Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa

Samankaltaiset tiedostot
BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Jätelaki - pääpiirteitä

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

Kaivosten sivuvirrat - ympäristölainsäädännön näkökulmaa

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Milloin jäte lakkaa olemasta jäte ja mitä sitten? Näkökulmia materiaalien hyötykäyttöön

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Materiaalin jätestatuksesta päättäminen tapauskohtaisesti: menettelyyn liittyvien sääntelyvaihtoehtojen tarkastelua

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

PIMA-OHJEEN JÄTELUKUJEN PÄIVITTÄMINEN KÄYNNISSÄ

Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä. sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Uudistusten merkitys alueellisesti

Muuttuva Murausasetus. ajankohtaista. INFRA ry Juha Laurila

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Vuoden 2011 jätelaki

Rakennusjätteiden kierrätys

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

DESTACLEAN KIERRÄTYSKONSEPTI

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

HE kaasulaitelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2018 vp) Eduskunta Talousvaliokunta Harri Roudasmaa TEM

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Jätedirektiivi ja jätelaki

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus

Ympäristölainsäädäntö ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Lähtölaukaus jätelainsäädännön. kohti haastavia tavoitteita. KIERTOTALOUS NYT Riitta Levinen

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat Ari Seppänen, ympäristöministeriö

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tampere

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

SKKY Kevätseminaari SER -markkinat. Quide Lehtikuja

Ajatuksia ilmoitusmenettelyn soveltamisesta jätetoimintoihin ja muita sujuvoittamisen keinoja

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

RESURSSITEHOKKUUS JA TUOTEINNOVAATIOT KIERTOTALOUDESSA Katri Päivärinta, kiertotalousasiantuntija, Pöyry Finland Oy

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto

JURISTIN PUHEENVUORO MUUTTUVASTA JÄTELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Rakennusmateriaalien haitalliset aineet Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Olen esittelijänä ja ratkaisijana tehnyt seuraavan esityksen päätökseksi:

Uusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

Soveltamisala

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

JÄTELAIN JA KAIVANNAISJÄTE- ASETUKSEN SOVELTAMINEN SEKÄ AJANKOHTAISTA

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Jätealaa sääntelevät lait ja asetukset. 25. valtakunnalliset jätehuoltopäivät Riitta Levinen

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3.

Tietosuojalainsäännön katsaus Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Jätealaa sääntelevät lait ja asetukset

EU TIETOSUOJA- ASETUS

Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

Luonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta

luokittelun päättyminen

Ajankohtaista valimoalan ympäristötutkimuksesta

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Yleisen ilmoitusmenettelyn soveltamisalasta. Kuulemistilaisuus Helsinki Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

PIMAlainsäädäntökatsaus

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö

Kansallinen tietosuojalaki

KANTAVIA RAKENTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET. Tilannekatsaus Eurokoodi 2013 seminaari, Yli-insinööri Jukka Bergman

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Transkriptio:

Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa Jussi Kauppila, SYKE Infra ry:n ympäristöpäivä

Esityksen rakenne 1. Kiertotalous ja uusiomateriaalien käyttö lainsäädännöllisiä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisin toimin 2. Esimerkki: Flanderin sääntely 3. Päätelmiä 2

Jäte (JL 5 1 mom.) aine tai esine, jonka haltija - on poistanut tai - aikoo poistaa käytöstä taikka - on velvollinen poistamaan käytöstä Sivutuote (JL 5 2 mom.): Tuotantoprosessin jäännöstuote 1) jatkokäytöstä on varmuus; 2) voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti; 3) syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä 4) täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle EOW (5 4 mom.) Jäte 1) on läpikäynyt hyödyntämistoimen 2) on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti 3) on markkinat tai kysyntää 4) täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen 5) käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 3

Lainsäädännöllisiä lähtökohtia: Jätelaki (JL, 646/2011) Uusiomateriaaleja ei ole; on jätteitä ja ei-jätteitä (JL 5 ) JL 5 : valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää: Sivutuotteeksi luokittelun edellytyksistä sivutuotteittain eriteltyinä milloin aine tai esine ei enää ole jätettä (EoW) tarkempia säännöksiä EoW-materiaalissa sallituista haittaainepitoisuuksista ja liukoisuuksista, aineen tai esineen käyttöä koskevista teknisistä vaatimuksista sekä muista vastaavista seikoista 4

Lainsäädännöllisiä lähtökohtia: Jätelaki (JL, 646/2011) Jätehierarkia/ etusijajärjestys (JL 8 ) 1. ennalta ehkäiseminen 2. uudelleenkäytön valmistelu 2. kierrätys 4. muu hyödyntäminen 5. loppukäsittely Elinkaariajattelu: kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos, ottaen huomioon elinkaaren aikaiset vaikutukset, jne. viranomaisille toimintaa ohjaava periaate (JL 11 ) ammattimaisille toiminnanharjoittajille sitova velvollisuus (8 ) Jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen (JL 13 ) Ei saa hylätä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, jne 5

Lainsäädännöllisiä näkökulmia: jätedirektiivin uudistus (luonnos) Ei merkittäviä uudistuksia itse EoW/sivutuotekriteereihin Kannustetaan tai jopa kehotetaan (Member States shall) jäsenvaltioita edistämään jätestatuksen loppumista kun se on mahdollista ja hyödyllistä Säädetään EU-tason ja kansallisen sääntelyn vähimmäissisällöstä Mahdollisessa jätevirtakohtaisessa säädöksessä oltava: 1) Sallittu input materiaali tai materiaalit 2) Sallitut käsittelyprosessit ja tekniikat 3) Laatuvaatimukset EoW-materiaalille, täyttäen soveltuvat tuotevaatimukset ja tarvittaessa haitallisten aineiden raja-arvot 4) Laaduntarkkailua ja seurantaa sekä akkredidointia koskevat vaatimukset tarvittaessa 5) Vaatimustenmukaisuuden toteaminen 6

Pois jäteluokituksesta Lainsäädäntöteitse - Ensisijaisesti EU-säädös - Toissijaisesti kansallinen asetus Tapauskohtainen lainsoveltaminen kun erityislainsäädäntöä ei ole - EU-tuomioistuin - Kansallinen lupaviranomainen - Valvontaviranomainen?? EU - Rauta, teräs, alumiini (333/2011) - Lasimurske (1179/2012) - Kupari (715/2013) Kansallinen asetus - Sivutuotekriteerit - EoW-kriteerit 7

Flanderi Decree on the sustainable management of material cycles and waste - Materiaalikierron ja jätehuollon peruskäsitteet ja periaatteet - Jätedirektiivin voimaansaattava perussäädös - Jätteen käsite sekä sivutuote- ja EOW-kriteerit jätedirektiivistä kopioituna - Säännökset Hallituksen ja OVAM:n toimivallasta säätää tarkemmin EOW-kriteereistä ja EOW-menettelystä (VLAREMA) VLAREMA Tarkempi materiaali- ja jätekohtainen sääntely 1) Jätekohtaiset EOW-normit 2) Tapauskohtainen EOW-päätöksenteko 1) Jätelaji- ja käyttötarkoituskohtaiset EOW-normit - esim. lannoitteet, maarakentaminen - kumoutuvat jos tulee EU-säädös 2) Tapauskohtainen EOW-prosessi - OVAM tekee hakemuksesta päätöksen yksittäisen jätteen haltijan yksittäisestä jätteestä - Valitus ministerille - Päätös kumoutuu jos sama asiasta yleinen säädös 8

Päätelmiä 1. Sekä säädösreitti että tapauskohtaisen soveltamisen reitti on käytettävissä. 2. Laajasti käytettyjä ja määrällisesti merkittäviä jätejakeita on vähän ja asetusten laatimis- ja toimeenpanokustannukset ovat joka tapauksessa merkittävät. Lisäksi sääntelyn keventymisen kanssa voi olla vähän niin ja näin. 3. Tapauskohtaisen lainsoveltamisen merkitys on kasvamaan päin. onko säädettävä Flanderin tapaan tarkemmin päätöksentekomenettelystä ja päätösten sisällöstä? 9

KIITOS!