Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009
Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi? 3. Miksi kasvu käynnistyy Suomessa hitaasti? 4. Työmarkkinat heikkenevät viiveellä 5. Julkinen talous velkaantumassa nopeasti 6. Vaihtoehtoislaskelma: Vientiteollisuuden rakennemuutos?
1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi
BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla EU19* Yhdysvallat Japani 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 -4-6 -8-10 2004 2006 2008 2010 * Euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia. Lähteet: Eurostat, Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute ja Suomen Pankki.
EKP:n ohjauskorko ja euriborkorkoja 1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko 6 % 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: EKP ja Reuters. 29.9.2009 Erkki Liikanen
EKP:n euromääräiset operaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Miljardia euroa 05/07 07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 01/09 03/09 05/09 07/09 09/09 Lähde: Suomen Pankki. 29.9.2009 Erkki Liikanen
Uusien asuntolainasopimusten keskikorko 6 % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki. 29.9.2009 Erkki Liikanen
Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa (ennuste) Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot 1 Asuntolainat 2 Kulutus- ja opintoluotot 3 Muut lainat 4 Lainat yhteensä, ennuste 5 Korkomenot (oikea asteikko) 6 Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) 110 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 11 100 90 80 5 3 2 4 10 9 8 70 60 1 7 6 50 5 40 4 30 20 6 3 2 10 1 0 1985 1990 1995 2000 2005 2009 0 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 29.9.2009 Erkki Liikanen
2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?
55 % Suomen vienti ja tuonti suhteessa bruttokansantuotteeseen Vienti Tuonti 50 45 40 35 30 25 2002 2004 2006 2008 2010 Tavarat ja palvelut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Suomen tavaraviennin alueellinen jakauma Ennen viennin romahdusta* Romahduksen jälkeen** 14 % 12 10 8 6 4 2 0 * Marraskuusta 2007 lokakuuhun 2008. ** Marraskuusta 2008 toukokuuhun 2009. Lähde: Tullihallitus.
Investointitavarat, tuotantohyödykkeet ja raaka-aineet ovat yli 80 % tavaraviennistämme Lähde: Tulli 9.9.2009 12
3. Miksi kasvu käynnistyy Suomessa hitaasti?
Bruttokansantuote 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 -4-6 -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 PATU 22360
BKT ja kysyntäerät 160 150 140 130 120 110 100 Bruttokansantuote Julkinen kulutus Kiinteät bruttoinvestoinnit Indeksi, 2000 = 100 Yksityinen kulutus Tavaroiden ja palveluiden vienti 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Suomen vienti ja vientimarkkinat Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 110 Indeksi, 2008Q2 = 100 100 90 80 70 60 50 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus, CPB ja Suomen Pankki.
4. Työmarkkinat heikkenevät viiveellä
Työmarkkinoiden kohtaanto Avoimet työpaikat/työvoima (vasen asteikko) 2.0 Työttömyysaste (oikea asteikko) % 12 1.8 11 1.6 10 1.4 9 1.2 8 1.0 7 0.8 6 0.6 2002 2004 2006 2008 2010 Luvut on puhdistettu kausivaihtelusta Suomen Pankissa. Lähteet: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Pankki. 5
72 Työllisyysaste ja osallistumisaste % Työllisyysaste, 15 64-vuotiaat Osallistumisaste, 15 74-vuotiaat 70 68 66 64 62 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Työttömät työnhakijat ikäluokittain 40 1 000 henkeä Heinäkuu 2008 Heinäkuu 2009 35 30 25 20 15 10 5 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö.
5. Julkinen talous velkaantumassa nopeasti
Julkisen talouden näkymät 2009-2011 Julkisyhteisöjen velka Julkisyhteisöjen menot Julkisyhteisöjen tulot Veroaste 70 % BKT:stä 60 50 40 30 20 10 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Julkisen talouden näkymät 2009 2011 % BKT:stä 2008 2009e 2010e 2011e Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (ESA95) 4.4-3.0-5.2-5.3 Valtio 0.9-4.3-5.9-5.6 Kunnat -0.2-0.7-0.8-1.0 Sosiaaliturvarahastot 3.7 2.0 1.6 1.4 Julkisen sektorin perusjäämä 5.9-1.5-3.7-3.4 Julkisyhteisöjen velka 33.6 41.9 50.2 56.1 Valtionvelka 29.4 36.8 44.3 49.3 Kokonaisveroaste 43.0 42.4 42.0 42.4 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 23
6. Vaihtoehtoislaskelma: Vientiteollisuuden rakennemuutos?
Vientiteollisuuden rakennemuutos? Vaihtoehtoislaskelmassa tarkastellaan Suomen edellytyksiä hyödyntää maailmantalouden kasvua. Mikäli maailmantalouden elpyminen ei kanavoituisi Suomessa sijaitsevan vientiteollisuuden kysynnäksi, kuten aikaisemmin, Suomessa sijaitseva tuotantokapasiteetti jäisi vajaalle käytölle ja taantuma pitkittyisi. Jos taas suomalainen teollisuus kykenisi sopeuttamaan tuotantoaan ja tehostamaan toimintaansa, ja viennin toimialarakennetta kyettäisiin laajentamaan, viennin kasvu voisi kiihtyä uudelleen vientimarkkinoiden kasvua nopeammaksi.
Bruttokansantuote Positiivinen ja negatiivinen skenaario Yksityinen kulutus Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto 170 000 Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 88 000 Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 160 000 84 000 80 000 150 000 76 000 140 000 2004 2006 2008 2010 72 000 2004 2006 2008 2010 2 600 Työllisyys Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto 1 000 henkeä 100 000 Vienti Ennuste Positiivinen vaihtoehto Negatiivinen vaihtoehto Milj. euroa viitevuoden 2000 hintoihin 2 500 90 000 2 400 80 000 70 000 2 300 60 000 2 200 2004 2006 2008 2010 50 000 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Ennusteen keskeiset tulemat Kysyntä ja tarjonta 2008 2008 2009e 2010e 2011e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 184.7 1.0-7.2 0.0 1.6 Tuonti 79.6 7.0-24.0-1.9 3.1 Vienti 86.8 7.3-26.6 1.1 4.0 Yksityinen kulutus 95.6 1.9-2.7-0.2 0.9 Julkinen kulutus 41.3 2.0 1.8 0.6 0.7 Yksityiset investoinnit 33.3 0.4-15.1-9.1 4.0 Julkiset investoinnit 4.8-0.3 2.3-1.7-2.6 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 27