VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS

1 PÄÄESIKUNTA PYSYVÄISOHJE PEkoul-os:n PAK Koulutusosasto C 1:8 Helsinki 7.6.2001 1 (21) PEkoul-os:n PAK C 1:3 VARUSMIESTEN MARSSIKOULUTUS Ohjeen antamisen perusta: PE:n työjärjestyksen kohta 6.3. Voimassaoloaika: II/2001 saapumiserästä alkaen toistaiseksi Kumotaan: PEkoul-os:n PAK C 1:3 kohdat 5.1, 5.2, 5.3, liitteet 1.3 ja 1.4. Liittyy: Marssikoulutuksen yksityiskohtainen ohjeistus on liikuntakoulutuksen käsikirjan osassa 11 Varusmiesten marssikoulutus. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti Antti Simola Osastopäällikkö Eversti Kalle Liesinen LIITTEET JAKELU 6 kpl = 63 sivua PAK

MARSSIKOULUTUS

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 MARSSIKOULUTUKSEN TAVOITTEET ERI KOULUTUSKAUSILLA...7 1.1 Marssikoulutuksen päämäärä...7 1.2 Peruskoulutuskauden tavoitteet...7 1.3 Erikoiskoulutuskauden tavoitteet...7 1.4 Joukkokoulutuskauden tavoitteet...8 1.5 Marssikoulutuksen tavoitteet varusmiesjohtajakoulutuksessa...8 2 MARSSIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUMINEN ERI KOULU- TUSKAUSILLA...9 2.1 Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö...9 2.2 Peruskoulutuskaudella järjestettävät marssit...10 2.3 Erikoiskoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö...13 2.4 Erikoiskoulutuskaudella järjestettävät marssit...13 2.5 Joukkokoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö ja marssit...16 2.6 Varusmiesjohtajien marssikoulutuksen sisältö ja marssit...16 3 MARSSIKOULUTUKSEN VAIKUTUS SOTILAAN SUORITUSKYKYYN...17 4 MARSSIKOULUTUKSEN YLEISET TURVALLISUUSOHJEET JA LÄÄKINTÄHUOLTO...18 4.1 Marssikoulutuksen järjestelyt...18 4.2 Ohjeistus ennen marssia...18 4.3 Toiminta marssin aikana...18 4.4 Toiminta marssin jälkeen...19 4.5 Muut määräykset...19 5 MARSSIKOULUTUKSEEN LIITTYVÄT MÄÄRITTEET...20 LÄHDELUETTELO JA MARSSIKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ...21

5 LIITTEET 1 MARSSIKOULUTUSOHJELMA PERUSKOULUTUSKAUSI JA ERIKOISKOULUTUSKAUSI...22 2 MARSSIKOULUTUKSEN ROOLIT ERI HENKILÖSTÖLLE JA TAVOITTEET...24 3 MARSSIKOULUTUKSEN JA FYYSISEN SUORITUSKYVYN KEHITTÄMINEN (KAAVIO)...25 4 KOULUTUSOHJEET...26 - marssille valmistautuminen...26 - marssi suorittaminen...38 - marssin jälkeinen toiminta...45 - vaellus ja erätoiminta...47 - jalkojen teippaaminen...53 - valmistautuminen pitkälle maatiemarssille (Niemegen, Kesäyön marssi)...57 - marssikoulutuksen lihashuoltoliikkeet...60 5 OHEISKOULUTUKSEN KOULUTUSKORTIT...64 - omasuojailmatorjunta...64 - toiminta kohdattaessa miinoite...66 - marssitekniikka...68 - pimeätoiminta...70 - suojeluvarusteiden käyttö...72 - toiminta tauolla...74 - etenemismuodot...76 6 TOIMINTAKYVYN TURVAAMINEN KENTTÄOLOISSA...78 - yleiset lääketieteelliset lähtökohdat...78 - fyysisen rasituksen varonäkökohdat...79 - kylmät olot...79 - lämmin sää ja helle...81 - uni ja nukkuminen...85 - rasitusvammat...85

6

7 1 MARSSIKOULUTUKSEN TAVOITTEET ERI KOULUTUS- KAUSILLA 1.1 Marssikoulutuksen päämäärä Marssikoulutuksen päämääränä on rakentaa sotilaille sellainen marssikunto, että he selviytyvät taistelukuntoisena fyysisistä marsseista tai siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Sodan ajan marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toiminta-alueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävä. Taistelutehtäviin liittyvät siirtymiset toteutetaan pääosin fyysisinä marsseina jalan, hiihtäen tai polkupyörin sekä moottoroituna joukon ajoneuvolla (ps, Pasi, tka) tai hiihtohinauksella. Taistelutehtävän viivytyksetön aloittaminen siirtymisen jälkeen edellyttää, että joukon taistelukelpoisuuden ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvät tiedot sekä taidot opetetaan yksityiskohtaisesti rauhan ajan marssi-, taistelu- ja liikuntaharjoituksissa. Opetettuja tietoja ja taitoja harjoitetaan myös kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä vapaa-ajalla reservissä. 1.2 Peruskoulutuskauden tavoitteet Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen tavoitteet 1. Sotilas osaa marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot 2. Sotilas osaa pitää yllä omaa fyysistä suorituskykyään pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla/-vaelluksella taisteluvarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta 3. Sotilas osaa toimia jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla jääkäri-/kivääriryhmän jäsenenä 4. Kehittää sotilaiden aerobista peruskestävyyttä ja lihaskuntoa sekä liikunta- ja tukielimistön kuntoa. 1.3 Erikoiskoulutuskauden tavoitteet Erikoiskoulutuskauden marssikoulutuksen tavoitteet 1. Taistelija hallitsee marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot 2. Taistelija hallitsee oman fyysisen suorituskykynsä ylläpitämisen pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla kenttävarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena

8 sen aiheuttamasta rasituksesta 3. Taistelija hallitsee toiminnan jalka- tai hiihtomarsseilla joukkueen/vast jäsenenä erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääolosuhteissa 4. Kehittää taistelijoiden aerobista peruskestävyyttä ja voimakestävyyttä sekä liikunta- ja tukielimistön kuntoa 5. Edistää ryhmä- ja joukkuehengen luomista. 1.4 Joukkokoulutuskauden tavoitteet Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien on selviydyttävä taistelukuntoisena joukkonsa tehtävän mukaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- (10-20 km) ja jalka-/hiihtomarssista (20 km) sekä pystyttävä sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n taival taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen. 1.5 Marssikoulutuksen tavoitteet varusmiesjohtajakoulutuksessa 1.5.1 Aliupseerikoulutus Marssikoulutuksen tavoitteena on, että oppilaat osaavat aliupseerikurssin ensimmäisen jakson (AUK I) jälkeen - partion ja ryhmän suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä ryhmän toiminnan marssilla. Marssikoulutuksen tavoitteena on, että oppilaat osaavat aliupseerikurssin toisen jakson (AUK II) jälkeen - kouluttaa ryhmälleen joukon suorituskyvyn sekä taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän osana marssilla - tasata ryhmänsä marssirasitus ottaen huomioon alaistensa henkilökohtaiset fyysiset edellytykset - johtaa ryhmäänsä marssilla siten, että se pystyy jatkamaan tehtäväänsä menestyksellisesti vaativankin siirtymisen jälkeen. Aliupseerien johtajakaudella johtajien on hallittava joukkonsa suorituskyvyn ja taistelukelpoisuuden ylläpitäminen pitkäkestoisella marssilla sekä ryhmänsä johtaminen marsseilla. Marssikoulutuksen tavoitteena on, että oppilaat osaavat reserviupseerikurssin (RUK) jälkeen - kouluttaa joukkueelleen/vast joukon suorituskyvyn ja taistelukelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvät perustiedot ja taidot sekä miesten toiminnan ryhmän ja joukkueen osana marssilla - suunnitella, valmistella ja valvoa toimintakyvyn vaatima huolto. Reserviupseerien johtajakaudella johtajien on hallittava joukon suorituskyvyn ja taistelukelpoisuuden säilyttäminen pitkäkestoisella marssilla sekä joukkueen johtaminen marsseilla.

9 1.5.3 Marssikoulutuksen painopisteet varusmiesjohtajien koulutuksessa 1. Johtamis- ja kouluttamistaidon kehittäminen 2. Suunnistus- ja marssitaitojen kehittäminen 3. Joukon fyysisen suorituskyvyn sekä taistelu- ja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen 4. Joukkue-/ryhmä hengen luominen 5. Joukon esiliikkuja ja esimerkki 6. Oman fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 7. Palvelusturvallisuuden ylläpitäminen 2 MARSSIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTTAMINEN ERI KOULUTUSKAUSILLA 2.1 Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen fyysinen kuormitus pidetään alhaisella (aerobisella) tasolla. Peruskoulutuskauden aikana ei järjestetä marsseja kenttävarustuksessa eikä muutoin kovatehoisia marsseja. Peruskoulutuskauden kaksi ensimmäistä marssia suoritetaan tasoryhmittäin. Tasoryhmät voidaan määrittää henkilökohtaisen valinnan/subjektiivisen tuntemuksen, liikuntaaktiivisuuden, kuntoluokkien (kuntoindeksin) tai liikkumistaitojen (esimerkiksi hiihtotaito) mukaisesti. Huonokuntoisille koulutettaville laaditaan mahdollisimman yksilöllinen marssiohjelma. Marssit suoritetaan ryhmän kokoisissa kokoonpanoissa. Marssit järjestetään vaihtelevasti jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseina. Jalkamarssit suunnataan pehmeäpohjaisille alustoille, kuten metsäpoluille, metsäkankaille, kuntoreiteille tai hiekkateille. Peruskoulutuskauden marsseja ei saa suunnata asvalttiteille tai muille kovapohjaisille alustoille. Koulutettaville pidetään ennen ensimmäistä hiihtomarssia 3x3 tunnin hiihtokoulutuksen opetuspaketti. Tällä varmistetaan, että heillä on riittävät hiihtämisen perustaidot ennen vaativaa marssisuoritusta. Marssien aikana keskitytään yksityiskohtaisesti koulutettavien fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvien perustietojen ja -taitojen opettamiseen, kuten muun muassa varusteiden valintaan ja pakkaamiseen, jalkineiden ja sukkien valintaan, neste- ja ravintotasapainon ylläpitämiseen, henkilökohtaiseen hygieniaan sekä marssin jälkeiseen palauttavaan huoltoon. Ennen marssia ja marssien aikana koulutettaville opetetaan kaikki ne toimenpiteet, joilla ennalta ehkäistään esimerkiksi lämpöuupumuksen, rasitusvammojen, paleltumien ja hiertymien syntyminen. Peruskoulutuskaudella koulutettaville opetetaan myös erävaelluksen perustiedot- ja taidot. Näitä taitoja asevelvolliset voivat hyödyntää myöhemmin reservissä erilaisilla vaelluksilla.

10 Koulutettavilla on mukana jokaisella marssilla suunnistuskartta ja kompassi. Niiden avulla kehitetään koulutettavien suunnistus- ja kartanlukutaitoja. Marssiharjoituksissa voi kouluttajien ja varusmiesesimiesten tehtävänjako olla seuraava: - kouluttajat pitävät teoriaoppitunnit ja antavat perusteet harjoituksista sekä ohjaavat varusmiesjohtajia käytännön suorituksissa - upseerikokelaat suunnittelevat ja johtavat harjoituksen käytännön toteutuksen sekä osallistuvat marssien valmisteluihin - aliupseerit johtavat ja kouluttavat omaa ryhmäänsä sekä valmistelevat marsseihin liittyvät toiminnat. 2.2 Peruskoulutuskaudella järjestettävät marssit, yhteensä 22-38 tuntia 2.2.1 Jalka-/hiihtomarssi 1 (4 tuntia) Oppitunti + käytäntö (1 tunti) Marssia edeltävänä päivänä pidetään yhden tunnin kestävä teoriaoppitunti, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - jokamiehen oikeudet maastossa - marssien fysiologiset perusteet - valmistautuminen marssille - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet seuraavan päivän marssista. Oppitunnin aiheet demostroidaan ja harjoitellaan käytännössä. Jalka-/hiihtomarssin suoritus (2 tuntia) Jalka-/hiihtomarssi suoritetaan alhaisella aerobisella teholla. Sen kesto on noin kaksi tuntia (noin 5-7 kilometriä). Marssi suoritetaan ilman asetta ja taisteluvarustusta. Marssilla tarvittavat nesteet, sadeasu ja varavaatteet kannetaan varustepussissa. Marssin tavoitteena on, että koulutettavat osaavat marssiin liittyvät suorituskyvyn ylläpitämisessä tarvittavat tiedot ja taidot. Marssilla kehitetään koulutettavien aerobista kestävyyttä ja lihaskestävyyttä. Se suoritetaan tasoryhmissä. Marssin päättäminen (1 tunti) Marssin jälkeen koulutettaville opetetaan henkilökohtaiset huoltotoimenpiteet sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet ml. lihashuolto sekä nestetankkaus (1 tunti).

11 2.2.2 Jalka-/hiihtomarssi 2 (5 tuntia) Oppitunti + käytäntö (1 tunti) Marssia edeltävänä päivänä pidetään yhden tunnin kestävä teoriaoppitunti, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - valmistautuminen marssille - taisteluvarustuksen pakkaaminen ja sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssien johtamisessa käytettävät merkit - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet seuraavan päivän marssista Oppitunnin aiheet demostroidaan ja harjoitellaan käytännössä. Jalka-/hiihtomarssin suoritus (3 tuntia) Jalka-/hiihtomarssi suoritetaan alhaisella aerobisella teholla. Sen kesto on noin kolme tuntia (noin 7-10 kilometriä). Marssi suoritetaan taisteluvarustuksessa aseen kanssa. Marssin tavoitteena on, että koulutettavat totutetaan marssimaan taisteluvarustuksessa, ja että heidän tietoja sekä taitoja syvennetään suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Marssilla kehitetään myös koulutettavien aerobista kestävyyttä ja lihaskestävyyttä. Marssi suoritetaan tasoryhmissä. Marssin päättäminen (1 tunti) Marssin jälkeen koulutettaville opetetaan henkilökohtaiset huoltotoimenpiteet sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet ml. lihashuolto sekä nestetankkaus (1 tunti). 2.2.3 Jalka-/hiihto-/polkupyörämarssi 3 (4 tuntia) Oppitunti + käytäntö (30 minuuttia) Marssia edeltävänä päivänä pidetään 30 minuutin teoria tietoisku, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - valmistautuminen marssille - taisteluvarustuksen pakkaaminen ja sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - mikäli marssi suoritetaan polkupyörällä opetetaan liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat - ohjeet seuraavan päivän marssista. Oppitunnin aiheet demostroidaan ja harjoitellaan käytännössä.

12 Jalka-/hiihto-/polkupyörämarssin suoritus (4 tuntia) Jalka-/hiihto-/polkupyörämarssi suoritetaan alhaisella aerobisella teholla. Sen kesto on noin neljä tuntia (noin 10-15 kilometriä). Marssi suoritetaan taisteluvarustuksessa aseen kanssa. Marssin tavoitteena on, että koulutettavat harjaantuvat marssimaan aseen ja taisteluvarustuksen kanssa, ja että heidän tietoja sekä taitoja syvennetään suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Marssilla kehitetään myös koulutettavien aerobista kestävyyttä ja lihaskestävyyttä. Marssi suoritetaan ryhmittäin. Ennen hiihtomarssin alkua voidellaan sukset. Ennen polkupyörämarssin alkua säädetään ja huolletaan pyörä. Polkupyörämarssilla opetetaan liikenneturvallisuuteen ja marssin suorittamiseen liittyvät tiedot sekä taidot. Marssin päättäminen (30 minuuttia) Marssin jälkeen koulutettaville opetetaan henkilökohtaiset huoltotoimenpiteet sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet ml. lihashuolto sekä nestetankkaus (30 minuuttia). Lihashuoltoa jatketaan johdetusti illalla ennen vahvuuslaskentaa. 2.2.4 Jalka-/hiihtomarssivaellus 4 (8-24 tuntia) Oppitunti + demo (30 minuuttia) Marssia edeltävänä päivänä pidetään 30 minuutin teoria tietoisku, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - erämiestaitojen perusteet - taisteluvarustuksen pakkaaminen ja sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet seuraavan päivän marssista. Oppitunnin aiheet demostroidaan ja harjoitellaan käytännössä. Jalka-/hiihtomarssivaelluksen suoritus (7-23 tuntia) Jalka-/hiihtomarssivaellus suoritetaan alhaisella aerobisella teholla. Sen kesto on 7-23 tuntia (noin 15-20 kilometriä). Marssivarustuksena on ase ja kevyt reppu. Repussa on erämiestaitojen opettamisessa tarvittavat välineet. Marssin tavoitteena on opettaa koulutettaville vaeltamisen perustiedot ja taidot. Vaelluksella opetetaan koulutettaville esimerkiksi nuotion/rakotulen teko, veden keittäminen, ruuan laittaminen tilapäisvälinein/sissikeittimellä, laavun tekeminen sekä esteen ylittäminen. Yön yli kestävään marssiin liitetään lepojakso. Marssi suoritetaan ryhmäkokonaisuuksissa. Marssilla kehitetään koulutettavien aerobista kestävyyttä ja lihaskestävyyttä.

13 Marssin päättäminen (30 minuuttia) Marssin jälkeen opetetaan koulutettaville henkilökohtaiset huoltotoimenpiteet sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet ml. lihashuolto sekä nestetankkaus (30 minuuttia). Lihashuoltoa jatketaan johdetusti illalla ennen vahvuuslaskentaa. Sotilaan perustutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää, että koulutettava on osallistunut vähintään kolmeen marssiharjoitukseen. Vaellusmarssi (marssi n:o 4 ) järjestetään siten, että mahdollisimman moni varusmies pääsee osallistumaan siihen. 2.3 Erikoiskoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö Erikoiskoulutuskauden marssikoulutuksen fyysinen kuormitus pidetään pääosin aerobisella tasolla. Erikoiskoulutuskauden marssien fyysistä kuormitusta lisätään kantamuksen ja ryhmäkohtaisen kaluston avulla. Marssit voidaan järjestää kenttävarustuksessa. Marssit voivat päättyä kovatehoisiin pikamarssiosuuksiin, joilla kehitetään elimistön anaerobista kestävyyttä. Koulutuksen suunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että tällaisista kovatehoisista marsseista elimistön palautuminen kestää 2-3 vuorokautta. Erikoiskoulutuskaudella marssit järjestetään vaihtelevasti jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseina. Jalkamarssit suunnataan tuotettavan joukon sodan ajan tehtävän mukaiseen toimintaympäristöön ja maastoihin muun muassa merisotilailla saaristo, rannikko- ja vesistöalueelle. Asfaltilla ja kovapohjaisilla teillä marssimista vältetään. Erikoiskoulutuskaudella voidaan marsseihin liittää aselajin erityispiirteisiin liittyvää oheiskoulutusta ja marsseja voidaan liittää osaksi taistelukoulutusta. Marssien aikana keskitytään edelleen asevelvollisten fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja elimistön palautumiseen liittyvien perustietojen sekä -taitojen syventämiseen. Erikoiskoulutuskauden päätteeksi järjestetään fyysisesti vaativa ryhmätaitokilpailu. Siihen sisältyy marssitaitojen ja fyysisen suorituskyvyn mittaus. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella marsseihin sisältyy ajoneuvojen käyttöä. Tällöin osa siirryttävästä matkasta kuljetaan ajoneuvoilla ja osa fyysisesti jalan/hiihtäen. Aselajit soveltavat erikoiskoulutuskauden marssikoulutusohjelmaa omaan erikoisalansa koulutukseen ottaen huomioon tämän ohjeen periaatteet ja vaatimukset. 2.4 Erikoiskoulutuskaudella järjestettävät marssit, yhteensä 22-34 tuntia 2.4.1 Jalka-/hiihto-/polkupyörämarssi 5 (4 tuntia) Oppitunti + demo (30 minuuttia) Marssia edeltävänä päivänä pidetään 30 minuutin teoria tietoisku, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista

14 - valmistautuminen marssille - oman erikoiskoulutuksen mukaisen taisteluvarustuksen ja repun pakkaaminen sekä sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet seuraavan päivän marssista. Tietoiskun aikana kerrataan peruskoulutuskaudella opetettu asiat ja suoritetaan seuraavan päivän marssiin liittyvät valmistelut. Jalka-/hiihtomarssin suoritus (3 tuntia) Jalka-/hiihtomarssi suoritetaan alhaisella aerobisella teholla. Sen kesto on noin kolme tuntia (noin 8-10 kilometriä). Marssi suoritetaan kenttävarustuksessa (taisteluvarustus+reppu) aseen kanssa. Marssin tavoitteena on, että koulutettavat harjaantuvat marssimaan oman koulutushaaransa mukaisessa kenttävarustuksessa, ja että heidän tietoja sekä taitoja syvennetään suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Marssilla kehitetään lisäksi koulutettavien aerobista kestävyyttä ja lihaskestävyyttä. Marssin päättäminen (30 minuuttia) Marssin jälkeen kerrataan henkilökohtaiset huoltotoimenpiteet sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet ml. lihashuolto sekä nestetankkaus (30 minuuttia). Lihashuoltoa jatketaan omakohtaisesti illalla ennen vahvuuslaskentaa. 2.4.2 Jalka-/hiihtomarssi 6 (6 tuntia) Oppitunti + demo (15 minuuttia) Marssia edeltävänä päivänä pidetään 15 minuutin teoria tietoisku, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - valmistautuminen marssille - taisteluvarustuksen ja repun pakkaaminen sekä sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin ja liikenneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet seuraavan päivän marssista. Tietoiskun jälkeen suoritetaan seuraavan päivän marssin valmistelut. Jalka-/hiihtomarssin suoritus (5 tuntia) Harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan noin 10-20 kilometrin siirtyminen ajoneuvoilla tai hiihtohinauksella (ps/pasi/tka/mtkla) jalkautumisalueelle. Tämän jälkeen jatketaan etenemistä jalan murtokohtaan noin 3-5 kilometriä taisteluvarustuksessa. Murtokohdasta/välitavoitteesta tehtävää jatketaan 5-10 kilometrin jalkamarssina kenttävarustuksessa.

Harjoituksen tavoitteena on totuttaa koulutettavat tilanteen mukaisiin siirtymisiin erilaisessa varustuksessa ml. ryhmäkohtaiset aseet ja varusteet. Harjoituksen teho vaihtelee aerobisesta anaerobiseen. Harjoituksen aikana suoritetaan 0,5-1 kilometrin siirtyminen suojeluvarustuksessa. Tällöin etenemisnopeus ja suoritusteho pidetään alhaisena. 15 Harjoituksella kehitetään koulutettavien aerobista ja anaerobista voimakestävyyttä. Marssin päättäminen kestävyyttä sekä lihas- ja (45 minuuttia) Harjoituksen jälkeen suoritetaan varusteiden ja henkilökohtainen huolto sekä elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet tehtävän toteuttamisen jatkamiseksi ml. lihashuolto sekä nestetankkaus. Lihashuoltoa jatketaan omakohtaisesti illalla ennen vahvuuslaskentaa. 2.4.3 Jalka-/hiihtomarssi 7 (ryhmätaitokilpailu) (12-24 tuntia) Valmistautuminen ryhmätaitokilpailuun Valmistautuminen ryhmätaitokilpailuun, marssin suoritus ja sen jälkeiset huoltotoimenpiteet tehdään ryhmänjohtajien sekä upseerikokelaiden johdolla. Marssitaitojen mittaaminen sekä kilpailusuoritus alkaa jo valmistautumisvaiheessa ja päättyy viimeiseen huoltotoimenpiteeseen. Koulutettaville opetetaan ravinto- ja nestetankkauksen suorittaminen, joka aloitetaan 2-3 vuorokautta ennen ryhmätaitokilpailua. Oppitunti + demo (30 minuuttia) Kaksi-kolme vuorokautta ennen marssia pidetään 30 minuutin teoria tietoisku, joka sisältää perustiedot seuraavista asioista - valmistautuminen marssille - ravinto- ja nestetankkaus - taisteluvarustuksen ja repun pakkaaminen sekä sovitus - suorituskyvyn ylläpitäminen marssilla - marssin päättäminen, huolto ja palautuminen - marssiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat - ohjeet ryhmätaitokilpailusta. Marssia edeltävänä päivänä tehdään seuraavan päivän ryhmätaitokilpailun valmistelut ja annetaan täydentävät ohjeet kilpailusta. Jalka-/hiihto/polkupyörämarssin suoritus (11-23 tuntia) Jalka-/hiihto-/polkupyörämarssiin liittyy ryhmätaitokilpailu, johon liittyy fyysisesti vaativa 15-20 kilometrin suunnistus tehtävärasteineen (osa pimeällä) ja 2-3 kilometrin pikamarssiosuus. Pikamarssiosuus sisältää ammunnan ja käsikranaatin heiton. Ryhmätaitokilpailu on samalla marssitaitotesti. Kilpailussa korostetaan ryhmänjohtajien johtamistoimintaa ja ryhmän taistelukelpoisuuden

16 ylläpitämistä pitkäkestoisessa rasituksessa vaativan siirtymisen aikana. Marssin päättäminen (30 minuuttia) Marssin jälkeen huolletaan varusteet ja tehdään elimistön palautumiseen liittyvät toimenpiteet tehtävän jatkamiseksi ml. lihashuolto sekä nestetankkaus. Lihashuoltoa jatketaan omakohtaisesti illalla ennen vahvuuslaskentaa. Erikoiskoulutuskauden tutkintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että koulutettava on osallistunut vähintään kahteen marssiharjoitukseen. Ryhmätaitokilpailu järjestetään siten, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua siihen. 2.5 Joukkokoulutuskauden marssikoulutuksen sisältö ja marssit Joukkokoulutuskauden marssit liittyvät tuotettavan joukon taisteluharjoituksiin ja ampumaleireihin. Harjoituksiin ja ampumaleireihin liitetään fyysisesti vaativia siirtymisiä ja marsseja. Marssien fyysiset suoritevaatimukset määräytyvät sodan ajan tehtävien vaatimusten mukaisesti. Harjoituksiin ja ampumaleireihin liittyvien siirtymisten sekä marssien aikana keskitytään koulutettavien fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen sekä elimistön palautumiseen liittyvien perustietojen ja -taitojen syventämiseen. Siirtymisten ja marssien aikana huolehditaan koulutettavien palvelusturvallisuudesta. 2.6 Varusmiesjohtajien marssikoulutuksen sisältö ja marssit Aliupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla järjestetään erikoiskoulutuskauden ensimmäinen marssi: jalka-/hiihto-/polkupyörämarssi n:o 5. Aliupseerikurssin toisella jaksolla ja reserviupseerikurssilla järjestetään erikoiskoulutuskauden marssit; jalka-/hiihtomarssi n:o 6 ja jalka-/hiihtomarssi n:o 7 (ryhmä-/joukkuetaitokilpailu). Aliupseeri- ja reserviupseerikurssilla johtajille koulutetaan marssien suunnitteluun sekä johtamiseen liittyvät perustiedot ja -taidot. Johtajien tehtävänä on marssien aikana kaikissa olosuhteissa pitää yllä joukkonsa suorituskykyä sekä taistelu- ja koulutuskelpoisuutta. Joukkue/ryhmä on kyettävä siirtämään taistelukykyisenä tavoitteeseen siten, että se kykenee jatkamaan tehtäväänsä heti vaativankin siirtymisen jälkeen. Johtajien on hallittava marssimiseen liittyvät yksityiskohdat siten, että he kykenevät kouluttamaan ja perustelemaan ne omalle joukkueelleen/ryhmälleen. Aliupseeri- ja reservinupseerikurssin aikana marssiharjoituksissa kehitetään johtajien omakohtaisia tietoja sekä taitoja marssien toteuttamisesta ja kartutetaan heidän omakohtaisia kokemuksiaan vaativistakin marssisuorituksista. Johtajien on oltava hyvänä esimerkkinä alaisilleen ja toimivat joukkonsa esiliikkujina. Johtajien tehtävänä on myös huolehtia ja pitää yllä joukon palvelusturvallisuutta. Johtajien on marssien aikana kannettava vastuu annetun tehtävän toteuttamisesta, suunnistamisesta,

joukosta ja sen materiaalista. Heidän on väsyneenäkin ylläpidettävä positiivista koulutusilmapiiriä sekä hyvää ryhmä- ja joukkue henkeä. Johtaja saavuttaa joukkonsa luottamuksen hyvien suunnistus- ja erämiestaitojen avulla, jakamalla rasituksen oikein ja tasapuolisesti sekä omalla kannustavalla esimerkillään. Marssien tavoitteena on myös kehittää monipuolisesti johtajiksi koulutettavien aerobista ja anaerobista kestävyyttä sekä lihas- ja voimakestävyyttä. 17 3 MARSSIKOULUTUKSEN VAIKUTUS SOTILAAN SUORI- TUSKYKYYN Jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla kehitetään koulutettavien fyysistä suorituskykyä ja henkistä kestävyyttä sekä marssitaitoja ja -tekniikkaa. Marssikoulutus antaa myöhemmin valmiudet soveltaa toisiinsa siirtymiset ajoneuvoilla ja jalan. Marssikoulutuksen yhteydessä opetetaan koulutettaville vaeltamisen ja erämiestaitojen perustiedot sekä taidot, joita he voivat hyödyntää myös reservissä. Marssikoulutuksen tavoitteena on kehittää turvallisesti ja monipuolisesti varusmiesten fyysisiä ominaisuuksia perus- ja lihaskestävyyden osalta sekä liikunta- ja tukielimistöä. Se perustuu marssien pitkäkestoisuuteen ja suhteellisen alhaiseen tehoon. Varusmiesten marsseilla mukanaan kantama varustus edesauttaa alaraajojen sekä keski- ja alavartalon kestovoiman kehittymistä. Alaraajojen kestovoiman kehittämiseksi tarvitaan runsaasti alhaisella kuormituksella tapahtuvia toistoja. Keski- ja alavartaloon kohdistuva varusteiden staattinen kuormitus vahvistaa puolestaan niiden lihaksistoa. Taistelutilanteissa tarvittavaa rasituskestävyyttä voidaan kehittää myös nopeilla ja lyhyillä pikamarsseilla, joita voidaan järjestää erikoiskoulutuskauden lopulla. Tällöin koulutettavien kestävyyslihaskestävyysominaisuudet ovat alokasaikaa valmiimpia vastaanottamaan kovatehoisia ärsykkeitä. On kuitenkin syytä muistaa, että täydellinen palautuminen kovatehoisesta marssista saattaa kestää useita vuorokausia. Marssikoulutusohjelma rakennetaan nousujohteisesti siten, että fyysisesti vaativien marssien pitäminen aloitetaan vasta erikoiskoulutuskaudella. Nousujohteisen fyysisen koulutuksen käynnistämisessä on otettava huomioon, että rasitusvammariski on suurimmillaan 2-4 ensimmäisen palvelusviikon aikana. Marssikoulutuksen harjoituksiin liitetään aina alku- ja loppuverryttelyt, taukovoimistelut sekä runsas lihashuolto. Marsseilla kiinnitetään erityistä huomiota neste ja ravintotasapainon ylläpitämiseen ja siihen liittyvän huollon järjestämiseen. Kuumana aikana ja kovatehoisilla marsseilla taistelija voi kuluttaa nestettä yli litran tunnissa.

18 4 MARSSIKOULUTUKSEN YLEISET TURVALLISUUS- OHJEET JA LÄÄKINTÄHUOLTO 4.1 Marssikoulutuksen järjestelyt Varusmiesten marssiharjoituksia saavat johtaa upseerit ja reserviupseerit, joilla on määräaikainen tai vakinainen virka sekä opistoupseerit. Marssiharjoituksiin liittyviä osasuorituksia voivat johtaa siihen koulutetut henkilöt. Suurin yksittäinen riski marssikoulutuksessa on lämpöstressi, joka aiheutuu ilman lämpötilan, kosteuden, nestevajeen, fyysisen kuormituksen ja vaatetuksen yhteisvaikutuksesta. Lämpösairauksien ehkäisyssä, ensiavussa ja hoidossa noudatetaan Pääesikunnan terveydenhuolto-osaston pysyväisasiakirjaa 04:09 Lämpösairauksien ehkäisy, ensiapu ja hoito. Marssiharjoituksissa on oltava saatavilla riittävän ensiapukoulutuksen saanut henkilö, lääkintämiehen laukun varustus ja sairaankuljetukseen varattu ajoneuvo, jossa potilas voidaan kuljettaa makuullaan. Riittäväksi ensiapukoulutukseksi katsotaan vähintään lääkintämiehen koulutus sekä upseerin tai opistoupseerin peruskoulutukseen tai perusopintoihin sisältyvä ensiapu-koulutus. Lääkintämiehen laukussa on oltava peräsuolilämpötilan mittaamiseen soveltuva lämpömittari. Marssia johtavalla sotilaalla on oltava käytössään sellaiset viestiyhteydet, että hän voi tarvittaessa pyytää lisäapua ja kutsua sairaankuljetusajoneuvon tapahtumapaikalle. 4.2 Ohjeistus ennen marsseja Marssin johtaja selvittää koulutettaville ennen suorituksen alkua marssin turvallisuusohjeet. Marssille osallistumisen edellytyksenä on, että lääkäri on tehnyt koulutettavalle tulotarkastuksen ja ettei siinä ole todettu terveydellistä estettä marssisuoritukselle. Marsseille ei saa osallistua sellainen henkilö, jolla on todettu edellä tarkoitettu este tai joka on ilmoittanut olevansa sairas taikka on toipumassa infektiosairaudesta tai vammasta. Koulutettaville on ennen marssisuoritusta on ilmoitettava, että hänen on keskeytettävä suoritus välittömästi, mikäli hän tuntee jonkin seuraavista oireista: - lisääntyvä rintakipu, - voimakas hengenahdistus, - epätavallisen voimakas väsymys, - huimaus, pyörryttävä olo, - voimakas lihaskipu (esim. pohjekipu), - pahoinvointi tai muu hälyttävä oire. Yksikin oire on riittävä syy marssisuorituksen tai yleensä fyysisen suorituksen keskeyttämiseen. 4.3 Toiminta marssin aikana Marssin johtaja seuraa koulutettavia marssin aikana ja hänen on keskeytettävä koulutettavan marssisuoritus, jos

19 - koulutettava ilmoittaa, että hänellä on jokin edellä mainituista subjektiivisista oireista, - koulutettava pyytää saada keskeyttää marssin, - marssin johtaja tai marssin valvojat saavat havainnon koulutettavan: - sekavuustilasta, - horjumisesta ja hoipertelusta, - epätavallisesta kalpeudesta, - huulilla tai iholla havaittavasta sinerryksestä, - pään tahattomasta heilumisesta tai - toteavat muun hätätilanteeseen viittaavan merkin. Kriteerit koskevat marssien lisäksi myös muuta fyysistä rasitusta. 4.4 Toiminta marssin jälkeen Marssin johtaja antaa suorituksen jälkeen palautteen marssin onnistumisesta ja ohjeet loppuverryttelystä sekä käynnistää muut palautumista edistävät toiminnat kuten esimerkiksi lihashuollon ja nestetasapainon palauttamisen. Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen kenttäoloissa on esitetty sivuilla 79-87. 4.5 Muut määräykset Marssikoulutuksessa noudatetaan lisäksi seuraavia pysyväisohjeita: - PEkoul-os:n PAK 1:3, Varusmiesten fyysinen koulutus, 1998 - PEmat-os:n PAK kulj 3:1, Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohje, 1994 - PEmaav-os:n PAK 1:2, Yleisohje vesistökoulutuksesta uivilla ajoneuvoilla, 1994

20 5 MARSSIKOULUTUKSEEN LIITTYVÄT MÄÄRITTEET Sotilaan toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu neljästä osatekijästä: fyysinen, psyykkinen, eettinen ja sosiaalinen. Toimintakyvyn käsitteellä kuvataan sekä yksikön että joukon kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista tehtävistä ja olosuhteista. Sotilaan suorituskyky on toimintakyvyn alakäsite. Suorituskyvyllä tarkoitetaan sodan ajan tehtävän edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kuntoa. Perustan suorituskyvylle luo pitkällä aikavälillä kehitettävä toimintakyky ja laadukas sekä monipuolinen koulutus. Fyysinen suorituskyky on suorituskyvyn yksi osa-alue.. Se on kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen kunto muodostaa yhdessä motoristen taitojen kanssa fyysisen suorituskyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä muun muassa psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. Joukon taistelukelpoisuus on kokonaisuus, joka koostuu yksilön ja joukon toimintakyvystä sekä käytettävissä olevasta aseistuksesta ja varustuksesta. Joukon taistelukelpoisuuteen vaikuttavat myös toimintaympäristö ja vihollisen toiminta.

21 LÄHDELUETTELO PEkoul-os, Liikuntakoulutuksen käsikirja, 1999 PEkoul-os:n PAK 1:3, Varusmiesten fyysinen koulutus, 1998 PEkoul-os, Marssikoulutuksen koulutuskortit, 1990 PEkoul-os, Sotilaankäsikirja, 2001 PEkoul-os, Marssikoulutuksen pilottitutkimuksen loppuraportti, 2000 PEtervh-os, Kenttälääkintä - ensihoidon perusteet, 1994 PEtervh-os, Sotilasterveydenhuolto, Kimmo Koskenvuo, 1996 PEtervh-os, Joukon toimintakyvyn turvaaminen kenttäoloissa, 1993 PEtervh-os, Terveys ja toimintakyky, 1995 PEtervh-os:n PAK 4:9, Lämpösairauksien ehkäisy, ensiapu ja hoito 1991 PEmat-os:n PAK kulj 3:1, Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohje, 1994 PEmaav-os:n PAK 1:2, Yleisohje vesistökoulutuksesta uivilla ajoneuvoilla, 1994 PEmaav-os, Joukkueen johtajaopas, 1999 PEmaav-os, Ryhmänjohtajaopas, 1991 PEpion-os, Raivaamisopas, 2001 Toiskallio Jarmo, Sotilaspedagogiikan perusteet, Karisto Oy, 1998 Toiskallio Jarmo, Sotilaspedagogiikan perusteet, 1998, MpKK:n julkaisusarja 2, n:o 4 Vainio, Aaltonen, Vilkman, Miten selviät luonnossa, 1980 Nissinen Vesa, Puolustusvoimien johtajakoulutus, 2000, MpKK:n julkaisusarja 1, tutkimuksia n:o 13 Seppo Rehunen, Terveys ja liikunta, Gummerus Kirjapaino Oy, 1997 Kantola Heikki, Rusko Heikki, Sykettä ladulle, Gummerus Kirjapaino Oy, 1985 Valokuvat, PvKK, Kuvaosasto, Juhani Kandel MARSSIKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Marssikoulutusohjeen on koonnut seuraava puolustusvoimien henkilöstöpäällikön asettama työryhmä: majuri Matti Santtila PEkoul-os majuri Martti Koivula PEmaav-os lääkintämajuri Jukka Kunnasaro PEtervh-os yliluutnantti Timo Väre Ilmav yliluutnantti Rami Collin SlMePa/Meriv yliluutnantti Jukka Kurttila SavPr/IMpa yliluutnantti Jukka-Ville Jääsalmi HämR/LMpa yliluutnantti Asko Hirvisalo JPr/PMpa yliluutnantti Jorma Laukkanen UtJR luutnantti Mikko Viirret UrhK/HämR tutkija Alexander Holthoer MpO kapteeni Jouko Vesanen MpKK

22 PEkoul-os:n PAK C1:8 LIITE 1 MARSSIKOULUTUSOHJELMA, PERUSKOULUTUSKAUSI (8 viikkoa)

MARSSIKOULUTUSOHJELMA, ERIKOISKOULUTUSKAUSI (9 viikkoa) 23

24 PEkoul-os:n PAK C 1:8 LIITE2 MARSSIKOULUTUKSEN ROOLIT ERI HENKILÖSTÖLLE JA TAVOITTEET

25 PEkoul-os:n PAK C 1:8 LIITE 3 MARSSIKOULUTUKSEN JA FYYSISEN SUORITUSKYVYN KEHITTÄMINEN

26 PEkoul-os:n PAK C 1:8 LIITE 4 KOULUTUSOHJEET 1. MARSSILLE VALMISTAUTUMINEN 1.1 Varusteet Marssille valmistauduttaessa tarkistetaan, että varusteet ovat ehjiä ja huollettuja sekä oikean kokoisia (sovitus). Varusteet pakataan kantamukseen siten, että painopiste tulee hartioiden tasalle lähelle vartaloa. Varusteiden sijoittaminen reppuun vakioidaan, jolloin tavarat löytyvät helposti. Malli taistelu- ja kenttävarustuksen pakkaamisesta on Sotilaan käsikirjassa 2001 sivulla 126. Sotilaan taistelu- ja kenttävarusteiden paino kohoaa yli 40 kilon. Tässä varustuksessa tehtävät siirtymiset ajoittuvat palveluksen loppupuolelle. Kantamuksesta ei saa liikuttaessa kuulua ääntä. Matkalla tarvittava varustus, kuten juoma, hiilihydraattipitoinen välipala, ensiside, kartta ja kompassi, asetetaan helposti saataville. Aseen toimintakunto ja ampumatarvikkeiden määrä tarkistetaan ennen lähtöä.

Varusteet suojataan kosteudelta pakkaamalla ne säänkestävään materiaaliin. Kartta ja tulitikut laitetaan vesitiiviiseen muovipussiin. Matkan aikana tarvittavat varusteet pakataan helposti saataville muun muassa sadevarustus, taukovaate ja talvella suksivoiteet. Mukaan otettava varustus tarkastetaan varustelistan mukaan. Ennen hiihto- tai polkupyörämarssia on erityisen tärkeää tarkistaa ja huoltaa hiihtovälineet sekä säätää polkupyörä. Ennen hiihtomarssia voidellaan sukset. 27 1.2 Vaatetus Taistelijan vaatetuksen tarkoituksena on suojata taistelija sään vaikutuksia vastaan. Taisteluasukokonaisuus m91 perustuu kerrospukeutumiseen, jossa vaatekappaleita lisäämällä tai vähentämällä taistelija säilyttää lämpötasapainonsa erilaisissa kuormitus- ja sääoloissa. Taistelijan asu m91 mahdollistaa kerrospukeutumisen. Varusteiden oikeaoppinen käyttö lisää yksittäisen taistelijan taistelukestävyyttä.

28 Taistelijan vaatteiden, samoin kuin reppuun pakattavien vaihtovarusteidenkin, on oltava puhtaat ja sopivan kokoiset. Vaihtovarusteisiin kuuluu vähintään puhtaita varasukkia, alusvaatteita, lämmin taukovaatetus (sissitakki) ja puhtaat vaihtopohjalliset. Myös taukojalkineet, sandaalit tai lenkkitossut on hyvä varata mukaan, koska jalat hautuvat kumisaappaissa. Jalkojen säännöllinen tuulettaminen on toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää. Taukovaatetus voi olla vaihtoehtoisesti taisteluvyöhön kiinnitettävässä varustepussissa. Jalkineet eivät saa olla uudet. Ne on hyvä sovittaa siten, että niillä kävellään riittävästi lyhyitä matkoja ennen kovaa marssia/siirtymistä. Niiden on oltava oikean kokoiset sekä sään ja olosuhteiden mukaiset. Hiertymien estämiseksi käytetään aina kaksia sukkia päällekkäin. Tällöin alempi sukka on ohutta materiaalia. Kesällä riittää kahdet urheilusukat, talvella lisätään sukkia sään mukaan. Puolustusvoimien Materiaalihallinto-osasto ja Puolustusvoimien Koulutuksen kehittämiskeskus ovat valmistaneet opetuskalvosarjan Taisteluasukokonaisuus m91 vuonna 1994. 1.3 Neste- ja ravintotasapaino marssille valmistauduttaessa 1.3.1 Perusteita Neste- ja ravintotasapainon säilyttämisellä on ratkaiseva merkitys sotilaan taistelukelpoisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Aikuisessa miehessä on 60 % ja naisessa 55 % vettä. Vedellä on tärkeä merkitys elimistön energian tuotannossa, ruuansulatuksessa, ravintoaineiden imeytymisessä ja niiden kuljetuksessa kehon eri osiin. Veden keskeinen tehtävä on toimia elimistön lämmön säätelijänä ja kuona-aineiden poistajana. Veden vaihtuvuus kehossa on vilkasta jo normaalioloissa, ilman rasitustakin kulutus on noin 1,5-2 litraa vuorokaudessa (hengitys, virtsan eritys, ulosteen mukana). Nesteen menetys voi kuumalla ilmalla ja kovassa rasituksessa nousta normaalista jopa yli kuuden litran vuorokaudessa. Pitkäkestoisten marssien aikana nesteen menetys voi olla 4-5 litraa. Myös kylmässä menetetään nestettä runsaasti verenkierron keskittyessä sisäelimiin kehon ydinlämpötilan pitämiseksi normaalina. Munuaisten läpi virtaava runsas verimäärä lisää virtsan eritystä ja näin nestettä poistuu elimistöstä reilusti. Pitkäaikaisen suorituksen energiantuotossa nesteet muodostuvat tärkeimmiksi ainesosiksi veren glukoositason ylläpitämisessä ja hermoston energiansaannin turvaamisessa. Kuumalla ilmalla käytetään laimeita sokeriliuoksia (alle 3 %), jotta neste imeytyy riittävän nopeasti. Nesteen lämpötilalla on myös vaikutus imeytymisnopeuteen. Optimaalinen lämpötila on 15-18 astetta. Pitkäketjuista eli polymeerimuodossa olevaa glukoosia sisältävän nesteen pitoisuus voi olla noin 5-7 %:n luokkaa. On myös muistettava, että nestettä voi imeytyä elimistöön korkeintaan noin 0,8 litraa tunnissa.

29 1.3.2 Neste- ja ravintotankkaus ennen suoritusta 1.3.2.1 Nestetankkaus Nestevajauksen ehkäisy on tarpeen aloittaa jo ennen marssisuoritusta erityisesti kuumalla ilmalla. Jo edellisenä päivänä varmistetaan riittävä nesteen nauttiminen. Nestetasapainoon epäedullisesti vaikuttavaa alkoholin, limonadien, tuoremehun, kahvin ja muiden nautintoaineiden juomista tulee välttää. Vettä tai laimeaa mehua nautitaan noin juomalasillinen (2,5 dl) puoli tuntia ja toinen lasillinen noin 15 minuuttia ennen suorituksen alkua. Tällöin noin puolet nesteestä ehtii imeytyä, eikä virtsaneritys vielä lisäänny. 1.3.2.2 Ravintotankkaus Sotilaan suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden ylläpitämisessä sekä kehittämisessä ravinnolla on tärkeä merkitys. Oikeilla ruokatottumuksilla ihminen jaksaa enemmän ja elimistö palautuu nopeammin palveluksen rasituksista. Oikeat ruokatottumukset ovat myös takuu ihmisen terveydelle ja elimistön hyvinvoinnille. Kovan rasituksen aikana ihmisen tulee nauttia vuorokaudessa 4-6 ateriaa tai välipalaa, jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja riittävästi valkuaisaineita. Elimistön toiminnan kannalta on edullista syödä pieniä annoksia useita kertoja vuorokaudessa. Tällä periaatteella pidetään tasaisesti yllä elimistön energiavarastoja. Ruokailun ja marssisuorituksen välin tulee olla 1-4 tuntia. Yli kuuden tunnin väli on liian pitkä. Silloin energiavarastot ehtyvät ja fyysisen suorituskyky heikkenee. Ihmisen energiatarve on riippuvainen päivän aikana syntyvän fyysisen rasituksen tehosta ja kestosta. Yli tarpeen nautittu energia muuttuu elimistössä rasvaksi, joka lisää kehon painoa. Lyhytkestoisessa ja kevyessä rasituksessa, johon sisältyy esimerkiksi oppitunteja ja vain vähäistä liikuntaa, elimistön energian tarve on noin 2500-2800 kcal (10,5-11,8 MJ) vuorokaudessa. Pitkäkestoisessa ja kovassa rasituksessa, esimerkiksi taistelukoulutuksessa ja pitkillä marsseilla elimistö voi kuluttaa energiaa yli 4000 kcal (16,8 MJ) vuorokaudessa. Marssia edeltävä ruokavalio on ruokaympyrän mukaisesti kasvispainotteinen sekaruokavalio, jossa

30 pastatuotteiden, viljavalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys korostuu. Nämä ruoka-aineet ovat tärkeimmät hiilihydraattien ja kuidun lähteet. Sotilaan ruoka-aineympyrä Ruokavalion monipuolisuus toteutuu valittaessa joitakin ruoka-aineita ruokaympyrän kustakin lohkosta. Hiilihydraatit ovat liikkuvan sotilaan tärkein energian lähde. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nopeuttaa elimistön palautumista päivittäisestä rasituksesta. Kasvisvoittoinen sekaruoka sisältää runsaasti myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Energiamäärällä ja sen imeytymisellä on suuri vaikutus liikuntasuoritukseen. Kevyt hiilihydraattipitoinen välipala syödään 2-3 tuntia ennen raskasta suoritusta. Tämä varmistaa sen, että veren glukoosipitoisuus pysyy riittävän suurena, mutta ei aiheuta vaaraa glukoosipitoisuuden pienenemiselle insuliinierityksen lisääntymisen vuoksi. Paljon sokeria sisältäviä tuotteita, kuten esimerkiksi makeisia, suklaata ja leivonnaisia on vältettävä. Fruktoosi eli hedelmäsokeri ei aiheuta veren glukoosin vähenemisen vaaraa, mutta voi aiheuttaa vatsanväänteitä. Sopivaa ruokaa ovat esimerkiksi pastatuotteet, viljatuotteet, vihannekset, leipä, hedelmät ja jogurtti. Ravinnolla on huomattava merkitys noin tunnin ja sitä kauemmin kestävien rasittavien suoritusten aikana. Kovavauhtisissa suorituksissa maksan ja lihaksen glykogeenivarastot nimittäin usein ehtyvät (45 minuuttia-90 minuuttia), ja veren glukoosi vähenee. Väsymistä voidaan ehkäistä varmistamalla täydet glykogeenivarastot, välttämällä suoritusta edeltävinä päivinä pitkiä rasittavia toimintoja tai täydentämällä käytettyjä varastoja runsaasti hiilihydraattia sisältävällä ravinnolla. Nämä menettelytavat eivät sisällä haittojen vaaraa.

31 1.4 Jalkojen ja ihon hoito marssille valmistauduttaessa 1.4.1. Perusteita Marsseilla jalkoihin kohdistuu normaalia voimakkaampaa kuormitusta, joka voi aiheuttaa ongelmia. Hankaluudet saattavat aiheutua uusista jalkineista, rasituksen kestosta ja lämpötilasta. Tyypillisimmät rasitusvammat ovat hankaumia ja hiertymiä, mutta pahimmillaan ne voivat olla rasitusmurtumia tai vaikeita tulehduksia. Marssin aikana jalka hiertyy jalkineessa, mikäli se ei ole hyvin muovautunut jalkaan. Pitkään jatkuva yksipuolinen rasitus saattaa lopulta johtaa ns. rasitusmurtumien syntymiseen. Rasitusmurtumien ehkäisystä ja hoidosta on lisätietoa kohdassa Toimintakyvyn turvaaminen kenttäoloissa. Normaalista lämpötilasta poikkeaminen lisää jalkojen vammautumisalttiutta. Kylmä voi aiheuttaa paleltumia jalkaan, joka jo sinänsä on vakava vaurio, mutta alilämpöinen jalka on heikentyneen verenkierron johdosta kimmoton. Tällöin iho herkistyy mekaaniselle vaurioitumiselle. Lisäksi kylmät jänteet ja lihakset ovat alttiita venähdyksille ja repeämille. Lämpimässä jalan hikoilu lisääntyy aiheuttaen sukkien ja jalan ihon kastumisen. Se aiheuttaa ihon pehmenemistä ja lisää ihon alttiutta vammautumiselle, lähinnä rakkojen muodostumiselle sekä ihon repeytymiselle. Tämä johtuu siitä, että useita tunteja märkänä oleva iho ei pysty haihduttamaan hikeä, jolloin se imeytyy takaisin ihohuokosiin turvottaen ihon uloimman kerroksen. Iho muuttuu samalla pehmeäksi. Turvotusta aiheuttaa myös pitkä pystyssäoloaika, jolloin verimäärä alaraajoissa lisääntyy. Lisäksi rasitus kudoksissa ärsyttää niitä aiheuttaen turvotusta. Jalkojen turvotus heikentää jalkineen sopivuutta. Myös kehon muu iho saattaa joissain tilanteissa vaikeuttaa marssia. Tällaisia tilanteita syntyy ihovammoista, kuten haavoista, haavaumista ja rakoista. Ne usein pahenevat marssin aikana hikoilun ja hankauksen seurauksena. Myös erilaiset allergiset reaktiot voivat aiheuttaa hankaluuksia. Erityistä huomiota vaativia ihonkohtia ovat nivuset, kainalot, pakaranvako ja jalkaterät sekä kantamuksen kanssa selkä ja hartiat. Jalkojen huoltoa vaativat alueet ovat iho, kynnet, lihakset sekä luut ja nivelet. Ihon hoidossa huomioidaan puhtaus ja mahdolliset ihottumat, haavat, kovettumat sekä muut vammat. Ihon ja jalkojen huolto ja hoito opitaan koulutuksen sekä omakohtaisten kokemusten kautta. Ihon sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon osalta päästään parhaaseen tulokseen jatkuvalla seurannalla sekä ennakoivalla huolto-/hoitomenetelmillä. Oikeiden menetelmien osaaminen ja käyttäminen ehkäisee tehokkaasti vammojen syntyä ja jo syntyneiden vammojen pahenemista. Niiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää pyrittäessä syntyneen vamman välittömään ja oikeaan hoitoon. 1.4.2 Toimenpiteet marssille valmistauduttaessa Marssille valmistauduttaessa jalkojen ihon huolto aloitetaan pesemällä ja kuivaamalla huolellisesti

32 jalat. Pesun jälkeen jalkapohjien kovettumat raspataan ja rasvataan. Varpaiden kynnet leikataan ja viilataan huolellisesti, jolloin niiden terävät reunat eivät pääse aiheuttamaan vammoja. Tämän jälkeen jalat voidaan tarpeen mukaan teipata. Lopuksi niihin laitetaan kahdet puhtaat sukat. Jalkineiksi valitaan sisäänkävellyt ja toimiviksi todetut jalkineet. Jalkineiden tulee olla normaalia kokoon nähden numeroa isommat, koska jalat turpoavat pitkän marssin aikana. Muut kehon ihoalueet pestään ja kuivataan. Iho voidellaan kosteusvoiteella. Arat ihonalueet, kuten nivuset ja kainalot rasvataan paksummalla rasvalla, esimerkiksi vaseliinilla tai hankauksenestovoiteella. Niillä saavutetaan riittävä voitelu hankausta vastaan. Tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyä kehitetään monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla. Ennen marssia suoritetaan huolellinen alkuverryttely, jolloin vammautumisriski pienenee. 1.5 Lihashuolto marssille valmistauduttaessa Lihasvoima aikaansaadaan rennon lihaksen supistuksella, jossa lihas voi supistua jopa 50 prosenttiin lepopituudestaan. Jos lihakset ovat valmiiksi ns. kestojännitystilassa (jumissa), niiden voimantuotto vähenee. Saman lihastyön tekemiseen vaaditaan suurempi ponnistelu ja tästä seuraa lihasten nopeampi väsyminen. Tällöin riskinä on myös se, että kehon koordinaatio heikkenee ja lihasten vammautumisalttius kasvaa. Marssia edeltävinä päivinä tehdään lihashuoltoharjoituksia erityisesti jalan ja hartian seudun lihaksille. Lihashuollon tavoitteena on palauttaa lihakset lepopituuteen. Lihashuoltoharjoituksia ovat muun muassa: - venyttelyt - hieronta - itsehieronta - rentoutus - sauna. Välittömästi ennen marssia tai viimeistään jalkarätti -tauolla noin 15-20 min marssin jälkeen suoritetaan kevyt venyttely. Kuvasarja venyttelyliikkeistä maasto-olosuhteissa on sivulla 60-63. 1.6 Henkinen valmistautuminen marssille Marssien ennakkotiedottamisessa korostetaan, että jokainen selviää marssista, marssit ja marssin aikainen huolto on hyvin suunniteltu. Koulutettaville opetetaan marssimiseen liittyvät turvallisuusohjeet ja kerrotaan, että heillä on oikeus keskeyttää marssi, jos niin haluavat. Marssiminen suoritetaan positiivisessä ja kannustavassa ilmapiirissa. Marssikoulutukseen liittyvä teoriatietous opetetaan ennen marssia. Valmistautuminen aloitetaan viimeistään edellisenä päivän selvittämällä marssiin ja huoltoon liittyvät asiat sekä pakkaamalla varustus.

33 Marssin etukäteisvalmistelut tehdään huolella (varusteet ja energiahuolto). Valmistelujen aikana valmistaudutaan henkisesti mahdollisiin erityisolosuhteisiin, kuten kovaan pakkaseen, helteeseen tai sadeilmaan, kertaamalla niihin liittyvää teoriatietoutta ja varaamalla mukaan olosuhteiden mukaista varustusta. Kun koulutettava tietää, että varusteet ovat kunnossa niin sade kuin poutakelille, tuuleen ja paahteeseen, on marssille lähteminen helppoa. Ennakoivassa koulutuksessa käytetään hyväksi edellisten marssien kokemukset ja tehdään tarvittavat korjaukset. Koulutettavien kanssa keskustellaan tulevasta marssista ja jaetaan ennalta tarvittavaa tietoutta. Ennen pitkiä tai raskaassa varustuksessa suoritettavia marsseja tehdään useita lyhyitä ns. totuttavia marsseja. Valmistavaan koulutukseen voidaan liittää rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia. 1.7 Taistelijan kuormittuminen marssilla Marssi on vaativa fyysinen suoritus, jossa on useita kuormittavia tekijöitä. Marssin kuormitustekijät ovat muun muassa seuraavat Ennen marssia palveluksen kuormitus ohjelmoidaan siten, että koulutettavat voivat osallistua marssille palautuneena ja levänneenä. Viikkopalvelusohjelma suunnitellaan siten, että palveluksen kuormitus vähenee marssia edeltävinä päivänä. Marssin jälkeen on oltava palauttava jakso.

34 1.8 Muut tiedot ja taidot 1.8.1 Hiihtomarssin erityisohje Ennen ensimmäistä hiihtomarssia pidetään liikuntakoulutuksen käsikirjan mukaiset hiihtoharjoitukset (3 x 3 tuntia). Näissä harjoituksissa opetetaan hiihdon perustekniikat ja suksien voitelu. Jos osa marssista tehdään hiihtohinauksena, kerrataan siihen liittyvät liikenneturvallisuusmääräykset ennen harjoituksen alkua: - yleisellä tiellä ja vähälumisella tai hiekoitetulla tiellä ei saa suorittaa hiihtohinausta - hiihtohinauksen maksiminopeus on 20 km/h - yleinen tie ylitetään kohtisuoraan, ennen tien ylittämistä asetetaan liikennevartio. Muut hiihtohinausohjeet: - telakuorma-auton perään asetutaan parijonoon - yhteen laitetuista sauvoista otetaan ote noin 25 cm somman yläpuolelta ja sauvat asetetaan vapaan käden kainaloon sauvan piikit eteenpäin. (alla oleva kuva) - ase kuljetetaan selässä aseen perän osoittaessa oikeanpuoleisella jonolla oikealle ja vasemmanpuoleisella jonolla vasemmalle (estetään aseen jääminen kiinni hinausköyteen kaadutaessa) - oikeanpuoleinen jono ottaa hinausköyden lenkeistä kiinni vasemmalla kädellä ja vasemmanpuoleinen jono oikealla kädellä - lumipuvun huppu laitetaan päähän suojaamaan viimalta ja samalla estetään päähineen putoaminen ja katoaminen lumeen - liikkeelle lähdettäessä otetaan jaloilla muutamia hiihtoaskelia tasoittamaan lähtönykäystä turvallisuussyistä alamäissä ote hinausköydestä irrotetaan. Hiihtohinaukset järjestetään Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen mukaisesti (PEmatos:n PAK kulj 3:1, 1994).