Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen
Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta. Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla yksin kokematta itseään yksinäiseksi. Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti Ajallinen luonne Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset. Kun ihmisten olemisen tavat muuttuu, myös yksinäisyyden kokemus muuttuu. Yksinäisyydessä mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus kietoutuvat yhteen Jaoteltu tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi Yksinkertaisimmillaan tilanteinen (engl. state loneliness) ja sisäinen (engl. trait loneliness) kokemus (esim. Uotila 2011).
Näkökulmana elämänkulku Persoonalooginen elämänkulkuparadigma Ihmisten välinen toiminta ja sille tunnusomaisten piirteiden tarkastelu. Yksilötason muutos tai pysyvyys ja niistä kertovien kokemusten tavoittaminen. Institutionaalinen elämänkulkuparadigma Elämänvaiheita ja yksilöiden elämänkulkua muovaavat yhteiskunnalliset rakenteet, kuten sosiaalipolitiikka ja ikänormit. Elämän standardikäsikirjoitus, engl. standard life script (Dykstra ja Hagestad 2007, 1277). (Dannefer ja Settersten 2010, 7-12)
+ Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, joka saa merkityksensä ajassa ja paikassa, jossa sitä koetaan, mutta ihmisen oman elämänhistorian värittämänä. (Tiilikainen 2016)
Tutkimukseni taustaa Kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus (2002-2012) Ikihyvässä yksinäisyydestä kysytty vuosina 2005, 2008 ja 2012 kahdella kysymyksellä: Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? ja Onko yksinäisyys Teille ongelma? Yksinäisyyden yleisyyttä ja yhteyttä erilaisiin tekijöihin tarkasteltu muun muassa Ikihyvän perusraporteissa (mm. Haapola ym. 2009) ja Verson julkaisussa (Pajunen 2009). Väitöskirjatyöni on jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle (Pajunen 2011), jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa. 5
6 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein 2 % Jatkuvasti 1 % (N=2064)
Laadullinen seuranta-aineisto 7 Ensimmäinen kohtaaminen vuonna 2010 Toinen kohtaaminen vuonna 2012 Kolmas kohtaaminen vuonna 2014 Anja Vilho x x Eini x x Helmi x x Pauli x x x Olavi x x x Anneli x x x Heikki x x x Aatos x x x Lauri x x x
Yksinäisyys ja elämänkulku 8 Rakoileva sosiaalinen saattue Hyvän ystävän kaipuu, vieraaksi koettu kulttuuri tai asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat, ruumiin rajallisuus Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, sotakokemukset, seksuaalinen hyväksikäyttö,
Jatkuvasti Usein Silloin tällöin Harvoin Ei koskaan 2005 2008 2012 Kuvio 2. Yksinäisyysmuutokset niiden vastaajien osalta, jotka ovat vähintään yhdellä kyselykierroksella ilmoittaneet tuntevansa itsensä usein tai jatkuvasti yksinäiseksi (N=57). 9
Kiteytyksiä 10 Yksinäisyyden taustat ja syyt hyvin erilaisia, eri tekijät kietoutuvat toisiinsa myös saman ihmisen kohdalla. Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä. Olennaista tehdä ero elämäntilanteisen, elämänmittaisen sekä ympäröivistä rakenteista johtuvan yksinäisyyden välille? Myös jatkossa on tarpeen tunnistaa yksinäisyyden dynaaminen luonne ja sen juurtuminen yksilöllisiin elämäntarinoihin.
Lähteet: Dannefer, Dale ja Settersten, Richard (2010) The study of the life course: Implications for social gerontology. Teoksessa Chris Phillipson ja Dale Dannefer (toim.) The SAGE handbook of social gerontology, 3 20. Dykstra, Pearl ja Hagestad, Gunhild (2007) Roads Less Taken Developing a Nuanced View of Older Adults Without Children. Journal of Family Issues 28(11): 1487 1517. Tiilikainen, Elisa (2016) Yksinäisyys ja elämänkulku laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Uotila, Hanna (2011) Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Tampere University Press. elisa.tiilikainen@uef.fi elisatiilikainen.wordpress.com