UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Transkriptio

1 KA- ja Murskauspäivät UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

2 UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja, jotka ovat peräisin - Rakennusteollisuudesta ja rakentamisesta (rakennustuotteiden- ja rakennusmateriaalien valmistus, vanhojen rakenteiden korjaus- ja purkutoiminta ym.). Mm. betoni- ja tiilijäte, lasi, ylijäämämaat, louheet ym. - Energia-, metsä-, metalli- ym. teollisuus, jossa mm. tuhkia ja kuonia syntyy tuotantoprosesseissa joko sivutuotteina tai jätteinä Kiviainesstandardeissa rakentamisessa käytetyn kiviaineksen (aggregate) määritelmä pitää sisällään luonnon kiviaineksen lisäksi myös sekundäärisistä lähteistä peräisin olevat mineraaliset materiaalit. Eli edellä mainitut materiaalit ovat tämän perusteella yhdenvertaisia materiaaleja luonnon kiviaineksen rinnalla ja niitä voidaan käyttää rakentamiseen Uuma materiaaleja syntyy vuosittain miljoonia tonneja. Luonnon kiviaineksia käytetään Suomessa vuosittain n. 100 milj. tonnia.

3 UUMA2 materiaalituottajan näkökulmasta Yhden jäte on toisen raaka-aine; Uusiomateriaalit halutaan hyötykäyttöön, ei kaatopaikalle - Taloudellisuus (pääsääntöisesti halvempaa sekä tuottajalle että materiaalin käyttäjälle) - Ekologisuus (yritysten vastuullinen toiminta, EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet kierrätyksestä ja materiaalitehokkuudesta, rakentamisen ekotehokkuus) Uusiomateriaalit ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja turvallisia materiaaleja - Materiaalituottajat haluavat panostaa jätteiden ja sivutuotteiden tuotteistukseen ja jalostukseen, mikäli materiaaleille on kysyntää. Kaikki jäte- ja sivutuotemateriaalit eivät tietenkään sellaisenaan sovellu ainakaan helposti hyötykäyttöön eikä uusiomateriaalien tarkoitus ole olla jätteiden dumppausta. - Mm. betonimurskeita, tuhkia ja kuonia on tutkittu pitkään, niille ja niiden käytölle on olemassa paljon suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Vanhoja toteutettuja rakenteita on tutkittu ja seurattu pitkään -> myös pitkäaikaiskestävyys voidaan osoittaa - Uusiomateriaalit voidaan ja pitää CE merkitä aiottuun käyttötarkoitukseen siinä missä luonnon kiviaineksetkin Hyötykäytön lainsäädännöllisiä esteitä pitää poistaa - Lainsäädännöllä pitää nykyistä paremmin edistää hyvien, tuotteistettujen ja ympäristöturvallisten materiaalien käyttöä. UUMA2:n tavoitteena on edesauttaa tämän toteutumista - Samalla täytyy kuitenkin huolehtia, että vain korkeatasoisten materiaalien hyödyntäminen sallitaan kevennetyillä menettelyillä Hankinnoissa huomioitaisiin uusiomateriaalit ja edellytettäisiin niiden käyttöä - Kysyntä lisää tarjontaa ja sitä kautta halua kehittää ja tuotteistaa materiaaleja Julkiset hankkijat esimerkkinä, jolloin materiaalien imago ja hyväksyttävyys paranee

4

5 Miksi sorakeisareita ja kivenmurskaajia kiinnostaisi? Luonnonvarojen kestävä käyttö ja materiaalitehokkuus on mm. hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, johon EU myös omalla ohjauksellaan painostaa - Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteitä. Mm. soraveroa on väläytelty, kiviainesten otto- ja ympäristölupien saaminen saattaa vaikeutua. - Rakennushankkeissa tulee jollakin aikataululla olemaan uusiomateriaalien käyttö tai ainakin saatavuuden selvittäminen mukana. Toivottavasti tähän päästään rakennuttajien ja hankinnoista vastaavien oma-aloitteisuudella ja halulla. Ellei, niin valtiovallan puolelta asian edistämiseksi voi tulla velvoitteita. Luonnon kiviaineksia tarvitaan aina, siksi uusiomateriaalien käytön edistämistä ei kannata alalla nähdä uhkana vaan mahdollisuutena - Asiakkaat alkavat tarjouspyynnöissään kysyä myös uusiomateriaaleja luonnon kiviainesten rinnalla. Materiaalien jalostajille tulee myös lisääntyvää kysyntää. - Alan positiivinen suhtautuminen uusiomateriaaleihin raaka-aineina antaa myös oikeutuksen tarvittaville maa- ja kiviainesten ottopaikoille, joita edelleenkin tarvitaan

6 Kiitos