Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Teemaryhmä 4 Nykytilan kuvaus
Maankäyttö 2 (19) Sisällysluettelo 1. Tehtävän rajaus... 3 2. Nykytilan kuvaus... 4 Yleistä tarkasteltavien toimintojen nykyhallinnosta ja johtamisjärjestelmistä... 4 A. Kaupunkisuunnittelu ja Alueprojektit... 5 B. Asuntopolitiikka... 7 C. Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne... 8 D. Maa- ja sopimuspolitiikka... 10 E. Kuntatekniikka... 11 F. Rakennusvalvonta... 11 G. Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat... 12 3. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta... 14 4. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 15 Teemaryhmän kokoonpano... 15 Työn eteneminen... 15 Yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa... 16 Liite 1 MALY-toimintojen organisaatiokaaviot Liite 2 Tilastoja
Maankäyttö 3 (19) Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä ja palveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee rakentamisen ja rakennuttamisen palveluita. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma 1. Tehtävän rajaus Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Tarkasteltavien toimintojen tehtävät ovat asiantuntijatehtäviä, jotka Helsingissä ja Vantaalla osittain on organisoitu hyvinkin erilaisella tavalla niin organisatorisesti kuin taloudellisesti. Ottaen huomioon toimintojen hallinnollisten kustannusten vähäinen osuus kaupunkien kuluista, toimeksiannon lyhyt toimitusaikataulu, vertailukelpoisten taloudellisten tunnuslukujen selvittämisen vaatima työmäärä sekä erityisesti toimintojen laatua ja vaikuttavuutta mittaavien vertailujen vaikeudet, on työryhmä rajannut kustannustehokkuusvertailut ja panos/hyötymittaukset toimeksiannon ulkopuolelle.
Maankäyttö 4 (19) 2. Nykytilan kuvaus Tässä kuvataan kaupunkien maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön toimintojen nykytila, hallinto- ja johtamisjärjestelmät, toimintojen väliset sisäiset ja seudulliset yhteistyömuodot sekä kehittämisstrategiat ja mahdolliset erityiskysymykset. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia arvioitaessa olennaisimpia ovat toiminnot tai niiden osat, joissa kaupungit toimivat eri tavalla. Tarkastelussa keskitytään siksi kaupunkien toimintatapojen olennaisten erojen kuvaukseen. Yleistä tarkasteltavien toimintojen nykyhallinnosta ja johtamisjärjestelmistä Helsingissä on käytössä matriisimainen johtamismalli, jossa työryhmässä tarkasteltavia toimintoja johtavat: Kaupunginjohtaja (talous- ja suunnittelukeskus sekä sen alaiset elinkeinopalvelut ja kehittämisosasto, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja (kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto ja asuntotuotantotoimisto ATT sekä kaupungin kiinteistöyhtiöt) Rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja (rakennusvirasto, rakentamispalvelut, ympäristökeskus, MetropoliLab liikelaitos sekä HKL liikelaitos, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) Virastot ja liikelaitokset toimivat toimivaltuuksiensa puitteissa operatiivisella tasolla hyvin itsenäisesti omien lauta- tai johtokuntiensa alaisina. Kaupunginjohtajat vastaavat laajempien, kaupunginhallituksen ja/tai kaupunginvaltuuston päätöksen vaativien asioiden päätösvalmistelusta virastojen tai lauta/johtokuntien valmistelun pohjalta mutta heillä ei ole suoria toimialajohtajan valtuuksia operatiivisissa asioissa. Useita hallintokuntia koskevien toimintojen koordinointiin on perustettu Kaupunginjohtajan johtama elinkeinopoliittinen työryhmä (EPOK). Rahoitusjohtajan johtama aluerakentamisprojektien johtoryhmä Yleisellä tasolla päätöksentekoa on delegoitu varovaisesti. Vantaalla on käytössä matala hallintojärjestelmä, jossa kaikki tarkasteltavat toiminnot on koottu maankäytön ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluu seutuorganisaatiot ( Uudenmaan liitto, HSY ja HSL). Lautakuntatason päätöksenteko on keskitetty kahteen lautakuntaan, kaupunkisuunnittelulautakuntaan (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, maapolitiikka, asuntoasiat, kuntatekniikka ja joukkoliikenne), johon kuuluu kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto sekä ympäristölautakuntaan (ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta), johon kuuluu rakennuslupajaosto.vantaan elinkeinopolitiikan painottamisen seurauksena yrityspalveluilla on merkittävä rooli toimialan työn koordinoinnissa. Yleisellä tasolla päätöksentekoa on delegoitu Helsinkiä pitemmälle niin lautakunta- kuin virkamiestasolla.
Maankäyttö 5 (19) A. Kaupunkisuunnittelu ja Alueprojektit A1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä kaupunkisuunnittelusta ja siihen liittyvistä koordinointitehtävistä vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka toimintasuunnitelma perustuu kaupungin maankäytön ja asumisen strategiaohjelmaan (MA-ohjelma). Virastoon on asema- ja yleiskaavoituksen asiantuntijoitten lisäksi kiinnitetty merkittävä määrä teknistaloudellista, liikenneteknistä, tutkimus- ja ympäristöalan asiantuntemusta. Kaavoitustyön yhteydessä tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä muiden virastojen edustajien kanssa kunkin omaan erikoisalaan liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi käsiteltävistä kaavoista pyydetään eri virastojen ja/tai lautakuntien lausunnot. Kaupunkisuunnitteluvirasto panostaa myös voimakkaasti vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa. Suuria kaavaprojekteja varten perustetaan kaupunkisuunnittelun omia määräaikaisia projektiorganisaatioita, joihin kiinnitetään tarvittavat henkilöresurssit kaupungin sisältä. Alueiden toteutusta koordinoimaan perustetaan talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle vastaava aluerakentamisprojekti. Molemmat projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Aluerakentamisprojektien toteuttamista ja resurssien riittävyyttä ohjaa aluerakentamisprojektien johtoryhmä, jossa on edustettuna asiantuntijavirastojen johto. Suunnittelu- ja toteutusprosessin läpi jatkuvaa yhteistyötä on pidetty tärkeänä kaavoituksen yhteydessä asetettujen tavoitteiden ja toteutuksen tason varmistamiseksi. Aluetyöryhmissä ohjataan asuntohankkeiden suunnittelua viranomaisten ja toteuttajan yhteistyönä Helsingin suuresta maanomistuksesta johtuen valtaosa hankkeista sijoittuu kaupungin omistamalle alueelle ja kaavat valmistellaan kaupungin omana työnä. Kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään ulkopuolisia suunnittelupalveluja kun se omien resurssien tai erityisosaamisen puuttuessa osoittautuu tarpeelliseksi tai kun halutaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja ideoita suunnittelun pohjaksi. Yksityiselle maalle kaavoitettaessa suunnittelun pohjana on yleensä hakijan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettämä ideasuunnitelma tai kutsukilpailu, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan kumppanuuskaavoituksen tapaan. Hakija myös vastaa suurelta osin kaavahankkeen edellyttämien selvitysten kustannuksista. Kaupungin omistamalla maalla kumppanuuskaavoitusta aluetta toteuttavien yksityissektorin osapuolten kanssa on tehty suhteellisen vähän. Lisäkokemusta on päätetty hankkia Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Tällöin kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee kaavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta yhteistyössä kilpailumenettelyllä valittavan toteuttajan kanssa. Vantaalla kaavoituksen suunnitteluohjelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin ja maankäytön ja ympäristön toimialan yhteiseen strategiaan. Yleis- ja asemakaavoituksesta vastaa kaupunkisuunnittelun tulosalue ja sen yleiskaavayksikkö, asemakaavayksiköt ja projektiyksikkö. Marja-Vantaan alueelle on perustettu oma kaavoituksen projektiorganisaatio, joka henkilöstörakenteeltaan muistuttaa kaupunkisuunnittelun asemakaavayksiköitä.
Maankäyttö 6 (19) Kaavat laaditaan yhdessä toimialan muiden tulosalueiden (yrityspalvelut, ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta) asiantuntijoiden kanssa. Yrityspalvelut vastaa kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä elinkeino- ja asuntopolitiikasta ja sillä on vahva rooli kaavoitusprosessissa. Kaavoitusaikatauluja ja -priorisointeja koordinoidaan kaupunkisuunnittelun, yrityspalveluiden ja kuntatekniikan keskuksen (liikenne, kunnallistekniikka) yhteistyönä kaksi kertaa vuodessa laadittavassa suunnitteluohjelmassa. Ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin kaupunkisuunnittelussa on vuosittain käytössä varsin niukasti rahaa. Kaupungin verraten vähäisen maanomistuksen vuoksi Vantaalla tehdään toisaalta paljon kumppanuuskaavoitusta yksityismaille. Tällöin yksityisiltä maanomistajilta edellytetään sopimuksin merkittäviä panostuksia kaupungin valvonnassa ja johdolla tapahtuvaan suunnittelu- ja selvitystyöhön. A2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingillä on laaja-alainen asiantuntemus ja suunnittelun aikainen asiantuntijayhteistyö hallintokuntien kesken sekä suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista vastaava talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisorganisaatio. Helsingin hallintokäytäntöön kuuluu, että ns. vähäisiä kaavamuutoksia lukuun ottamatta kaupunkisuunnittelulautakunnan valmistelemista kaavaehdotuksista pyydetään tärkeimpien asiantuntijalautakuntien lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta sovittaa asiantuntijalautakuntien lausunnoissa ja mahdollisissa muistutuksissa esitetyt näkökulmat yhteen. Vantaalla kaavoissa ei toimialan keskitetystä organisaatiorakenteesta johtuen käytetä kaupungin sisäistä lausuntomenettelyä. Kaupunkisuunnittelun alueellisilla asemakaavayksiköillä on käytössä ns. aluetiimit, jossa on edustajia oman toimialan muilta tulosalueilta ja alueesta riippuen erilainen määrä asiantuntijoita myös muilta toimialoilta. Kokonaisuuksien hahmottamisen oppimiseen on tällaisessa toimintaympäristössä hyvät edellytykset. Eri näkökulmat pystytään yhdistämään toimialan sisällä, tarvittaessa apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä. Seutuyhteistyö on perinteisesti ollut seutu/maakuntakaavatason yhteistyötä, mutta käytännön rajayhteistyö myös detaljikaavoituksessa on lisääntynyt. Suunnittelutason käytännön yhteistyö on viime vuosina ollut hedelmällistä, josta osoituksena voidaan mainita Helsingin, Vantaan ja Espoon rajaseudun suunnittelua varten vuoden 2008 lopulla perustettu Kuninkaankolmion aluekehittämisprojekti, Helsingin seudun asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017, Greater Helsinki Vision sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ).
Maankäyttö 7 (19) A3. Kehittämisstrategiat B. Asuntopolitiikka Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen Raideliikenteen ja sen varren alueiden kehittäminen Raja-aluehankkeena Kuninkaankolmio ja Östersundom Helsingin maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kiinteästi kantakaupunkiin liittyvät suuret rannikon projektialueet Koivusaari-Jätkäsaari- Hernesaari-Kalasatama-Kruunuvuorenranta Uusi kaupunginosa Östersundomin liitosalueelle Keskustan laajenemisalue Keski-Pasila Maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina ovat Länsimetro, poikittaiset Jokeri-yhteydet ja raideyhteys Östersundomiin Vantaan maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kehäradan varren maankäytön kehittäminen, ensi vaiheessa Leinelä ja Marja-Vantaa Aviapoliksen alueen kehittäminen Merkittävin koko kaupungin maankäyttöön vaikuttava ajoneuvoliikenteen hanke on Kehä III:n parannus Vantaankoskelta Vuosaareen. Myyrmäen kehityksen kannalta Kehä II on tärkeä. B1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä asuntopolitiikkaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MA), joka tarkistetaan valtuustokausittain. Asuntoasioita hoitavat: Talous- ja suunnittelukeskus; MA-ohjelman valmistelu ja seuranta. Säännellyn Hitasasuntotuotannon hinta- ja laatutason ohjaus. Suurten kaavaprojektien toteuttamisen koordinointi (Alueprojektit). Kiinteistövirasto; kiinteistöstrategian laadinta, viranomaistehtävät ja kunnallisten vuokraasuntojen asukasvalinnat, yksittäisten asunto-osakeyhtiöissä sijaitsevien asuinhuoneistojen omistajahallinto Asuntotuotantotoimisto Att; rakennuttaa ja luovuttaa vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntoja Sosiaalivirasto; asunnottomien asunnot ja niiden asukasvalinta. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakennuttamisesta vastaa asuntotuotantotoimisto ATT ja kunnallisten vuokra-asuntojen (noin 43 000) hallinnointi on hajautettu 21 kiinteistöyhtiöön. Lisäksi kaupunki omistaa noin 13 000 asuntoa, joista 2 300 ovat asumisoikeusasuntoja. Vuokra-asuntokäytössä olevat vapaarahoitteiset asunnot ovat työsuhdeasuntoja tai erityisryhmien käyttöön osoitettuja asuntoja, kuten vanhusten vuokra-asuntoja.
Maankäyttö 8 (19) Vantaalla asunto-ohjelman laatiminen, strateginen suunnittelu, viranomaistehtävät ja asuntolainarahasto on keskitetty maankäytön ja ympäristön toimialalle yrityspalveluihin. Kunnallisten vuokra-asuntojen (noin 10 000 asunto) rakennuttaminen, hallinnointi ja asukasvalinnat on lähes kokonaan keskitetty kaupungin omistamalle VAV Asunnot Oy:lle. Lisäksi Tilakeskus hallinnoi kaupungin omistuksessa olevia yksittäisiä asuntoja, on yhteensä noin 1 000. Näistä asunto-osakeyhtiöissä eri puolilla kaupunkia on noin 750 asuntoa ja suorassa omistuksessa koulujen ym. yhteydessä noin 200 asuntoa. Asunto-osakeyhtiössä olevien asuntojen myymistä selvitetään parhaillaan B2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsinki, Espoo ja Vantaa noudattavat yhteisiä ohjeita ja käytäntöjä valtion tukeman, rajoitusten alaisen asuntotuotannon sekä kunnallisen vuokra-asuntotuotannon asukasvalinnassa, käytössä ja luovutuksen valvonnassa/rakennuttamisessa. Sähköisessä vuokrahaussa Helsingillä ja Vantaalla on yhtenäiset käytännöt. Asumisoikeusasioiden viranomaistehtävissä kaupungeilla on yhteiset ohjeet, käytännöt ja IT-järjestelmä. Helsinki aloittaa Vantaan asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien hoidon ostopalveluna 1.6.2010 alkaen. Kummallakin kaupungilla on oma asumisoikeusyhtiönsä. Molemmat kaupungit ovat sitoutuneet valtion kanssa laadittuihin aiesopimuksiin maankäytön ja asumisen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen osalta. B3. Kehittämistavoitteita Helsinki selvittää kunnallisten vuokra-asuntojen pääomayhtiön perustamista yhdistämään nykyiset 21 alueellista kiinteistöyhtiötä. C. Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne C1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingin toimintamallissa liikennesuunnitelmat ja joukkoliikenteen yleissuunnitelmat laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa, joukkoliikenteen infrastruktuurin toteutussuunnitelmat, toteuttaminen ja katusuunnitelmat sekä katujen rakentaminen rakennusvirastossa. HKL operoi metroa, raitiovaunuja sekä joukkoliikennemuotoista vesiliikennettä. Vantaalla liikennesuunnittelu ja kadunrakennus on keskitetty kuntatekniikan keskukseen. Vantaa ei operoi joukkoliikennettä. Vantaa on Helsinkiä enemmän ulkoistanut liikennesuunnitteluaan. HSL tilaa kaiken seudullisen ja kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen tariffituen suuruuden päättää HSL:n yhtymäkokous kuntien lausuntojen jälkeen. Joukkoliikenteen tariffituki sisältyy molemmissa kaupungeissa kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Helsingissä valmistelu on talous- ja suunnittelukeskuksessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Vantaalla valmistelu on kuntatekniikan keskuksessa.
Maankäyttö 9 (19) C2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingin seudun liikenne HSL kuntayhtymä vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta (nettipalvelu) sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta (HLJ 2011). Suunnittelua ohjaavassa toimikunnassa on Helsingistä edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, talousja suunnittelukeskuksesta sekä ympäristökeskuksesta, Vantaalta kuntatekniikan keskuksesta sekä kaupunkisuunnittelusta. C3.Kehittämisstrategiat Laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen liikennejärjestelmän visiona on korkealaatuisilla ja ekotehokkailla liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksilla edistää Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia. Kaupunkien kehittämistavoitteet ovat siten varsin samanlaiset: Joukko- ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen ilmastomuutoksen hillitsemiseksi Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenteen sujuvuuden turvaaminen on seudun kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeätä Kävelyn ja pyöräilyn voimallinen edistäminen Valtakunnallisia kehittämishankkeita, jotka luovat edellytyksiä seudun maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämiselle ovat Pisara-rata ja pääradan linjaaminen lentoaseman kautta. C4. Erityiskysymykset Helsingissä on tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ja suuremman tariffituen vuoksi Vantaata selkeästi parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Helsingin tariffituki on asukasta kohti noin 1,4 kertainen Vantaaseen nähden. Joukkoliikenteen poikittaisliikenneyhteydet vaativat mittavia panostuksia lähivuosina. Vantaan pääväylät ovat suurelta osin valtion tieverkkoa, Helsingissä pääosin katuja. Kaupungit käyttävät liikenteen ja sen ohjaamisen suunnitteluun osittain samoja, mutta osittain eri IT-sovelluksia.
Maankäyttö 10 (19) D. Maa- ja sopimuspolitiikka D1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä maapoliittinen valmistelu on keskitetty kiinteistövirastoon, Vantaalla yrityspalveluihin. Vantaalla päätöksenteko on delegoitu Helsinkiä laajemmin niin lautakunta- kuin virkamiestasolle. Maanhankinnassa molemmat kaupungit käyttävät periaatteessa kaikkia lainsäädännön mahdollistamia maapoliittisia keinoja, käytännössä pakkotoimiin on kuitenkin molemmissa kaupungeissa suhtauduttu varauksellisesti. Viime vuosina lunastuksen käytön kynnys on kuitenkin Vantaalla madaltunut. Helsinki omistaa pitkäjänteisen maanhankintansa ansiosta noin 62 % maa-alastaan ja on pääosin voinut kaavoittaa omalle maalleen. Maankäyttösopimuksia on siksi tehty pääosin rakennettujen kiinteistöjen kaavanmuutostilanteissa. Östersundomin liitosalueella varaudutaan kaupungin keskeisten alueiden vähäisen omistuksen johdosta myös sopimusperiaatteita tarkentamalla ensikaavojen maankäyttösopimusten solmimiseen. Vantaa on vähäisemmän maanomistuksensa, noin 33 % maa-alasta, johdosta pitkään harjoittanut kumppanuuskaavoitusta yksityismaille siihen liittyvine toteuttamis/maankäyttösopimuksineen. Maankäyttösopimusten korvaukset perustuvat Helsingissä kaavan toteuttamisen keskimääräisiin infrakustannuksiin, jotka on suhteutettu kaavan arvonnousuun. Vantaalla lähtökohtana ovat kaava-alueen todelliset sisäiset ja laskennallisesti johdetut alueelliset ulkoiset infrakustannukset. Helsingissä on täydennysrakentamisen edistämiseksi noudatettu Vantaata merkittävästi korkeampaa korvauskynnystä. Helsingin tonttimaan korkeamman hinnan ansiosta infrakustannusten peittämiseen on riittänyt Vantaata pienempi osuus kaavan tuomasta arvonnoususta. Helsinki on asuntopoliittisista syistä eri tavoin tukenut kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja pääsääntöisesti luovuttanut pientalotontit sekä säänneltyjen asuntohankkeiden tontit (noin 60 %) vuokraamalla. Vapaarahoitteiset kerros- ja rivitalotontit on vuokrattu markkinaehtoisin ostooptioin. Toimitilatontit myydään pääsääntöisesti markkinaehtoisin osto-optioin mutta teollisuustontit vuokrataan. Vantaa vuokraa pääsääntöisesti tonttinsa markkinaehtoisin osto-optioin. Molemmat kaupungit käyttävät erilaisia laatu- ja hintakilpailuja sekä suunnitteluvarauksia luovutuksissaan. D2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Toiminta perustuu kaupunkien päättämiin omiin maapoliittisiin tavoitteisiin ja valintoihin. Kaupunkien välinen yhteistyö on siksi vähäistä.
Maankäyttö 11 (19) E. Kuntatekniikka E1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingin toimintamallissa liikenne- ja yleissuunnittelu tehdään kaupunkisuunnitteluvirastossa. Toteutussuunnittelu ja toteuttaminen on rakennusviraston vastuulla. Lisäksi liikuntavirasto ja HKL toimivat suunnittelevina ja toteuttavina organisaatioina. Helsingissä on käytössä tuore tilaajatuottaja malli, jossa rakennusvirasto on tilaaja ja Stara tuottaja. Vantaalla liikenne-, yleis- ja toteutussuunnittelu sekä katujen ja puistojen toteutus on keskitetty kuntatekniikan keskukseen. Kuntatekniikalla on katujen osalta täysi ja puistojen osalta yrityspalvelujen kanssa jaettu isännänvastuu. Liikuntainfran hankesuunnittelu on vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla, mutta suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kuntatekniikka. Vantaa on purkanut tilaaja-tuottaja -mallinsa vuonna 2006 palaten perinteiseen toimintamalliin. Helsinki on palvelu- ja materiaaliostojen määrällä mitattuna ulkoistanut hankekohtaisen toteuttamissuunnittelun lähes kokonaan, rakentamisesta noin 55 % ja ylläpidosta noin 15 %. Vantaa on yleissuunnittelua (30 %) ja toteuttamissuunnittelua (60 %) lukuun ottamatta ulkoistanut selvästi Helsinkiä enemmän, rakentamisesta noin 80 % ja ylläpidosta noin 70 %. E2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Toiminnot suorittavat toimintajärjestelmiensä jatkuvaa ulkoista benchmarking vertailua. Kaupungit käyttävät yhteisesti kehitettyä kustannuslaskentajärjestelmää. F. Rakennusvalvonta F1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Lainsäädännön sääntelemä viranomaistoiminnan valmistelu on molemmissa kaupungeissa keskitetty omaan asiantuntijaorganisaatioon, joka Helsingissä on itsenäinen virasto ja Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan tulosalue. Rakennusvalvontaviranomaisena toimii Helsingissä rakennuslautakunta ja Vantaalla ympäristölautakunnan rakennuslupajaostoon. Toiminta on molemmissa kaupungeissa organisoitu varsin samalla tavalla. Vanhemmasta rakennuskannasta (paljon vaativaa korjausrakentamista), voimakkaasta seudullisen kehittämistyön veturiroolista ja arkistotoimen laajuudesta johtuen rakennusvalvonnan henkilökunta on asukasmäärään suhteutettuna Helsingissä hieman Vantaata suurempi. F2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingissä rakennusvalvonta osallistuu aktiivisesti kaupungin omalle maalle tapahtuvaa rakentamista valmisteleviin kaupungin sisäisiin työryhmiin mm. Hitas-järjestelmään liittyen. Yhteistyö jo kaavoitusvaiheessa on noussut tärkeäksi etenkin suurissa ja kaupunkikuvallisesti merkittävissä
Maankäyttö 12 (19) kohteissa. Yhteistyö rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kesken on tiivistä. Valtaosa kirjallisista lausunnoista on korvattu sähköpostilausunnoilla, kaupunkisuunnittelulla on edustus kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ja säännöllisissä virastotapaamisissa otetaan kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin sekä selvitetään yhteistyön kehittämistä. Vantaalla sisäistä kaavoitusyhteistyötä tehdään yhteistyöryhmissä (mm. aluetiimit) eikä toimialan sisällä pyydetä erillisiä lausuntoja. Kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ovat rakennusvalvonnan lisäksi edustettuina mm. kaupunkisuunnittelu ja kuntatekniikka sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta. Kaupungit ovat yhdessä Espoon ja Kauniaisten kanssa kehittäneet yhteisiä rakentamiseen liittyviä tulkintaohjeita. Helsinki ja Vantaa uusivat parhaillaan rakennusjärjestyksiään pyrkien mahdollisimman yhdenmukaiseen lopputulokseen. Rakennusvalvontataksojen rakenne on jo yhtenäistetty. Helsingin ja Vantaan rakennusvalvonnan yhteinen ns. loppupiirustusten (As Built kuvien) vastaanottamiseen tähtäävä hanke on käynnissä. G. Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat G1. Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Ympäristöhallinto on molemmissa kaupungeissa keskitetty omaan asiantuntijaorganisaatioon, joka Helsingissä on itsenäinen virasto ja Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan tulosalue. Lainsäädännön seurauksena toiminta on molemmissa kaupungeissa pääosin organisoitu varsin samalla tavalla. Hallinnollisesti Vantaan ympäristölautakunta toimii kuitenkin lupajaostonsa kautta myös rakennusvalvontaviranomaisena. Erona on myös, että Helsingin ympäristökeskukselle on myönnetty ELY-keskuksille muutoin kuuluva oikeus tehdä pilaantuneiden maiden puhdistamiseen liittyvät lupapäätökset. Merkittävänä erona Helsingin ja Vantaan johtamiskulttuurissa on, että kun Helsingissä virastojen kannanottoja viedään omiin lautakuntiin käsiteltäväksi, niin Vantaalla eri tulosalueiden asiantuntijat valmistelevat yhteisen kannanoton lautakuntiin käsiteltäväksi. Tällä tavalla kaupunginhallitukseen menee yleensä vain yksi valmis lausuntoehdotus käsiteltäväksi. Vantaalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maisematyöluvat (metsänhoito, puunkaato ja maantäyttö) myöntää yleiskaava-alueella ympäristökeskus. Helsingissä rakennusvalvonta myöntää kaikki maisematyöluvat G2. Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingin ympäristökeskus tekee aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä etenkin kaupunkisuunnitteluviraston mutta myös muiden virastojen johtoryhmien kanssa.
Maankäyttö 13 (19) Ympäristökeskus antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle kirjalliset kommentit niistä kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, joihin ympäristökeskus on nimetty osalliseksi. Osayleiskaavoista ja yleiskaavoista sekä niiden luonnoksista ja merkittävistä asemakaavoista pyydetään aina ympäristölautakunnan lausunto. Ympäristölautakunta delegoi asemakaavalausuntojen antamisen ympäristökeskukselle silloin, kun kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa (yleisin). Alueidenkäyttöä koskevia lausuntoja ympäristötoimella on vuosittain 80 100 kpl. Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan johtoryhmän kokouksissa käsitellään tarvittaessa tärkeitä maankäytön linjakysymyksiä. Sisäinen yhteistyö esimerkiksi kaavoituksen, vihersuunnittelun ja liikennesuunnittelun kanssa tehdään pitkälle virkamiesten yhteiskokouksissa, siten että muodostuu yhteinen näkemys asioiden hoidosta. Vain laajemmista kokonaisuuksista, osayleiskaavoista, ohjelmista ja strategisista linjauksista pyydetään lausuntoja lautakunnista. Samoin asemakaavat on luokiteltu kolmeen kategoriaan, ei huomauttamista (yleisin), virkamieslausunto (noin 10 % kaavoista) ja lautakunnalta lausunto (noin 5 % kaavoista). Molempien kaupunkien ympäristöasiantuntijat osallistuvat kaupunkien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kuukausikokouksiin, joissa käsitellään merkittävimpiä kaavoja. Ympäristöasiantuntijat kuuluvat myös aina kaupunkeja koskevien YVA-menettelyjen ohjausryhmiin. Uudenmaan ELYkeskuksen ympäristövastuualue on tärkeä yhteinen yhteistyökumppani. Toimintojen luonteesta johtuen seudullinen yhteistyö on luontevaa ja kaupunkien sujuvalla seudullisella ympäristöyhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyöorganisaatioina toimivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, HSY (ilmansuojelu, ilmastonmuutoksen strategia, jätehuolto), Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Viikin Löytöeläintalo, MetropoliLab (ympäristö-, vesi- ja elintarviketutkimus) sekä ns. Kuutosten eli Suomen kuuden suurimman kaupungin ympäristöyhteistyö (indikaattoriseuranta, ympäristön tilan raportointi, yhteiskoulutuksen järjestäminen. G3. Kehittämisstrategiat / Ilmasto- ja energiapoliittiset ohjelmat Kaupunkien ilmasto- ja energiapoliittiset ohjelmat ovat kunnianhimoiset ja pääosin varsin samankaltaiset, joskin jonkin verran painotuseroja ja erilaisia määrittelytapoja esiintyy. Yhdessä valmisteltu pääkaupunkiseudun ilmastostrategia, yhdessä rakennettava pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeuttamisstrategia ja kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyminen luovat yhtenäiset lähtökohdat kaupunkien ilmastotyölle. Kaupungeilla on lisäksi menossa monta yhteistä ilmastoon ja energiaan liittyvää hanketta yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaupunkien ilmasto- ja energiapoliittisten toimeenpanon ja seurannan organisatoriset erot ovat vähäiset. Molemmissa kaupungeissa on apulaiskaupunginjohtaja/virastopäällikkötasoiset ohjausryhmät. Energiantuotannon tavoitteissa on eroavuuksia. Helsingin valtuusto on hyväksynyt energiapoliittisen selonteon (EPOS), jossa on tavoitteena 20 % uusiutuvaa ja kokonaispäästöjen alenema 20
Maankäyttö 14 (19) % vuoteen 2020. Vantaan valtuustoryhmien sopimuksessa energian vähennystavoite on 5 % per vuosi, tarkoittaen yhteensä 18,5 % vuoteen 2013 mennessä. Vantaalle rakennettava pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitos vähentää vuonna 2016 Vantaan hiilidioksidipäästöjä 20 %:lla, kasvattaen samalla kaukolämmön uusiutuvan energian osuutta 25 %:lla. Helsingissä energiantuotannon uudistamisen kustannusvaikutusten on arvioitu vuoteen 2030 mennessä nousevan tasoon 3 000 M (Helsingin energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 2010). Ohjelma on tulossa valtuuston käsittelyyn syksyllä 2010. Toteutuessaan esitetyllä tavalla kehitysohjelma heikentää olennaisesti Helsingin Energian euromääräistä tulosta ja suhteellista kannattavuutta. Samalla se romahduttaa Helsingin Energian tuloutuskyvyn, millä on erittäin merkittävä taloudellinen vaikutus Helsingin kaupungin palvelujen rahoittamiseen. Vantaalla hiilenkäyttöä korvaavan jätteenpolttolaitoksen investointi on 250 M vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on lisäksi Martinlaakson käytöstä poistuvan toisen voimalaitoskattilan uusiminen pääosin biopohjaisille polttoaineille vuoden 2016 jälkeen. Ympäristökysymysten painopisteet Helsingissä ja Vantaalla ovat varsin samanlaiset, eroina näkyvät lähinnä kaupunkien erilaiset ympäristölähtökohdat, kuten Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristövalvonnan tehostaminen Vantaalla ja (kantakaupungin) katupölyn torjunta ja ilmanlaadun parantaminen Helsingissä. 3. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Loppuraportissa täydennettävä osio.
Maankäyttö 15 (19) 4. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Helsinki Vantaa Helsinki Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Halke), varapuheenjohtaja talousarviopäällikkö Tuula Saxholm (Taske) virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi (Ksv) ympäristöjohtaja Pekka Kansanen (Ymk) toimistopäällikkö Katariina Baarman (Ksv) (Kv), sihteeri apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (Maank. ja ymp.), puheenjohtaja kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg (Maank. ja ymp./ Kaupunkisuunnittelu) asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski (Maank. ja ymp./ VAV Asunnot Oy) ympäristöjohtaja Stefan Skog (Maank. ja ymp./ Ympäristökeskus) liikenneinsinööri Leena Viilo (Maank. ja ymp./ Kuntatekniikan keskus) (Maank. ja ymp./ Yrityspalvelut), sihteeri Selvitys on toteutettu virkatyönä. Työryhmän työhön ovat kutsuttuina lisäksi osallistuneet: virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen (Rakvv) suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen (Taske) osastopäällikkö Raimo K Saarinen (HKR) maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö (Maank. ja ymp./ Yrityspalvelut) kaupungininsinööri Urpo Vainio (Maank. ja ymp./ Kuntatekniikan keskus) rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki (Maank. ja ymp./rakennusvalvonta) Työn eteneminen I Laaditaan nykytilanteen kuvaus ja analyysi toiminnoittain Nykytilanteen kuvaus dokumentoidaan suppeasti, analyysissä keskitytään kaupunkien tarkasteltavien toimintojen, sisäisten ja ulkoisten yhteistyömuotojen sekä kehittämisstrategioiden olennaisiin eroihin. Kaupunkisuunnittelu, sisältäen maankäytön merkittävimmät kehittämiskohteet ja suuret maankäyttöön vaikuttavat liikenne- tms. hankkeet Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Asuntopolitiikka Maa- ja sopimuspolitiikka (so. maanhankinta ja tontinluovutus) Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristöpolitiikka, sisältäen ilmasto- ja energiastrategiat
Maankäyttö 16 (19) II Yhdistämisen etujen ja haittojen analysointi Työryhmän tarkastelun lähtökohdaksi otetaan väliraportoinnissa esille nousseet toiminta- ja hallintotapojen erot sekä Toimintaympäristöryhmän mahdollisesti esiin tuomat täydentävät näkökohdat. Lisäksi työryhmä tutkii yhdistyneen kaupungin maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia ja mahdollisia kehittämisen painopisteiden ajallisia priorisointitarpeita. Maankäytön kehittämisvaihtoehtoja tarkastellaan laadittavan karttapohjaisen Helsinki-Vantaa kehityskuvatyön kautta. Työ painottuu Helsingin seudun rakenteeseen vaikuttaviin merkittäviin hankkeisiin ja maankäytön vaihtoehtoisiin kehityssuuntiin. Yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa Työryhmän tarkastelualaan kuuluva asuminen vaikuttaa olennaisesti myös Helsingin seudun kilpailukykyyn. Toisaalta Kilpailukykytyöryhmän tehtäväkenttään kuuluvat elinkeinorakenne, toimitilojen sijaintitarpeet ja toimitilatyypit sekä tarpeet ovat keskeisiä tekijöitä myös oman työryhmämme työn kannalta. Yhteistyö teemaryhmä 7 kanssa on siten tärkeä aloittaa heti kun alustavat 1-vaiheen analyysiluonnokset ovat valmistuneet. Työryhmä tulee luonnollisesti hyödyntämään myös Toimintaympäristöryhmän työn tuloksia.
Maankäyttö Liite 1 Helsingin organisaatio (MALY-toiminnot) Talous- ja suunnittelukeskus (osa) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja (Kaj) Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja EPOK *) *) Elinkeinopoliittinen työryhmä Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja (Ryj) Asuntolautakunta Kiinteistövirasto (Asunto-os) Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto (ATT) Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistölautakunta Kiinteistövirasto Rakennuslautakunta Rakennusvalvontavirasto HKL-liikelaitoksen johtokunta HKL-liikelaitos (osa) MetropoliLab-liikelaitoksen johtokunta MetropoliLab-liikelaitos Teknisen palvelun lautakunta Rakentamispalvelu (Stara, tuottaja, osa) Yleisten töiden lautakunta Rakennusvirasto (tilaaja, osa) Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Vantaan organisaatio (MALY-toiminnot) Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja; Keskushallinto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto Ympäristölautakunta Rakennuslupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja; Maankäyttö ja Ympäristö Asuntopolitiikka Yritys- Palvelut (osa) Kaupunkisuunnittelu Marja- Vantaa -projekti Kunta- Tekniikan keskus Rakennusvalvonta Ympäristökeskus VAV Asunnot Oy
Maankäyttö Liite 2 Työryhmä 4 Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö cccccccc Tilastotiedot Helsinki Vantaa Asukkaita 1.1.2009 577 000 asukasta 197 000 asukasta A. Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusresurssit Henkilöresurssit (ilman liikennesuunnittelua) 0,37 hlöä/1 000 as. 0,29 hlöä/1 000 as. toteutuneen rakentamisen suhteen (vuosikeskiarvo 2005-09) 0,45 hlöä/1 000 tot.kem2 0,14 hlöä/1 000 tot.kem2 Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut 2009 870 /1 000 as. 510 /1 000 as. Kaavoitettu uusi rakennusoikeus 2000-2009 Asuinrakennusoikeutta keskimäärin 320 000 kem2/vuosi 195 000 kem2/vuosi Asuinrakennusoikeuden kaavoitustavoite 450 000 kem2/vuosi 200 000 kem2/vuosi Toimitilarakennusoikeutta keskimäärin 360 000 kem2/vuosi 377 000 kem2/vuosi Kaavavarannot - Asuinrakentaminen Yleiskaavavaranto 7 kem2/asukas 15 kem2/asukas Asemakaavavaranto 4 kem2/asukas 9 kem2/asukas Kaavavarannot - Työpaikkarakentaminen Yleiskaavavaranto 4 kem2/asukas 36 kem2/asukas Asemakaavavaranto 14 kem2/asukas 20 kem2/asukas Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta B. Asuntopolitiikka Asuntojen määrä 324 000 asuntoa 94 000 asuntoa 1 asunto per 1,8 as. 1 asunto per 2,1 as. Kerrostaloasuntoja 85 % asunnoista 62 % asunnoista Rivitaloasuntoja 6 % asunnoista 13 % asunnoista Omakoti/paritaloasuntoja 8 % asunnoista 25 % asunnoista Asuntojen hallintamuoto Omistusasuntoja 45 % asunnoista 57 % asunnoista Vuokra-asuntoja 45 % asunnoista 34 % asunnoista Omistustusoikeusasunnot ja muuta hallintamuodot 10 % asunnoista 9 % asunnoista Kaupunkien omistamat vuokra-asunnot 56 000 asuntoa 11 000 asuntoa 1 asunto per 10 as. 1 asunto per 18 as. Asuntotuotanto 2001-2009 keskimäärin 3 050 asuntoa/vuosi 1 600 asuntoa/vuosi, josta kaupungin tuotantoa 700 asuntoa/vuosi 140 asuntoa/vuosi Asuntotuotannon tavoite 5 000 asuntoa/vuosi 2 000 asuntoa/vuosi, josta kaupunki tuottaa 1 500 asuntoa/vuosi 150 asuntoa/vuosi, josta kaupungin maille 3 600 asuntoa/vuosi n/a
Maankäyttö Liite 2 Työryhmä 4 Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö cccccccc Tilastotiedot Helsinki Vantaa Asukkaita 1.1.2009 577 000 asukasta 197 000 asukasta C. Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Henkilöresurssit (liikennesuunnittelu) 0,12 hlöä/1 000 as. 0,11 hlöä/1 000 as. Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut 2009 490 /1 000 as. 1 730 /1 000 as. Joukkoliikenteen tariffituki 250 /asukas ja vuosi 180 /asukas ja vuosi Kulkutapajakauma (Helsinki=esikaupunkialue) Jalankulku ja pyöräily 33 % 30 % Joukkoliikenne 31 % 19 % Henkilöautot 35 % 49 % Pysäköintinormit (Helsinki=esikaupunkialue) Kerrostalotontit 1 autopaikka/100 kem2 1 autopaikka/80-90 kem2 Rivitalotontit 1 ap/80kem2 ; 1,25 ap/asunto 1 ap/80 kem2 ; 1,5 ap/asunto Pientalotontit 1 ap/100 kem2 + 1 ap/asunto 2 ap/asunto D. Maa- ja sopimuspolitiikka Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta Maanvuokratuotot 2009 225 /as. ja vuosi 20 /as. ja vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin 2000-2009 135 /as. ja vuosi 122 /as. ja vuosi Maankäyttösopimusten korvaukset (raha/maa) keskiarvo 2000-2009 15 /as. ja vuosi 14 /as. ja vuosi Maanhankinta keskimäärin 2000-2009 23 /as. ja vuosi 59 /as. ja vuosi E. Kuntatekniikka Katuja 35 m2/asukas 40 m2/asukas Rakennettuja puistoja 16 m2/asukas 20 m2/asukas Henkilöresursseja ei erilaisesta organisointavasta johtuen (Helsingin tilaaja-tuottajamalli/erilainen ulkoistus) voi yhteismitallisesti yksilöidä. F. Rakennusvalvonta Henkilöresurssit 0,21 hlöä/1 000 as. 0,18 hlöä/1 000 as. Uudisrakennusluvat 2008 600 000 kem2 400 000 kem2 Rakennuslupia 1 640 kpl 540 kpl Toimenpidelupia 700 kpl 850 kpl Korjausrakentamisen osalta ei ole saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa Työprosessianalyysi ja yhdenmukainen tilastointitapa valmisteilla, valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2010 Arkistoidut piirustukset 2 500 000 kpl 1 400 000 kpl G. Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat Henkilöresurssit 0,23 hlöä/1 000 as. 0,21 hlöä/1 000 as. Kasvihuonepäästöt 2008 5,6 tn/asukas 6,7 tn/asukas Kokonaisenergiankulutus 2008 24 MWh/asukas 27 MWh/asukas