Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Samankaltaiset tiedostot
Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Yhdessä olemme enemmän

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Turun Kaupunkilähetys ry

Ystävyys jatkuu. Tarina siitä, mitä kahden merkittävän järjestötoimijan yhteistyöllä voidaan saada aikaan

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus toimintamalli ja sen vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Asiakashyötyjen arviointi

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus, sidosryhmäketjut Soste Elina Karvinen ja Pirjo Kalmari

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Turku /Anu Nurmi

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Biomedicum, Helsinki

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

MAAKUNNAN KOKOINEN YKSINÄISYYS KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti

Arkeen Voimaa

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Tausta tutkimukselle

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Terveydenhuollon barometri 2009

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

ETÄKUNTOUTUS Sirpa Impinen, Leena Moisio ja Laura Syyrakki

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Mitä viestimme? Puhutaan lääkkeistä!

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Liikuntakerho-ohjaajille suunnatun vastuuntuntoisuuden koulutusohjelman toteutettavuus

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Muistiystävällinen Helsinki

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Ikäihmisten keskuudessa toteutettu palveluohjauksellinen interventio ja sen hyvinvointivaikutukset

Monenlaisia haasteita jatkoon!

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Transkriptio:

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu anu.jansson@vtkl.fi

Iäkkäiden ihmisten yksinäisyys Henkilön sisäinen kokemus sidoksissa elämänmuutoksiin, toteutumattomiin odotuksiin ja toisaalta siihen, että iän karttuessa ystävät harvenevat Kotona ja palveluasumisyksiköissä asuvista iäkkäistä ihmisistä noin kolmannes kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan Yksinäisyys on yhteydessä elämänlaatuun ja terveyteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön ja kuolemanvaaraan (mm. Routasalo ym. 2005, Ekwvall ym. 2005, Wilson ym. 2007, Tilvis ym. 2012, Jansson 2017)

Yksinäisyyttä tulee lääkitä Yksinäisyys ei ole sairaus, mutta on silti vakava riski terveydelle ja hyvinvoinnille On keskeistä pohtia eri tapoja yksinäisyyden lievittämiseen ja vähentämiseen Parhaat lääkkeet yksinäisyyteen löytyvät aivan muualta kuin purkista Yksinäisyyteen on kehitetty erilaisia interventioita, mutta hyvin vähän tiedetään niiden implementoinnista ja levittämisestä kentällä (Dickens ym. 2011)

Lääke yksinäisyyteen: Ystäväpiiri-ryhmätoiminta Perustuu satunnaistettuun, kontrolloituun interventiotutkimukseen Tutkimuksessa malli paransi osallistujien hyvinvointia, kognitiota ja terveyttä Tämä näkyi vähäisempänä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttönä ja kustannuksina (Pitkälä ym. 2005; 2009)

Ystäväpiiri-toiminnan peruselementit Yli 8000 ryhmäläistä 800 koulutettua ohjaajaa

Haastattelu-havainnointi-palaute-seuranta koulutusprosessin aikana Haastattelut ja alkukartoituslomake ennen koulutusta ryhmänohjaajille Haastattelut ja alkukartoituslomake ennen ryhmän alkua iäkkäille ihmisille Haastattelu on asiakaslähtöisen toiminnan edellytys Jatkuva myönteinen palaute Mentorointi: Kouluttaja havainnoi ryhmää 3-4. ja 7-8. ryhmäkerralla. Ryhmänohjaajat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa jokaiselta ryhmäkerralta Välipalaute koulutukseen osallistuneilta ja ryhmäläisiltä Ystäväpiiri-koulutuksen 5 lähiopetuspäivää Ryhmän loputtua yksilöllinen kyselylomake (palautus postitse) Koulutuksen loputtua kyselylomake Alueohjaajan tuki: esim. omatoimisiin tapaamisiin Ryhmäläiset ja ohjaajat jäävät osaksi verkostoa. Ohjaajat aloittavat uusia ryhmiä omassa työpaikassaan / toimipisteessään

Tutkimuksen tavoite 1. Miten satunnaistetun, kontrolloidun interventiotutkimuksen mukainen malli on taipunut ja levinnyt käytännön tarpeita vastaavaksi Ystäväpiiri-ryhmätoiminnaksi 2. Miten ryhmänohjaajat ovat omaksuneet Ystäväpiiri-mallin ja sen keskeiset elementit 3. Mitkä ovat Ystäväpiiri-toiminnan tulokset ryhmänohjaajien ja iäkkäiden ryhmäläisten näkökulmasta 10 vuoden aikana?

Data Postikyselyt iäkkäille ryhmäläisille (1 693 henkilöä) ajalla 4/2006 5/2016. Vastausprosentti 61,5 % (n= 1041) Kysely pilotoitu RCT-tutkimuksessa (Pitkälä ym. 2005;2009) ja gradussa (Jansson 2012). 2014 2016 kyselyä vielä tarkennettiin muutamilla lisäkysymyksillä Sähköinen kysely Ystäväpiiri-ryhmänohjaajille, jotka koulutettu 2006 2016 (N=752). Vastausprosentti 42,4 % (n= 319)

Alustavia tuloksia, ryhmänohjaajat N=319 Naisten osuus ohjaajista, % 96.5 Ryhmäläiset kotona asuvia % 66.1 Ryhmäläiset palvelutaloyksiköissä asuvia, % 43.6 Ryhmäläisten kognitio alentunut, % 21.9 Keskeiset elementit Ryhmät ovat olleet suljettuja, % 87.9 Ohjannut ryhmiä parin kanssa, % 80.2 Haastattelee ryhmäläiset ennen ryhmän alkua, % 89.0 Ryhmässä käsitellään yksinäisyyttä, % 81.8

Alustavia tuloksia, ryhmänohjaajat Tavoitteet ryhmässä N=319 Yksinäisyyden lievittäminen, % 91.2 Uusien ystävyyssuhteiden edistäminen, % 70.8 Ryhmäläisten välisen kanssakäymisen tukeminen, % 65.5 Vertaistuki, % 53.3 Ryhmien omatoimisten tapaamisten jatkuminen, % 45.1 Ryhmän haasteet Haasteellisia ryhmäläisiä, % 46.7 Ryhmäläiset heterogeenisiä, % 37.6 Vaikeus koota ryhmää, % 32.9

Alustavia tuloksia, iäkkäät ryhmäläiset Taustatekijät RCT interventio Ryhmät 2006-13 N=654 Ryhmät 2014-16 N=387 Ikä, keskiarvo (SD) 79.8 (3.5) 78.6 (8.2) 79.0 (9.9) Naisia, % 74.4 84.6 84.8 Leskiä, % 68.1 54.5 Koulutus kansakoulu tai vähemmän 54.0 53.7 Hyvä itsearvioitu terveys (melko terve tai terve) 66.1 72.7 Asuu yksin 81.1 78.4

Alustavia tuloksia, iäkkäät ryhmäläiset Kokemukset ryhmätoiminnasta RCT interventio Ryhmät 2006-13 N=654 Ryhmät 2014-16 N=387 Osallistui ryhmään (12 krt) vähintään 10 kertaa, % 85.6 88.1 Osallistujan omia toiveita otettiin huomioon ryhmän sisällöissä 96.0 88.2* Yksinäisyys on lievittynyt 95.0 91.4 86.6* Ryhmät ovat jatkaneet itsenäisiä kokoontumisia 40.0 59.8 66.5 On löytänyt uusia ystäviä 45.0 69.7 59.7* On saanut vertaistukea 78.6

Mitä tulokset kertovat Ystäväpiiri-toiminnan keskeiset elementit ovat säilyneet alkuperäismallista implementointiprosessissa suhteellisen hyvin: parityöskentely, suljettu ryhmä, haastattelut ennen ryhmää Osallistujista yhdeksän kymmenestä kokee yksinäisyyden lievittyneen ja n. 60 % jatkaa kokoontumisia ohjatun ryhmän jälkeen Toisaalta levittäminen laajalle (8 000 osallistujaa, 80 paikkakuntaa), useille asiakasryhmille (esim. kognitio), tulostasoissa jonkin verran hiipumista Tähän on jo reagoitu: esim. ohjaajien voimavaralähtöiseen työskentelyyn on kiinnitetty huomiota koulutuksissa 2017

Mitä tulokset kertovat On (maailmanlaajuisesti) harvinaista, että tämän kaltainen malli on pystytty implementoimaan ja levittämään laajalle, yli 8 000 osallistujaa Vain harvat, jos mitkään vaikuttavaksi todetut interventiot on pystytty levittämään käytäntöön (Hodgson & Gitlin 2016) On arvioitu, että jopa 40 % asiakkaista / potilaista jää ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvan hoidon ulkopuolelle tai he saavat jopa haitallista hoitoa (Ewing et al 1999, Grimshaw et al 2004, Gitlin & Hodgson 2015) Alkuperäisen (RCT) intervention suunnittelu tehtiin erittäin huolellisesti ja keskeisiin elementteihin nojaten: tämä on edistänyt mallin implementointia ja levittämistä

Kriittistä pohdintaa Kyselyitä iäkkäille ihmisille ja ohjaajille ei alun perin oltu suunniteltu tutkimukselliseen käyttöön, vaan RAY / STEA seurantaan esim. kysymysten dikotomisuus Samoja ihmisiä ei voitu seurata esim. ennen jälkeen Tämän tutkimuksen perusteella ei tiedetä kokemuksista esim. 6 kk ryhmän jälkeen (esim. yksinäisyys)

Jatkossa Laadullinen tutkimus Ystäväpiiri-toiminnan kokemuksista (miten ryhmätoiminta koetaan): yksilöhaastattelut, havainnointi, fokusryhmähaastattelut On keskeistä tarjota koulutusta ja valmennusta yksinäisyydestä sekä sen lievittämisestä esim. henkilökunnalle palvelutaloissa asenteet, tietoa kokemuksellisuudesta, menetelmistä

Video: https://www.youtube.com/watch?v=bsen9ewtpsw