1 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 Inkoon kunnanvaltuustolle 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano oli lopputilintarkastusta tehtäessä seuraava: Varsinaiset jäsenet Hannu Pesonen, ordförande Mikael Carlberg, vice ordförande Birgitta Johansson Paavo Leppänen Margita Nylander Varajäsenet Barbro Viljanen Tom Backman Nils Kevin Harri Wikström Ragni Lehtinen Kuntalain 121 säädetään tarkastuslautakunnan tehtävistä seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut hallintoelinten pöytäkirjoihin, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2016, talousarvioon-taloussuunnitelmaan vuosille 2016-2018, talousarvioon-taloussuunnitelmaan vuosille 2017-2019 ja tilintarkastajan raportteihin. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 5 kokoukseen toimintavuoden 2015 osalta. Kokouksissa on kuultu viranhaltijoita tarpeen mukaan. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Ab JHTT Krister Rehnin toimiessa vastaavana tilintarkastajana. Ammattitilintarkastaja on myös toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tarkastuslautakunta on saattanut työohjelmansa päätökseen ja antaa seuraavan arvion:
2 2. Yleistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta 2.1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto on asettanut kunnan toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa 2016. Tavoitteiden toteutumista on selvitetty tilinpäätöksessä vuodelta 2016. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 2.2. Strategiset tavoitteet ja tavoitteiden asettaminen ja seuranta kunnan talousarviossa Aikaisempien vuosien tapaan tarkastuslautakunta korostaa edelleen mielipiteenään, että kunnan strategian kattavien tavoitteiden ja talousarvion sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden välille tarvitaan selvempi yhteys. Tarkastuslautakunta toteaa, että esim., että kunnan velkataakkaa koskevat tavoitteet eivät ole sopusoinnussa strategian kanssa. Tilinpäätöksessä on tarkastuslautakunnan mukaan edelleen selvitettävä näkyvämmin, miten strategiset tavoitteet on saavutettu. 3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 3.1. Yleistä kunnan hallinnosta ja taloudesta 3.1.1. Talous Taloudellinen kehitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellinen tulos oli aikaisempien vuosien tapaan kokonaisuutena ottaen edelleen hyvä myös vuonna 2016. Kunnan ylijäämäkertymä vahvistui vuoden aikana 0,2 miljoonaa ollen tilinpäätöksessä 7,0 miljoonaa. Lainataakka supistui myös vuonna 2016 lähinnä investointitahdin hiljentymisen johdosta 1,7 miljoonaa ollen tilinpäätöksessä 15,9 miljoonaa, eli 2 847 asukasta kohden. Lainataakka asukasta kohden on siten lähellä maan keskiarvoa, joka oli 2835 vuonna 2015. Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuonna 2016 voidaan siis todeta vastaavan niin alkuperäistä kuin muutettua talousarviota. Viimeksi mainitusta huolimatta talousarvion sitovuustasolla on joitakin määrärahan ylityksiä. Kunnanvaltuusto hyväksyi nämä ylitykset kokouksessaan 3.4.2017 talousarvion sitovuustasolla. Tarkastuslautakunta toteaa viimevuotiseen tapaan, että Inkoolla on monia haasteita, joista tarkastuslautakunnan mielipiteen mukaan suurin lienee sopeutuminen muuttuneisiin toimintaedellytyksiin ja talouden tasapainon säilyttäminen siten, ettei viime vuosina rakennettu pohja romahda, ennen kaikkea tulevaa sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä maakuntareformia ajatellen. Tarkastuslautakunta esittää käsityksenään, että nykytilanteessa, jota leimaavat monet epävarmuustekijät, tarjoavat terve taloudellinen perusta, hyvä talousarviokuri ja talousohjaus sekä valmius ja ennakointi parhaimmat edellytykset kunnan elinvoiman turvaamiselle jatkossakin.
3 Talousarviossa-taloussuunnitelmassa 2017-2019 talouskehitys on suunniteltu seuraavasti: Vuosi 2017 2018 2019 Tuloskehitys (milj. ): 0,2 0,2 0,3 Lainataakan kasvu (milj. ): 0,2 0,5 0,7 Kunnan väestö kasvoi vuoden aikana 37 henkilöllä 5 585 henkilöön, mikä on oikea suunta, mutta ei edelleenkään vastanne asetettuja strategisia tavoitteita. Tarkastuslautakunta on pannut erityisesti merkille kunnan koulujen oppilasennusteiden laskusuunnan. Tarkastuslautakunta korostaa lisäksi olevan tärkeää, että Inkoon kunta tekee edelleen aktiivisesti työtä toimivien joukkoliikenneratkaisujen ylläpitämiseksi, jotta Inkoo olisi tulevaisuudessakin houkutteleva työssäkäyville perheille, joilla on lapsia ja nuoria. Kriteerit talouden tasapainottamiseksi Uudessa kuntalaissa on vahvistettu seuraavat kriteerit kunnan talouden tasapainottamiseksi: Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseessa oleva alijäämä on katettava neljän vuoden sisällä tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta alkaen (110 ). Jos kunta ei ole kattanut alijäämää kunnan taseessa lakisääteisen aikarajan sisällä, voidaan aloittaa arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan lisäksi aloittaa, jos alijäämä kuntakonsernin viimeisimmässä tilinpäätöksessä on vähintään 1 000 euroa asukasta kohden ja aiemmassa tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden tai jos kunnan ja kuntakonsernin talouden avainluvut, jotka kuvaavat kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta, ovat saavuttaneet kahtena vuotena peräkkäin seuraavat raja-arvot (118 ): 1) kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen ilman valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta, joka myönnetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta säädetyn lain (1704/2009) 30 %:n mukaisesti 2) kunnan tuloveroprosentti on 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti 3) kuntakonsernin lainamäärää asukasta kohden ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. (Kuntalaissa on määrätty erityiset säännöt siirtymäajalle arviointimenettelyn aloittamista koskien.) Inkoon kunnan tilinpäätös 2016 poikkeaa kielteisesti kriteereistä 2 ja 4.
4 Avainlukuja Koko maa Inkoon kunta 2015 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Asukkaita 5 585 5 548 5 574 5 561 5 545 5 561 5 548 5 612 Vuosikate /asukas 348 324, 84 407,58 394,54 558,55 558,55 542,1 621,4 436,2 Lainaa /asukas 2 835 2 847 3 167 3172 2 809 2 809 2 502 3 019 3 153 Maksuvalmius, kassapäiviä Vakavaraisuusaste % 36 14 12 17 17 17 5 3 2 60,2 43,1 41,4 39,7 40,5 40,5 39,3 32,9 24,9 Suhteellinen velkaantumisaste % 54,8 55,1 57,3 64,4 56,3 56,3 51,5 59,6 71,3 Vuosikate, % poistoista 91 117 157 152 144,5 255,2 272,6 299,9 201,8 3.1.2. Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tulos on 0,2 miljoonaa ylijäämäinen alkuperäisessä talousarviossa budjetoituun 0,2 miljoonan ylijäämään ja muutetussa talousarviossa budjetoituun nollatulokseen verrattuna. Tulos on siis tänäkin vuonna huomattavasti muutettua talousarviota parempi, minkä tarkastuslautakunta haluaa nostaa esiin myönteisessä mielessä. Toimintakate (käytön nettokustannukset) vastaa suurin piirtein muutettua talousarviota. Vuosikate oli n. 0,3 milj. budjetoitua parempi, mutta n. 0,5 milj. edellisvuotista heikompi. Kustannukset alittivat talousarvion hieman, mutta myös tulot olivat samalla hieman budjetoitua alhaisemmat. Talousarviotuloksen osalta huomautetaan lisäksi, että henkilöstökustannukset olivat n. 0,2 milj. budjetoitua alhaisemmat, mikä tarkastuslautakunnan analyysin mukaan johtuu lähinnä kilpailukykysopimuksesta ja sen myötä laskeneesta lomarahan periodisoinnista. Myönteisinä tulokseen vaikuttavina erinä todetaan HUS-palautukset, joiden tulosvaikutus oli 2016 yhteensä +266 000. Hieman yksinkertaistettuna voidaankin todeta, että ilman näitä eriä kunta olisi tehnyt nollatuloksen vuonna 2016. Myönteisenä poikkeamana voidaan lisäksi todeta, että kunnan budjetoimat verotulot ylittyivät 135 000. Lopuksi todetaan, että kunnan myyntivoitot jäivät 2016 kokonaiset 0,7 milj. edellisvuotta alhaisemmiksi. Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen kunnan tulosta voidaan pitää hyvänä ja tarkastuslautakunta kiittää tästä kunnan henkilöstöä sekä vastuullisia poliitikkoja ja virkamiehiä.
5 Käyttö Käyttötalousosan kokonaisnettotulos oli sama kuin valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Kunnan toimintakate (=käytön nettokustannukset liikelaitos Inkoon Vesi mukaan luettuna) oli tilinpäätöksessä 29,6 miljoonaa (-29 miljoonaa vuonna 2015) budjetoidun summan ollessa 29,7 miljoonaa. Määrärahojen käyttöä ja tavoitteiden toteutumista talousarviopoikkeamat mukaan lukien on tarkastuslautakunnan mukaan selvitetty toimintakertomuksessa yleensä ottaen asianmukaisesti. Kielteisinä talousarviopoikkeamina todetaan lähinnä seuraavat: o Kiinteistöt 81 t o Vanhuspalvelut 70 t o Inkoon Vesi 112 t o Budjetoidusta 65 t ylijäämästä riippumatta Inkoon Veden alijäämä on tilinpäätöksessä 47 t edellisvuoden 23 t alijäämään verrattuna. Valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että liikelaitoksen tulee kustantaa toimintansa pitkällä aikavälillä, mikä ei edelleenkään ole toteutunut. Inkoon Vesi on toiminut 1.1.2016 alkaen taseyksikkönä. Talousarvio on toteutunut hyvin kokonaisuutena ottaen, mutta edellä esitetty huomioon ottaen jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota talousohjaukseen ja ennusteiden laatimiseen sekä siihen, että mahdollisesti tarvittavat lisämäärärahat annetaan valtuuston päätettäviksi talousarviovuoden aikana eikä vasta ylitysten jo tapahduttua. Ennen kaikkea koulutoimen suurta lisämäärärahan tarvetta on analysoitava erityisen tarkasti, koska tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan talousarvion arvioitiin vielä melko myöhään syksyllä pitävän. Tästä huolimatta lisämääräraha - ja talousarvion ylitys - oli n. 8 % alkuperäisestä talousarviosta. Tarkastuslautakunta toteaa samoin, että on huomattava tarve saattaa Inkoon Veden talous tasapainoon. Investoinnit Talousarvion investointiosa toteutui valtuuston niin alkuperäisessä kuin muutetussakin talousarviossa vahvistamissa puitteissa. Pieniä poikkeamia talousarviosta tosin esiintyi, ja ne on selostettu tilinpäätöksessä. Investointeja varten oli budjetoitu alun perin 1,8 milj. netto ja 1,4 milj. netto muutetussa talousarviossa. Kunnan investointien nettotulokseksi muodostui vain 0,6 milj.. Joitakin investointeja tai niiden toteutuksia siirrettiin vuodelle 2017, eikä vesihuoltolaitos tehnyt investointeja. Investoinnit koulujen tieto- ja viestintätekniikkaan ja ergonomisiin työpisteisiin ylittivät talousarvion 43 t. Tarkastuslautakunta korostaa, että investointilaskelma on sitova ohjausinstrumentti ja odottaa syvempää analyysiä siitä, miksi suuri osa investoinneista ei toteutunut. Aikaisemmista vuosista poiketen 2016 hankittiin vähän maa-alueita. Maa-alueiden lisäys 2016 liittyy toteutettuihin maankäyttösopimuksiin. Talousarvion investointiosaan ei ollut budjetoitu lainkaan tuottoja, mutta toteuma oli seuraava: Kiinteistöjen myynti (ml. voitot 42 t ) 54 t Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen 25 t
6 Ottolainaus Kunnan investointitaso oli huomattavasti alhaisempi kuin edellisvuonna, joten ottolainaus laski vuoden aikana 1,7 milj.. netto. Alkuperäisessä talousarviossa alenemaksi oli budjetoitu 0,1 milj.. Velkataakan kehitys vastaa siten sille asetettuja tavoitteita. Lainakanta on tilinpäätöksessä 15,9 milj., ts. 2 847 asukasta kohden, mikä vastaa maan keskiarvoa. Kunnan velkataakan kehityssuuntaviivat sisältyvät voimassa olevaan talousarvioontaloussuunnitelmaan. 3.2. Katsaus eri toimintojen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen Yleistä Tarkastuslautakunta esittää yleisenä analyysinä, että valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu ja että kuntalaisille on tarjottu lakisääteiset palvelut kokonaisuutena tarkastellen tyydyttävällä tavalla budjetoitujen kustannusten puitteissa. Yleinen hallinto Tarkastuslautakunnan mukaan yleisen hallinnon toiminta hoidettiin vuoden aikana asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sitova nettotalousarvio alittui n. 0,1 milj. muutettuun talousarvioon verrattuna. Poikkeama johtuu mm. kilpailukykysopimuksesta, joka vähensi henkilöstökustannuksia. Tarkastuslautakunta toteaa, että uuden kuntalain voimaantulon jälkeen hallinnon on varmistettava, että etujärjestöille, kuten vanhus- ja vammaisneuvostolle turvataan lakisääteiset vaikutusmahdollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuolto Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet täyttyivät yleisesti ottaen ja että kuntalaisille voitiin tarjota lakisääteiset palvelut. Kokonaisuutena ottaen tarkastuslautakunta katsoo, että perusturvasektorin talousarviototeuma on hyvin, vaikka talousarvion sitovuustasolla onkin joitakin vähäisiä ylityksiä. Tarkastuslautakunta esittää kuitenkin erityistä huomiota vaativina haasteina mm. seuraavaa: Erityisesti erikoissairaanhoidon 207 t :n talousarvioylitys yhteensä 266 t :n HUSpalautuksista huolimatta. Vanhuspalvelujen kustannuspaine, jonka johdosta sitova määräraha ylittyi 70 t. Opetus, päivähoito, kirjasto, kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta sekä kansalaisopisto Sivistyslautakunnan toiminta hoidettiin tarkastuslautakunnan mukaan yleisesti ottaen asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Muutettu talousarvio alittui 0,1 milj.. Syksyllä myönnettiin kuitenkin huomattava lisämääräraha, erityisesti koulutoimelle, vaikka aikaisemmat signaalit näyttivät tarkastuslautakunnan mukaan siltä, että alkuperäinen talousarvio pitäisi (katso myös yllä). Syyt on selvitettävä ja esitettävä valtuustolle tiedoksi, jotta vastaavalta vältytään jatkossa.
Tekninen toiminta, kiinteistöt, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja fyysinen suunnittelu Tarkastuslautakunnan mukaan kunnan tekninen sektori, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä fyysinen suunnittelu hoidettiin yleensä ottaen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuutena ottaen lautakunnan toiminta hoidettiin talousarvion puitteissa, mutta erityisesti talousarvion sitovuustasolla talousarvio ylittyi seuraavasti: - Kiinteistöt 81 t - Yhdyskuntatekniset palvelut 25 t - Fyysinen suunnittelu 15 t Teknisen lautakunnan kiinteistöylitysten osalta tarkastuslautakunta toivoo tarkempaa analyysiä ylitysten syistä valtuustolle tiedoksi. Vaikka kunnan kaavoitustilanne ei kaikilta osin vastanne valtuuston asettamia tavoitteita, voidaan kuitenkin todeta, että kehitys on ollut oikean suuntaista. Asian etenemisen tärkeyttä ei voida kyllin korostaa, koska se muodostaa yhden perusedellytyksistä tulomuutolle ja kasvulle. Tarkastuslautakunta toteaa myönteisenä sen, että kunta on ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kiinteistörekisterin tiedot ovat mahdollisimman oikein. Taseyksikkö Inkoon Vesi Talousyksikkö Inkoon Veden alijäämä on 47 t verrattuna budjetoituu 65 t ylijäämään, mikä on huomattavasti huonompi tulos kuin vuoden 2015 23 t :n alijäämä. Inkoon Vesi on toiminut vuoden 2016 alkaen kunnan teknisen sektorin taseyksikkönä. Tarkoitus oli tehostaa hallintoa, mutta Inkoon Vesi on siis edelleen alijäämäinen. Investoinneiksi oli budjetoitu 150 t, mutta niitä ei toteutettu, eikä syy käy ilmi tilinpäätöksestä. Tarkastuslautakunta odottaa asiasta selvitystä valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien vuosien tapaan mm. seuraavaa: Vesilain mukaan toiminnan on katettava kustannukset pitkällä aikavälillä. Tätä taustaa vasten on otettava huomioon, että Inkoon Veden taseen alijäämäkertymä on yli 900 000, joten voimakkaat tulosta vahvistavat toimenpiteet ovat tarpeen. Valtuusto on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että liikelaitoksen tulee olla kannattava ja talouden on oltava tasapainossa pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole nyt toteutunut. Tarkastuslautakunta muistuttaa edelleen, että Inkoon Veden toiminta-alueella on liittymispakko, mikä on otettava huomioon liittymisasteen optimoimiseksi. 7 3.3. Muita havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia Henkilöstö Varsinaiseen tilinpäätökseen sisältyy henkilöstökertomus. Sairauspoissaolot ovat henkilöstökertomuksen tietojen mukaan suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna.
8 Konserni Inkoon kunta muodostaa yhdessä tytäryhteisönsä Inkoon Venesatamat ja kuntayhtymäjäsenyyksiensä kanssa kuntakonsernin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan valtuuston tytäryhteisö Oy Inkoon Venesatamille asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta katsoo, että konserniohjaus ja valvonta on hoidettu asianmukaisesti tytäryhtiön koko huomioon ottaen. Konsernin tulos oli n. 0,1 milj., suurin piirtein sama kuin edellisvuonna. Todettakoon, että konsernin tilinpäätöksen avainluvut eivät aiheuta kuntalain pykälien 110 ja 118 mukaista välitöntä arviointimenettelyn riskiä. Sisäinen valvonta ja konsernivalvonta Tarkastuslautakunta toteaa, että vuonna 2009 laadittiin sisäisen valvonnan ohjeet ja että riskienhallintaohjelma hyväksyttiin keväällä 2011. Sisäinen valvonta on yleensä ottaen hoidettu asianmukaisesti lukuun ottamatta tässä arviointikertomuksessa mainittuja ylityksiä ja lisämäärärahatarpeita. Talouden tasapainon säilyttämiseksi talousarviokuriin sietää edelleen kiinnittää huomiota. Tarkastuslautakunnan mukaan sisäinen valvonta on hoidettu vuoden aikana asianmukaisesti, ja sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan että konsernin toimintaa on selvitetty tarkastuslautakunnan mukaan asianmukaisesti tilinpäätöksessä. Aikaisempien huomautusten seuranta Tarkastuslautakunta katsoo, että aikaisempien vuosien arviointikertomusten huomautukset on hoidettu pääosin asianmukaisesti siltä osin kuin niitä ei toisteta tässä arviointikertomuksessa.
9 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellinen tulos on aikaisempien vuosien tapaan kokonaisuutena ottaen edelleen hyvä vuonna 2016. Kunnan ylijäämäkertymä vahvistui vuoden aikana 0,2 miljoonaa ollen tilinpäätöksessä 7,0 miljoonaa. Tuloslaskelman toteuma on 0,2 milj. ylijäämäinen alun perin budjetoituun 0,2 milj. ylijäämään ja muutetun talousarvion nollatulokseen verrattuna. Tulos on siis tänäkin vuonna huomattavasti budjetoitua parempi, minkä tarkastuslautakunta haluaa nostaa esiin positiivisena huomiona. Talousarviototeuman osalta todetaan lisäksi, että henkilöstökustannukset olivat n. 0,2 milj. budjetoitua alhaisemmat, mikä tarkastuslautakunnan analyysin mukaan liittyy lähinnä kilpailukykysopimukseen ja siitä johtuvaan lomarahan periodisoinnin laskuun. Myönteisinä tulokseen vaikuttavina erinä mainittakoon HUS-palautukset, joiden kokonaistulosvaikutus oli +266 000 vuonna 2016. Hieman yksinkertaistetusti voidaan siis todeta, että vuoden 2016 ylijäämä johtuu mainituista eristä. Ottolainaus laski lähinnä investointitahdin hidastumisen johdosta 1,7 milj. netto vuonna 2016, kun sen oli alun perin budjetoitu laskevan 0,1 milj.. Velkataakan kehitys vastaa siis asetettuja tavoitteita. Lainataakka on tilinpäätöksessä 15,9 milj., eli 2 847 asukasta kohden, ja siten lähellä maan keskiarvoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että käyttö, investoinnit ja rahoitus ottolainaus mukaan luettuna noudattivat kokonaisuutena ottaen talousarviota, mutta talousarvion sitovuustasosta esiintyi kuitenkin joitakin toimintokohtaisia poikkeamia, joita on tarkastuslautakunnan mukaan analysoitava kaikkiaan tarkemmin. Sama koskee kunnan koulutoimen lisämäärärahatarvetta, joka tarkastuslautakunnan mukaan tuli tietoon huomattavan myöhään. Valtuusto on hyväksynyt käytön ja investointien talousarviopoikkeamat 3.4.2017. Huomiota on edelleen kiinnitettävä siihen, että talousarvio on kuntalain mukaan sitova valtuustotasolla, ja että mahdollisen lisämäärärahan tarve on saatettava valtuuston harkittavaksi heti, kun se tulee tietoon. Inkoon Veden taloudellinen tilanne huononi edelleen vuoden aikana ja alijäämäkertymä lähenee 1 milj.. Tarkastuslautakunnan mukaan tilanne on kestämätön. Kuten aiempinakin vuosina tarkastuslautakunta korostaa olevan tärkeää, että jatkuvassa työssä keskitytään kunnan talouden tasapainon säilyttämiseen ja siihen, että velkataakka pysyy asetettujen tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman alhaisena. Tarkastuslautakunta muistuttaa olevan tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota strategisten tavoitteiden, kunnan talousarvion sekä kunnan tilinpäätöksen strategisten tavoitteiden toteutumista koskevien selvitysten yhteneväisyyteen. Kunnan ja kuntakonsernin taloudellisen tilanteen voidaan tällä hetkellä todeta olevan tasapainossa suhteessa lakisääteisiin kriteereihin, mutta tarkastuslautakunta korostaa tiukan taloudenpidon tärkeyttä ja talousarviokuria tämän tasapainon säilyttämiseksi ja korkean velkataakan vähentämisen turvaamiseksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta odottaa, että kunnanhallitus toimittaa Inkoon kunnanvaltuustolle vastineen tämän arviointikertomuksen huomautusten johdosta ja että vastine on tarkastuslautakunnan käytettävissä viimeistään 30.9.2017.
10 Inkoossa 4.4.2017 Hannu Pesonen puheenjohtaja Mikael Carlberg varapuheenjohtaja Birgitta Johansson jäsen Paavo Leppänen jäsen Margita Nylander jäsen