OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen

-1, SOTELA 25.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Holmberg Mia Anja Eerolan varajäsen Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Ruuskanen Pia vs. vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Valta Maija terveysjohtaja Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Roininen Martta nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Eerola Anja varapuheenjohtaja Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

32, SOTELA 25.3.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

33, SOTELA 25.3.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Pirkko Leskinen ja Irma Nuora. Seuraavana vuorossa ovat Juha Pakarinen ja Petri Pekkola.

34, SOTELA 25.3.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

35, SOTELA 25.3.2015 17:00 KH: 114/2013 Nuorisovaltuuston varaedustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sotela 25.3.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Nuorisovaltuusto on kokouksessaan 9.2.2015 22 valinnut uusia nuorisovaltuuston edustajia lautakuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan uudeksi varaedustajaksi valittiin Martta Roininen. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksu 1.3.2015 alkaen Sotela 17.12.2014 / 173 Valmistelijat: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppanen, puh. 040 648 2297 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja asetuksessa 912/02 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus). Lakiin on vuonna 2010 tehty muutoksia, joiden johdosta voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä maksuja mm. avosairaanhoidon palvelujen käytöstä. Näin ollen terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai muun henkilön vastaanotolla saa periä maksun silloin, kun käynnin perusteena on sairaanhoito. Sen sijaan terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon käynnit ovat maksuttomia, terveyskeskuksen avovastaanotoilla tällaisia käyntejä ovat mm. rokotusohjelman mukaiset rokotuskäynnit, ikäkausiin liittyvät terveystarkastukset ja työttömien terveystarkastukset. Kotkassa on kehitetty henkilöstön välistä työnjakoa ja tavoitteena on tammikuussa 2015 aloittaa toimintamalli, jossa avovastaanotolla otetaan käyttöön kolme suurtiimiä ja 24 lääkäri-hoitaja työparia. Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä selkiytetään. Osa potilaista kuten pitkäaikaissairauksien kontrollit ja muut työnjaon mukaisesti sovitut potilasryhmät ohjautuvat sairaanhoitajan vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijaan. Muutoksella pyritään mm. parantamaan hoidon saatavuutta, lääkärivastaanotolle ohjaudutaan vain jos potilaan tila sitä vaatii. Toiminnanmuutokset edellyttävät myös henkilökunnan osaamisen lisäämistä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia on tällä hetkellä kaksi ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden asiakasvastaavan toimintamalli edellyttää myös kouluttautumista kaikkien sairaanhoitajien osalta. Nyt esitettävä käyntimaksu 8,80 voidaan periä enintään kolme kertaa kalenterivuoden aikana ja se kerryttää ns. terveydenhuollon maksukattoa. Maksusta vapautetaan opiskelijat ja sotaveteraanit. Terveydenhuollon vastuualueen toimintasäännössä todetaan, että terveysasemien ja fysioterapian osastonhoitajat päättävät asiakasmaksuista, niiden alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa 1.1.2015 käyttöön avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,80 /käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta, maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Asian käsittely: Jäsen Kirsi Hakala esitti, että avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynti olisi maksutonta. Jäsen Kari Kujamäki kannatti Hakalan muutosehdotusta. Lautakunta kävi asiasta keskustelua.

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Aila Eerola esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja tuodaan uudelleen käsiteltäväksi lautakunnan tammikuun kokoukseen. Puheenjohtaja tiedusteli lautakunnan yksimielisyyttä asiassa. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Asiaa käsitellään seuraavan kerran lautakunnan tammikuun 2015 kokouksessa. Sotela 28.1.2015 / 10 Valmistelijat: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh. 040 648 2297 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja asetuksessa 912/02 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus). Lakiin on vuonna 2010 tehty muutoksia, joiden johdosta voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä maksuja mm. avosairaanhoidon palvelujen käytöstä. Em. lainsäädännön mukaan sairaanhoitajan käynnistä voidaan periä enintään 8,90 euron suuruinen käyntimaksu ja sen saa periä yhteensä kolmelta ensimmäiseltä sairaanhoitajan vastaanottokäynniltä kalenterivuoden aikana. Sairaanhoitajan vastaanottokäynniltä maksu voidaan periä vain silloin, kun kyseessä on sairauden edellyttämän hoidontarpeen arviointi, oireenmukainen hoito ja/tai hoidon seuranta eli käynnin perusteena on sairaanhoito. Sairaanhoitajan vastaanotolle tehdyt ennaltaehkäisevät hoidon käynnit ovat maksuttomia. Tällaisia käyntejä avovastaanotolla ovat mm. rokotusohjelman mukaiset rokotuskäynnit, ikäkausiin liittyvät terveystarkastukset ja työttömien terveystarkastukset. Jos henkilö käy saman käyntikerran aikana sekä lääkärin että sairaanhoitajan vastaanotolla, peritään vain lääkärin käyntimaksu. Maksu kartoittaa terveydenhuollon maksukattoa. Kotkassa on 12.1.2015 alkaen otettu käyttöön omahoitaja-lääkärimalli, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää hoitohenkilöstön välistä työnjakoa ja hyödyntää olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että yhteisesti sovitun työnjaon ja potilaalle tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti, osa potilaskäynneistä voidaan enenevässä määrin ohjata lääkärin vastaanoton sijaan sairaanhoitajan vastaanotolle. Potilasohjaus joko sairaanhoitajalle tai lääkärille tapahtuu hoidollisiin ja lääketieteellisiin seikkoihin sekä sovittuun työnjakoon perustuen, se ei perustu potilaan valintaan. Hoitajavastaanottokäyntien tulokertymäksi vuoden 2015 talousarviossa on arvioitu noin 240 000 euroa. Mikäli maksutuottoa ei kerry, sen vaikutus toimintakatteeseen merkitsee vastaavan suuruisen kuluerän säästötavoitetta. Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa käyttöön 1.3.2015 avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 /käynti

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Asian käsittely: 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Jäsen Kirsi Hakala esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: Esitän, että sh:n käyntimaksusta luovutaan ja peritään edelleen vain tk:n vuosimaksu. Jäsen Kari Kujamäki kannatti Hakalan ehdotusta. Jäsen Pirkko Leskinen esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: Avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksua ei oteta käyttöön vuonna 2015. Seurataan uuden toimintamallin käyttöönoton vaikutuksia asiakasvirtoihin. Mahdolliset jatkotoimet arvioidaan saadun selvityksen pohjalta. Puheenjohtaja Aila Eerola kannatti Leskisen ehdotusta. Asiasta suoritettiin äänestykset niin, että ensin vastakkain olivat jäsen Hakalan ja jäsen Leskisen muutosesitykset. Hakalan esityksen puolesta äänestettiin EI ja Leskisen esityksen puolesta JAA. Äänet jakaantuivat 7 4 Leskisen esityksen puolesta seuraavasti: JAA Aila Eerola Anja Eerola Risto Hokkanen Anna Holmroos Pirkko Leskinen Juha Pakarinen Jani Kansonen EI Kirsi Hakala Kari Kujamäki Irma Nuora Jussi Hanski Seuraavaksi asetettiin vastakkain jäsen Leskisen muutosesitys ja esittelijän pohjaesitys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestettiin JAA ja Leskisen muutosesityksen puolesta EI. Äänet jakaantuivat 11 0 Leskisen muutosesityksen puolesta. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksua ei oteta käyttöön vuonna 2015. Seurataan uuden toimintamallin käyttöönoton vaikutuksia asiakasvirtoihin. Mahdolliset jatkotoimet arvioidaan saadun selvityksen pohjalta. Kh 16.2.2015 / 38 Valmistelijat: terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Kaupunginhallitus voinee käyttää esillä olevassa asiassa kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta alla sanotuin perustein:

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Valtuusto on hyväksynyt talousarvion 2015 kokouksessaan 10.11.2014 / 107. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä 28.1.2015 / 10 tarkoitettu avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin asiakasmaksu 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti, sisältyy valtuuston hyväksymään talousarvioon 2015. Tuloarvioksi on merkitty 240 000 euroa (tulokohdan tiliryhmä 32 Maksutuotot, tili 329400 Muut palvelumaksut). Tulo on budjetoitu avoterveydenhuollossa terveysasemien vastaanottotoiminnan kustannuspaikoille. Tuloarvion / maksutuoton kertymättä jääminen tulee ensisijaisesti kattaa vastaavan suuruisen kuluerän säästönä. Jos säästöä ei saada aikaan, vastaava erä on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka toisaalta on kuitenkin korvamerkitsemättöminä on jo jaettu toisaalle talousarviossa. Jos muualtakaan kaupungin toiminnasta ei löydy ko. erää vastaavaa säästöä, erä kasvattaa osaltaan painetta lisävelan ottamiselle. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole päätöksessään 28.1.2015 / 10 osoittanut vastaavaa eli 240 000 euron suuruista säästöä. Merkille on myös pantava esillä olevan asian suhde jatkovalmisteilla olevaan talouden tasapainotusohjelmaan 2015-2016, jossa yhtenä tavoitteena nimenomaisesti on talousarviossa pysyminen. Esillä olevan asian käsittelyjärjestyksessä sosiaali- ja terveyslautakunnassa on siinäkin tiettyä ristiriitaa. Lautakunta on kokouksessaan 28.1.2015 / 7 ensin hyväksynyt muutoksitta käyttösuunnitelman 2015 ja sitten samassa kokouksessa paria pykälää myöhemmin 10 :n kohdalla tehnyt 7 :n kohdalla tekemänsä päätöksen vastaisen päätöksen. Tuloarvio 240 000 euroa sisältyy käyttösuunnitelmassa oleviin maksutuottoihin. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää Asian käsittely: - käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ja ottaa käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen 28.1.2015 / 10 - ottaa käyttöön 1.3.2015 lukien avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Kaupunginjohtaja esittelijänä muutti päätösehdotuksen toisen ranskalaisen viivan kohdalla olevan tekstin näin kuuluvaksi: (Kaupunginhallitus päättää) ottaa käyttöön avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Käyntimaksu otetaan käyttöön 1.3.2015 lukien - kuitenkin siten, että päätös pannaan täytäntöön sen saatua lainvoiman. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta.

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014./. Palvelujohtajan sijainen Liisa Rosqvist selvitti sairaanhoitajan käyntimaksua liitteenä olevan dian mukaisesti. II varapuheenjohtaja Semi Lommi teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeutta ja päättää pitää sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 28.1.2015 / 10 voimassa. Ehdotusta kannatettiin../. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti liitteestä ilmenevän toivomuksen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: JAA; II varapuheenjohtajan Semi Lommin muutosehdotus: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Elomaa Posti Hirvonen Kirjavainen Luumi Olsson Rajantie Tiusanen Kari EI Lommi Haakana Merivirta Pitko Tujula Äänestyksen tulos: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus 8 ääntä ja II varapuheenjohtajan Semi Lommin muutosehdotus 5 ääntä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 8-5 - käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ja ottaa käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen 28.1.2015 / 10 - ottaa käyttöön avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Käyntimaksu otetaan käyttöön 1.3.2015 lukien - kuitenkin siten, että päätös pannaan täytäntöön sen saatua lainvoiman. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. Sotela 25.3.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209./. Palvelujohtajan sijainen Liisa Rosqvistin esittämä dia sairaanhoitajan käyntimaksusta ja kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus ovat esityslistan liitteinä.

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee kaupunginhallituksen päätöksen 16.2.2015 38 tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Liisa Rosgvistin diaselvitys

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Liisa Rosgvistin diaselvitys

36, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Merivirran toivomus

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 OPSI: 401/2015 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2015 2018 Sotela 25.3.2015 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278 Suun terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Vatanen, puh. 234 5243 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan 1.7.2009 muilta osin, mutta määräaikaistarkastusten osalta 1.1.2011. Ensimmäinen toimintaohjelma vuosille 2011 2014 hyväksyttiin lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa 23.8.2011 82 ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa 24.8.2011 113. Toimintaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen hyväksyy kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Asetuksessa velvoitetaan laatimaan yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen kokonaisuus ja ne on järjestettävä tarvittaessa moniammatillisesti. Asetus toi neuvolatoimintaan laajat terveystarkastukset. Laaja terveystarkastus tarkoittaa terveydenhoitajan, lääkärin ja mahdollisesti muiden perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa yhdessä tekemää tarkastusta, jossa perheen hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena ja joissa vanhemmat ovat mukana. Asetuksessa korostetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen järjestämistä. Toimintaohjelma vuosille 2015 2018 on edellisen toimintaohjelman päivitetty versio, jossa on keskitytty toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kasva Kotkassa -työryhmä toimii ohjausryhmänä. Toimintaohjelma on jaettu kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi 6.2.2015 Kasva Kotkassa kokouksen jäsenille. Toimintaohjelma on osa laajempaa kokonaisuutta ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2014 2017 sekä sähköistä hyvin-./. vointikertomusta. Erillisenä liitteenä toimintaohjelma liitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä laaditun toimintaohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Ote: Neuvolatoiminta Varhaiskasvatus Opetustoimi Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Oikaisuvaatimusohje

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 0 Hyvinvointipalvelut Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman päivitys vuosille 2015-2018

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk SISÄLLYS LUETTELO 1 1 Taustaa 2 2 Hyvinvointineuvola 3 2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue 2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö 3 2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta 3 2.3.1 Henkilöstöresurssit 2.3.2 Neuvolatoiminta 4 2.3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 5 2.4. Varhaisen tuen palvelut 6 2.4.1 Palveluohjaus ja moniammatillinen työryhmä 6 2.4.2. Lasten ja lapsiperheiden tuki 7 2.4.3 Nuorten ja vanhempien tuki 8 3 Suun terveydenhuolto 8 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue 8 3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta 8 3.2.1 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako 9 3.2.2 Suun terveydenhuolto äitiys- ja lastenneuvolassa 9 3.2.4 Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 9 4 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 10 4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 5 Yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi 11 5.1 Kasva Kotkassa työryhmä 11 5.2 Yhteistyön periaatteet 11 6 Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus 13 7 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen 13 8 Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi 13 9 Haasteet ja jatkotoimenpiteet 13 Kirjallisuus LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset Perhevalmennuksen sisältö Kouluterveydenhuollon tarkastukset Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 1 TAUSTAA 2 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu vuosille 2011-2014 moniammatillisena yhteistyönä. Toimintaohjelman laatiminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen (380/2009). Toimintaohjelmassa on kattavasti kuvattu palvelut ja yhteistyön tekemisen periaatteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelut, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kanssa. Uudessa päivitetyssä Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmassa vuosille 2015-2017 on huomioitu viimeaikaiset lainsäädännölliset muutokset. 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhoitolaki (1326/2010) korostaa terveyttä edistäviä näkökulmia, yhdenvertaisia palveluita, yhteistyötä, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista sekä väestön terveyden seurantaa.1.1.2014 tuli voimaan mahdollisuus valita kiireetön hoitopaikka. Tämä mahdollisuus koskee myös neuvolapalveluita. Oppilashuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014 ja opiskeluterveydenhuoltoon on tulossa keväällä 2015 uusi ohjeistus. Sosiaalilaki tuli voimaan osittain 1.1.2015, jolloin lapsiperheille tuli oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Laki tulee voimaan pääosin keväällä 2015. Nämä muutokset ja niiden tuomat velvoitteet ovat olleet vaikuttamassa palveluiden kriittiseen tarkasteluun ja uudelleen organisointiin. Päivitetyssä toimintaohjelman versiossa keskitytään tarkemmin niihin muutoksiin, joita on tehty. Päivitetty toimintaohjelma vuosille 2015-2018 on osa laajempaa kokonaisuutta ja liittyy Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2014-2017, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Päivitetyn toimintaohjelman taustalla on vuonna 2011 laadittu ensimmäinen toimintaohjelma. Kotkan kaupungissa Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluu hyvinvointineuvolan lisäksi varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorityön yksikkö. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja. Suun terveydenhuolto on terveydenhuollon palvelualue ja sitä johtaa ylihammaslääkäri. Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola- ja koululääkäri, jonka työajasta puolet kuluu varhaisen tuen palveluihin ja puolet ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 3 2 HYVINVOINTINEUVOLA 2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. 2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö Hyvinvointineuvolan työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevät palvelut kohtaavat lähes kaikki palveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, opetustoimea ja lastensuojelua tukemaan perustettiin hyvinvointineuvolaan varhaisen tuen palvelut, jotka käynnistyivät vaiheittain 1.8.2013 Lasten Vatupassi ja 1.9.2014 Nuorten Vatupassi. Hyvinvointineuvola 2015 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta Neuvolapalvelut (16 terveydenhoitajaa, 3 neuvolaa) - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut - lastenneuvolapalvelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (15 terveydenhoitajaa kouluissa ja oppilaitoksissa) Varhaisen tuen palvelut/vatupassi Lasten Vatupassi/Nuorten Vatupassi Lasten Vatupassi ½ lääkäri palveluohjaaja perheneuvolapalvelut (4 psykologia, 4 sosiaalityöntekijää) puhe- ja toimintaterapiapalvelut (3 puheterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia sekä yksi määräaikainen toim.terapeutti) alle kouluikäisten psykologi neuvolan perhetyö (2 perheohjaajaa, 1 perhetyöntekijä) Nuorten Vatupassi sosiaaliohjaajat(2) ohjaaja ja ½ sairaanhoitaja määräaikaisina pieni lääkäriresurssi Oppilashuoltotyötä tekemässä kouluikäisten (3 psykologin vakanssia) määräaikaiset koulupsyykkarit (6) Monialaisen työn koordinointi ja kehittäminen 2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta 2.3.1 Henkilöstöresurssit Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Terveydenhoitajan tuottamat perhesuunnittelupalvelut toimivat keskitetysti. Kotkansaaren neuvola Toivelinnan neuvola Länsi-Kotkan neuvola Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty oma terveydenhoitaja. Lisäksi jokaiselle perusasteen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetty lääkäri.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk Terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ja asiakkaat Kotkassa 4 Terveydenhoitaja-resurssit henkilötyövuosina Asiakkaat Lääkärityöpanos henkilötyövuosina Äitiysneuvola, 6 th n.500 synnytystä 0,5 Lastenneuvola, 10 th 3600 alle 7-vuotiaita 1,5 Kouluterveydenhuolto, 9 th 4953 koululaista 1,5 Toinen aste, 4,5 th 2713 opiskelijaa 0,4 Korkea-aste1,5 th 2339 opiskelijaa - 2.3.2. Neuvolatoiminta Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola tukee asiakkaitaan perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa tavoitteenaan perheen voimavarojen vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Työn tarkoituksena on perheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Valtioneuvoston asetus (380/2009) toi neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon laajat terveystarkastukset. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen suorittamiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarkastuksessa kartoitetaan koko perheen hyvinvointia. Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on keskitetty. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden opiskelu kestää yli 2 kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Lääkärintarkastus aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina. Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla. Äitiysneuvola Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 9-12, kotikäynti synnytyksen jälkeen sekä lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on 10-11 ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 2 ennen synnytystä, joista yksi on laaja terveystarkastus. Säännöllisen synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksia tekevät terveydenhoitajat. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti. Liite 1.:Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana Lastenneuvola Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laajoja, koko perheen hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1 ½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee 30-90 minuuttiin. Liite 2.: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 5 Neuvolan perhetyö Perheohjaajat ja perhetyöntekijä kuuluvat varhaisen tuen palveluihin, mutta ovat osa neuvolan toimintaa, silloin kun perhe tarvitsee lyhytaikaista tukea erilaisissa siirtymävaiheissa. Tuki on matalan kynnyksen perhetyötä, jota saa pyytämällä sitä suoraan työntekijöiltä ja tai neuvolan terveydenhoitajilta. Perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennus toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Kymenlaakson keskussairaalan sekä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskuksen kanssa. Liite 3.: Kotkan monitoimijainen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville perheille 2.3.3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita. Kouluterveydenhuolto edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman hyvää tervettä kasvua ja kehitystä ja siten luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Kouluterveydenhuollossa oppilaat tavataan jokaisella luokka-asteella. Kaikki lääkärintarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan ja jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä 7.-8. luokkien yhdistetty tarkastus. Luokkien 2, 3, 4 ja 6 tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Liite 4.: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset: Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan. yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin. alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille. Hyvinvointineuvola ostaa silmälääkärin palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta sopimuksen mukaan. Kuulotutkimukset: koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi: lasten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian palveluita käytetään lääkärin lähetteellä Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja vastaa heidän sairauksiensa hoidosta yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1. vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se tehdään terveysasemilla. Opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelut toteutetaan perhesuunnitteluneuvolassa.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 6 Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1. lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetä. Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle arkipäivisin ja virkaaikaan välittömästi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa 1.8.2014 voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan. Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia ja ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa mm. lääkäripalveluihin. Liite 5.: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 2.4. Varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus, jonka alaisuuteen on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluja, perustettiin 1.8.2013. Palvelu on matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa kehitysympäristössään perheen kokonaistilanne huomioiden. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti. 2.4.1. Palveluohjaus ja moniammatillinen työ Palveluohjaus Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitaan apua lapsen tai nuoren kehityksen, tunneelämän, käyttäytymisen tai perhetilanteen selvittämiseksi sekä oikean tukimuodon varmistamiseksi. Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä vanhemmat, nuoret sekä yhteistyökumppanit. Moniammatillinen työryhmä (Vatu -tiimi) Varhaisen tuen palveluissa toimii moniammatillinen työryhmä, joka 1. käsittelee kaikki varhaisen tuen palveluihin tulevat lähetteet ja asiakkaiden suorat yhteydenotot sekä 2. auttaa silloin, kun neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon tai nuorisotyön tuki ei riitä ja/ tai tuen tarpeen arviointiin tarvitaan yhteistä työtä. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen. Lähete toimitetaan tiimille, joka noin viikon sisällä käsittelee tulleet lähetteet ja arvioi tarkoituksenmukaisen tuen sekä miettii mahdollista yhteistyötarvetta eri toimijoiden välillä.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk Tiimiin kuuluu lääkäri, perheohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä palvelupäällikkö. 7 Tiimissä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta kartoitetaan lähetteen sekä olemassa olevien asiakaskertomustietojen pohjalta. Tietojen perusteella arvioidaan alustavasti, millaisesta osaamisesta asiakas hyötyy eniten. Tiimissä sovittu yhteyshenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja lähettäneeseen tahoon ehdotetusta suunnitelmasta. Varsinaisen työskentelyn alkaessa tehdään tiivistä työtä lapsen, nuoren ja perheen omassa ympäristössä yhdessä perustason työntekijöiden kanssa. Ryhmätoiminta Ryhmätoimintaa järjestetään sekä omien työntekijöiden toimesta että yhdessä muiden toimijoiden kanssa päiväkodeilla, kouluilla jne. 2.4.2. Lasten ja lapsiperheiden tuki Neuvolan perhetyö (neuvolaikäiset perheineen) Neuvolan perhetyön työntekijät toimivat neuvolan terveydenhoitajan työparina silloin, kun perheessä tarvitaan tilapäistä tukea. Tarkoituksena on kohdistaa tuki pikkulapsivaiheeseen ja pääasiassa vauvaperheisiin. Työ on ehkäisevää ja tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Neuvolan perhetyön asiakkaaksi voi hakeutua soittamalla perheohjaajille tai - työntekijälle. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin myöntämisen kriteerit ovat: raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve monikkoperheen vauvavaiheeseen liittyvä avun tarve vanhemman uupumus vanhemman yllättävä fyysinen sairaus tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky) vanhemman omaan terveyteen liittyvä asiointi (esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien aloittaminen) Kotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakea palvelua ottamalla yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai perheohjaajaan. Perheneuvolatyö (0-12 - vuotiaille ja heidän perheilleen) Perheneuvolatyön tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen terapeuttisin menetelmin tilanteissa, joissa perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Syynä voivat olla esimerkiksi lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet. Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä soittamalla varhaisen tuen palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla myös yhteistyökumppaneiden lähetteellä. Vanhemmat sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat myös kysyä neuvoa työntekijöiltä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Varhaisen tuen palveluiden psykologi tutkii alle kouluikäisten lasten kokonaiskehitystä, selvittää erityisvaikeuksia, arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, muistitoimintoja, oman toiminnan ohjausta, päättelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Psykologilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen psykologin vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puheterapia (alle kouluikäiset) Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi ja kuntoutus. Puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen puheen- ja kielenkehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk Toimintaterapia (alle kouluikäiset) Toimintaterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa lapsen toimintakykyä painottuen karkeamotoriikan, käden taitojen ja näönvaraisen hahmottamisen tukemiseen sekä leikkitaitojen kehittymiseen. Toimintaterapeuteilta voi kysyä myös neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä. Puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja lääkäri tekevät moniammatillista yhteistyötä ja asiakasasioita käsitellään tarvittaessa asiakastiimissä. 8 2.4.3 Nuorten ja vanhempien tuki Nuorten Vatupassi (12 21 - vuotiaat) Nuorten vatupassi tarjoaa varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta 12 21 -vuotiaille kotkalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Nuorten Vatupassissa työskennellään yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne, annetaan tilannekohtaista, laaja-alaista ohjausta, tukea ja hoitoa nuorten ongelmissa ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Palveluja voi käyttää esim. tilanteissa, kun nuorella on vaikeuksia kaverisuhteissa tai sosiaalisissa tilanteissa, nuori kokee itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi, arjen asiat eivät suju ja nuori tuntee tarvetta ulkopuolisen ammatti-ihmisen näkökulmaan, nuorella on ongelmia vanhempien kanssa tai nuoren vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Nuoret tai vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä Nuorten Vatupassiin Koulupsykologit Varhaisen tuen palvelut tuottavat psykologipalvelut sekä perusasteelle että toiselle asteelle (lukiot ja ammattiopistot). Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan oppimiseen ja/tai kokonaiskehitykseen liittyvien vaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen. Psykologilta voi myös kysyä neuvoa ja ohjausta oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin palveluihin voi hakeutua kuraattorin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kautta. Koulupsyykkarit Toimivat koululla osana Nuorten Vatupassia. Heidän tehtävänään on tukea oppilaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä yhdessä muun koulun ja varhaisen tuen palveluiden työntekijöiden kanssa. Koulupsyykkarille voi hakeutua oppilas itse tai nuorten vatupassin kautta. 3 SUUN TERVEYDENHUOLTO 3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue Suun terveydenhuolto kuuluu terveydenhuollon vastuualueelle. Palvelualueen esimiehenä toimii ylihammaslääkäri. Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on, että terve suu kuuluu kaikille. Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle. 3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta 3.2.1 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako Kotkassa on kolme hammashoitolaa Kotkansaaren hammashoitola Länsi-Kotkan hammashoitola Karhulan hammashoitola

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk Suun terveydenhuollon toimijoina ovat kaksi oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, 18 hammaslääkäriä, 8,5 suuhygienistiä, 28 hammashoitajaa sekä 3 vastaanottoavustajaa. 9 Hammaslääkäri-, suuhygienisti ja hammashoitajaresurssit ja asiakkaat Kotkassa Asiakkaat Hammaslääkäriresurssit/henkilötyövuosina Suuhygienistiresurssit/henkilötyövuosina Hammashoitajapanos/ henkilötyövuosina 1. lasta odottava perhe 200+200 0,25 2- ja 4-vuotiaat sekä riskilapset 2-5- 1400 0,7 vuotiaat 6-,10- ja 13-vuotiaat sekä riskilapset 2000 1,0 8-12- ja 15-vuotiaat sekä riskilapset 2000 1,0 Oikomishoito 2 0,2 2 Opiskelijat kerran opiskeluaikana 1600 0,81 Ryhmäterveys-neuvonta 2 lk (4x/v) 0,3 Ryhmäterveys- 1-, 3-, 4, ja 0,3 neuvonta 5-lk 1x/v Suun terveystunti 5 lk 34 lk 0,3 Monitoimijainen ryhmä- 0,01 perhevalmennus toimintaa Hyvinvointipv 7 lk:lle (2 shg) 6 yläkoulua 0,05 Työvoimatarve yhteensä 3,0 2,3 3,6 3.2.2 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa Suun terveydenhuollon toiminta äitiysneuvolassa Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. Tällöin peritään asetuksen mukaiset asiakasmaksut. Suun terveydenhuollon toiminta neuvolaikäisille Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi). Lapsen ollessa 2-vuotias tehdään suun terveystarkastus ja kunkin lapsen suun sairauksien riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaalitoimen kanssa. 3.2.3 Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa Toiminta tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää suun terveydenedistämistä toteutetaan ala- ja yläkoulussa. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten suuhygieniaopastukseen neljä kertaa vuodessa. Myös alakoulun muut luokka-asteet saavat suuhygieniaopetusta kerran vuodessa. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille toteutetaan moniammatillisesti Hyvinvointipäivä. Toimijoina ovat SPR, Syöpäyhdistys, EKAMI, Rannikkopajat, Terveyden edistämisyksikkö, KyAMK, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, nuorisotoimi, koulupsyykkarit, koulun nuorisotyöntekijät ja suun terveydenhuolto.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 10 Suun terveydenhuollon tutkimukset ja tarkastukset kouluterveydenhuollossa Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta (1. lk). Tämän lisäksi hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset toteutuvat 10- ja 13-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa aiheuttaa vaihtelua seulonta-aikatauluun. Suun terveydenhuollon toiminta opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan tarve ja palvelujen tarve. Kotkalaiset 17-vuotiaat kutsutaan suun terveydenhuoltoon, jossa suuhygienisti tekee terveystarkastuksen ja ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Kaikki yli 18- vuotiaat opiskelijat varaavat itse ajan suun terveydenhuoltoon. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä peritään maksuasetuksen mukaiset maksut. Liite 6.: Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla 4. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisen mahdollistavat oikein mitoitetut resurssit ja kaikille tarjottavat peruskäynnit, joilla rakennetaan luottamuksellinen suhde perheisiin. Neuvolan, kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut tavoittavat lähes kaikki niiden piiriin kuuluvat. Peruskäyntien lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa tukikäyntiaikoja asiakkailleen. Peruspalveluiden antamaa tukea on vahvistettu neuvolan perhetyön palveluilla sekä uudistamalla yhteistyön toimintamalleja varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden/perheiden kokonaistilanne ja tuen tarve selkiytyy jo peruspalveluissa. Samalla tukea pyritään antamaan peruspalveluissa mahdollisimman pitkään hyödyntämällä eri ammattilaisten osaamista. Yhteistyötä tehdään erityisesti 3- vuotiaan lapsen tarkastuksen ja 4-vuotiaan lapsen laajan tarkastuksen toteuttamisessa, kouluun siirtymisen nivelvaiheessa sekä monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamisessa. Uutena ennaltaehkäisevän työn muotona on aloitettu kotikäynnit jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan perheen luo. Neuvolan perhetyön työntekijät tekevät kotikäynnit joko yksin tai terveydenhoitajan kanssa yhteiskäyntinä. Näiden käyntien lisäksi neuvolan perhetyö toimii matalla kynnyksellä niin, että terveydenhoitaja tai päivähoidon työntekijät voivat suositella perhetyötä tai perhe voi ottaa itse suoraan yhteyttä työntekijöihin. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajaresurssit saatu asetuksen vaatimalle tasolle. Tavoitteena on läsnäolo ja terveydenhoitajien tavoitettavuus kouluilla. Kouluterveydenhuolto toteuttaa omalta osaltaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa myös niin, että kutsuu tarvittaessa oppilaskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoon sekä osallistuu pyynnöstä muihin asiantuntijaryhmiin. Haasteena on jatkossa vahvistaa yhteisöllistä työotetta ja kehittää uusia työmuotoja ja toimintamalleja kouluille yhdessä muiden ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä. Suun terveydenhuollossa erityistarpeessa olevat perheet otetaan huomioon yksilökohtaisessa riskiarvioinnissa. Erityisen tuen tarve ilmenee yleensä sairastavuuden lisääntymisenä ja poisjääntinä vastaanotolta. Suun terveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta heikommassa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin sekä edistämään omaa suun terveyttään.

37, SOTELA 25.3.2015 17:00 / Pykälän liite: toimintaohjelma liitteineen, ptk 4.2. Varhaisen tuen palvelut 11 Silloin, kun tuki peruspalveluissa (neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa, oppilashuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa) ei ole riittävä vaan tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä tai kehitystason tutkimuksia, voivat työntekijät laittaa lähetteen varhaisen tuen palveluiden Vatu-tiimille. Vatu-tiimissa lähetteet käydään läpi viikoittain, tarkistetaan olemassa olevat palvelut. Perheiden tilanne kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan ja suunnitellaan tarvittava tuki ja palvelu. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, joissa seurataan lapsen toimintaa ryhmässä ja neuvotellaan muiden työntekijöiden kanssa tilanteesta perheen luvalla tai yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva lapsen ja perheen tilanteesta. Perheelle pyritään löytämään oikea apu mahdollisimman pikaisesti. Neuvolan perhetyö on hallinnollisesti osa varhaisen tuen palveluita, mutta on tiiviisti yhteydessä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajiin. Perhetyön kokonaisuutta mietitään vuoden 2015 aikana. Tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön alle kouluikäisten lasten perheille keväällä 2015. Opetustoimi on palkannut opetushallitukselta saamallaan erityisavustuksella koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin koulupsyykkareita ja yhden toimintaterapeutin, joiden henkilöstöhallintoa johdetaan varhaisen tuen palveluista. Näin varhaisen tuen palveluilla on tiivis yhteys kouluihin ja opiskelijahuoltotyöhön. Lisäksi tällä rahalla on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä. 5 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Kasva Kotkassa työryhmä Kotkassa toimii moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä, jossa ovat edustettuina hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyön yksikkö, seurakunnan, poliisin ja työja elinkeinotoimiston edustus. Kasva Kotkassa työryhmä toimii myös nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona, jolloin sinne tarvittaessa kutsutaan edustajia rannikkopajoilta ja toisen asteen koulutuksesta ym. Kasva Kotkassa työryhmän tehtäviä: 1. toimii vastuullisena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatijana ja päivittäjänä 2. seuraa vuosittain painoalueiden toteutumista sähköiseen hyvinvointikertomukseen 3. toimii nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona 4. toimii oppilashuoltosuunnitelman ohjausryhmänä 5. toimii neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman ohjausryhmänä 6. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten tilannetta Kotkassa 7. edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä 8. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten osalta tavoitteiden toteutumista eri strategioiden ja suunnitelmien osalta 5.2 Yhteistyön periaatteet Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2014-2017 on sovittu lasten, nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet, joita ovat: 1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia 2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista 3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Lisäksi on yhteisesti sovittu, että se, jolla huoli herää ottaa asiaa hoitaakseen ja käynnistää tarvittavan toiminnan.