Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2017-00479 RO Kahilampi Vesa(MMM) 10.07.2017 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.-18.7.2017 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 17. 18.7.2017. Neuvoston aiheina ovat luomuasetuksen kolmikantaneuvottelujen tulosten vahvistaminen, komission tiedonanto vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista sekä keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudenaikaistamisesta ja yksinkertaistamisesta. Lisäksi neuvosto keskustelee kauppaan liittyvistä maatalouskysymyksistä. Kokouksen muissa asioissa käsitellään 11 asiakohtaa. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Luomuasetuksen osalta neuvoston on tarkoitus vahvistaa kolmikantaneuvottelujen tulokset. Viimeiset kolmikantaneuvottelut käytiin 28.6., jolloin osapuolet pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen asetuksen sisällöstä. Sopu esiteltiin maatalouden erityiskomitealle 10.7.2017. Suomi ei voi tukea kolmikantaneuvotteluissa saavutettua tulosta, koska se toisi lisää hallinnollista taakkaa tuottajille, kaupalle ja hallinnolle sekä neuvotteluissa saavutetut ratkaisut erityisesti vähittäiskaupan valvonnan ja kasvihuonetuotannon osalta eivät ole tyydyttäviä. Komissio esittelee tiedonantonsa unionin yhteisen kalastuspolitiikan tilanteesta ja vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta. Tiedonannossa tarkastellaan kalakantojen tilan kehitystä, EU:n kalastuslaivaston tilaa ja kannattavuutta, purkamisvelvoitteen vaiheittaista käyttöönottoa ja hallinnoinnin hajauttamisen (alueellistaminen) edistymistä. Suomi kannattaa komission aikomusta noudattaa kestävän enimmäistuoton tavoitetta vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevien ehdotusten antamisessa. Yhteisen maatalouspolitiikan uudenaikaistamista ja yksinkertaistamista koskevassa asiakohdassa neuvosto kuulee komission esittelyn 7.7. järjestetyn julkisen kuulemisen tuloksista. Suomi näkee, että maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Suomi kiinnittää erityistä huomiota suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaamiseen, sillä luonnonolosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenmaihin. Suomen tavoitteena on, että tulevalla kaudella EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoa huomattavasti yksinkertaistetaan. Kauppaan liittyvissä maatalouskysymyksissä komissio antaa jäsenmaille tilannekatsauksen EU:n käynnissä oleviin vapaakauppasopimusneuvotteluihin sekä WTO-neuvottelukierrokseen. EU ja Japani sopivat poliittisella tasolla vapaakauppasopimuksesta huippukokouksessa Brysselissä 6.7.2017. Muut EU:n keskeisimmät käynnissä olevat vapaakauppasopimusneuvottelut koskevat Mercosur-maita ja Meksikoa. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi.
2(45) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 17. 18.7.2017 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Puheenjohtajavaltion työohjelma 4 Puheenjohtajavaltio esittelee KALASTUS Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Komission tiedotusasia: tilannekatsaus yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja kuuleminen vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Komissio esittelee 7 MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Kolmikantaneuvottelujen tulosten vahvistaminen 12 Muut kuin lainsäädäntöasiat 7. Konferenssi YMP:n uudenaikaistamista ja yksinkertaistamista koskevan julkisen kuulemisen tuloksista Komissio esittelee 23 Keskustelu 8. Yksinkertaistaminen: toukokuussa 2015 hyväksyttyjen neuvoston päätelmien toteuttaminen Komission tilannekatsaus Keskustelu 27
3(45) 9. Kauppaan liittyvät maatalouskysymykset 31 Komission tilannekatsaus Keskustelu 10. Komission delegoitu asetus (EU) /, annettu 19.5.2017, asetuksen (EY) N:o 607/2009 muuttamisesta siltä osin kuin kyseessä ovat rypälelajikkeet ja niiden synonyymit, jotka voivat esiintyä viinien merkinnöissä Keskustelu 36 Muut asiat 11. a) Mikrobilääkeresistenssin vastainen eurooppalainen toimintasuunnitelma (One Health Action Plan) Komission tiedotusasia 38 b) Afrikkalainen sikarutto: tilannekatsaus Komission tiedotusasia c) Elintarvikkeiden tulevaisuutta EU:ssa koskeva symposiumi (Bryssel, 27. kesäkuuta 2017) Maltan, Slovakian ja Alankomaiden valtuuskunnat tiedottavat d) Elintarvikkeiden pakolliset alkuperämerkinnät sisämarkkinoilla seuraukset Belgian valtuuskunnan tiedotusasia e) Kokous elintarvikkeiden laatueroista (Bratislava, 30. toukokuuta 2017) Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia f) Elintarvikkeiden laatuerot uusimman tutkimuksen esittely Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia g) Visegrad-ryhmän maiden sekä Bulgarian, Romanian ja Slovenian (VG4+3) maatalousministereiden tapaaminen (Nadarzynissa Varsovan lähellä, 2. kesäkuuta 2017) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia h) Kolmansien maiden EU:hun ja asiasta vastaaviin EU:n jäsenvaltioihin soveltamat kauppatavat Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia i) Muuntogeenisistä organismeista vapaata maataloutta käsittelevä kansainvälinen ministerikonferenssi GMO free agriculture: a chance for rural development in Central and South Eastern Europe (Wien, 9.-10. toukokuuta 2017) Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia j) Afrikan unionin ja Euroopan unionin maatalousministerien konferenssi Making Sustainable Agriculture a Future for Youth in Africa (Rooma, 2. heinäkuuta 2017) Komission tiedotusasia k) Kuivuus Portugalissa Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00478 RO Kahilampi Vesa(MMM) 10.07.2017 4(45) Asia Puheenjohtajamaa Viron työohjelma 1.7.-31.12.2017 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.07.2017-18.07.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Viro esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle puheenjohtajakauden työohjelmansa. Työohjelma esiteltiin maatalouden erityiskomitealle 10.7.2017. Suomi ottaa Viron työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Viro nostaa prioriteetiksi yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan kauden valmistelun. Komissio julkaisee CAP:sta keväällä tehdyn julkisen kuulemisen tulokset heti Viron kauden alussa 7.7.2017, minkä jälkeen työ uudistuksen valmistelemiseksi jatkuu. Yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus erityisesti riskienhallinnan osalta on aiheena myös ministerien epävirallisessa kokouksessa Tallinnassa 3.-5.9. Viro panostaa myös yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen mm. käynnissä olevan Omnibus -asetuksen uudistamisen yhteydessä. Muina painopisteinä ovat maatalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn edistäminen sekä erityisesti tuottajan aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa. Tulevaisuuden maatalouden edistämisen yhteydessä Viro painottaa myös maaperän kestävää käyttöä. Tallinnassa järjestetään lokakuussa korkean tason konferenssi aiheesta kestävän ruoantuotannon ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Yksi Viron kauden keskeisiä periaatteita on digitaalisten palveluiden edistäminen EU:ssa. Tämän puitteissa maa pyrkii tuomaan esiin mahdollisuuksia digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottoon mm. maataloustukien valvonnoissa. Aiheesta järjestetään pjkauden aikana konferenssi yhteistyössä komission kanssa. Edellä mainittujen lisäksi Viro jatkaa töitä neuvoteltavana olevien kokonaisuuksien, kuten tislattujen alkoholijuomien asetuksen loppuun saattamiseksi. Metsät
Viro on sitoutunut integroimaan maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin osaksi laajempaa EU:n tasoista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisjärjestelmää Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä ja kasvinterveys Viro jatkaa mikrobilääkeresistenssin vastaista työtä edistämällä ns. One Health - näkökulman toimeenpanoa ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön aloilla. Maa jatkaa myös aiempien puheenjohtajamaiden pyrkimyksiä edistää eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevien asetusten valmistumista. Lisäksi jatketaan EU:n kiertotalouspakettiin kuuluvan lannoitevalmisteasetusehdotuksen käsittelyä. Kalastus 5(45) Kiintiöiden osalta Itämeren kalastusmahdollisuuksista sovitaan lokakuun neuvoston kokouksessa. Joulukuussa on vuorossa Mustanmeren kalastusmahdollisuudet sekä EU:n vesien ja tiettyjen EU:n ulkopuolisten vesien kalastusmahdollisuudet. Kiintiöistä sovittaessa tulee Viron mukaan ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan mukainen kestävän enimmäistuoton tavoite vuoteen 2020 mennessä. Viro jatkaa myös työtä sovun saamiseksi tavallisen lainsäädäntömenettelyn alla käsiteltävien kokonaisuuksien, kuten monivuotisten suunnitelmien, osalta. Keskusteluja Itämeren lohen kalastusta koskevan monivuotisen suunnitelman osalta on tarkoitus jatkaa uudelleen. Pj-maa pitää todennäköisenä, että osa tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä käsiteltävistä kokonaisuuksista etenee trilogeihin puheenjohtajakauden aikana. Todennäköisimpinä pj-maa mainitsee Pohjanmeren monivuotisen suunnitelman sekä teknisten toimenpiteiden puiteasetuksen. Lisäksi Viro pyrkii aloittamaan kautensa aikana keskustelut Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevaisuudesta. Aiheesta järjestetään myös konferenssi yhteistyössä komission kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Viro esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa 5.7.2017. EU18- jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) 6.7.2017 ja 12.7.2017 EU-ministerivaliokunta 12. 14.7.2017 (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Taloudelliset vaikutukset 6(45) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Viron työohjelma: https://www.eu2017.ee/sites/default/files/2017-06/eu2017ee%20programme_0.pdf Viron työohjelma maatalous- ja kalastusneuvostolle: https://www.eu2017.ee/sites/default/files/2017-07/eu2017ee%20agrifish%20programme.pdf Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 053, vesa.kahilampi@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00486 LVO Vilhunen Jarmo(MMM) 11.07.2017 7(45) Asia Komission tiedonanto vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.07.2017-18.07.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio aikoo esitellä tiedonantonsa unionin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tilanteesta ja vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta maatalousja kalastusneuvostossa 17.-18.7.2017. Komission tiedonanto mahdollistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä sidosryhmien kuulemisen ennen komission kalastusmahdollisuuksia koskevien varsinaisten lainsäädäntöehdotusten antamista. Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2018 annettaneen elosyyskuun vaihteessa. Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvostossa Suomi ottaa tiedokseen komission esittelyn tiedonannosta sekä osallistuu siitä käytävään näkemysten vaihtoon. Suomi kannattaa komission aikomusta noudattaa kestävän enimmäistuoton tavoitetta vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksia koskevien ehdotusten antamisessa. Tärkeässä asemassa ovat kalakantoja koskevien monivuotisten suunnitelmien ja tieteellisten suositusten noudattaminen. Tapauksissa, joissa tieteellistä lausuntoa ei ole saatavissa, olisi noudatettava ennalta varautumisen periaatetta. Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantojen kalastusmahdollisuudet tulee mitoittaa näiden kantojen monivuotista suunnitelmaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston lähiaikoina julkaistavan ja voimaantulevan asetuksen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon viimeisimmän tieteellisen neuvon sopivuus monivuotiseen suunnitelmaan. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC:n määrityksessä otetaan huomioon ICES:n arviot ei-toivotusta saaliista, raportoimattomasta saaliista ja väärinraportoidusta saaliista sekä rajoitetaan Itämeren heikkoihin lohikantoihin kohdistuvaa sekakantakalastusta.
8(45) Pääasiallinen sisältö Komission 5.7.2017 antaman tiedonannon keskeinen sisältö koskee niitä linjauksia, joita komissio aikoo noudattaa valmistellessaan ehdotuksiaan vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista. Komissio on laajentanut vuosittaisen tiedonannon liitteenä olevaan työasiakirjaan selvityksen tilanteesta yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanossa sen eri osa-alueilla. Tiedonannossa tarkastellaan kalakantojen tilan kehitystä, EU:n kalastuslaivaston tilaa ja kannattavuutta, purkamisvelvoitteen vaiheittaista käyttöönottoa ja hallinnoinnin hajauttamisen (alueellistaminen) edistymistä. Komissio jatkaa vuonna 2013 uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan kunnianhimoista täytäntöönpanoa ja ehdottaa, että kalastusmahdollisuudet vuodelle 2018 vahvistetaan yleisesti ottaen yhteisen kalastuspolitiikan kestävää enimmäistuottoa koskevien tavoitteiden mukaisesti. Tarkoituksena on saavuttaa nämä tavoitteet mahdollisimman nopeasti. Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) tuoreimman, vuoden 2015 tietoihin perustuvan arvioinnin mukaan Koillis-Atlantilla (Pohjoiset Länsivedet, Pohjanmeri ja Itämeri) arvioiduista 66 kalakannasta 39:ää hyödynnettiin kestävän enimmäistuoton mahdollistavan kalastuskuolevuuden (FMSY) tasolla (osuus on kasvanut 59 %:iin edellisen vuoden 52 %:sta). Kestävää enimmäistuottoa (MSY) vastaavien vahvistettujen suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) määrä kasvoi vuonna 2017 44:ään, mikä vastaa 61:tä prosenttia kaikista Koillis-Atlantin saaliista. Turvallisten biologisten rajojen sisällä olevien kantojen prosenttiosuus on myös kasvanut Koillis-Atlantilla. Vuonna 2015 kannoista oli turvallisten biologisten rajojen puitteissa 68 prosenttia. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2003, jolloin se oli 35 prosenttia. Välimerellä ja Mustallamerellä kannat ovat kuitenkin laajalti liikakalastettuja ja/tai niiden tila on huono. Välimerellä tämä koskee erityisesti EU:n toimijoiden pääasiassa tai yksinomaisesti hyödyntämiä kantoja. Itämeren osalta komissio toteaa, että vuoden 2017 TACeissa on noudatettu alueen monivuotista suunnitelmaa. Silakan suurimmat sallitut saaliit ovat FMSY-arvon mukaiset, ja kilohailin ja lohen TACit FMSY-arvon alapuolella. Sen sijaan läntisen turskakannan tila on erittäin huolestuttava, minkä vuoksi suurinta sallittua saalista pienennettiin 56 prosenttia jo vuodeksi 2017. Kannan elvyttämiseksi on toteutettu myös muita rinnakkaistoimenpiteitä. Suurimpia sallittuja saaliita on pienennetty ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti itäisen turskan (25 %), Suomenlahden lohen (20 %) ja Riianlahden silakan (11 %) osalta. Pääaltaan lohen TAC on kestävän enimmäistuoton mukainen, ja se on pysynyt viime vuodet ennallaan. Tämä on ilmoittamattomien saaliiden vähenemisen ja kansallisten jokikohtaisten toimenpiteiden ohella auttanut lisäämään kudulle palaavien kalojen määrää. Komissio edellyttää, että FMSY-arvon mukaisella tasolla kalastettavien kantojen osuuden on edelleen kasvettava, joten komissio aikoo ehdottaa (edellisten vuosien tapaan) TACeja, joiden avulla FMSY-arvo voidaan saavuttaa seuraavana vuonna 2018. Komissio toivoo neuvoston sitoutuvan päätöksissään samaan lähestymistapaan. FMSYarvon suhteen arvioitujen kantojen osalta komissio aikoo käyttää käytettävissä olevia pistearvoja, ellei kannoille ole hyväksytty FMSY-arvon vaihteluvälit sisältäviä monivuotisia suunnitelmia. Itämeren monivuotinen suunnitelma on ainoa uuden yhteisen kalastuspolitiikan voimaantulon jälkeen toistaiseksi hyväksytty suunnitelma. Siinä määritellään kestävän enimmäistuoton saavuttamisen mahdollistavat kalastuskuolevuuden vaihteluvälit, ja se toimii Itämeren vuoden 2018 TACeja koskevien ehdotusten perustana. Nämä tieteellisiin
9(45) lausuntoihin perustuvat vaihteluvälit kattavat kaikki sellaiset kalastuskuolevuuden asteet, joilla voidaan saavuttaa kestävän enimmäistuoton pitkällä aikavälillä takaava biomassataso. Sellaisten kantojen osalta, joita ei ole arvioitu kattavasti kestävän enimmäistuoton suhteen, otetaan huomioon muut vaihtoehtoiset parametrit. TAC-ehdotuksissa tullaan huomioimaan käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mahdolliset muutokset, eikä niillä vaaranneta kantojen säilymistä. Näihin kantoihin liittyy useita erilaisia tapauksia. Tiedonannon mukaan Koillis-Atlantin vesillä, mukaan lukien Pohjanmeri ja Itämeri, kalastuslaivastojen kapasiteetti edelleen hitaasti pienenee. Kalastusten kannattavuus on parantunut. Kalastuskuolevuus vähenee ja kestävän enimmäistuoton saavuttaneiden kalakantojen määrä kasvaa. Edistyminen kohti kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttaminen suurimmalla osalla kalakannoista vuonna 2020 ei näin olisi uhattuna. Välimeren tilanne on hyvin erilainen; edistyminen sekä kalavaroja koskevan tietämyksen että niiden kestävän käytön suhteen on ollut hidasta. Unionin on tehostettava ponnistelujaan alueilla, joilla edistyminen on ollut hitainta. Komissio jatkaa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja ehdottaa, että kalastusmahdollisuudet vuodelle 2018 vahvistetaan yleisesti ottaen yhteisen kalastuspolitiikan kestävää enimmäistuottoa koskevien tavoitteiden mukaisesti. Tarkoituksena on saavuttaa nämä tavoitteet mahdollisimman nopeasti. Pohjoisilla vesillä kehityksen edistyminen näyttää hidastuvan, mutta kalastuskuolevuus vähenee jatkuvasti kaikkialla, eikä ole näkyvissä merkkejä siitä, että edistyminen kohti kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttamista vuonna 2020 olisi uhattuna. Välimeren tilanne on hyvin erilainen; edistyminen sekä kalavaroja koskevan tietämyksen että niiden kestävän käytön suhteen on ollut hidasta. Unionin on tehostettava ponnistelujaan alueilla, joilla edistyminen on ollut hitainta. Kestävän enimmäistuoton tavoitteen saavuttaminen vasta vuoden 2018 jälkeen voitaisiin komission mukaan hyväksyä ainoastaan hyvin perustelluissa olosuhteissa, kun voimakas kalastusmahdollisuuksien väheneminen heikentäisi merkittävästi asianomaisten laivastojen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tällaisissa poikkeustapauksissa komissio odottaa asianomaisten jäsenvaltioiden toimittavan konkreettiset todisteet kyseisistä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Kuten vuonna 2017, komissio harkitsee TACien 2018 mukautuksia kannoille, joita purkamisvelvoite koskee vuodesta 2018 eteenpäin. Komissio toimittaa tieteellis-teknistaloudelliselle kalastuskomitealle (STECF) lausuntoa varten viime vuoden TACien mukautusten laskemiseksi käytetyn menetelmän. Silloin kun käytettävissä ei ole varmennettuja tai täydellisiä poisheittämistä koskevia tietoja, komissio aikoo laskea TACien mukautukset tietojen ekstrapoloinnin perusteella, jos se on metodologiselta kannalta hyväksyttävää. Itämerellä kyseinen muutos on toimeenpantu määritettäessä vuoden 2015 kalastusmahdollisuuksia. Komissio aikoo perustaa kalastusmahdollisuuksia koskevat ehdotuksensa kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi. Komission ehdotuksissa sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa kantoihin, joista kyseisiä lausuntoja ei ole saatavilla.
10(45) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto päättää kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin kantaa ei vaadita. Kalastusjaoston (EU-17) kirjallinen menettely 7.-10.7.2017 EU-ministerivaliokunta 12. 14.7.2017 (kirjallinen menettely) Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kalastus kuuluu Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustaja on kalastusjaoston jäsen. Taloudelliset vaikutukset Tiedonannolla ei ole välittömiä vaikutuksia EU:n tai valtion budjettiin. Vuoden 2018 kalastusmahdollisuudet vaikuttavat kalastusyritysten ansaintamahdollisuuksiin ja Itämerestä pyydetyn kalan jalostukseen ja tarjontaan. Lohen osalta kalastusmahdollisuudet vaikuttavat sekä ammatti- että vapaa-ajankalastukseen ja kalastusmatkailu -yrityksiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Eduskunta on asiaan liittyen käsitellyt valtioneuvoston selvitystä E 42/2017 vp. kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteellisiksi suosituksiksi Itämeren kalakantojen TAC:sta vuodelle 2018 (Maa- ja metsätalousvaliokunta MmVL 17/2017 vp, 8.6.2017 ja Ympäristövaliokunta YmVk 20/2017 vp, 9.6.2017). Suuren valiokunnan käsittely 9.6.2017. Asiakirjat Komission tiedonanto COM (2017) 368 final, + SWD(2017) 256 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maa- ja metsätalousministeriö: neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen, jarmo.vilhunen@mmm.fi, puh. 040 172 3530 kalatalousneuvos Risto Lampinen, risto.lampinen@mmm.fi, puh. 0295 16 2458
Liitteet 11(45) Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00480 RO Ruuskanen Ritva 11.07.2017 12(45) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.07.2017-18.07.2017 U/E/UTP-tunnus U 21/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.-18.7.2017 on tarkoitus vahvistaa kolmikantaneuvottelujen tulos. Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä ja maatalouden erityiskomiteassa vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017. Maatalous- ja kalastusneuvostossa ehdotusta on käsitelty 8.7. ja 15.-16.12.2014 sekä 16.3., 11.5. (periaatekeskustelu) ja 16.6.2015 (yleisnäkemys) sekä 27.-28.6. (edistysmisraportti), 14.-15.11.2016 (tilannekatsaus), 12.-13.12.2016 (tilannekatsaus) ja 12.6.2017 (tilannekatsaus ja suuntaviivakeskustelu). Lisäksi ehdotusta käsiteltiin epävirallisessa maatalousministerikokouksessa 31.5.- 2.6.2015. Neuvosto hyväksyi 16.6.2015 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksesta yleisnäkemyksen. Suomi kannatti neuvoston yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet saatiin siinä huomioiduiksi. Euroopan parlamentin Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) äänesti mietinnöstään 13.10.2015. Kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa on käyty marraskuusta 2015 lähtien. Maatalouden erityiskomitean kokouksessa 29.5.2017 puheenjohtajavaltio Maltalle ei annettu valtuuksia jatkaa kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa asiakirjojen 8993/17 + ADD 1 ja 2 pohjalta.
13(45) Tätä edeltäneen kerran puheenjohtajavaltio Malta sai valtuudet jatkaa kolmikantaneuvotteluja maatalouden erityiskomitean kokouksessa 27.2.2017 asiakirjojen 5936/17 + ADD 1 pohjalta. Puheenjohtajavaltion tarkoitus oli maatalouden erityiskomitean kokouksessa 24.4.2017 saada tarkennetut valtuudet jatkaa kolmikantaneuvotteluja, mutta jäsenvaltiot eivät tätä valvontojen ja pakkaamattomien tuotteiden osalta hyväksyneet. Kolmikantaneuvotteluja kuitenkin jatkettiin helmikuussa 2017 hyväksyttyjen valtuuksien perusteella maalis-toukokuussa 2017. Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 12.6.2017 puheenjohtajavaltio Malta antoi tilannekatsauksen asetusehdotuksen käsittelystä. Tämän jälkeen neuvoston kokouksessa keskusteltiin siitä, jatketaanko asetusehdotuksesta käytäviä kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Keskustelun päätteeksi puheenjohtajavaltio totesi enemmistön jäsenvaltioista tukevan kolmikantaneuvottelujen jatkamista. Suomi ei pitänyt tarkoituksenmukaisena enää jatkaa kolmikantaneuvotteluja. Kolmikantaneuvotteluita oli käyty marraskuusta 2015 lähtien ilman, että neuvotteluissa oli saatu aikaan ratkaisua. Suomi piti edelleen voimassaolevaa lainsäädäntöä kohtuullisen toimivana ja sen perusteella tapahtuvaa valvontaa luotettavana ja katsoi, että lainsäädäntöä olisi mahdollista kehittää voimassa olevan asetuksen (EY) N:o 834/2007 puitteissa. Koska kolmikantaneuvotteluja päätettiin jatkaa, puheenjohtajavaltio kävi jäsenvaltioiden kanssa kahdenväliset keskustelut jäsenvaltioille ongelmallisista asioista. Keskusteluissa oli mukana myös tuleva puheenjohtajavaltio Viro ja komissio. Suomen kanssa keskustelu pidettiin 16.6.2017. Keskustelujen perusteella puheenjohtajavaltio Malta laati uuden kompromissiehdotuksen (asiakirja 10460/17). Puheenjohtajavaltiolle annettiin maatalouden erityiskomitean kokouksessa 26.6.2017 valtuudet jatkaa kolmikantaneuvotteluja kompromissiehdotuksen pohjalta. Suomi ei kannattanut kolmikantaneuvottelujen jatkamista. Viimeinen kolmikantaneuvottelu pidettiin 28.6.2017 ja neuvottelussa saatiin aikaan ratkaisu asetusehdotuksen sisällöstä. Puheenjohtajavaltio Viro esitteli neuvottelujen tuloksen maatalouden erityiskomitean kokouksessa 10.7.2017. Jatkokäsittelyn aikataulu: Kolmikantaneuvotteluissa 28.6.2017 saavutettu tulos on tarkoitus vahvistaa maatalous- ja kalastusneuvoston 17. 18.7.2017 pidettävässä kokouksessa. Lopullisesti asetus hyväksytään syksyllä 2017. Sitä ennen asetukseen pitää vielä tehdä teknisiä korjauksia sekä tarkastaa se lakiteknisesti. Suomen kanta Suomi ei voi tukea kolmikantaneuvotteluissa saavutettua tulosta. Käydyissä kolmikantaneuvotteluissa ei saavutettu ratkaisua Suomelle keskeisissä asioissa. Suomelle ongelmallisia kohtia neuvotteluissa olivat muun muassa vähittäiskaupan velvoittaminen valvontaan pakkaamattomien tuotteiden osalta, valvonnan delegointikielto luonnollisille henkilöille, tavanomaisten eläinten luomupelloilla laiduntamisen säännöt, siemeniä koskevan yleisen poikkeusluvan puuttuminen, kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt, tuotannon tilastointia koskevat valtuudet sekä eläimiä koskevat tietokannat. Suomen kannalta kesällä 2015 saavutettu neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15) olisi ollut tyydyttävä ratkaisu, mutta tämän jälkeen esitetyt puheenjohtajavaltioiden
Pääasiallinen sisältö 14(45) kompromissiehdotukset ovat olleet Suomen tavoitteiden vastaisia. Puheenjohtajavaltioiden tämän jälkeen esittämät kompromissiehdotukset eivät myöskään ole tuoneet parannusta tavoitteisiin yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja vähentää eri osapuolten hallinnollista taakkaa. Neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15 REV 1) Suomi kannatti neuvostossa saavutettua yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet oli siinä saatu huomioiduiksi, muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien kasvien lisäysaineistoon ja eläinainekseen liittyvien poikkeuksien osalta. Myös tilojen jakaminen luonnonmukaiseen ja tavanomaiseen tuotantoon olisi edelleen mahdollista. Yleisnäkemyksessä keskeiset tuotantosäännöt oli sisällytetty perusasetukseen ja komission toimivalta rajattu täytäntöönpanosäädösten osalta, mikä oli Suomen tavoitteiden mukaista. Suomen tavoitteiden kannalta tärkeitä olivat yleisnäkemykseen hyväksytty periaate riskiperusteisesta valvonnasta ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus. Valvontaa koskevia säännöksiä oli selkeytetty ja ne antaisivat Suomen tavoitteleman mahdollisuuden toteuttaa riskiperusteista valvontaa ja vähentää fyysisiä tarkastuskäyntejä vähäriskisten toimijoiden osalta. Tältä osin myös hallinnollista taakkaa olisi saatu vähennettyä. Suomen tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisen osalta ei kuitenkaan saavutettu. Tilanne heinäkuussa 2017 Suomen kannalta ongelmallisiin kohtiin ei kolmikantaneuvotteluissa löydetty tyydyttäviä ratkaisuja. Näitä ovat erityisesti vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus pakkaamattomien tuotteiden osalta sekä kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt. Myöskään Suomen tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä ei saavutettu. Kolmikantaneuvotteluissa saavutetun ratkaisun (asiakirja 10790/17) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen Kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa asetusehdotus on kehittynyt verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä. Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Erityisenä uutena periaatteena (6 artikla) ehdotuksessa kiellettäisiin nanomateriaalien sisältämän tai siitä koostuvan aineksen käyttö luomuelintarvikkeissa. Säädösvallan delegointi
15(45) Kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa ehdotuksesta on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta. Tuotantosäännöt Kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Lisäksi delegoiduin säädöksin voitaisiin antaa säännöksiä lajeista, joita ei ole käsitelty ehdotuksen II osan liitteessä II. Kasvihuonetuotanto Kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa viljely kasvihuoneissa ns. rajoitetuissa kasvualustoissa kiellettäisiin. Vanhoille toimijoille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa annettaisiin 10 vuoden siirtymäaika asetuksen voimaantulosta eli heinäkuuhun 2030 saakka. Komission tulee antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille raportti kasvualustoista aikaisintaan viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta eli kesällä 2025. Soveltamisala Kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Saavutetun ratkaisun mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla). Valvonta Valvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä. Uutena säännöksenä kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa ratkaisussa asetukseen on lisätty kielto delegoida viranomaistehtäviä luonnollisille henkilöille. Vähittäiskaupan valvonta Kolmikantaneuvotteluissa saavutetun ratkaisun mukaan vähittäismyyjät, jotka käsittelevät vain pakattuja tuotteita eivät ole velvollisia liittymään valvontaan. Sen sijaan valvontaviranomaisen tulee rekisteröidä pakkaamattomia tuotteita myyvät vähittäiskaupat, mutta tiettyä rajaa pienemmät toimijat voidaan kansallisella päätöksellä vapauttaa vuosittaisesta valvonnasta (25 artiklan 5 kohdan b alakohta). Saavutetussa ratkaisussa käytetyt luomutuotteiden raja-arvot ovat vaihtoehtoisesti 5000 kg tai 20 000 euron liikevaihto tai yli 2 % potentiaalinen sertifiointikustannus. Jäsenvaltiot voisivat asettaa myös tätä alhaisempia raja-arvoja edellytyksenä valvontaan liittymiselle. Tuonti kolmansista maista Saavutetun ratkaisun mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Tuonti voisi perustua hyväksyttyjen viranomaisten ja laitosten (29 artikla) antamaan todistukseen tai kauppasopimukseen kolmannen maan kanssa (30 artikla). Lisäksi tuonti voisi perustua
16(45) viiden vuoden ajan asetuksen soveltamisesta voimassa olevaan EU:n ja kolmannen maan väliseen vastaavuussopimukseen (31 artikla). Kiellettyjen aineiden ja tuotteiden esiintyminen Kiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on saavutetussa ratkaisussa poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (20a ja 20b artikla). Voimassaolevia kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten, jotka ovat EU:n säännöstä alhaisempia, on lisätty pysyvä poikkeus. Lisäksi jäsenvaltiot voivat säätää sopivista toimenpiteistä kiellettyjen aineiden tahattoman esiintymisen estämiseksi (20b artiklan 9 kohta). Komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille raportin tämän artiklan soveltamisesta ja kiellettyjen aineiden esiintymisestä sekä antaa mahdollisen säädösehdotuksen. Tilastointia koskeva tiedonkeruu Saavutetussa ratkaisussa on muutettu tilastointia koskeva tiedonkeruu yleisemmäksi kauppaa ja tuotantoa koskevaksi jäsenvaltioiden velvoitteeksi, jonka yksityiskohdista säädettäisiin täytäntöönpanoasetuksilla (33 artikla). Voimaantulo ja soveltaminen Saavutetun ratkaisun mukaan asetusta sovellettaisiin 1.7.2020 alkaen. Neuvoston yleisnäkemyksen (asiakirja 9750/1/15 REV 1) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen Neuvoston yleisnäkemys on kehittynyt huomattavasti verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä. Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Säädösvallan delegointi Yleisnäkemyksestä on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta. Tuotantosäännöt Yleisnäkemyksessä vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Soveltamisala Yleisnäkemyksessä asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Yleisnäkemyksen mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla).
Valvonta Valvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä. Tuonti kolmansista maista Yleisnäkemyksen mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia säilytetään, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään (siirtymäsäännös vuoteen 2023 saakka) (31 artikla). Vähittäiskaupan valvonta Yleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltiot voivat jättää tietyt vähittäiskaupat erityisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vastaa voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia (24 artikla). Kiellettyjen tuotteiden ja aineiden esiintyminen Kiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on yleisnäkemyksessä poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (26e artikla). Kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten on lisätty siirtymäsäännös vuoden 2020 loppuun saakka. Edellä esitetyn lisäksi yleisnäkemyksessä on hyväksytty tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun velvoite kaikille toimijoille (33 artikla). Yleisnäkemyksessä on myös tarkennettu ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmää ja rajausta (3 ja 26 artiklat). Yleisnäkemyksessä on poistettu yritysten ympäristöjärjestelmää koskeva vaatimus (7 artikla). Komission alkuperäinen ehdotus KOM(2014) 180 lopullinen 17(45) Komission tavoitteena on uudella lainsäädännöllä ja toimintasuunnitelmalla poistaa esteitä EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehityksen tieltä ja parantaa sektorin kilpailukykyä. Tavoitteena on yrittäjien reilun kilpailun varmistaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kuluttajien luottamuksen parantaminen. Yksityiskohtaisina tavoitteina uudistuksessa on selkeyttää ja yksinkertaistaa tuotantosääntöjä, erityisesti poistamalla lukuisia nykyisiä poikkeuksia sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ottamalla käyttöön riskiperusteinen valvontajärjestelmä. Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa tuonnin edellytyksiä sekä parantaa EU:ssa tuotettujen luonnonmukaisten tuotteiden vientimahdollisuuksia kahdenvälisillä sopimuksilla. Ehdotus - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja
18(45) neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kaikki erityiset tuotantosäännöt esitetään säädöksen luettavuuden parantamiseksi asetusehdotuksen liitteessä. Samalla annetaan komissiolle valtuudet muuttaa tai täydentää tuotantoa koskevia sääntöjä delegoiduilla säädöksillä. Tuotantosääntöjä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan poistamalla useita poikkeuksia lukuun ottamatta väliaikaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta luonnonmukainen tuotanto voi jatkua tai alkaa uudelleen hätätilanteiden jälkeen. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja olisi hoidettava kokonaan luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavien vaatimusten mukaisesti eikä maa-alueita koskevaa siirtymäkautta voida enää hyväksyä jälkikäteen. Luonnonmukaisissa jalostetuissa tuotteissa käytettävien maatalousperäisten aineosien olisi oltava yksinomaan luonnonmukaisia. Ympäristötehokkuutensa parantamiseksi muiden luonnonmukaisen tuotannon alan toimijoiden kuin viljelijöiden tai merilevää tai vesiviljeltyjä eläimiä tuottavien toimijoiden on otettava käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi mikroyrityksiä. Ehdotuksessa halutaan poistaa mahdollisuus myöntää voimassa olevassa luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (luomuasetus) säädetty poikkeus eräille vähittäiskauppiastyypeille valvontajärjestelmään kuulumisesta. Valvontajärjestelmää parannettaisiin sisällyttämällä kaikki valvontaa koskevat säännökset yhteen säädökseen eli komission asetusehdotukseen virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista elintarvikkeiden ja rehun osalta. Viralliseen valvontaan sovellettavaa riskiperusteista lähestymistapaa vahvistettaisiin kumoamalla luomuasetuksessa säädetty kaikille toimijoille vuosittain tehtävä säännösten noudattamisen tarkastus. Näin tarkastustiheyttä voitaisiin mukauttaa virallista valvontaa koskevan asetuksen mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä niin, että vähäriskisille toimijoille voitaisiin tehdä fyysinen tarkastus harvemmin kuin kerran vuodessa tai tehdä vuotuinen fyysinen tarkastus kevyempänä, kun taas suuririskisille toimijoille tehtäviä tarkastuksia voitaisiin tehostaa. EU:n pienviljelijöitä varten olisi sallittava ryhmäsertifiointijärjestelmä alle viiden hehtaarin tiloille tarkastus- ja sertifiointikustannusten sekä niihin liittyvän hallinnollisen taakan alentamiseksi, paikallisten verkostojen vahvistamiseksi, markkinamahdollisuuksien parantamiseksi ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi suhteessa kolmansien maiden toimijoihin. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä muun muassa kasvinsuojeluaineiden enimmäisjäämien osalta niitä havaittaessa. Ehdotuksessa esitetään koko EU:ssa toteutettavista toimista säännösten noudattamatta jättämisten osalta sen varmistamiseksi, että toimijoita kohdellaan yhtäläisesti, sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja kuluttajien luottamus säilyy. Samalla ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioiden vastuulla olevien seuraamusten määräämistä.
19(45) Kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia ehdotetaan säilytettäväksi, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään. Uudistus tulisi voimaan 1.7.2017. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan 1 kohta ja 43 artiklan 2 kohta - Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys - neuvosto: määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti nimesi 3.9.2014 raportoijaksi Martin Häuslingin (Greens/EFA). Asian vastuuvaliokuntana toimii maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). Ympäristövaliokunta toimii ehdotuksessa lausunnonantajana ja sen raportoijaksi nimettiin Sirpa Pietikäinen (EPP). AGRI-valiokunta äänesti mietinnöstään 13.10.2015. Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A8-0211/2015) Merkittävimmät muutosehdotukset Tuotantosäännöt ja toimivallan delegointi Valiokunnan ehdotuksen mukaan asetuksen liitteisiin kirjoitettujen tuotantosääntöjen tulisi olla osa perusasetusta ja niiden muutokset tehtäisiin yhteispäätösmenettelyssä tai niitä täydennettäisiin delegoiduilla säädöksillä. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Valiokunta ehdottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa lisäämistä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisistä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa tuotantosäännöistä tapauskohtaisesti. Soveltamisala Valiokunta ehdottaa, että asetuksen soveltamisalasta päätetään yhteispäätösmenettelyssä. Viittaukset soveltamisalaa tarkentavaan liitteeseen I on poistettu ja sen sisältämä tuoteluettelo poikkeaa neuvoston yleisnäkemyksestä. Valiokunta ehdottaa myös asetuksen soveltamisalan ulottamista koskemaan suurkeittiötoimintaa. Valvonta Valiokunta ehdottaa nykyisen kaltaista valvontajärjestelmää, jossa jokaista toimijaa valvotaan fyysisesti vähintään kerran vuodessa. Valvonnasta vapautettaisiin vain pienet
Kansallinen valmistelu 20(45) vähittäiskaupat, jotka myyvät vähäisessä määrin ennalta pakattuna tuotteita tai pakkaamattomia tuotteita. Kiellettyjen tuotteiden tai aineiden esiintyminen Valiokunta ei ehdota tietyn raja-arvon asettamista kielletyille aineille, mutta se rajoittaisi esiintymistä koskevat menettelyt koskemaan vain kasvinsuojeluaineita. Valiokunta ehdottaa, että tulisi perustaa EU-tason ja kansallisia tietokantoja, joihin kirjattaisiin löydöt kielletyistä aineista ja tuotteista. Lisäksi valiokunta ehdottaa yksityiskohtaista luetteloa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Tuonti kolmansista maista Valiokunnan ehdotus tuontijärjestelmästä vastaa pääpiirteissään komission ehdotusta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että komissio saisi valtuudet tietyissä tapauksissa säätää delegoiduilla asetuksilla siitä, mitä luomutuotteita tietyistä kolmansista maista voidaan tuoda. Paikallisesti tuotettu rehu Tilan rehuomavaraisuusasteen kehittämiseksi valiokunta ehdottaa tarkistuksia säännöksiin, jotka liittyvät rehujen käyttöön. Mikäli tilalta ei ole saatavissa riittävästi luonnonmukaisesti tuotettua rehua, sitä voitaisiin tuoda enintään 150 kilometrin etäisyydeltä. Uusi toimielin Valiokunta ehdottaa komissiota perustamaan tarpeelliset hallinnolliset rakenteet paremman toimeenpanon ja paremman harmonisoinnin aikaansaamiseksi erityisesti valvonnan sekä eurooppalaisen luonnonmukaisen tuotannon toimintaohjelman seurannan ja koordinaation osalta (EU Organic Agency). Edellä esitettyjen lisäksi valiokunta ehdottaa tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun toteuttamista EU:n tilasto-ohjelman puitteissa, muutoksia ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmään ja rajaukseen sekä nanomateriaalien kieltämistä luomuelintarvikkeissa. Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) on 1.6.2017 lähettänyt kirjeen puheenjohtajavaltio Maltan ja muiden jäsenvaltioiden maatalousministereille sekä komissaari Hoganille. Kirjeessä todetaan Euroopan parlamentin asetusehdotuksen kolmikantaneuvotteluista vastaavan ryhmän olevan pettynyt siihen, että puheenjohtajavaltio perui 31.5.2017 pidettäväksi sovitut kolmikantaneuvottelut sen jälkeen, kun puheenjohtajavaltio ei saanut maatalouden erityiskomitean kokouksessa 29.5.2017 valtuuksia jatkaa neuvotteluja. Kolmikantaneuvotteluista vastaava ryhmä katsoo, että asetusehdotuksesta on edelleen mahdollista päästä yhteisymmärrykseen ja vetoaa eri osapuoliin kolmikantaneuvottelujen jatkamiseksi mahdollisimman pian. Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) 13.3, 27.3, 28.4, 9.7., 30.10. ja 8.12.2014 sekä 8.1., 29.1., 5.2., 26.2., 5.3., 11.3., 10.4., 30.4.-4.5. (kirjallinen menettely), 6.5., 18.5. ja 3.6., 9.6., 25.6., 26.10., 9.11., 19.-23.11. (kirjallinen menettely) ja 9.12.2015 sekä 4.2., 9.2., 3.3., 9.3., 4.5., 17.6., 5.7., 5.9., 22.9., 29.9., 20.10., 3.11., 8.11, 17.11., 24.11., 1.12. ja 7.12.2016 sekä 16.2., 23.2., 9.3., 6.4., 24.5., 1.6., 7.6., 22.6., 6.7. ja 12.7.2017.
Eduskuntakäsittely 21(45) Luonnonmukaisen tuotannon alajaosto 16.4., 3.6. 1.9., 10.9., 25.9., 30.10. ja 20.11.2014 sekä 12.3., 9.6. ja 24.11.2015 sekä 27.10.2016 sekä 10.1. ja 24.5.2017. EU-ministerivaliokunta 19.3., 9.-11.7. (kirjallinen menettely) ja 12.12.2014 sekä 13.3., 6.-8.5. (kirjallinen menettely) ja 12.6.2015 sekä 22.6., 7.-9.12.2016 (kirjallinen menettely) sekä 9.6.2017 ja 12.-14.7.2017 (kirjallinen menettely). Valtioneuvoston kirjelmä 8.5.2014 (U 21/2014 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 10.6.2014 (MmVL 30/2014 vp.). Suuri valiokunta 21.3., 11.7. (kirjallinen menettely) ja 12.12.2014 sekä 13.3., 8.5. ja 12.6.2015 sekä 22.6., 9.12.2016 sekä 9.6.2017. U-jatkokirje 23.11.2015. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 8.12.2015 (MmVL 10/2015 vp.). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetusehdotus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetusehdotus saattaa edellyttää teknisluontoisia ja sopeuttavia muutoksia luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annettuun lakiin (294/2015). Ehdotus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 15 kohdan mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Kolmikantaneuvotteluissa saavutetusta ratkaisusta (asiakirja 10790/17) seuraavia taloudellisia vaikutuksia toimijoille ja hallinnolle on vaikea arvioida. Mikäli tuotantosäännöt täytäntöönpanoasetuksissa annettavien säännösten osalta tiukentuisivat huomattavasti voimassa olevasta lainsäädännöstä, voisi osalle nykyisistä alkutuotannon toimijoista tulla vaikeuksia jatkaa luonnonmukaisella tuotantotavalla. Vähittäiskaupan laajempi valvonta johtaisi todennäköisesti nykyistä suurempaan tuotteiden esipakkaamiseen, mikä lisäisi kustannuksia. Hallinnollinen taakka ja toimijoiden kustannukset kasvaisivat, mikäli tarkkoja tuotantomääriä tilastoitaisiin valvonnan yhteydessä kaikissa tuotannon, jalostuksen ja kaupan vaiheissa. Riskiperusteiseen valvontaan siirtyminen voisi vähentää hallinnollista taakkaa ja toimijoilta perittäviä valvontamaksuja. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asetusehdotus liittyy valvontaa koskevien säännösten osalta ns. SANCO-pakettiin sisältyvään virallista valvontaa koskevaan ehdotukseen [KOM(2013) 265 lopullinen)]. Asetus (EU) 2017/625 hyväksyttiin syksyllä 2016 ja annettiin 15.3.2017.
22(45) Asiakirjat KOM(2014) 180 lopullinen 9750/1/15 REV 1 AGRILEG 126 CODEC 856 (neuvoston yleisnäkemys) 10460/17 AGRILEG 114 CODEC 1085(puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus) 10790/17 AGRILEG 118 CODEC 1160 (kolmikantaneuvottelujen tulos) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, tero.tolonen@mmm.fi, puh. 040 521 5384 hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh. 040 824 1272 EUTORI-tunnus EU/2014/0843 Liitteet Viite