PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI



Samankaltaiset tiedostot
Arviointitutkimuksen tausta ja toteutus

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

Terveys tutkimus

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

THL:n sote-arviointi

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Kykyviisari muutoksen jäljillä

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä

TK 2-hanke arviointitutkimus

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely Klo Scandic Hotel Kajanus

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

KANSALLINEN SISÄILMA JA TERVEYS -OHJELMA

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa?

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Rivakasti hoitoon ja kuntoutukseen

KAIRA-HANKE (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Terveyden edistäminen Kainuussa

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

NUORTEN ERIYTYMINEN JA RÄÄTÄLÖINNIN KALLEUS KOKEMUKSIA PALTAMON MALLISTA

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. tilanne Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Varsinais-Suomen SoTe- ja makuuudistuksessa. Karoliina Luukkainen

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllisyydenhoito kunnassa

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Työllisyyttä ja hyvinvointia Pohjois-Pohjanmaalle

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. TERVE-SOS 2015, Jyväskylä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Transkriptio:

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä

TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot kuuluvat yhteiskuntapolitiikan tärkeimpiin haasteisiin Paltamon kunnassa kokeillaan uutta työllistämismallia, jossa työvoimatoimiston, työnhakuklubin ja työvoimatalon toiminnalla pyritään työllistämään kaikki työnhakijat (ks. http://www.paltamo.fi/) Mallin avulla voi olla mahdollista vastata samanaikaisesti kaikkiin em. haasteisiin. Jos hankkeen tulokset ovat hyviä, toimintamallia on aiheellista soveltaa maan muillakin alueilla. Siksi hankkeen vaikutusten pätevä arviointi on ensiarvoisen tärkeää. 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 2

TAVOITTEENA VASTATA 4 KYSYMYKSEEN: 1. Lähtötilanteen hyvinvointierot: Millaisia terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä eroja työnhakijoiden ja työssäkäyvien välillä on ennen työllistämismallin piiriin tuloa? 2. Hyvinvointivaikutukset: Miten henkilön työllistyminen vaikuttaa hänen terveyteensä sekä hyvinvointiinsa? 3. Hyvinvointivaikutuksia säätelevät tekijät: Miten nämä vaikutukset riippuvat työllistymistavasta ja -polusta (esim. työllistyminen vapaille markkinoille pian työttömäksi jäämisen jälkeen vs. työllistyminen työvoimatalossa), työn ja työpaikan ominaisuuksista, henkilön työttömyyshistoriasta, terveydestä ja muista joko häneen tai hänen kotitalouteensa liittyvistä tekijöistä? 4. Työllistymiseen vaikuttavat tekijät: Mitkä henkilön terveyteen, sosiodemografiseen taustaan tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä työllistymiseen, joko edistäen tai vaikeuttaen sitä? Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi kytketään tiiviisti työllistämismallin muuhun arviointiin. Muita tärkeitä arvioinnin kohteita ovat mm. hankkeen vaikutukset sosiaali-, terveys- ym. palvelujen tarpeeseen ja käyttöön, työllisyyteen ja kuntatalouteen. 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 3

TUTKITTAVAT RYHMÄT 1. Kaikki Paltamon kunnan tietyllä hetkellä noin 350 työtöntä/lomautettua asukasta, 2. Noin 350 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua Paltamon kunnan työssäkäyvää asukasta ja 3. Noin 350 iän, sukupuolen ja työttömyyshistorian suhteen kaltaistettua työnhakijaa, joista puolet muualta Kainuun maakunnasta ja puolet muualta Suomesta Rekisteritietojen osalta vertailua voidaan tehdä muihinkin ryhmiin 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 4

TIETOJA KERÄTÄÄN NELJÄSSÄ VAIHEESSA 1. Paltamon työllistämismallin käynnistyessä ennen työllistämistoimien aloittamista (kevät 2009), 2. Noin ½ vuoden kuluttua 3. Noin 1 vuoden kuluttua ja 4. Noin 2 vuoden kuluttua Hanke on nelivuotinen: 2009 2013 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 5

TUTKIMUSSISÄLLÖT Ensimmäisessä vaiheessa kerätään aluksi elinoloja, elintapoja, työja työttömyyshistoriaa, koulutusta, sosiaalista pääomaa, terveyttä, toiminta- ja työkykyä, elämänlaatua ja palvelujen käyttöä koskevat tiedot (haastattelu, enintään 1 tunti / tutkittava sekä lyhyt täydentävä kysely) Haastattelun lisäksi tehdään pienimuotoinen terveystarkastus Lisäksi tehdään laadullinen tutkimus ainakin nuorista työnhakijoista Myöhemmissä vaiheissa tiedonkeruu on suppeampaa, ja se kohdistuu ensisijaisesti työllistämistoimien toteutumiseen ko. tutkittavan kohdalla sekä niihin hyvinvoinnin ja terveyden osoittimiin, joihin hankkeen oletetaan vaikuttavan. Rekisteriseurantaa mm. työssäkäynnistä, sairaalahoidoista ja Kelan etuuksista on tarpeen jatkaa ainakin 5 10 vuoden ajan. Tiedonkeruun sisällön ja toteutuksen suunnitelma viimeistellään vuoden 2009 alkupuoliskolla. 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 6

VOIMAVARAT Hankkeen toteutuksesta vastaa n. 1 2 kuukauden välein kokoontuva projektiryhmä Hankkeen keskustoimisto ja hallinto sijoittuvat THL:n Väestön elinolot, terveys ja hyvinvointi -yksikköön (VETH) Tutkimuksesta vastaa dos. Seppo Koskinen, päätutkija on VTT Riitta-Liisa Kokko ja vastaava tutkimushoitaja Ulla Tyyni Lisäksi hankkeeseen osallistuvat useat THL:n ja muiden organisaatioiden työntekijät oman työnsä osana Ulkopuolisen rahoituksen tarve 2009 250 000 (josta STM:stä jo saatu 50 000 ) 2010 200 000 2011 120 000 2012 105 000 2013 90 000 Yhteensä 765 000 (josta toistaiseksi saatu 50 000 ) 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 7

PROJEKTIRYHMÄ (kokoonpanoa päivitetään tarpeen mukaan) Organisaatio (erityisasiantuntemuksen alueet) Koskinen Seppo, pj. THL (väestön terveys, toimintakyky ja niiden määrittäjät) Kokko Riitta-Liisa, siht. THL (työttömyys ja terveys, kuntoutus) Gould Raija Eläketurvakeskus (työkyky ja eläkejärjestelmä) Haverinen Riitta THL (sosiaalipalvelut) Huotari Anne (työttömyys ja sen torjunta) Husman Päivi Työterveyslaitos (työterveyshuolto, työelämä, arviointitutkimus) Hämäläinen Kari VATT (työmarkkinat, sosiaaliturva, taloustiede) Härkänen Tommi THL (tilastotiede, koeasetelmat) Jahkola Antti TTL (työterveyshuolto) Kaikkonen Risto THL (terveyserot ja niiden kaventaminen kunnissa, työelämä) Kajanoja Jouko (työelämä, sosiaaliturva, sosiaalinen pääoma) Kangas Olli Kela (sosiaalipolitiikka) Karvonen Sakari THL (hyvinvointi, alue-erot) Keskimäki Ilmo THL (palvelujärjestelmä, terveyserot) Lahelma Eero HY, kansanterveystiede (työelämä, elinolot ja terveys) Laurikainen Arto Paltamo, kunnanjohtaja (kunnan toiminta) Linnanmäki Eila THL (terveyserojen kaventaminen) Martelin Tuija THL (terveys, toimintakyky ja niiden sosiaaliset määrittäjät) Martikainen Pekka HY, sosiologia (työelämä, elinolot ja terveys) Partinen Ritva STM (työterveyshuolto, työelämä) Pikkarainen Marita Kainuu (sosiaali- ja terveydenhuolto) Pyykkönen Maija-Liisa Paltamo (kuntatalous) Pölkky-Pieskä Leila Paltamo (työttömyys ja terveys) Saarni Samuli THL (mielenterveys ja elämänlaatu) Saikku Peppi THL (työttömien terveydenhuolto, kuntoutus) Seppälä Ullamaija Kuntoutussäätiö (sosiaalipolitiikka, kuntoutus) Suikkanen Asko Lapin yliopisto (sosiologia, kuntoutus, välityömarkkinat) Suvisaari Jaana THL (mielenterveys) Tyyni Ulla THL (kenttätutkimukset, suun terveys) Viertiö Satu THL (mielenterveys) Ylikännö Minna Kela (sosiaalinen pääoma, työttömyys, laadullinen tutkimus) 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä 8