukaisesti. Raudoituksen tuenta ja käytettävät välikkeet tulee suunnitella ja tehdä siten, että vaaditut betonipeitepaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan. Betonipeitevaatimus koskee myös työteräksiä. Välikkeitä on käytettävä vähintään 4 kpl/m². Raudoitukseen käytettävien terästen tulee olla niin puhtaita ruosteesta yms. epäpuhtauksista, ettei terästen tartunta heikkene. Kaikkien lämmöneristeiden läpi menevien teräsosien ja ulkoseinien ulkokuorien raudoitusten on oltava ruostumatonta terästä (1.4301/AISI 304). Elementtitoimittajan tulee tarkemitata aloituskatselmuksessa sovitulla tavalla betonirakenteiden raudoituksen sijainti. Tarkemittauspöytäkirjat tulee vaadittaessa esittää rakennuttajalle. 3.6. Varusteet Muiden kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen teräksisten rakenneosien näkyviin jäävät pinnat ja reunat pohjamaalataan alkydimaalilla. Maalin paksuus on 40 mikrometriä. Kokonaismaaliyhdistelmä on A 40/1-FeSa 2. Asennuksen yhteydessä maalataan valmiiksi ne teräsosat, joihin hitsataan kiinni urakkaan kuuluvia rakenneosia.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 10 Kaikki elementit on varustettava rakentamismääräysten vaatimukset täyttävillä nostolenkeillä, nostorei illä tms. nosto-osilla. Elementteihin pysyvästi asennettavat puuosat tehdään kestopuusta. Merkinnällä kestopuu tarkoitetaan tässä yhteydessä RT 21-10688 / luokka A tai AB mukaista kyllästettyä puutavaraa. Kestopuu ei saa sisältää CCA -yhdisteitä. Kestopuun yhteydessä käytettävät kiinnikkeet ym. teräsosat ovat haponkestävää laatua. Suunnitelmien mukaiset kumilevyt, kiinnityspultit yms. palkki- ja laattaelementtien tukipisteisiin kiinnitetään tehtaalla elementtipiirustusten mukaan. 3.7. Elementeissä vaadittavat merkinnät Kaikki elementit tulee olla CE- merkittyjä. Elementeissä tulee olla tarpeelliset tunnistetiedot valmistajasta, elementin painosta ja valmistuspäivämäärästä sekä tarvittaessa merkinnät niiden turvallisesta nostamisesta. 3.8. Elementtien jälkihoito, viimeistely, varastointi ja kuljetus Elementit suojataan mahdollisimman pian betonoinnin päätyttyä riittävän pitkäksi ajaksi kuivumiselta ja muilta epäedullisilta ulkoisilta tekijöiltä, jotta vaaditut lujuudet saavutetaan ja estetään rakenteiden halkeilu. Elementtien vieminen jäätymiselle alttiisiin olosuhteisiin jälkihoidon alkuvaiheessa on kielletty. Betonin lujuuden on elementtejä siirrettäessä oltava vähintään 60 % suunnittelulujuudesta, ellei aloitustarkastuksessa ja elementtisuunnittelijan suostumuksella muuta sovita. Elementtien irrottaminen muotista, siirto, varastointi, kuljetukset ja asennus on suoritettava varoen. Erityisesti nurkat ja reunat ovat alttiit vaurioille. Elementin tuenta on tehtävä siten, ettei rakenne vaurioidu eikä siihen synny ulkonäölle haitallisia muodonmuutoksia. Elementit on viimeisteltävä sopimuksenmukaiseen kuntoon jo tehtaalla elementtien valmistajan toimesta. Tartuntateräkset ja lenkit on otettava esiin, tuuletusurat tarkastettava ja tarvittaessa aukaistava jne. Elementtien saumausten tartuntapinnat puhdistetaan mahdollisista purseista ja kolot ja lohkeamat paikataan. Pinnoitteiden ja saumausaineiden tartuntaa haittaava sementtiliima ja muut epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti paineellisella vesipesulla. Sähkövaraukset ja putkituksien aukotukset ja lävistykset tulee tarkistaa ja tarvittaessa avata. Elementit suojataan likaantumiselta, sateen tai muun kosteuden aiheuttamilta vaurioilta, iskuilta yms. niin, etteivät elementit pääse vaurioitumaan varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Myös asennetut elementit on suojattava siten, että esim. sadevesi ei pääse kastelemaan lämpöeristettä. Suojausmateriaalin on oltava niin vahva, että

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 11 se toimii myös asennuksen aikana elementin suojana. Pääurakoitsija vastaa asennuksen aikaisista suojausten poistoista ja takaisin laitoista sekä niiden pysymisestä paikoillaan. 4. KOKEET JA LAADUNVALVONTA 4.1. Yleistä Elementtitehdas kokoaa laadunvalvonta-asiakirjoista laadunvalvontakansiot. Niihin kerätään dokumentit suoritetuista laadunvalvontakokeista ja -tarkastuksista. Materiaalierät ja niitä vastaavat laadunvalvontakokeiden todistukset on dokumentoitava jatkuvasti ja huolellisesti niin, että yksittäisiin elementteihin käytetyt materiaalit voidaan jälkikäteen tunnistaa. 4.2. Betonin osa-aineiden laadunvalvonta Betonin osa-aineiden laadunvalvonta tehdään standardien ja ohjeiden mukaan. 4.3. Ennakkokokeet Ennakkokokeilla selvitetään betonimassan oikea suhteitus siten, että vaaditut lujuus-, ulkonäkö- ja säilyvyysominaisuudet saavutetaan. Eri lisäaineiden yhteisvaikutus ja betonimassan oikea tärytysaika selvitetään niin, etteivät mm. pakkasenkestävyyden kannalta tärkeät lisähuokoset poistu tiivistämisen aikana. 4.4. Mallielementit Tilaaja edellyttää, että betonielementtien valmistajan on tehtävä täysimittaisia mallielementtejä, jotka tilaaja hyväksyy käytettäväksi koko valmistusvaiheen ajan laatutason mittana. Tilaaja tarkistaa mallielementtien sopimuksenmukaisuuden pintojen laadun ja värien sekä mittapoikkeamien osalta, joko aloituskatselmuksen yhteydessä, tai erikseen sovittavana ajankohtana. Mallielementeiksi tehdään ainakin yksi väliseinäelementti ja yksi sisäkuorielementti. Mallielementtejä voidaan käyttää rakentamisessa, mikäli ne hyväksytään katselmuksessa. Väri- ja pintamalleja tehdään graafisesta betonista ja porraselementistä. 4.5. Työnaikaiset kokeet Kaikkien elementtien betonimassoista tehdään vaatimuksenmukaisuuden osoittamiskokeet Betoninormien mukaan (by65 kappale 5 mukaisesti).

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 12 Mikäli betonin vaatimuksenmukaisuuskokeiden tulokset eivät ole hyväksyttäviä, on rakennuttajalla oikeus vaatia tarpeelliset lisäselvitykset tai hylätä kelvottomat elementit. Jos on syytä epäillä käytetyn betonin laatua, on tilaajalla oikeus otattaa koekappaleita valmiista elementeistä esimerkiksi puristuskokeita varten. Lisäksi tilaaja voi tutkia poraamalla tai muulla tavoin, että terästen suojaavalle betonikerrokselle asetetut vaatimukset on täytetty. Tehtyjen kokeiden kustannuksista vastaa elementtien valmistaja siinä tapauksessa, ettei laatu ole suunnittelu- ja sopimusasiakirjojen mukaista. 4.6. Asennusaikaiset kokeet Elementtien asennusten yhteydessä suoritettavista elementtien välisten saumojen betonoinneista tehdään Betoninormien edellyttämät laadunvalvonta- ja kelpoisuuskokeet. Betonin ja saumauslaastin lujuusluokkana käytetään C30/37, ellei piirustuksessa ole tätä korkeampaa luokkaa mainittu. Juotoslaastin lujuusvaatimus on vähintään sama. 5. MITTATARKKUUS JA PINNAT Elementtien valmistus- ja rakentamistoleranssien osalta noudatetaan julkaisun Betonielementtien toleranssit, Betonikeskus Ry:n julkaisu 2011 Normaaliluokan mukaisia toleransseja. Liittyvissä paikallavalurakenteissa noudatetaan BY 65:n toleranssiluokan 1 mukaisia toleransseja. Jos sovittuja toleransseja ei täytetä, eikä elementtejä voida asiallisesti korjata, on tilaajalla oikeus hylätä käyttökelvottomat elementit, jotka on korvattava uusilla virheettömillä elementeillä. Betonipintojen tulee täyttää BY 40 luokan A vaatimukset. 6. ELEMENTTITYYPIT 6.1. Pilarielementit Betonitäytteiset teräs-liittopilarit. Tb-elementtipilarit 5.2 Palkkielementit Delta-palkit ja tb-elementtipalkit.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 13 6.2. Seinäelementit Seinäelementteihin kiinnitettävät työnaikaiset kaiteet kiinnitetään jälkiasennuskiinnikkeillä. Seinäelementeissä valmiina kaikki piirustuksiin merkityt pultit kiinnitysmuttereineen ja aluslevyineen. 6.2.1. Väliseinäelementit Väliseinäelementit yleensä b=200mm valmistetaan teräsbetonista piirustusten mukaisesti. Betonin lujuusluokka on vähintään C30/37. Rasitusluokka XC1. 6.2.2. Julkisivuelementit Julkisivut ovat pääosin muottipintaisia sandwich elementtejä, kts. rak. tyypit US1 US3. Ulkokuorimuuraus kannatetaan haponkestävillä kannakkeilla teräsbetonisista elementti sisäkuorista. Sandwichelementtien sisäkuori piirustusten mukaisesti, d=120 200 mm, C35/40, rasitusluokka XC1. Isojen aukkojen pielet ja yläpuolet vahvistetaan seinäelementin paksuutta ja raudoitusta lisäämällä. 6.3. Laattaelementit Ontelolaatat valmistetaan esijännitettyinä elementteinä mitta- ja raudoituspiirustusten mukaisesti. Elementteihin tehdään rakennepiirustusten mukaiset reiät ja varaukset. Ontelolaattoihin porataan kaikkiin onteloihin tehtaalla vedenpoistoreiät. Reikien aukiolo tulee tarkistaa ennen elementtien asennusta kosteudenhallintasuunnitelman mukaisesti. Rasitusluokka on yleensä XC1. Laattaelementit asennetaan asennuspalojen, neopren- nauhan tai palkin laipan varaan asennusdetaljien mukaisesti. Kun laattoja asennetaan toispuoleisesti matalapalkkien leun varaan, on huolehdittava palkkien riittävästä työnaikaisesta tuennasta kiertymien ja laattojen putoamisen estämiseksi. Saumat raudoitetaan ja täytetään huolellisesti juotosbetonilla rakennepiirustusten mukaan. Laattaelementtien onteloita valetaan laattapalkkien kohdilla umpeen rakennesuunnitelmien osoittamassa laajuudessa. Huom! Ontelolaattojen yläpinnat uritetaan tarvittaessa laattaelementin suunnittelijan ohjeen mukaisesti Huom!! 100 vuoden käyttöiästä johtuva halkeamarajoitus ym. vaatimukset! Porrashuoneiden lepo- ja kerrostasot ovat elementtirakenteisia. 6.4. Porraselementit

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 14 Porrassyöksyt ovat teräsbetonielementtejä. Porrassyöksyt ovat tyypiltään arkkitehdin porraspiirustuksen mukaisia. Porrassyöksyelementtien valmistuspiirustukset tekee porrastoimittaja arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Rasitusluokka XC1. Porraselementtitoimittajan on huolehdittava siitä, että porraselementtien mitat ja liitokset sopivat yhteen lepo- ja kerrostasolaattojen kanssa. Tyyppi- ja valmistajatiedot toimitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta kerros- ja lepotasoelementit voidaan suunnitella oikeilla liittymädetaljeilla. Porraselementit asennetaan kaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaan. 7. ASENNUS 7.1. Yleistä Rakennuksen varsinaisen päärungon ja betonielementtien asentaja laatii yksityiskohtaisen asennussuunnitelman tilaajan, elementtien toimittajan ja rakennesuunnittelijan antamien asennustyötä ja järjestystä, väliaikaisia tukirakenteita ja mahdollisia asennustyön rajoituksia koskevia ohjeita noudattaen. Asennussuunnitelman tulee sisältää betonielementtiasennuksen osalta vähintään seuraavat (mallilomake osoitteessa www.elementtisuunnittelu.fi - asennustyön johtaja ym. työmaan kohdetiedot - betonijuotokset ja elementtien kiinnitykset - asennusjärjestys - nostoapuvälineet - toleranssit ja seurantamittaukset - asennuksen aikaiset tuennat ja vähimmäistukipinnat - asennuksen työturvallisuus - kiinnityshitsaukset materiaaleineen (hitsaussuunnitelma) - betonijuotosvalut - muu elementtien kiinnittäminen - poikkeamien käsittely. Asennussuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen asennustyön aloitusta päärakennesuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan hyväksyttäväksi. Asennussuunnitelma tulee olla työmaalla viranomaisten nähtävissä.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 15 Asennusjärjestyksen tulee olla sellainen, että elementtien saumaus voidaan joka paikassa toteuttaa suunnitellulla tavalla. Olosuhteet työmaalla on järjestettävä sellaisiksi, että elementtien käsittelyssä ja varastoinnissa ei pääse aiheutumaan vaurioita. Kuljetuksessa likaantuneet elementit on pestävä tarvittaessa ennen elementtien asentamista. Ennen asennustyön aloittamista on työmaalla suoritettava paikalla valettujen alusrakenteiden tarkemittaukset. Tarkemittaus on suoritettava asennuksen edistyessä myös kerroksittain. Elementtien asennustyöt on tehtävä siten, että valmistus- ja asennustoleranssien samansuuntainen yhteisvaikutus vältetään ja että kohdan 4 mukaiset rakentamistoleranssit saavutetaan. Asennusdetaljit esitetään piirustuksissa. Elementit asennetaan siten, että kukin elementti tulee suunnitelmien mukaiselle kohdalleen ja pystyy ottamaan sille tulevat rasitukset vahingoittumatta. Minimitukipintavaatimusten tulee täyttyä kaikissa olosuhteissa. Väliaikaiset tuennat on tehtävä huolellisesti asianmukaisia, tarkoitusta varten valmistettuja tukia käyttäen siten, että väliaikainen tuenta ei haittaa lopullista kiinnitystä eikä vahingoita elementtiä tai sen kiinnitysosia. Elementtien lujuuden tulee asennettaessa olla vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. Hitsausliitoksissa käytettävä hitsiluokka on C (SFS-EN 25817), ellei rakennepiirustuksissa toisin mainita. Hitsausliitosten teossa noudatetaan RIL 90 Teräsrakenteiden suunnitteluohjeet 1996 kohtaa 5.342. Todistus hitsaajan pätevyydestä ja hitsaustöiden suunnitelma on toimitettava työmaan valvojalle ennen hitsaustöiden aloittamista. 7.2. Työturvallisuus Työmaalla tulee olla turvallisuusmääräysten edellyttämät asiakirjat. Elementtien asennus on suoritettava hyväksyttyjen työmenetelmäohjeiden mukaan ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Elementtien nostoissa ja asentamisessa noudatetaan myös Betoniteollisuus ry:n ohjeita Betonielementtien nostot ja Betonielementtien turvallinen asennus. Elementtien asennustyössä saa asennusta estävät suojakaiteet poistaa vasta välittömästi ennen kyseistä asennusvaihetta, jonka aikana työntekijöiden turvallisuus on varmistettava muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 16 Elementtien asennustyön aikana mahdollisesti putoavien rakennusosien ja apuvälineiden aiheuttaman vaaran poistamiseksi on kulkutien, työskentelypaikan ja muun vastaavan kohteen väliin jätettävä riittävän suuri turva-alue, jolla ei saa pysyvästi työskennellä tai oleskella asennustyön aikana. Kaikki kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojarakenteet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Ei ole 7.3. Perustuselementit 7.4. Pilarielementit Kts. teräsrakenteiden työselostus. 7.5. Palkkielementit Kts. teräsrakenteiden työselostus. 7.6. Seinäelementit Väliseinäelementit Elementit asennetaan asennuspalojen varaan kaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaisesti. Pysty- ja vaakasaumat täytetään huolellisesti juotosbetonilla. Pystysaumat voidaan valaa myös pumpattavalla massalla, kuten Weber ESL. Julkisivuelementit Julkisivujen sandwichelementit asennetaan asennuspalojen varaan elementtikaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaan. Pysty- ja vaakasaumat täytetään huolellisesti juotosbetonilla. Pystysaumat voidaan valaa myös pumpattavalla massalla, kuten Weber ESL. Laattaelementit Laattaelementit asennetaan betoniseinille asennuspalojen ja palkeille yleensä Delta-palkin alalaipan varaan. Palkkien laipalle asennettaessa, on huolehdittava palkkien riittävästä työnaikaisesta tuennasta kiertymien ja laattojen putoamisen estämiseksi. Palkkien työnaikaiset lisätuet sijoitetaan pysyvien tukien lähelle siten, että

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 17 palkkien luonnollinen taipuma laattojen painosta jänteen keskialueella on mahdollinen. Saumat raudoitetaan ja täytetään huolellisesti juotosbetonilla rakennepiirustusten mukaan. Elementtejä asennettaessa on seurattava pilarien taipumaa (pystysuoruutta) ja tarvittaessa oikaistava pilareita kiilaamalla ennen tason sauma- ja reunavaluja. 7.7. 6.7 Porraselementit Portaiden syöksyelementit asennetaan kaaviopiirustusten sekä liitos- ja kiinnitysdetaljien mukaan. 8. ELEMENTTIEN SAUMAUS 8.1. Betonisaumaukset Saumavaluissa on kiinnitettävä huomiota saumojen täyttymiseen sekä rakenteiden kantokyvyn että luotettavan ääneneristyksen varmistamiseksi (by65 / 3.7.5). Mikäli saumat jäävät suunniteltua kapeammiksi, niin asiasta on tehtävä tapauskohtainen selvitys ja käytettävä esim. erikoismassoja luotettavan täyttymisen varmistamiseksi. Juotos- ja saumabetonista otetaan koekuutiot Betoninormien mukaisesti. Saumabetoneina on käytettävä mahdollisimman vähän kutistuvia massoja. Ontelolaattojen sauma- ja reunavalujen jälkeen urakoitsijan on varmistettava, että ontelolaattojen vedenpoistoreiät ovat auki. Ulkotilaan jäävät juotokset ja saumavalut tehdään säänkestävällä betonilla. Maalaamattomaksi jäävissä tiloissa saumaukset muotoillaan ja tasoitetaan arkkitehdin määräämällä tavalla. 8.2. Saumaukset elastisella massalla Saumausurakoitsijalla tulee olla Suomen Rakennussaumausyhdistyksen tai vastaava laatujärjestelmä. Työ suoritetaan saumamateriaalitoimittajan ohjeen mukainen. Ennen saumaustyön aloittamista rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat tarkastavat yhdessä saumaukseen liittyvät rakenteet ja pinnat toimivan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja (mallilomakkeet osoitteessa www.elementtisuunnittelu.fi). Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: - saumattavien pintojen kosteus - sauman tartuntapintojen laatu (purseet ja lohkeamat sekä mahdollinen korjaustarve ja korjaustavat.

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 18 - saumojen leveys. Liian kapeat saumat levennetään kohteeseen valitun massan kokonaismuutoskyvyn mukaiseksi. Minimisaumaleveyttä määritettäessä on otettava huomioon elementin kuivumis-kutistuman kehittyminen ja määrityshetken lämpötila. Saumaan asennetaan poikkileikkaukseltaan pyöreä, umpisoluinen pohjanauha, jonka syvyys määräytyy sauman leveyden, muodon ja massakerroksen paksuuden mukaan. Nauhan paksuuden tulee olla (20 %) sauman leveyttä suurempi. Viistetyissä saumoissa nauhan syvyys määräytyy viisteen pohjasta. Massa pursotetaan saumaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Massan laadun, paksuuden ja sauman muodon sekä pohjanauhan on täytettävä RT-kortin RT 82-10527 vaatimukset. Lisäksi noudatetaan ko. RT-kortin ohjeita. Saumojen värit on hyväksytettävä arkkitehdillä tekemällä mallisaumaus. Saumaustyöstä on pidettävä saumauspäiväkirjaa. Saumaustyöstä ja aineista vaaditaan viiden vuoden kirjallinen takuu. Saumausmassan toimittaja selvittää takuun edellytykset ennen työn aloitusta. 9. VIIMEISTELYTYÖT Elementtien asennustyön valmistuttua urakoitsija poistaa kaikki mahdollisesti näkyviin jäävät nostolenkit, -koukut tms. valmiin betonipinnan sisäpuolelta ja kohta paikataan lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa vastaavaksi ja siten, että vaadittu betonipeite täyttyy. Samoin näkyviin jäävät nostoreiät paikataan jälkivalulla siten, että jälkivalun pinta vastaa lujuudeltaan ja ulkonäöltään ympäröivää betonipintaa. Mikäli elementit vaurioituvat asennustyön yhteydessä, korjataan vaurioitunut kohta rakennuttajan valvojan hyväksymällä tavalla. 10. LOPPUASIAKIRJAT Rakennusurakoitsija kokoaa kansioon työn edistyessä tässä työselostuksessa mainitut laatuun liittyvät asiakirjat ja luovuttaa kansion (ml. tehtaan kokoamat asiakirjat) rakennuttajalle työn valmistuttua. (Työturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat yms. asiakirjat kootaan omaksi kokonaisuudekseen) Tällaisia asiakirjoja ovat mm: -CE- sertifikaatit -käyttöselosteet ja aineen koestustodistukset -tarkemittaustulokset ja pöytäkirjat

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS 19 -katselmusmuistiot -hitsausten tarkastuspöytäkirjat -hitsaajien pätevyystodistukset -betonin laadunvalvonta-asiakirjat -elementtitehtaan ja työnjohdon pätevyystodistukset -jne. Espoossa 28.4.2017 Sami Rämö, Ins. AMK