TAMPERE MUISTIO 1/2009 1 (13) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 14.1.2009 klo 9.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hartman Jaakko Heinävä Auli Hietamäki Mari Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Mikko Nurminen Päivi Penttilä Tuomo Ruoppila Sampo Valve Tapio Lampinen Tarja Lehtinen Jarmo (sihteeri) Reiskanen Seppo 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi edellisen kokouksen muistion. 20.11.2008 pidetyssä kokouksessa oli esillä Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen työryhmän laivaseminaari 20. 22. 10.2008 ja Tukholman vierailun anti, kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman luonnoksen käsittely, eri rakennemallivaihtoehtojen vaikutus asumisen kehittämiseen sekä asuntopoliittisen ohjelman aikataulun tarkistaminen ja sen yhteys RaMa:aan. Muistioon ei ollut huomauttamista. 2. Rakennemallivaihtoehdot ja asumisen kehittäminen Auli Heinävä selvitti aluksi rakennemallityöskentelyn nykyvaihetta. Tällä hetkellä on käynnissä usealla eri taholla neljän erilaisen vaihtoehtomallin vaikutusten arviointi ja tämän on tarkoitus valmistua helmikuun loppuun mennessä. Vaihtoehtoja arvioidaan seuraavaksi 23.1.2009 työryhmien yhteisessä työpäivässä, 5.2.2009 maran kokouksessa, 18.2.2009 seutuhallituksen ja kuntajohtajien seminaarissa sekä 20.2.2009 ydinkaavoittajien työpäivässä. Kaikki rakennemal
TAMPERE MUISTIO 1/2009 2 (13) livaihtoehdot on mitoitettu siten, että Tampereen kaupunkiseudulle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 60 000 uutta asuntoa. Kaupunkiseudulle arvioidaan muuttavan 90 000 uutta asukasta; lisäksi asumisväljyyden kasvusta johtuen tarvitaan asunto 60 000 asukkaalle. Rakennemallivaihtoehdot ovat 1. Tiivistyvä kaupunkiseutu (V1) 2a. Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne, lähijuna (V2a) 2b. Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne, katuraitiotie/bussi (V2b) 3. Monikeskuksinen kaupunkiseutu (V3) (Liite 1.) Päivi Nurminen lisäsi, että eri rakennemalleja arvioidaan muissakin työryhmissä ja että asuntopoliittisen työryhmän tarkoitus ei ole arvioida kaikkia vaikutuksia, vaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia asuinympäristöön ja asuntotuotantoon (laatuun, tuotettavien asuntojen määriin ja asuntotyyppeihin), toisin sanoen miten asuminen sijoittuu eri vaihtoehdoissa: konkreettisesti; mitä mikin malli sisältää asumisen kannalta. Sampo Ruoppila esitteli laatimaansa lomaketta, jonka avulla voidaan tehdä vaihtoehtomallien vaikutusten arviointi asumisen osalta. Siinä jokaista mallia tarkastellaan seuraavista näkökulmista. 1. Kasvun kohdistuminen 2. Rakentamisen tehokkuus 3. Virkistysalueiden ja yhteyksien saavutettavuus 4. Asuntojen ja asuinympäristön monipuolisuus ja monimuotoisuus 5. Elinympäristön vetovoimatekijät (maisemat, rannat jne.) 6. Uusien asuinalueiden suhde nykyisiin asuinalueisiin, miten uusi rakentaminen tukee olevien asuinalueiden kehittymistä 7. Ilman laatu ja melu 8. Erityistä huomioitavaa Ruoppila oli jo esitäyttänyt lomakkeen Olli Pekka Hatanpään ja Maarit Vuorelan kanssa ja sovittiin, että jokaisesta näkökulmasta käydään kunnittainen kierros ja että kukin esittää näkemyksensä siitä sekä seudullisella tasolla että oman kuntansa osalta. Jaakko Hartmanin kysymykseen, onko laskemissa eroteltu kuntakohtaiset väkimäärät, Sampo Ruoppila vastasi, että ei ole. 1. Kasvun kohdistuminen. V1:ssa kasvu keskittyy Tampereen kaupunkiin ja sen rajoille, kunta ja alakeskukset kasvavat maltillisesti. Hatanpään ja Nekalan työpaikka alueet ja Viinikan ratapiha muuttuvat toiminnoiltaan sekoittuneiksi. V2a:ssa kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille, asemanseudut korostuvat luoden uuden
TAMPERE MUISTIO 1/2009 3 (13) paikalliskeskusverkon. V2b:ssä kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille, mutta nauhamaisemmin kuin V2a:ssa johtuen käytettävästä joukkoliikennejärjestelmästä (katuraitiotie/bussi). V3:ssa kasvu jakautuu tasaisemmin olemassa olevien kunta ja aluekeskusten liepeille. Pekka Hinkkasen mielestä vaihtoehtojen erot eivät ole välttämättä aivan selkeät. Joukkoliikenteeseen perustuvien vaihtoehtojen oleellisimman eron hän totesi olevan sen, että V2a perustuu junaliikenteeseen ja uusien asemien rakentaminen Lempäälään, Nokialle ja Kangasalalle ja että V2b:ssä junaliikenteen kehittäminen puuttuu, mutta vastaavasti siinä kehitettäisiin raitiotieliikennettä koillisille alueille ja Aitolahteen sekä rakennettaisiin silta Kiikkisensalmen yli. Mikko Nurmisen mukaan V1:ssa kasvu painottuu Tampereelle ja hänestä Ruotula Kauppi alueen ottaminen asumiskäyttöön on merkittävä muutos nykyiseen verrattuna. Kaukajärven ja Ruskon alueet ovat uusia varauksia. Auli Heinävä kysyi, onko Tampereen kantakaupunkiin laskettu 15 000 asukkaan kasvu riittävä, sillä se ei ole hänen mielestään kovin tehokas. Markku Lahtisen mukaan vaihtoehdot ovat Kangasalan kannalta hyvin erilaisia, ongelmallisimpia ovat vaihtoehdot 2a ja 2b: a:ssa asutus on kaukana nykyisistä palveluista ja b ei anna paljoakaan kasvumahdollisuuksia. V1 on selkein, V3 tukee voimakkaasti nykyistä kuntakeskusta. Mari Hietamäen mukaan V2b tuottaa Pirkkalaan omakotitalopainotteista rakentamista kun muissa vaihtoehdoissa rakentaminen olisi tiiviimpää. Jaakko Hartmanin mielestä Nokian kannalta malleissa on eroja, V2a ja V2b tuo tärkeän eron junaliikenteen käytössä. Näissä vaihtoehdoissa myös talotyypit muodostuisivat erilaisiksi. Tuomo Penttilän mielestä Lempäälän kannalta vaihtoehdot 2a ja 3 ovat täysin samat, keskusta muodostuisi samanlaiseksi vaihtoehdoissa 2a, 2b ja 3. Vaihtoehto 1 on epärealistinen: Ihmettelyä aiheuttaa, että Nokialle on tulossa 4000 asuntoa, kun samalle etäisyydelle voitaisiin asuttaa Lempääläänkin. Tapio Valven mukaan vaihtoehdoissa ei ole suuria eroja. Oriveden tavoite on ollut tukeutua raideliikenteeseen, lisätä kasvua (kerrostaloja) keskustaan ja kehittää aseman ympäristöä, josta on juuri ostettu maatakin. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat nämä tavoitteet. Markku Männikön mukaan Vesilahden tavoitteena on Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen kasvattaminen yhteen. Tällä hetkellä kunnassa
TAMPERE MUISTIO 1/2009 4 (13) on vahvaa rakentamista joka puolella. Miten vaihtoehdoista saataisiin synteesi, jolla pääsisi Tampereen kaupunkiseudun kautta mukaan valtakunnan kilpailuun? Tämä edellyttäisi junia ja busseja käyttävän joukkoliikenneverkoston luomista niin että edes osa matkasta tehtäisiin joukkoliikenteellä. Miten Tampere rahoittaa kasvunsa? Asuntojen ostajat tekevät viime kädessä päätökset, missä asuvat. 2. Rakentamisen tehokkuus. V1 tuottaisi tehokkainta kerrostalovaltaisinta rakentamista tiiviine esikaupunkeineen ja vaatii vähiten uutta maa alaa. Maan korkea hinta on huono lähtökohta edullisen asuntotuotannon mahdollistamiselle. Ekologisin vaihtoehto. V2a tuottaisi tiivistä rakentamista asemien ympäristöihin (helminauhamalli) ja edellyttää huolellista suunnittelua, jotta asumanseuduista tulee viihtyisiä. V2b:ssä rakentaminen olisi hieman väljempää kuin V2a:ssa, varsinkin kauempana joukkoliikennekäytävistä, ja siinä varataan runsaasti uutta maa alaa suhteessa asukasluvun lisäykseen. V3 olisi rakennustehokkuudeltaan matalin ja vaatisi todennäköisesti eniten uutta maa alaa suhteessa asukasluvun lisäykseen ja siinä yhdyskuntarakenne hajautuisi eniten. Uhkana toteutuuko riittävästi tiiviitä kerrostaloalueita, joita tarvitaan edullisemman asuntotuotannon mahdollistamiseksi. Vähiten ekologinen, vähiten tehokas ja tuo mukanaan kahden auton kotitaloudet. Pekka Hinkkasen mukaan asuntopoliittisesta näkökulmasta pitäisi tarkastella onko tehokkuus tietyissä paikoissa hyvä vai huono asia. Hinkkanen sanoi arvostavansa tehokkuutta ja että rakennemallivaihtoehdon tulisi mahdollistaa erilaiset tehokkuusasteet ja uudentyyppisetkin asumisen muodot. Vaihtoehto 1 on kerrostalovaltainen; kerrostalo on hyvä ja perusteltu kehitettävä asumismuoto myös kuntatalouden kannalta. Vuokra asumiseen on saatava muita asuntotyyppejä kerrostalojen lisäksi (rivitaloja ja pienimittakaavaisia taloja), uusiakin sovelluksia voidaan kehitellä. V1:ssa Lamminrahka joutuu pakkoliittymään Tampereen palveluihin, olisiko kuitenkin parempi kehittää paikalliset palvelut. Ritva Kangasniemin mielestä V1 on Tampereen kannalta yksipuolisin, V2 ja V3 mahdollistavat monipuolisemman rakentamisen ja edellytykset sekoittavan yhdyskuntarakenteen luomiselle. V1:n lähtökohta on, että Tampere on keskittymä, jossa työpaikat ovat. Mikko Nurmisen mukaan kerrostalovaltaisin vaihtoehto antaa pääpiirteissään parhaat mahdollisuudet toteuttaa vuokraasuntopolitiikkaa. Monipuolisuuden tarjoaminen on kuitenkin tärkeää, jotta hajarakentamisen painetta saadaan hillittyä. Markku Männikkö kysyi, kuinka paljon tukipalveluja (pysäköintiä yms. ) Tampereella rakennetaan maan alle. Markku Lahtisen mukaan Kangasalan kannalta kaikki vaihtoehdot ovat haasteellisia asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien kehittämisen suhteen ja V2a:ssa ja V2b:ssä on ongelmallista tiiviyden
TAMPERE MUISTIO 1/2009 5 (13) saavuttaminen. V1 ja V3 ovat lähellä toisiaan, etäisyydet palveluihin muodostuisivat yhtä pitkäksi. Kangasalan näkökulmasta V3:sta kohdellaan nurjasti. Mari Hietamäen mielestä V2b tuottaisi haluttuja asumisen muotoja ja väljempiä asumisratkaisuja. V3 on tasapainoisen näköinen ja keskusta on käytetty paremmin asumiseen, mutta miten määrä saadaan sijoitettua. Kehän sisäpuolelle mahtuu vain tiivistä asumista (kerrostaloja tai matalaa ja tiivistä), vanhan Pirkkalan alueella ja rantaalueella väljemmät vaihtoehdot ovat mahdollisia. Jaakko Hartmanin mielestä kaikki vaihtoehdot ovat järkeenmeneviä. V2a ja V2b ravistelevat Nokialla eniten totuttua ajattelua. Asuntorakentamisen aikaansaaminen radan varteen on haastavaa. Pekka Hinkkanen pyysi Mikko Nurmiselta kommenttia VTT:n kaavatalousselvityksestä, jonka tekemisessä Nurminen oli ollut mukana: Nurmisen mukaan kyseessä oli puhtaasti taloudellinen selvitys: Mitä tehokkaampaa rakentaminen on, sitä parempi se on kuntatalouden kannalta. Hinkkasen mukaan selvityksessä tiivis rivitalo alue on kuntatalouden kannalta yhtä hyvä kuin kerrostalo. Nurmisen mukaan tiivis matala rakentaminen vastaa 3 5 kerroksista kerrostaloa. Ritva Kangasniemi huomautti, että yhtiömuotoiset omakotitalot säästävät kuntatalouden kustannuksia, kun asuntoyhtiöt rakentavat itse osan esimerkiksi teistä. Sampo Ruoppila huomautti vähemmän tiiviin rakentamisen olevan muilta osa alueilta pois. Tuomo Penttilän mukaan vaihtoehtojen tulisi olla realistisia eikä pelkästään teoreettisia. Lempäälän kehitys pysähtyisi V1:ssa ja Kangasalan V2b:ssä. V1 ei mahdollista monipuolista asumista kuten muut vaihtoehdot, mikä pitäisi kirjata selvemmin. V3:n esittely nyt vain negatiivisella sävyllä ja se pitäisi esittää positiivisemmin. V1:ssa Hankkion alueelle sijoitettaisiin 16 500 henkeä, jolloin syödään runsaasti virkistysalueita; mieluummin Kangasalan puolelle. Mikko Nurmisen mukaan Hankkioon suunniteltu maankäytön muutos, jossa työpaikka alueita muutetaan asuinalueiksi. Ritva Kangasmäen mukaan tiiviissä vaihtoehdossa jopa 30 000 asukasta. Pekka Hinkkasen mielestä tehokkuuden vaikutus asumisen hintaan (asuntojen hintoihin ja vuokriin) olisi otettava mukaan tarkasteluun. V1, V2a ja V2b mahdollistaisivat tehokasta huokeaa asumista. Hinkkasen kysymykseen missä asumisen hintaan voitaisiin ottaa kantaa, Auli Heinävä vastasi, että Mara ryhmä käsittelee myös kuntataloutta. Markku Lahtinen halusi korostaa, että asunnon sijaintitekijät vaikuttavat hintaan ja että ei ole tavoiteltavaa sijoittaa asuntoja huonosti, vaikka niille tulisi halvempi hinta. Jaakko Hartman tiedusteli puhutaanko tässä asumisen hinnasta vai asuntojen neliöhinnasta; asumi
TAMPERE MUISTIO 1/2009 6 (13) sen hintaan voidaan laskea myös matkakulut palveluihin ja työpaikkoihin. Markku Lahtinen totesi, että jos tavoitteena on saada rakennetuksi edullista vuokra asumista, Hankkion alueen rakentaminen on hyväksyttävää. Markku Männikkö totesi, että asumisen on oltava kiinnostavaa, tilkkutäkkiä on parannettava houkuttelevaksi ja edulliseksi. Pekka Hinkkasen mukaan tärkeätä on turvata myös tehokkaan kerrostaloasumisen kohteet. Elinkeinopoliittinen ja työvoimapoliittinen näkökulma ovat myös tärkeitä ja asumisen kustannukset ovat oleellinen tekijä. Lisäksi hän kaipaisi Aitolahden hyödyntämistä V2a:ssa ja 2b:ssä. Auli Heinävä nosti esille kysymyksen eroavatko mallit lähiöiden rakentamisen ja kehittämisen kannalta. Markku Männikön mukaan lähiöhankkeiden lähtökohdat muuttuvat, esimerkiksi Hervannassa asumisen rinnalle tullut työpaikkoja ja uusia toimintoja. Sampo Ruoppilan mukaan lähiöt olivat aikansa pahiksia, jotka ovat muuttuneet hyviksiksi. Mikko Nurminen totesi, että jos vaihtoehto ei tarjoa monipuolisuutta, aiheuttaa se hallitsematonta haja asutusta. Tällainen on vaarana V1:ssa. 3. Virkistysalueiden ja yhteyksien saavutettavuus. V1:ssa korostuu rakennetut kaupunkipuistot ja virkistykselliset ranta alueet, mutta kaventaa Kaupin virkistysaluetta, johon uudet asuinalueet tuovat lisää kysyntää. V2a:ssa pääpaino on ei rakennetussa luonnossa, varsinkin etelässä ja Oriveden suunnalla. V2b paino on edelleenkin eirakennetussa luonnossa vesistöjen ranta alueet mukaan lukien. V3 tukeutuu paikallisen luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Markku Männikkö kysyi mikä on virkistysalue? Hänen mukaansa se voi tarkoittaa monenlaisia eri asioita ikkunasta näkyvästä kaupunkipuistosta vaellusreitteihin. Markku Lahtisen mukaan Kangasalla V3 tarjoaa monipuolisinta luonnonläheisyyttä, muissa korostuu Kirkkoharjun merkitys. Jaakko Hartmanin mukaan Nokialla V1:ssa ja V3:ssa tavoitetaan parhaiten erilaista virkistyskäyttöä, V2a ja V2b ovat tässä mielessä vaikeammat toteuttaa. Pekka Hinkkasen mielestä V1:n sisältämän Kaupin hyödyntäminen on radikaali muutos virkistysalueisiin ja kysyi onko se edes realistinen. V2b on hyvin toteutettuna positiivisin vaihtoehto ranta alueiden käytön ansiosta. Ritva Kangasniemi totesi, että V1:n virkistyskäytös
TAMPERE MUISTIO 1/2009 7 (13) tä viemien isojen alueiden tilalle tuskin saadaan luotua uusia alueita. V2a:ssa ja V2b:ssä virkistysaluekokonaisuudet todennäköisimmin paranevat rakentamisen myötä. Tapio Valven mukaan Oriveden nykyiset virkistysalueet säilyvät ja ovat hyödynnettävissä ja aseman kehittäminen mahdollistaisi Längelmäveden virkistyskäytön kehittämisen. Mari Hietamäen mukaan rannat tarjoavat urbaanimpaa luontoyhteyttä ja sisemmälle Pirkkalaan tulee vihersormia. V3 on monimuotoisempi, Virkaniemi tullee virkistyskäyttöön ja Pereen saari säilyy neitseellisenä. Pohjoisrantaa ei tähän mennessä oikein ole osattu arvostaa. 4. Asuntojen ja asuinympäristöjen monipuolisuus ja monimuotoisuus. V1 on kerrostalovaltaisin ja se voi muodostua liian yksipuoliseksi. V2a ja V2b ovat monipuolisia ja mahdollistavat sekoittuneen rakenteen luomisen; näissä vaihtoehtoissa on eniten mahdollisuuksia pikkukaupunkimaisuuteen. V2b:ssa uudet avaukset antavat parhaimmat mahdollisuudet monimuotoisen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. V3 on myös suhteellisen monimuotoinen, mutta saattaa rajoittaa kerrostaloalueiden syntymistä. V3 on yhdyskuntarakenteen osalta hajautunein malli. Pekka Hinkkasen kysymykseen, miksi V3 ei ole yhtä pikkukaupunkimainen kuin V2a ja 2b, Sampo Ruoppila vastasi, että V3:ssa uudet asunnot eivät tulisi yhtä lähelle kuntakeskusta. Jaakko Hartmanin mukaan lomakkeen tekstit eivät toteudu Nokian kannalta. V1 ja V3 ovat monipuolisimmat ja parhaat rantamaisemien hyödyntämisen kannalta. V2a ja V2b ravistelevat Nokian taajamakehitystä ja vaikuttavat jakaantumaan. V3:ssa on olemassa olevassa rakenteessa kiinni olevia alueita. Markku Lahtisen mukaan Kangasalla V2a on ongelmallinen, koska radan varteen on vaikea saada pikkukaupunkimainen miljöö. V2a ei oleellisesti erotu V3:sta, joka on parempi kuin mitä tekstissä kuvaillaan. V1 keskittyy Lamminrahkan alueeseen eikä ole kovin monimuotoinen, mutta ei välttämättä huono. Tapio Valven mukaan kaikki vaihtoehdot täydentävät Orivedellä olemassa olevia kaava alueita. Tuomo Penttilän mukaan Lempäälän osalta vaihtoehdot 2a, 2b ja 3 ovat samanlaiset. Ritva Kangasniemi hämmästeli sitä, ettei V3:ssa olisi myös pikkukaupunkimaisuutta (vrt. Vuores). V2b on parempi pienkaupungin
TAMPERE MUISTIO 1/2009 8 (13) saamiseksi. V3:ssa Nurmi Sorilaan on suunniteltu Vuoreksen kokoinen yksikkö, josta saataisiin pikkukaupunkimainen. V3 on hajautunein malli. Onko pikkukaupunkimaisuus tavoiteltavaa? Rantojen ohella voisi korostaa myös kulttuurimaisemia (Kangasalan harju, Nurmi Sorila). Markku Männikkö: Vesilahden kolmen taajaman yhteenkasvaminen on hyvin samankaltainen kaikissa vaihtoehdoissa. Palvelujen järjestäminen on myös asumisen monipuolisuutta. Pekka Hinkkanen totesi, että laitetaan näkyviin kolmen taajaman kehittämisnäkymät. 5. Elinympäristöjen vetovoimatekijät (maisema, rannat jne.). V1 tarjoaa kantakaupunkimaisen ympäristön, kaupunkipuistot ja urbaanit ranta alueet. V2a tarjoaa maaseutumaisemat ja metsät, asemanseuduille rakennetut tiiviit pikkukaupungit, mutta ei kuitenkaan hyödynnä Tampereen kaupunkiseudun valttikorttia eli vesistöjä. V2b:ssä on eniten mahdollisuuksia rakentaa rantojen tuntumaan ja niitä hyödyntäen. V3 hyödyntää ranta alueiden rakentamisen parhaiten Kangasalla ja Nokialla ja kulttuurimaisemaa Nurmi Sorilassa ja Kangasalan harjun tuntumassa, mutta muualla monet uusista alueista sijaitsee pellolla. Markku Lahtisen mukaan vaihtoehdoissa on selvät erot, mutta niiden kuvaukset eivät vastaa karttoja: V3:ssa kaikki asuminen sijoittuu veden ääreen, V1:ssa ja V2:ssa suolle ja umpimetsään. Tarkastelussa on tarkoitus saada mallien eroja esiin, ei kirjata vikoja. Auli Heinävän mukaan V2a:ssa ja V2b:ssä on suunniteltu paljon asumista alueille, joille ei voi rakentaa Kangasalla. Jaakko Hartmanin mielestä esittelytekstien yleislinja ei toteudu Nokian kohdalla. V1 ja V3 ovat tässäkin parhaat maisemien hyödyntämisen kannalta. V2:ssa kasvu on pellolla ja radan pohjoispuolella. Tuomo Penttilän mukaan eri lokeroissa on samoja asioita, jotka varmaan ihan hyviä. Pekka Hinkkasen mukaan Tampereen osalta keskusta alueen ja rantojen hyväksikäyttö toteutuu hyvin kaikissa vaihtoehdoissa. Ritva Kangasniemen mukaan rantojen korostamisen lisäksi Kangasalan ja Aitolahden kulttuurimaisemia voitaisiin korostaa enemmän: hyvin rakentaen saataisiin upeita asuinalueita. Markku Männikön mukaan jokaisen alueen oma historia vaikuttaa siihen, mitkä ovat vetovoimatekijöitä. Maaseutumaisen asumisen kehittäminen, kulttuurimaisemat ja hoidetut kuviot ovat nykypäivää, nämä perustoiminnot on paikkakunnalla hoidettu. Tähän kuuluu eri
TAMPERE MUISTIO 1/2009 9 (13) laiset luontotyypit, esimerkiksi erilaiset metsätyypit ja luonnonvaraiset alueet. Uudet vesilahtelaiset arvostavat myös etäisyyttä naapuriin. Sampo Ruoppilan mukaan monipuolisuuteen pyrkiminen on hyvä asia, mutta piti valitettavana, jos veden äärelle pääsemistä ei hyödynnetä. 6. Uusien asuinalueiden suhde nykyisiin asuinalueisiin, miten uusi rakentaminen tukee olevien asuinalueiden kehittymistä. V1:ssa on vähiten uusia alueita, mutta edellyttää maankäytön muutoksia hankalilla alueilla. V1 tukee keskuskaupungin ja sen raja alueiden kehittämistä, mutta voimakas keskittäminen edellyttää palvelurakenteen merkittävää parantamista. V2a:ssa korostuvat rataverkon asemanseudut ja V2b:ssä joukkoliikennekäytävät tukevat eniten niille läheisiä alueita. V3 laajentaa eniten yhdyskuntarakennetta ja tukee nykyisten alakeskusten palvelujen säilymistä. Jaakko Hartmanin mukaan Nokian osalta V1:ssä ei vähempää alueita kuin V3:ssa, molemmat tukevat nykyistä palvelurakennetta. V2:ssa palvelut on vaikein järjestää, joskin tiiviimpi rakenne tukisi tätä paremmin. Markku Lahtisen mukaan V1 ja V2b tukevat parhaiten nykyistä rakennetta. V2a on hankala, koska täytyy luoda uudet palvelut tai sijoittaa ne uudelleen. V3 tarjoaa hyviä keskustan kehittämismahdollisuuksia. Mikko Nurmisen mukaan V1:ssa on vähiten uusia alueita, mutta alueiden käyttöönotto on hankalinta (esim. Ruotula; esim. virkistys ja luontoalueet). Tuomo Penttilän mukaan V1:n merkitys Lempäälälle on, että se näivettää kunnan keskustan. V1:ssa korostetaan nykyisen rakenteen tukemista, mutta se sisältää myös negatiivisia asioita, jotka voisi esittää. Tekstin käsitteitä voisi yhtenäistää (ala ja aluekeskus). Pekka Hinkkasen mielestä V1:ssa ja V3:ssa ei kielletä aluekeskusten kehittymistä. V1:ssa asuntojen hinnat muodostuvat todennäköisesti korkeammiksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Ritva Kangasniemen mukaan tulisi tuoda esille, että sekä V2b että V3 laajentavat yhdyskuntarakennetta merkittävästi. V1:ssa on haasteellista Hatanpää Nekalan suuri maankäytön muutos, mikä ei ole realistinen. Riittääkö palvelurakenne noin voimakkaaseen keskittämiseen kuin V1:ssa vai olisiko järkevänpää hajauttaa? V3:ssa Lahdesjärven alue tukisi tätä.
TAMPERE MUISTIO 1/2009 10 (13) Markku Männikön mukaan uuden tien rakentaminen Vesilahden kirkonkylän ja Lempäälän välille edistäisi kehitystä. Tapio Valven mukaan Oriveden kannalta V2a ja V2b ovat hyviä. Uusien alueiden toteuttamisen täytyy täydentää vanhaa. 7.Ilman laatu ja melu. Joukko ja kevyeen liikenteeseen perustuva V1 aiheuttaa vähiten ilmansaasteita, mutta keskittää asumista eniten alueille, joilla tällä hetkellä on ilmansaasteita. Raideliikenteeseen perustuva V2 mahdollistaa vähämeluiset ja saasteiset asemanseutualueet, suunnittelun kannalta haasteelliseksi muodostuvat kuitenkin tärinäalueet. V2b on samansuuntainen V2a:n kanssa. V3 on hajautuvin malli, pientaloalueilla ilmalaatu ja melutaso ovat hyvät, mutta vaihtoehto suosii vähiten joukkoliikennettä. Auli Heinävän mukaan V2a:ssa on suunniteltu paljon asumista alueille, joissa on radasta johtuvaa melua ja tärinää, mikä tulee huomioida suunnittelussa. Ritva Kangasniemen mukaan ratamelualueille rakentamisella voidaan parantaa kuitenkin vanhan asuntokannan melusuojausta. Markku Lahtisen mielestä V2b on ongelmallisin, Lahdentie tuottaa melua ja ilmansaastetta asumisalueille. V1, jossa on paljon asumista Lamminrahkassa, on ongelmattomampi. Kuinka V2a:han saataisiin suunniteltua palvelut niin, että kotitaloudet voivat luopua autoista? V3:ssa asuminen on suunniteltu hyville alueille, mutta saattaa synnyttää liikenneongelmia. Pekka Hinkkasen mukaan tiiviin rakentamisen etuna on, että asuntoihin kantautuva äänimelu hallitaan entistä paremmin. City elämää voidaan suosia, se ei ole uhka. Tuomo Penttilä totesi, että työpaikka alueiden kehittäminen Lempäälässä jatkuu malleista huolimatta, ja pohti aiheuttaako tämä pendelöintiä. Kaikki rakennemallivaihtoehdot tuottaisivat Lempäälässä asumista melualueille. Varaudutaan kuuteen raiteeseen ja meluaitoihin. Jaakko Hartmanin mukaan lomakkeeseen voisi lisätä, että rataliikenteen aiheuttama tärinä on selvitettävä, kuinka laajalle vyöhykkeelle se vaikuttaa ja millaisia kustannuksia siitä tulee. 8. Erityistä huomioitavaa. Markku Lahtisen mielestä V2a raideliikenteen rakentamisen aikataulu täytyisi olla näkyvissä. V2b:ssä Ruutana ja Nurmi Sorilan pitäisi sovittaa paremmin yhteen. V3:ssa asuinalueille pitäisi saada myös palveluja ja työpaikkoja. Auli Heinävän
TAMPERE MUISTIO 1/2009 11 (13) mukaan eri rakennemallivaihtoehdoissa on suuria eroja toteuttamisen vaiheistuksessa suhteessa infraan ja palvelutuotantoon. Markku Männikkö totesi, että Tampereen seudulle suunnitellaan valtakunnallista logistiikkakeskusta ja kysyi olisiko tarkoituksenmukaista erottaa tavaraliikenne ja henkilöliikenne toisistaan. Pekka Hinkkanen sanoi kannattavansa, että Teiskon asuttamisessa varaudutaan suurempaan kasvuun, samoin Ylöjärvellä. Asumisen kannalta ja muutenkin kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia, toivottavin ratkaisu olisi jonkinlainen yhdistelmä. Hinkkanen mainitsi Ruotsissa käytössä olevasta harvaanasuttujen seutujen määritelmästä, jonka mukaan sillä tarkoitetaan paikkaa, josta matka lähimpään taajamaan kestää yli 45 minuuttia. (Suomessa harvaan asutun seudun kuntatason määritelmä on "alle 8 asukasta/km2", mutta sitä kuitenkin painotetaan seutukunnittain; esimerkiksi Rovaniemen kaupunki ei tiheään asutun keskuksensa vuoksi ole harvaan asuttu seutu.). Hinkkanen kysyi lisäksi, kannattaako Suomen pyrkiä olemaan nyt ilmasto asioissa EU:n mallioppilas. Hän muistutti, että kaikilla on mahdollisuus kommentoida käsiteltyjä asioita vielä suoraan Sampo Ruoppilalle. Sampo Ruoppila lähettää keskustelun pohjalta päivitetyn asumisen vaikutusten arviointitaulukon (liite 2) kommentoitavaksi ennen 23.1.2009 pidettävää Mara työryhmien yhteistä työpäivää. 3. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnoksen käsittely Sampo Ruoppila kertoi, että Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisesta ohjelmasta ei ole vielä tehty seuraavaa versiota. Luonnoksen on tarkoitus valmistua helmikuun alussa. Käsitellään seuraavassa kokouksessa. 4. Muut asiat Asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus. Sampo Ruoppila esitteli kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman erityisryhmien asumista koskevaa ohjelmatekstiä (liite 3). Nykytilanteessa laitosmainen asuminen on ylikorostunutta, pyrkimyksenä on mahdollisimman kodinomainen asuminen. Pyrkimyksenä on sopia seudullisia linjauksia. Kuntien välistä yhteistyötä pyritään lisäämään, erityisesti erityisimpien erityisryhmien asumisen järjestämisessä. Jäljelle jää kuitenkin paljon perustoimintoja, joita kukin kunta hoitaa omalla tavallaan. Tilaajayhteistyö on tärkeää.
TAMPERE MUISTIO 1/2009 12 (13) Pekka Hinkkasen mielestä tekstissä on jo jonkin verran konkretiaa, mutta lisää kaivataan. Ruoppilan mukaan yhteisen strategisen tahon puuttuminen vaikeuttaa ratkaisujen keksimistä; mikä olisi se taho, joka koordinoi ja määrittelee seudun tarpeet? Päivi Nurminen piti paperin lähtökohtaa asunto+ hyvänä. Hänen mielestään luonnos toimii hyvänä strategisena tekstinä, jossa on kerrottu missä yhteistyön fokus on (raja alueilla ja erityisryhmissä). Seudullisen näkemyksen pitäisi syntyä sosiaali ja terveysryhmän ja sosiaalijohtajien yhteistyönä. Tekstistä puuttuvat vielä keinot, rakenteet ja uuden rahoituksen tarve. Nurmisen mielestä pitäisi ehkä kehittää jokin uusi prosessi. Sampo Ruoppila kertoi, että erityisryhmien tulevasta määrällisestä kehityksestä ei ole saatavilla ennusteita edes ao. asiantuntijaorganisaatioilla ja siksi tarvelaskelmat on jouduttu arvioimaan lähinnä sivistyneesti nykyisten trendien perustalta. Pekka Hinkkanen arveli, että paikalliselta tasolta saadaan varmasti lukuja. Lisäksi hän totesi, että senioritaloista on esitetty, että niiden markkinoinnissa luvataan liikaa ja että ne olisivat aikapommeja. Hänen mukaansa tällainen asenne pitäisi saada ehkäistyksi, sillä on tärkeää, että senioritaloja rakennetaan. Auli Heinävä painotti, että senioritalojen sijainti on tärkeä. Hinkkanen totesi vielä, että kun palveluja ollaan valmiita viemään ikäihmisten koteihin sijainnista riippumatta, miksi niitä ei vietäisi myös senioritaloihin. Markku Männikkö huomautti, että senioritalotkin ovat vain yksi vaihtoehto ikäihmisten asumiselle. Miksi ei kehitettäisi taloja, joissa asuu eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka voivat ostaa tarvitsemansa palvelut samoilta palveluntarjoajilta. Asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmä jatkaa työskentelyään 14.1.2009 klo 13.00. Asuntopoliittisen työryhmän kokoonpano. Jaakko Hartman ja Tapio Valve kertoivat jäävänsä eläkkeelle ja siten jäämässä pois asuntopoliittisesta työryhmästä. Hartmanin tilalle työryhmään on tulossa Nokialta Asko Riihimäki. Valven tilalle Orivedeltä tuleva henkilö selviää myöhemmin. 5. Seuraava kokous Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on torstaina 19.2.2009 klo 9.15 Tampereen kaupungin keskusvirastotalolla (5 krs) ryhmähuoneessa 1. Sampo Ruoppila laatii seuraavaan kokoukseen aikataulun vuoden 2009 kokouksista.
TAMPERE MUISTIO 1/2009 13 (13) Liitteet Liite 1. Kartat ja kuvaukset Rakennemallivaihtoehtojen kuvaukset ja kartat saatavilla Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kotisivujen Extranet sivuilta https://tampereenseutufi.directo.fi/extranet/hankkeet/yhdyskuntasuunnittelun_hankkeet/rake nnemallityo/ Liite 2. Vaikutusten arviointi, asuminen Liite 3. Erityistyhmien asumisen kehittämistä koskeva tekstiluonnos 19.12.2009 Jakelu työryhmän jäsenet, Kari Kankaala Jarmo Lehtinen