Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä. sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä. sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma"

Jalmari Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Teknologiateollisuuden selvitys esteistä jätteiden ja materiaalien hyödyntämisessä sekä kansallinen materiaalitehokkuusohjelma

2 Selvitys: Tuotteiden ainerajoitusten vaikutukset tuotteen elinkaaren aikana

3 Selvitys: Tuotteiden ainerajoitusten vaikutukset tuotteen elinkaaren aikana REACH kuormittavin ainerajoituksia aiheuttava säännös (PKyrityskysely 2012) Kierrätystalouden edistäminen vaatisi laaja-alaista esteiden hahmottamista kemikaalilainsäädännön, jätelainsäädännön, muiden ympäristölainsäädäntöjen (ilmanpäästöt, vesi) osalta Esim. lyijy metalleissa estää kierrätysmetallin käytön Resurssitehokkuusajattelu toivottavasti mahdollistaa suljettujen kiertojen ja kierrätyksen edistämisen

4 Yritysten esille tuomat asiat 113 yritystä vastasi kyselyyn 59 % ilmoitti hyödyntävänsä kierrätettyä materiaalia tuotannossa Kierrätettyjä komponentteja ei kuitenkaan käytetty Esteenä energiatehokkuusvaatimukset ja elektroniikan nopea kehittyminen Suurimmat kierrätystä estävät tekijät Materiaalin heikompi laatu ja soveltumattomuus Lainsäädäntö Materiaalien saatavuus Edistävät tekijät Riittävä laatu ja soveltuvuus Saatavuus, hinta ja kustannusvaikutus Asiakkaiden hyväksyntä on avainkysymys

5 Ainerajoitukset Erityisesti tapaukset, jossa jäte lakkaa olematta jätettä, ovat ongelmallisia - > REACH tulee voimaan REACHissä annetaan vapautus rekisteröintivelvoitteesta liitteen V aineille (ei haittaa REACHin tavoitetta) Sivutuotteen määritelmä (sivutuote keino ehkäistä jätettä) Aineen tai esineen katkokäsittelystä on varmuus Ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti Aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana Aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Sivutuote-määritelmää sovelletaan hallintopäätöksissä (ympäristöluvissa)

6 Jätteeksi luokittelun päättyminen Jätepuitedirektiivin 6 artikla (jätelaki 5 ). Käytävä läpi hyödyntämistoimet: Ainetta tai esinettä käytetään yleisesti tiettyihin tarkoituksiin Aineella tai esineellä on olemassa markkinat tai kysyntää Aine tai esine täyttää tiettyjen tarkoituksen mukaiset tekniset vaatimukset ja on tuotteisiin sovellettavien olemassa olevien säännösten ja standardien mukainen Aineen tai esineen käytöstä ei aiheudu haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä ihmisten terveydelle. Jäsenvaltiot voivat päättää tapauskohtaisesti, onko jokin jäte lakannut olemasta jätettä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan jätelajeittain antaa tarkempia säännöksiä, milloin aine tai esine ei ole enää jätettä. Annettava ilmoitus komissiolle. Hyödyntämistoimi voi yksinkertaisimmillaan olla jätteen tarkastaminen sen toteamiseksi, että täyttää kriteerit. Yleensä osa materiaalista voidaan luokitella ei-jätteeksi

7 Jätteen, sivutuotteen ja jätteeksi luokittelun päättymisen kriteerit JÄTE TUOTE Jätteen kriteerit (yhden täytyttävä) Sivutuotteen kriteerit (kaikkien täytyttävä) EoW-kriteerit (kaikkien täytyttävä) käytöstä poistaminen voi käyttää suoraan sellaisenaan tai läpikäyneet hyödyntämistoimen tavanomaisen teollisen käsittelyn jälkeen aikomus poistaa käytöstä syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana yleinen käyttö tiettyihin tarkoituksiin velvollisuus poistaa käytöstä varmuus jatkokäytöstä markkinat tai kysyntää täyttää suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta täyttää tekniset vaatimukset, sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat tuotelainsäädännön vaatimukset, vaatimukset standardit ei haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai terveydelle ei haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai terveydelle luokituksen muutos ympäristöluvassa tuoteryhmäkohtaiset EU-kriteerit täyttyvät tai kansallinen päätös jätteeksi luokittelun päättymisestä

8 Yritysten näkemyksiä REACH-veloitteet halutaan välttää loppuun asti. Jätelaki helpompi kuin REACH. Kaatopaikka joissakin tapauksissa edelleen toimiva loppusijoituskohde. Sivutuote käytännön kannalta hankala määritelmä. Oltava olemassa selkeä käyttökohde, mikä myös määrää vaatimustenmukaisuuden. REACH tässäkin ongelmallinen. End-of-Waste ei ole auttanut. Baselin vihreän listan alaiset jätteen siirrot helpompia. Yleinen ilmapiiri ja asenne ei Suomessa suosi tuotteistamista Hallinto miettii koko ajan miten hyötykäyttö saadaan estettyä Rakennusjätteet, valimohiekat, metallinjalostuksen jätejakeet voisi hyödyntää

9 Esimerkkejä Valimohiekan hyödyntämistä vaikeuttaa fluoridipitoisuus Toive, että Mara-asetuksessa huomioitaisiin Metallinjalostuksen kuona vaatii Cr-liukoisuutensa takia tapauskohtaisen sijoitusluvan Luvan hakeminen mahdollista, tuotteistaminen hankalaa Autonromutuksen fluffi (kumit, muovit jne.) määritellään ongelmajätteiksi (POP-yhdisteitä) Tavallisena jätteenä hyödyntäminen mahdollistuisi Sinkitty rautaromu olisi mahdollista käyttää prosessissa mutta sinkin päästöraja tulee vastaan

10 Yhteenveto Miten jätteestä resurssi? Määrittyykö materiaali liian helposti jätteeksi? Määritelmät vaativat uudistusta: uudelleenkäytön valmistelu, säilyykö jätteenä vai ei (tuleeko REACH-vaikutus vai ei) Onko ylipäätään järkevää jakaa jäte ja ei-jäte? Kemikaalilainsäädäntö tuntee vain aineen. Onko järkevää säädellä näin tiukasti ainepitoisuuksien perusteella, jos tuotteen käyttötarkoituksessa tuote ei ole terveysvaarakosketuksessa, esim. lyijy riippulukossa? Kierrätysmateriaaleissa olevat aineet ovat kierrossa vuotta. Jos niitä halutaan hyödyntää neitseellisen raaka-aineen sijaan, niin voidaanko ottaa politiikassa huomioon Kuinka Suomessa hyödynnetään mahdollisuudet poiketa REACHrajoituksista ja määritellä End-of-Waste kriteereitä? Kuinka hallinto tukee hyötykäytön edistämistä? Yritysten motivaatio ottaa jälleenkäyttö tuotesuunnitteluun

11 Kansallinen materiaalitehokkuusohejlma

12 Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella Ohjelma julkaistu Tavoitteena 1. Tieto, osaaminen ja asenteet ja 2. Kannustava toimintaympäristö Sisältä 8 toimenpide-ehdotusta Teknologiateollisuuden kanta: Antaa mahdollisuuden aktiivisesti edistää yritysten kilpailukykyä ja esteiden purkamista mutta vaatii toimenpiteiden konkreettista edistämistä

13 Tutkimus ja koulutus 1. Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi - kehittämis- ja pilottihankkeita - Arviointimenetelmiä - Potentiaalien ja pullonkaulojen tutkiminen

14 Yritysten työkalut 2. Toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena - Sitran ja Motivan kokeilun pohjalta - Hyödyntää ylijäämämateriaalit - Tukee yritysten alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkottumista 3. Kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen - Kokonaisvaltaisen alueellisen toiminnan edistämistä, jossa kunnat, maakuntaliitto, viranomaiset, yritykset ja eri toimijat, tarkastelevat resurssivirtoja ja hahmottavat resurssitehokkuuden parantamista - Esim. Varsinais-Suomen malli (RESUhanke)

15 4. Käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi - Tehdään yrityksen valitseman konsultin kanssa - Kustannussäätöjä raaka-ainehankinnoissa, jätemaksuissa, energia- ja työkustannuksissa - Mahdollisuus myös kevyempiin menettelyihin PK-yrityksillä: katselmus-tarkistuslista, Eostart, neuvonta 5. Kokeillaan materiaalitehokkuussopimuksia materiaaliviisauden vauhdittajana - Selvitetään miten sopimuksilla voisi edistää materiaaliviisautta - Yritys tai yritysryhmä voisi sitoutua ympäristö- ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikainen vaikutus. Vaikutukset voisivat olla laajempia kuin vain omalla toimialalla

16 Lainsäädäntö ja sujuva hallinto 6. Toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämishanke - Lupakäytäntöjen kehittäminen ja nopeuttaminen uusien materiaalien ja ympäristötehokkaiden teknologioiden ja liiketoimintakonseptien käyttöönotossa, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, mm. teolliset symbioosit, uusiomateriaaleja ja suljettuja kiertoja hyödyntävät laitokset

17 KV- ja EU-vaikuttaminen 7. Ennakoidaan kansainvälistä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen - EU:ssa resurssitehokkuusaloite (irtikytkeytyminen) ja valmisteilla indikaattorit (Eurostat jo julkaisi) - Keskeisiä asioita tuotemääräykset, jätelainsäädäntö ja rakentamisen säädökset - Kehitteillä organisaatioiden ja tuotteiden ympäristöjalanjälkimalli 8. Vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuushankkeisiin - Integroidut hankkeet kattavat laajoja kokonaisuuksia, ml. Resurssitehokkuus (asetus vahvistamatta) - Suomessa ollaan perustamassa hankekonsortiota, jolla toteutetaan resurssitehokkuutta edistäviä kokeiluja - EU-rahoitus 60 % kokonaiskustannuksista

Samankaltaiset tiedostot

Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa

Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa Jussi Kauppila, SYKE Infra ry:n ympäristöpäivä Esityksen rakenne 1. Kiertotalous