Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuri Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

SITO: Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1%. - Kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Mittari / arviointikriteeri Toimenpiteet/vastuuhenkilö Seuranta I Seuranta II Vh: Titta Tossavainen Tulosyksikkö on osallistunut

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu Strategiajohtaja Jorma Valve Valtuustoseminaari

Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Reaalimenot/asukas. Tulostavoite ei toteudu.

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

ESPOON KAUPUNKI Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti YLEISHALLINTO. Konserniesikunta. 1. Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Tulostavoite / kaupungin yhteinen tulostavoite. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %.

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Susanna Tommila, KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta. Resurssit ja johtaminen

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Sosiaali- ja terveystoimi Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Tekninen keskus Resurssit ja johtaminen

Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille , sosiaali- ja terveystoimi

4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Tapiolan keskus uudistuu

Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURIN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

Palvelustrategia Helsingissä

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Espoo-tarina Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Näkökulmia Espooseen. Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu,

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Valtuustokauden strategian valmistelutilanne. Taloussuunnittelu

Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020

KUNTASTRATEGIA

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Sulkavan elinvoimastrategia

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Sulkavan elinvoimastrategia

Transkriptio:

2015 - Kulttuuri Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Kulttuurin palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Yhteiseen seurantataulukkoon kerätään sovitut mittaritiedot. Tarkistetaan, miten taulukon tuloksia voidaan hyödyntää Espoo-tarinan toteutuksessa. Seurataan indikaattorimatriisin (taulukon) ja valittujen mittareiden toimivuutta. Indikaattorimatriisin ensimmäinen versio on valmis. Mittareiden toimivuudesta (mittaritiedot kerätään vuoden vaihteessa) raportoidaan seuranta II yhteydessä. Kerätään edelleen tietoja ja hyödynnetään kerättyä tietoa ja olemassa olevia mittareita. Taulukko kaikkien saataville Sharepointiin. Esikunta ylläpitää taulukkoa ja indikaattorin hallintaa. Palvelualueet tuottavat mittaritiedot ja seuraavat myös mahd. omia mittareita Tulosyksiköllä yhteiset käytänteet. Yhteinen viestintäsuunnitelma on käytössä ja tulosyksiköllä on yhteinen ilme. Työnjako ja asioiden/hankkeiden vastuujako tehty. Selvitetään, miten viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen on edennyt, viestintäsuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen (yhteinen ilme luotu, ilmoitukset mediassa, 1 Markkinointia ja viestintää on käsitelty palvelualueiden johtajien miniseminaarissa. KulttuuriEspoo-ilme on käytössä Tapahtuma- ja kulttuuripalveluissa sekä kulttuurin tulosyksikön esikunnan esittely- ym. materiaalissa sekä kulttuuritapahtumista kertovassa esitteessä. KulttuuriEspoolla on käytössä twitter, instagram ja facebook. Ensimmäinen uutiskirje KULAlle on lähetetty huhtikuussa. Palvelualueille tehdään selkeä työnjako ja yhteisille asioille/hankkeille selvä vastuujako. Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen on fokuksessa koko tulosyksikössä. Vastuuhenkilöt: palvelualueiden johtajat ja esikunnan

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / facebook-kävijät). viestintäsuunnittelija. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. 1) Johtamisen sopimus on käytössä. Kulttuurin tarina (Kujon yhteinen visio) pohjana yhteiselle tuloskortille. Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa. 2) Seurataan henkilöstön sairauspoissaoloja. 3) Henkilöstön asiantuntijuutta jaetaan tulosyksikön sisällä. 1) Kehityskeskustelut 100 % käyty. Laajory-tapaamiset vah. 2 kertaa vuodessa. Koko tulosyksikön tapaaminen kerran vuodessa. Johtamis-/esimieskoulutu ksiin osallistumiset, koulutuspäivien määrä. Laaditaan toimintasuunnitelma Kunta 10 tulosten perusteella. 2) Sairauspoissaolojen arvo alittaa 20,3 (sairauspäivien lukumäärä/hlö). 1) Kehityskeskusteluja on käyty. Kunta 10:n tuloksien pohjalta on laadittu kahteen kehittämisaiheeseen perustuva toimintasuunnintelma. Helmikuun Laajory-tapaamisen aiheena oli johtaminen. Tilaisuudessa esiteltiin myös palvelualueiden johtajien johtamiskoulutuksen tuloksia. 2) Sairauspoissaolojen arvo saadaan vuoden vaihteen jälkeen. 3) Teemapohjaiset asiantuntijaverkostot: kulttuurinen nuorisotyö, viestintäverkosto, kulttuurin tuottajaverkosto, kulttuurinen vanhustyö (verkoston kokoaminen on alkanut). Panostetaan johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen. Fokuksessa palvelualueista Sinfonietta ja museo. Esimiesten osallistuminen kaupungin koulutuksiin. Selkiytetään tulosyksikön esikunnan roolia. Vastuuhenkilöt: Kujotiimi ja palvelualueiden esimiehet ja niiden joryt. Tuottajatiimi, viestintäverkosto. 3) Teemapohjaisia asiantuntijaverkostoja on luotu. Kulttuurin tarinan ja toimivan yhteistyön kannalta oleellisimmat prosessikuvaukset laadittu. Avatut prosessit. Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen. Avattavat prosessit on päätetty: yhteistapahtumien prosessi, isojen tapahtumien prosessi, mittari-/indikaattoriprosessi. Tehdään prosessikuvaukset ja laaditaan mahdolliset toimenpide-/jatkosuunnit elmat toimintojen ja prosessien parantamiseksi. Avataan 3 prosessia (yhteistapahtumien prosessi, isojen tapahtumien prosessi, mittari-/indikaattoriproses 2

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / si). Vastuutahot: Jokainen palvelualue vastaa omista prosesseistaan. Kulttuurin tulosyksikön henkilöstömäärä ei kasva v. 2015. Vakituinen henkilöstö ja määräaikainen henkilöstö yhteensä. Toteutuminen raportoidaan seuranta II yhteydessä. Vastuutaho: Kukin palvelualue pyrkii käyttämään maahanmuuttajamallin mukaista rekrytointia. Rekrytoinnit 1/vuosi Maahanmuuttajamallin mukaiset rekrytoinnit on toteutettu 3 palvelualueella (kirjasto, tapahtuma- ja kulttuuripalvelut, Tapiola Sinfonietta). Kaupunginmuseolla työskentelee palkkatuen kautta hankittu työntekijä. Vastuutaho: Kulttuurin tilat optimaalisessa käytössä sekä kuntalaisilla mahdollisuus tilojen itsenäiskäyttöön. Uudistetut ja tulosyksikön yhteiset tilojen käyttöperiaatteet on otettu käyttöön 1.1.2015 ja 1.3.2015. Kuntalaisten itsenäiskäytön periaatteet on luotu. Käyttöperiaatteista saatu palaute. Kulttuurin tilojen käyttöaste, % keskimäärin. Vuonna 2014 ja 2015 hyväksyistä käyttöperiaatteista saatu palaute raportoidaan seuranta II yhteydessä. Samoin tilojen käyttöaste, keskimäärin. Kerätään palautetta uusista käyttöperiaatteista. Itsenäiskäytön periaatteet laaditaan yhteistyössä tulosyksikön sisällä ja Sitossa tilakohtaisesti. Vastuutahot: Palvelualueet ja esikunta. Tulos on talousarvion mukainen. Tulo saavutettu/ylitetty %, kate balanssissa suunnitelman kanssa. Huolehditaan, että nettobudjetointitapa säilyy ja tuloja kerätään. Vastuutahot: Talousvastuussa olevat, ennen kaikkea 3

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / palvelualueiden johtajat. Mietitään uusia keinoja / toimintatapoja tuottavuuden lisäämiseksi. Tuottavuuden paraneminen, %. Tuottavuuden paraneminen, %, kyetään raportoimaan seuranta II yhteydessä. Esim. asiakasmäärien nousu, avustusten tuottavuus (kävijämäärän nousu), kirjalainat, toimintamallien jakaminen. Vastuutahot: Kulttuurin tulosyksikölle asetetut TATU-ohjelman toimenpiteet ovat toteutuneet. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Toimenpiteet toteutuvat. Seurataan TATU-tavoitteiden seurannan yhteydessä ja pidetään huolta niiden toteutumisesta. Vastuutahot: Palvelualueiden esimiehet. Tilakustannukset alenevät 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannusten euromäärä. Tilakustannusten kehittymistä seurataan. Tulosyksikkö ei itse voi kustannuksiin vaikuttaa. Seurataan tilakustannusten kehittymistä. Vastuutahot: Palvelualueiden esimiehet. 4

2015 - Kulttuuri Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Taide- ja kulttuurikokemukset kuuluvat jokaisen espoolaisen lapsen ja nuoren arkeen. Eri kohderyhmiä tavoittavat hankkeet ovat osa toimintaa. Yhteistyö kulttuurisen nuorisotyön sekä TPOn kanssa tiivistä ja vuorovaikutteista. Lasten ja nuorten tapahtumien määrä ja osallistujamäärät. Kulttuurisen nuorisotyön ja tulosyksikön yhteistyötapahtumien määrä. KULPS!:n määrät, Floora-hanke on käynnistynyt, työväenopiston nuorten kurssien osallistujamäärät. Kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseksi järjestettiin Liinun ja Kujon yhteiskokous 9.2. Yhteistapahtumia suunnitellaan ja toteututaan vuoden aikana. Yhteistyö mm. kirjastojen, tapahtumien sekä tilojen ja niiden yhteiskäytön osalta jatkuu. TPO-yhteistyö on tiivistä. KULPS!-, Kulttuurineuvola- ja Kulttuurikaveritoiminta jatkuvat. Floora-hanke on käyynistynyt espoolaisissa musiikkioppilaitoksissa. Numeeriset määrät raportoidaan seuranta I yhteydessä. KULPS! seuraa opetussuunnitelmauudist usta, Kulttuurineuvolan toimintaa tarkistetaan ja kehitetään, Kulttuurikaveri-hanke laajenee, TPO-yhteistyö jatkuu, Floora-hanke, Aikuiskoulutuskeskuksen /Omnia Young Ones. Vastuutahot: Esikunta (KULPS!, -neuvola, -kaveri, TPO) palvelualueet, Aikuiskoulutuskeskus/O mnia ja avustuksia saavat pelvelutuottajat. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja 5

saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / Lisätään ja tarjotaan hyvinvointia kulttuurin keinoin ikäihmisille tavoittaen erityisesti ne kohderyhmät, jotka eivät muuten pääse osallistumaan. Kulttuuriketjun ohjelma ja sisältö on päivitetty. Kirjaston kotilainat, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen vanhuksille suunnatut tapahtumat. Kulttuuriketjun ohjelma on päivitetty ja uusia palvelutuottajia otettu mukaan, yhteensä n. 250 tapahtumaa/esitystä 2015. Ollaan mukana Elinvoimaa ikääntyville -ohjelmassa. Palvelualueilta on kerätty tietoja ikäihmisille suunnatusta toiminnasta. Yhteistyö Sotetin kanssa jatkuu, myös Kulttuurisen vanhustyön toimintamalli yhdessä Sotetin kanssa laaditaan vuoden aikana. Numeeriset määrät raportoidaan seuranta I yhteydessä. Kulttuuriketjua ja kulttuurista vanhustyötä kehitetään edelleen yhteistyössä vanhusten palvelujen kanssa. Vastuutahot: Esikunta, Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisätään erilaisia osallisuuden muotoja kaikilla palvelualueilla. Aktiivisesti mukana alueryhmissä. Kulttuuriyksiköllä yhteinen tieto lähidemokratian käytöstä ja asiakaspalautejärjestelmi stä. Alueellisen yhteistyön hankkeiden määrä. Kukin palvelualue raportoi/kehittää 1-2 projektia, jossa kuntalainen on mukana. Osallisuutta on käsitelty palvelualueiden johtajien tapaamisessa. Yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa tehdään mm. kirjastossa ja kaupunginmuseossa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä mm. espoolaisten yhdistysten ja muiden tahojen kanssa Espoo-päivän ohjelmistoa rakennettaessa. Osallistuva Espoo - vapaaehtoistyön malli. Aktiivinen yhteistyö ja tapaamiset kohdeavustusten saajien kanssa. Vastuutahot: Yhteistyö kulttuuriyhteisöjen ja Ylläpidetään tiivistä yhteistyötä Yhteistapaamisten määrä. Myönnettyjen Suurimpien kulttuuritoimijoiden yhteistapaamisessa keskusteltiin mm. Yhteisöjen kanssa tapaaminen 2 kertaa 6

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / kulttuurilaitosten sekä kumppaneiden kanssa on tiivistä ja vuorovaikutteista. yhteistyökumppaneiden avustusten määrä ja kanssa ja haetaan euromäärät. edelleen mahdollisimman keskustelevaa ja tuloksellista työtapaa. aiheesta KulttuuriEspoo 2030 ja kuultiin esitys megatrendeistä. Myönnettyjen avustusten määrä ja euromäärät raportoidaan seuranta I yhteydessä. vuodessa, kohdeavustustapaamine n, mamujärjestöjen tapaaminen. Kehityskeskustelut kerran vuodessa suurempien taidelaitosten kanssa. Vastuutaho: Esikunta. Kulttuurin palveluja tuotetaan ja tarjotaan monikulttuurista identiteettiä vahvistaen. Turvataan palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä yhteistyössä Svenska rumin kanssa. Määritellään toimenpiteet Kulttuurin moninaisuuskartoituksen perusteella. Kulttuurin tilojen käytössä otetaan huomioon palvelujen monimuotoisuus. Monikulttuuristen tapahtumien määrä. Yhteistyöhankkeet Svebin kanssa ja ruotsinkielisten hankkeiden määrä. Yhteistyö Svebin kanssa jatkuu, mm. Pentalan saaristopäivät, KULPS! ja Kulttuuriketju. Monimuotoisuusraportti on valmistunut ja se on esitelty Siton joryssa ja seminaari aiheesta on järjestetty. Seminaarissa lähestyttiin saavutettavuutta eri näkökulmista. Monikulttuuristen tapahtumien määrä raportoidaan seuranta I yhteydessä. Yhteistyö Svebin kanssa jatkuvaa ja lonteenomaista. Päätetään monimuotoisuuden ja toimintatavat kulttuurin näkökulmasta. Vastuutahot: Esikunta, palvelualueet. Selvitetään osallistuminen yrityskylätoimintaan. Osallistumismahdollisuud et on analysoitu. Yrityskylään tutustutaan toukokuun alkupuolella. Tutustutaan yrityskylän toimintaan. Vastuutahot: 7

2015 - Kulttuuri Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi Siton valtuusto: Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta. Panostetaan espoolaisen kulttuurin ja kulttuuritarjonnan näkyvyyteen - viemällä ja tuomalla laadukasta taidetta ja kulttuuria. Nostetaan kulttuuri osaksi yhteiskunnallista tulevaisuuskeskustelua Espoossa. Kulttuuristrategia valtuustoon lokakuu 2015. Taiteen ja kulttuurin rooli Innovation Gardenissa on kasvanut. Imagollisesti tärkeiden kaupunkitasoisten taiteen ja kulttuurin tapahtumien määrä ja kävijämäärä. Kulttuuritarjonnan kv-tilaisuudet, -näyttelyt, -vierailut Espoossa, määrät, mediaseuranta, vierailut ulkomailla, avustuksilla tehtyjen kv-hankkeiden määrä, Opinmäen kirjaston uusi konsepti. Kansainvälisyyttä ja -välistymistä on käsitelty ja Annika Forsten kokoaa ryhmän jatkamaan työskentelyä. Tapiola Sinfonietta teki konserttimatkan Etelä-Koreaan tammikuussa ja edustajat osallistuivat Eurocities-kulttuurifoorumiin maaliskuussa. Toteutuneet kansainväliset tapahtumat, näyttelyt, vierailut ym. numeeriset tiedot raportoidaan seuranta I yhteydessä. Tunnettuus-/taloudellinen vaikuttavuustutkimus. Näkyvyys ja koordinointi, yhteinen markkinointi: kansainväliset festivaalit, museo, orkesteri, kirjasto. Kulttuuripoliittiset keskustelutilaisuudet. Logot ja maksaja näkyviiin. Markkinointilehdet ja isommat tiedotteet. Satsataan ulkopoliittiseen näkyvyyteen > jos mennään jonnekin, niin myös kuulutaan. Mukana Innovation Garden -ajattelussa. Vastuutahot: 8

asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Palveluja ja toimintaa tarjotaan kaikilla alueilla ja niitä kehitetään alueen asukkaiden ja kohderyhmien tarpeesta. Eri alueiden kulttuuritapahtumien määrä. Alueellisiin lähikulttuuritapahtumiin myönnettyjen avustusten määrä (kpl ja summa). Alueellinen työ jatkuu. Tapahtumia järjestävät mm. kirjasto, tapahtuma- ja kulttuuripalvelut sekä kohdeavustuksia saavat tahot. Numeeriset määrät raportoidaan seuranta I yhteydessä. Aluetyö, kohdeavustukset. Espoon keskuksen alueen kulttuuriprofiilin työstäminen, Espoonlahden tilaratkaisut. Kaupunginmuseo aktiivisena toimijana. Vastuutahot: Esikunta, Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut, kaupunginmuseo, kirjastot. Metron asemaseutujen ja Aktiivisesti mukana Kulttuurin osalta Kulttuurin tilojen suunnittelu Varmistetaan kulttuurin 9

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu 2015. Espoonlahden ja Matinkylän kulttuuripalvelukokonaisu uksien suunnittelussa. Pidetään esillä kulttuurin osalta Tapiolan kokonaisuuden kehittämis- ja suunnittelutyötä. tarpeiden selvitys on tehty. Espoonlahdessa ja Ison Omenan palvelutorilla jatkuu. Osallistutaan Tapiolan kokonaisuuden suunnitteluun ja sen seuraamiseen, että kulttuurin palvelut ovat Tapiolan kokonaisuudessa mukana. osalta, että yhteistyö on sujuvaa ja että kulttuurin palvelut ovat mukana Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuudessa ja Espoonlahden tilojen suunnittelussa. Kulttuurin palvelujen mukanaolo Tapiolan kokonaisuudessa. Vastuutahot: Kulttuurin palvelualueet ovat aktiivisesti mukana aluekeskusten kehittämistyössä ja toteutuksessa. Kulttuurin palvelualueiden osaajat toimivat aloitteellisina toimijoina alueiden palvelujen kehittämisessä. Ks. edellinen. Kulttuurin osalta tarpeiden selvitys on tehty. Palvelualueet ovat mukana alueiden kehittämistyössä. Ks. edellinen. Eli fokuksessa Espoon keskuksen kulttuuriprofiili, Espoonlahti, Matinkylän palvelutori ja Tapiolan tilanne. Vastuutahot: Tapahtumapalvelut ovat (kaupungilla) selkeästi organisoitu ja roolitetut niitä hoitaville yksiköille. Siton tapahtumapalveluja koordinoidaan kokonaisuutena Tapahtuma- ja kulttuuripalveluista. Tapahtumaverkoston mallia viedään eteenpäin konsernitasolla. Erilaisten tapahtumien määrät, tapahtumapankin käyttömäärät. Tapahtumaverkosto on perustettu ja verkoston toimivuutta testataan vuoden aikana pilottihankkeessa, Espoossa toteutuvassa tapahtumassa. Numeeriset määrät raportoidaan seuranta I yhteydessä. Tehdään tapahtumaselvityksen pohjalta suunnitelma Sito ja kaupunkitasoisten tapahtumien koordinoinnista. Vastuutaho: Tapahtumaja kulttuuripalvelut. Espoolaiset kulttuurialan yrittäjät ovat osa kaupungin ja kulttuurin tulosyksikön Luodaan alusta/foorumi, jossa kulttuuri- ja luovienalojen yrittäjät voivat verkostoitua ja Yhteistyömuodot kulttuuriyrittäjien kanssa: tapaamiset, hankkeet, kontaktit. Toiminnan käynnistäminen on suunnittelun alla. Kartoitetaan espoolaiset kulttuurin yrittäjät. Kulttuurin ja kulttuurin yrittäjien yhteistyö ja 10

Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Toimenpiteet / yhteistyöverkostoa. jakaa tietoa. yhteinen ideointi. Vastuutahot: Esikunta ja palvelualueet. 11