Ravi- ja ratsuhevoskasvatus

Ravi- ja ratsuhevoskasvatus Yhteenveto HevosAgron järjestämien tiedotustilaisuuksien (26.3. ja 2.4.2011 Ruukissa) luennoista. Martti Ala-Seppälä, Kemppitalli Oy, 26.3.2011 Tämän luennon sisältö on tietoa mitä Ala-Seppälä on oppinut vuosien varrella eri ihmisiltä Suomessa ja ulkomailla. Tämä, kuten mikään jalostusasioissa ei ole absoluuttinen totuus vaan jalostuksessa pätee vain yksi totuus: Aina löytyy poikkeus. Pyrkikää siis aina keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet tätä pitkään ja joskus pärjänneet Ala-Seppälä kehottaa! Pitäiskö tamma astuttaa ja jos pitäisi, niin millä orilla? Mieti ensin teetkö varsoja myyntiin vai itsellesi, omaan käyttöön? Myyntivarsojen kysyntä kohdistuu hevosiin, joilla voi ajaa ikäkausilähtöjä tai V75-tasoa (tai jopa kansainvälisiä kilpailuja). Jos kasvattaa myyntiin, täytyy tavoitella varsoja, joilla voi saavuttaa taloudellista tulosta. Varsojen on vastattava laadullisesti ostajien tarpeita. Jos kasvattaa varsan itselle, kasvatustoiminnan taloudellisuus ei ole niin olennaista. Toiminta on harrastusta ja harrastus maksaa aina. Harrastus on rahan arvoinen arvo jo sinällään. Kannattaako astuttaa tamma, jos on urheilullisia tai jopa taloudellisia tavoitteita? Onnistumisen tärkein lähtökohta on tamma! Olennaista on harkita minkä tamman astutat. Parhaimman ja huonoimman oriin välinen ero on pari sekunttia, mutta parhaimman ja huonoimman tamman ero ties mitä! Panosta hyvän tamman hankintaan. Viisas hevosmies ostaa laadukkaan tamman, kun muut haluavat myydä (esim. nyt, kun on taantuma ja uskomme, että kasvukausi tulee vielä) ja myy, kun muut haluavat ostaa. Millainen on hyvä tamma? 1. Emälinja: Oma emä, emän emä, 3. emä emälinjan tuotos on tärkein asia. Voittosumma: tutkittava, missä voitettu ja ketä vastaan? Unohda ennätys Amerikassa 15 emälinjaa, Ranskassa 4-5 emälinjaa, jotka selkeästi parempia kuin muut. Pyri niihin. 2. Nopeus / liikkeet + varhaislahjakkuus: nopeus periytyy usein emältä (tahto ja luonne oriilta) periytyvistä ominaisuuksista vahvimpia (jopa 50%) ovat liikkeet ja varhaislahjakkuus jalkojen kestävyyden periytyvyysaste vain jopa <20%

käytä varhaiskypsiä oreja ja tammoja (parhaat tammat pitäisi myös siirtää ajoissa siitokseen, 5-6 vuotiaina) 3. Koko: Pienen tamman varsat ovat kaupallisesti huonompia, kuin ison tamman varsat. Pienen tamman varsat voivat mennä ihan yhtä hyvin, kuin ison, mutta ostaja haluaa ostaa ison! 4. Rakenne: Sillä mikä oli hyvä rakenne 80-luvulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on hyvä rakenne tänään. Ihannehevosen mittasuhteet ovat muuttuneet! 5. Tiinehtyvyys: kulkee aika paljon emälinjojen mukaan. Usein, jos emä on ollut hankala saada kantavaksi, sitä on myös tytär. 6. Ikä: Jotta tamma tuottaisi maksimaalisesti varsoja, se pitäisi siirtää siitokseen 5 (tai jopa 4)- vuotiaana. Tamman elimistön ne osat, joita käytetään kehittyvät ja muut alkavat rapistua. Kilpahevosen elimistö erikoistuu kilpailemaan, synnyttävän hevosen elimistö erikoistuu kantamaan ja synnyttämään varsoja. Hyvä vanhakin tamma kannattaa esim. vuokrata vuodeksi! 7. Luonne: On havaittu, että hankalaluonteiset oriit (kovasuiset, huonot ajaa) epäonnistuvat siitoksessa eivätkä tuota menestyviä jälkeläisiä. Epärehellisiä hevosia, jotka eivät halua palvella ihmistä, tulee välttää jalostuksessa. 2-vuotiaana menestyneistä onnistuu siitoksessa useampi, kuin myöhemmin tulleissa varhaiskypsyys tärkeä ominaisuus! Orivalinta 1. Sukutaulujalostus Yksi vaihtoehto on tehdä orivalinta vain sukutaulujen perusteella. Hyvä työkalu sukujen tutkimiseen www.blodbanken.nu Kerrattava vain oman aikansa huippuhevosia. Ranskalaisissa voi olla kerrattuna myös huipputammaa. Jos sukusiitosaste nousee yli 15 alkaa vaikuttaa huonontavasti jälkeläisiin. 5 sukupolven sukutaulussa EI SAA kertautua yhtään huonoa hevosta! Kertaukset lähempänä sukutaulun keskiosaa ns. V-malli Blodbanken kertoo myös x-factortekijän. X-factor kertoo montako ns. x-factor huipputammaa hevosen sukupuussa esiintyy. Mitä korkeampia lukuja sitä parempi. 2. Toisilleen sopivat tamma ja ori Onnistuneeseen jälkeläiseen vaikuttaa erittäin paljon, että ori ja tamma ovat toisilleen sopiva parivaljakko. o Yhteensopivat sukutaulut o Toisilleen sopivat liikkeet o Toisiaan täydentävät ominaisuudet: esim. isäori, joka korjaa emänisän puutteita! o Samalla voi korostaa hyviä ominaisuuksia.

On yhdistelmiä, jotka tuottavat parivaljakkona hyviä jälkeläisiä kannattaa seurata mitkä yhdistelmät toimivat! 3. Ominaisuusjalostus Täydennetään tammaa sopivalla oriilla ja päinvastoin Luonne: Ei ole merkitystä millainen hevonen on tallissa, vaan olennaista on se millainen se on työssään ajettavuus! Eli luonne = ajettavuus - muulla käytöksellä ei ole merkitystä kilpailumenestykseen. Hevonen ei tienaa euroakaan sillä, että se on kiva tallissa. Alle 1-vuotiaiden luonnetta ei juuri voi arvioida, koska niillä ei ole vielä ajettu. Liikkeet: Liikkeiden merkitystä ja huomioon ottamista jalostusvalinnoissa ei saa unohtaa! Rakenne: o hyvät kaviot, valkoiset on heikommat, mutta kyllä niiden kanssa pärjää o vuohinen pitkä (mitä pidempi sitä parempi), mutta ei vento joustavampi ravi, vähemmän etupolvivaivoja. Yksi pahimpia vikoja on lyhyt vuohinen. o etujalat: o lyhyet sääriluut, pitkät polvesta lapaan o paksut sääret o sapelijalka on paha rakennevika o kokkapolvisuus ei ole rakennevika, voi olla jopa hyvä asia. o edestäpäin lievästi hajavarpainen hyvä (lievästi hajavarpaisilla 60 % parempi voittosumma, kuin täysin suorilla) o suppuvarpaisuus on huonompi asia o lievänä kumpikaan ei haittaa kilpailu-uraa o jos hevonen on sekä etu- että takajaloistaan täysin suora ei hyvä, lyö! parempi, että etujaloista lievästi hajavarpainen tai, jos edestä suora, niin takaa. o loiva lapa - pysty lapa on pahimpia rakennevirheitä o pää: o pieni, nätti pää iso pää on paha rakennevirhe. o hyvä kaunis katse silmä on sielun peili! o korvat pystyt, normaalit tai isot, ei pienet o pitkä, voimakas säkä o ravuri on aika kapearintainen o selkä (=matka siitä mistä säkä loppuu sinne mistä lautanen alkaa) ei pitkä o pitkä runko on hyvä asia! Rungon pituus = rinnan edestä lautasen taakse useita senttejä pidempi kuin säkäkorkeus. o takajalka: o viisto, pitkä lautanen kun lautanen on suora, liike suuntautuu ylöspäin o lyhyt takasääri sitä voimakkaampi potku, pitkä takasääri on paha rakennevika o suora kinner käyrä kinner ei kuitenkaan ole niin paha virhe kuin suora lautanen tai pitkä takasääri o päänasento ravatessa: pää pitkällä edessä, pään ja kaulan liittymä mahdollisimman suora (ilma kulkee paremmin). o nykypäivän ravihevonen ei saa olla raskas vaan kevytrakenteinen. o tulevaisuuden ravuri ei välttämättä ole sitä mitä näyttelyssä tänä päivänä arvostetaan esim. Muscle Hill: hyvin korkea säkä etukorkea, kevytrakenteinen, pitkäjalkainen, hyvin sievä, pieni pää

4. Markkinajalostus Millä oriilla astuttaa, jotta saadaan varsasta suurin mahdollinen kate? (astutusmaksut + varsamaksut + ell-kulut + hoito + muut kulut) - paljonko saa 1,5- vuotiaasta varsasta = KATE Kuinka paljon haluat katetta päätös millaiseen (minkä hintaiseen) oriin kannattaa panostaa Valmis periyttäjä, 1. vuoden ori vai 3. 5. vuoden ori, johon kova usko? Viimeisellä tienaa eniten, jos onnistuu valitsemaan oikein. 5. Liikejalostus Olennaista miten liikkuu startissa täydessä vauhdissa, ei se miten liikkuu tarhassa Ensin selvitettävä miten oma tamma liikkuu Eniten periytyy varhaislahjakkuus ja liikkeet Älä koskaan jätä huomiotta miten oma tamma liikkuu ja miten sille valittava ori liikkuu Esimerkki: Express Ride hyvien jälkeläisten saamisen edellytys oli, että tamma liikkuu korkealla liikkeellä, muilla ominaisuuksilla (suku, koko, rakenne) ei ollut juurikaan merkitystä. Ravivalmentajan / ravihevosen omistajan tärkein tehtävä on etsiä hyviä hevosia = tunnistaa hyvät hevoset! Varsan kasvatus Käytä tammoja, jotka on astutettu 4- tai viimeistään 5-vuotiaana. Jos tamma on stressiherkkä / kilpailukuntoinen, jätä pois kilpailuista 3-4 kuukautta ennen astutusta. Jos taas ei ole stressiherkkä, voi ja jopa kannattaa kilpailla kantavana verimäärä lisääntyy, hormonitoiminta asettuu voi tehdä parhaat suorituksensa silloin. Kantaville vapaasti heinää, väkirehua tarpeen mukaan. 6 vkk ennen varsomista proteiinilisä 1 kg/vrk (aloitetaan varovasti) suuremmat, painavammat, lihaksikkaammat varsat. Kun varsa syntyy, varmistetaan, että syö ternimaitoa emältä, mutta kaikille annetaan seerumia (muilta hevosilta). o letkulla suoraan varsan vatsaan o varsalla vasta-aineet paljon korkeammalla ensimmäisen puoli vuotta o vuodesta 1994 ollut tämä käytäntö Emällä jatketaan valkuais- yms. ruokintaa, kunnes menevät laitumelle. Jos varsa syntyy niin myöhään, että laidun jo hyvä, riittävän kuivaa, eikä liian kylmä synnytys laitumelle. Käytössä synnytysten valvonta vyö (ollut hinnaltaan noin 1700 ) Jos varsa on syntynyt talliin, laitumelle menoon on totutettava. Pikkuvarsa saa syödä emältään täysrehua, kunhan ei syö niin paljon, että saa ripulin ripuli on vaarallinen emän ruokakuppi nostettava riittävän ylös. Ripuliin käytössä vastaavat lääkkeet kuin sioilla ja hoidossa tärkeää nopea lääkitys. Jos varsan kasvussa tulee syystä tai toisesta viive (sairaus, väärä ruokinta tms.), varsa ei ota kasvua kiinni koskaan.

Madotus 5-6 viikon välein 3-vuotiaaksi saakka, ei samaa matolääkettä kahta kertaa peräkkäin, eikä enemmän kuin kaksi kertaa vuodessa samaa lääkettä. Kaviot on hoidettava ja korjattava tarvittaessa. Jos tamma ei anna riittävästi maitoa = varsa käy vähän väliä tissillä, emä ajaa pois tarkkailtava ja puututtava (tamman ruokinnan muutos tai varsalle korviketta tai toisen tamman maitoa) Tammoille ja varsoille heinää, joka on tehty 1 vkk 10 päivää normaalia aikaisemmin korkeampi valkuaispitoisuus. Laidun, jossa on lyhyttä ruohoa (puolisääreen, nilkkaan). Ei hevosia pitkään ruohoon. Laitumen lohkotus aina uudelle sopivan pituiselle ruoholle. Ruokintakalkki / kivennäinen laitumelle, muuta ei alkukesästä laitumelle tarvitse. Heinäkuussa alkavat rehuarvot laidunruohossa vähentyä. Heinäkuun 1. viikolla varsoille annetaan 100 g täysrehua, siitä lisäten määrää siten, että heinäkuun lopussa saavat 2 l/varsa. Varsat vieroitetaan 5-6 kk iässä, noin syyskuussa, jolloin o tottuneita syömään väkirehua o jonkin verran tottuneet olemaan ilman emää. o tammat ja varsat yhteisessä pihatossa, josta tammat viedään yksitellen pois. Ensin se tamma, joka välittää vähiten varsastaan, viimeiset jopa vasta joulun alla. o varsat jäävät tuttuun porukkaan ja osaavat syödä väkirehua eivät stressaa, eivätkä laihdu Pihatossa kasvaneet varsat ovat parempikuntoisia ja helppohoitosempia kuin karsinoissa kasvaneet. Pikkuvarsat saavatkin sairastaa jonkin verran alle 9 kk:n ikäisinä vastustuskyky kasvaa. Niinpä niiden annetaan olla tekemisissä muiden hevosten kanssa. Muuten ne sairastavat myöhemmällä iällä, kun pitäisi jo treenata. Täysrehu on varsalle parempi rehu kuin kaura. Täysrehulla kasvatus heijastuu kilpailuuraan 4-7-vuotiaana. Varsoille tulee muutenkin antaa parempilaatuista rehua kuin kilpahevosille! Ei ikinä huonoimpia rehuja varsoille ja siitostammoille! Varsapihaton ei tarvitse olla hieno : neljä seinää ja katto EIKÄ VETOA riittää. Pohjalle turve tai puru ja päälle pahna, jota lisätään esim. viikoittain. Vettä saatavilla koko ajan sekä vapaasti heinää! Heinästä tehtävä analyysi täysrehu + valkuaistäydennys heinän laadun perusteella. Jos on todella kovat pakkaset ruokaa on lisättävä. Ensimmäiseen jouluun saakka: o 8-9 litraa kolmessa erässä, 30 % proteiiniä ja 70 % prixiä o ruokintakalkkia o mineraalia / kivennäistä Valkuaisruokinnan lisäys voi aiheuttaa ripulia, johon on aina suhtauduttava vakavuudella lääkintä ja ruokinnan vähennys, ruokinnan lisäys hiljalleen Hevosia on seurattava, koska toiset lihoo ja toiset laihtuu ruokamääriä muutettava 2 ruokintakertaa päivässä on liian vähän, 3-4 kertaa parempi, automaatti olisi hyvä!!! Syövät kiinni oppivat samalla olemaan kiinni ja voidaan tarkistaa samalla muutenkin. Keväällä, kun ilmat lämpenevät ruokamääriä voi ehkä vähentää.

Pihattolaumassa on sekä oreja että tammoja, erotetaan maaliskuussa. Keväällä röntgenkuvat OD-palojen varalta, irtopalat jo näkyvissä, 25-35 % varsoilla on irtopaloja. OD-palat pitkälle perinnöllisiä, läheskään kaikkia ei tarvitse poistaa, vaikka usein ell haluaa poistaa. Jos tarvetta poistoon 1-vuotiskeväällä ennen laidunta tai 1,5- vuotiaana rospuuttokelien aikaan marras-joulukuussa. Jos varsa on riski ja lihaksikas voidaan hyvin ruunata jo 1-vuotiskeväänä. Jos hintelä vielä silloin ruunaus 2-vuotiaana. Osa opettaa varsat jo 1-vuotiskeväällä opettaminen helpompaa. Keskimäärin varsan opettamiseen menee 7-8 opetuskertaa, mutta on hevosia, joilla menee 100 kertaa. Normihevonen ajetaan 1-vuotiskeväällä noin 15 kertaa, reipasta hölkkää 3-4 km - ei nöpöhölkkää joka toinen päivä. Opetetaan yleensä ilman kenkiä, mutta ravi olisi parempaa, jos olisi kengät ainakin edessä. Opetuksen jälkeen 1-vuotiaat hyvälle, lyhytruohoiselle laitumelle. Laitumella vapaasti saatavilla suolakivi, kivennäinen, ruokintakalkki. Tammat eivät saa muuta, oreille noin 1 l prixiä päivässä. Oriit liikkuvat niin paljon, että tarvitsevat lisäruokaa, jotta ovat kunnossa, kun syksyllä aletaan ajamaan. Huonokuntoista hevosta ei saa eikä kannata ajaa! Laitumella edelleen madotus 5-6 viikon välein. Kaviot vuoltava tarvittaessa. Seurattava, jos joku alkaa laihtua tai jäädä muista jälkeen. Liian lihavat / helposti lihovat varsat: o jos varsa on pitkään liian lihava, rasvaa alkaa kertyä sisäelimien ympärille jne vaikuttaa tulevaan kilpauraan. Tärkeintä on liikuttaa nuorena paljon, jotta verenkierto jne. kehittyvät varmasti.

Niina Okkonen, Kylänpään hevostila, 2.4.2011 Varsahaaveita ratsuhevoskasvatus Jalostajan motto Eläimen sukutaulu kertoo, millainen sen odotetaan olevan. Sen oma tulos kertoo, millaiselta se näyttää. Sen jälkeläisten tulokset kertovat, millainen se tosiasiassa on. Astuttaisinko tammani vai enkö sittenkään? Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta. Omaa tammaa on tarkasteltava kriittisesti. Tammasta tulee nähdä hyviä asioita, mutta katsotaan myös huonot puolet. Oria valittaessa, tamman hyvät puolet ovat niitä, joita ei tarvitse parantaa. Kaikessa jalostuksessa pyritään parantamaan seuraavaa sukupolvea. Oman tamman arvioinnissa yhtenä apuvälineenä voi käyttää esim. KWPN-jalostuksessa käytettävää lineaarisen arvostelun lomaketta http://www.kwpn.org/downloads/ls_jumping_eng.pdf. Lineaarisessa arvostelussa hevosta arvioidaan huomattavasti tarkemmin ja useammalla arvostelukohdalla kuin Suomen näyttelyissä nykyisin. Tamman terveys: eläinsuojelulliset näkökohdat on otettava huomioon eikä kipeää tammaa saa astuttaa. Loukkaantuneen tamman astutus on periaatteessa ok, mikäli loukkaantumisesta ei ole haittaa varsomiselle eikä loukkaantuminen johdu rakenteellisesta heikkoudesta. Arvioitava on myös löytyykö varsovalle tammalle ja varsalle sopiva pitopaikka. Pitopaikassa on oltava laitumet ja toisia varsakavereita. Onko tamman varsominen valvonta järjestettävissä kaikki varsomiset on valvottava! Talous? Onko varsasta haaveileva valmis satsaamaan esim. 1500 astutukseen silläkin riskillä, että mitään ei synnykään. Vararahastoa on syytä olla jo astutusta miettiessä 3000 5000. Mikä on varsan tulevaisuus? Mikäli varsaa suunnittelee itselleen, onko pitopaikkaa 3, 5, 7, 10- vuotiaaksi? Varsojen kauppa riittävän hyvällä hinnalla ei juurikaan käy tänä päivänä. Siitostamman valinta!!!jälkeläisnäytöt!!!! o mikään ei ole niin tärkeää hyvän siitostamman valinnassa kuin jälkeläisnäytöt o tamman pitää jättää itseään parempia jälkeläisiä o jos on mahdollisuus ostaa hyvä siitostamma, kriteerit: emä itse jo aika hyvä, jälkeläiset Suomessa hyviä, jos hyviä jälkeläisiä ulkomailla jo erittäin hyvä! EMÄLINJA! o Kirjallisuutta kaikista tammaperheistä löytyy mm. Westfalen, KWPN, Hannover suvuista o emät+emälinjat mihin tammaperheeseen tamma kuuluu?

Tamman sukutaulu o EMÄT! ovatko emätammat saaneet predikaatteja(arvonimiä)/laatutammapalkintoja o Jos aikoo kasvattaa kouluhevosia, käytetään pääsääntöisesti koulusukuisia oreja ja vain harkiten estesukuisia Tamman omat suoritukset o enemmän koulutuksellista ja siten ei periytyvä ominaisuus ( jokainen hevonen pystyy oikealla koulutuksella 120 cm / VaB tasoon ) o vasta, kun hevonen on tehnyt jotain mihin kaikki hevoset eivät pysty on suorituksilla merkitystä siinä vaiheessa tosin tamma usein liian vanha siitokseen Lähisuvun suoritukset tärkeämpiä! Riittävän hyvä rakenne. o Kouluhevosilla rakenteella suurempi korrelaatio hyviin suorituksiin kuin estehevosilla. o On positiivista, että tammalla on hyvä rakenne, mutta se ei ole a ja o varsinkaan estehevosilla. o Rakenteellisesti riittävän hyvä: II-palkinto o III-palkinnon tammassa voi itsessään olla rakenteellisia puutteita, mutta voi jättää huippujälkeläisiä Mitä tulevasta varsasta halutaan? o isoja vai pieniä o koulu vai estehevosia Mitä paremmin tuntee tammansa ja oriin ominaisuudet useassa sukupolvessa, sitä paremmin pystyy ennakoimaan tulevan varsan Mikäli tamma jättää jatkuvasti huonoja varsoja, on syytä vaihtaa myös siitostammaa Luonne: saa olla millainen hyvänsä, jos ratsastettavuus on hyvä, käsiteltävyys oltava ok. Hollannin jalostusarvot (löytyy esim. sivulta www.tallilaukat.com) Ster: palkintotaso tammoille, jotka on esitetty keuringissa ja saavuttaneet 140 pistettä rakennearvostelussa ja joko liike- tai hyppyarvostelussa. Tammalla tulee olla vähintään 68 pistettä rakenteesta ja 60 pistettä liikkeistä ansaitakseen ster-arvonimen. Keur: palkintotaso tammoille ja jalostukseen hyväksytyille oriille. Ansaitakseen keurpredikaatin tamman tulee suorittaa suorituskyvynkoe loppuun hyvin tuloksin tai sillä täytyy olla korvaavat kilpailusuoritukset ja tammalla tulee olla jälkeläinen. Jalostusoriilla keur-statuksen ansaitakseen tulee olla vähintään 7-vuotiaita jälkeläisiä, jotka tasoltaan ylittävät keskitason sekä kilpailuissa että keuringeissa. PROK: palkinto myönnetään tammoille, jotka läpäisevät samat röntgentutkimukset kuin KWPN-hyväksytyt oriit. Elite: arvonimi myönnetään tammoille joilla on keur-arvonimi ja PROK-sertifikaatti. Sport (spr/dres/tuig): myönnetään tammoille, jotka ovat kouluratsastuksessa (dres) saavuttaneet tason Z2 + 1 winning point. Z2-taso vastaa vaativaa tasoa (sisältäen sulkutaivutukset laukassa ja laukanvaihdot). Yksi voittopiste annetaan keskiarvotuloksesta 60-65%. Esteratsastuksessa (spr) sport-arvonimi myönnetään tammoille, jotka ovat saavuttaneet esteratsastuksessa tason Z+ 6 (130cm).

Esteratsastuksessa Z-tasolla virheettömästä radasta saa 2 voittopistettä (jos yksikin virhe, ei voittopisteitä lainkaan). Preferent: arvonimi myönnetään tammalle, jonka vähintään kolme jälkeläistä on ansainnut ster-arvonimen tai jalostusoriille, jonka vähintään 11-vuotiaat jälkeläiset ylittävät keskitason sekä kilpailuissa että keuringeissa. Prestatie: arvonimi myönnetään tammalle, jonka kolmen jälkeläisen kilpailusuoritukset ovat erinomaisia. Saksan arvokirjaimet Pääosa tammoista kantakirjataan o voidaan kirjata joko pääkantakirjaan (hauptstutbuch) tai kantakirjaan Eri kantakirjoilla on omia arvokirjaimiaan ja niiden merkitykset voivat hieman vaihdella Yleisimmät: o Verbands Prämie (Vb.Pr) = jalostusliiton arvonimi rakenteellisesti keskimääräistä parempi (kantakirjauksessa) o Staats Prämie (St.Pr) = korkein arvokirjain, jonka tamma voi saada omilla arvosteluillaan: rakenteellisesti keskimääräistä parempi ja tammatesti suoritettu keskimääräistä paremmin (St.Pr A varsomaton tamma, St.Pr varsonut, vastaa ulkomailla annettaessa Elit arvosanaa) o Elite = parasta jalostusmateriaalia, edellisten lisäksi myös jälkeläisnäyttöjä Orivalinnoissa huomioon otettavaa Tamman omistajan on hyvin pitkälti tehtävä valinta viime kädessä itse! Mikä on käyttötarkoitus? o jos haluat kouluhevosen, älä astuta esteoriilla Kenelle teen varsaa? o Kasvattaja tuottaa materiaalia myös itselleen, mutta mikäli osa pitää myydä, myös kaupallisuutta on ajateltava Orien mainonnan ja markkinoinnin edessä on oltava kriittinen - puolueetonta jalostus / orineuvontaa ei saa mistään. Mitkä tavoitteet? o kiltti, kiva hyvä harrastehevonen o liitokavio nuorten luokkiin? o GP-hyppääjä o musta??? Mitä korjataan? o Valitaan yksi, korkeintaan kaksi ominaisuutta tammassa, joita kerralla lähdetään korjaamaan o Toivottavasti tammassa ei olisi kovin paljon korjattavaa Oriin ominaisuudet o Oriit on hyvä nähdä itse: rakenne, luonne o Oriin jälkeläiset Nuori ori/vanha ori? o Nuorissa on tulevaisuus, mutta riski

o Vanha varma, mutta 17 vuotta sitten oripäivien paras ei ole tämän päivän paras jalostuksen pitäisi olla mennyt eteenpäin! Kuitenkin jälkeläisnäytöt ratkaisevat! Vanhan oriin erinomaiset jälkeläisnäytöt puoltavat sen käyttöä myös tänä päivänä. o Nuorissa oreissa kiinnitä huomiota erityisesti tammalinjaan. Apuvälineet oriin valintaan o Oreista löytyy paljon kirjoja o Indeksit Keskiarvona useinmiten 100 2/3 oreista sijoittuu 80-120 välille urheilusuoritusten perusteella Tämän perusteella siis yli 120 on yli keskiarvon tulos Rakenteessa alle 94 tai yli 104 on selkeästi keskiarvon toisella puolella (Hollanti KWPN) Arvosteluvarmuuden tulee olla yli 70 o http://www.hannoveraner.com/fileadmin/user_upload/bilder/zucht/breeding_guideli nes1.pdf o http://www.hannoveraner.fi/orejajatuloksia.htm o Hannoveraner_Stutenstamm.pdf o lineaarinen arvostelu.pdf o Breeding_values_2009_2010.pdf o http://hengsten.kwpn.nl/beeld/najaar2010/stallions_autumn_2010.pdf o WBFSH Top 100 Sires Dressage.pdf o WBFSH Top 100 Sires Jumping01.pdf Oriin vaatimukset Ei perinnöllisiä vikoja o kivesviat, hammasviat, luonneviat, hengitystieviat (puhkuri), OD-irtopalat + muutamat muut röntgenlöydökset o jos käyttää jalostukseen hyväksyttyä oria, nämä asiat tulisi olla jo tarkastettu Oritestitulos o ratsastettavuuspisteet o liikepisteet / kyky&kapasiteettipisteet o suomalainen oritesti ei testaa oria kovinkaan paljon on aika helppo, eikä takaa, että ori olisi selkeästi keskivertoa parempi, kuten oriin pitäisi olla o Mm. Saksassa 30 pv testi, 70 pv testi, 100 pv testi: jos ori osallistuu 30 pv testiin tarvitaan lisäksi joko 70 pv testi tai kilpailusurituksia (tyyli / Bundeschampionaattiluokista) Riittävät kilpailusaavutukset (osoittaa suorituskykyä/ratsastettavuutta) Jokainen suoritushevonen ei ole siitoshevonen ja päinvastoin! Hyvä rakenne ja sopiva koko o ei samoja vikoja kuin tammassa o ei valtavia kokoeroja Orimainen o hyvä sukupuolileima Hyvä ja sopiva suku

Mitä näet? Hyvät jälkeläisnäytöt menee kaiken muun edelle!!! Luonne Hyvä tiinehdyttämisprosentti/hyvä sperma (Suomen tilastoja kannattaa lukea kriittisesti, kaikki ennen 90 pv luoneet on tilastoitu tyhjiksi) Hinta? Väri???? Rakenne kestää suorituskäytössä Etusäärissä ei ole supistumaa: etusäären supistuma on erittäin epätoivottu ominaisuus Kinner on hyvä Kaviot ovat normaalikokoiset ja muotoiset, ei liian pienet Satunnaiset ympäristötekijät kuten hevosen kasvuympäristö, valmennus ja sairaudet ovat virhelähteitä, jotka voivat muuttaa arvostelua joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Sukusiitos/linjajalostus Suoraa sukusiitosta vältettävä Sukusiitos esimerkkejä: 2+3, 3+2 tai 2+2 on kysymyksessä sukusiitos (joidenkin lähteiden mukaan myös 2+4) Linjajalostus 3 + 4 Jos haluaa lähteä käyttämään lievää sukusiitosta on hyvä tuntea yhdistelmät, jotka ovat toimineet ja yhdistelmät joiden yhdistämistä ei suositella Linjajalostusta (sama hevonen kolmannessa ja neljännessä polvessa) tehtäessä ajatuksena on sukutaulussa olevien huippuyksilöiden merkityksen vahvistaminen Tarkoituksena on pitää sukulaisuussuhde kerrattavaan yksilöön enintään neljännessä sukupolvessa suurena ja toisaalta sukusiitosaste mahdollisimman alhaisena 4+4 tai jäljempi ei pidetä enää varsinaisena linjaamisena Sukutauluja tutkittaessa on päähuomio kiinnitettävä lähipolviin, koska varsa saa emältään ja isältään 50% geeneistään, kultakin isovanhemmaltaan 25% geeneistään ja jokaiselta kolmannen polven esivanhemmalta 12,5% geeneistään, neljäs sukupolvi 6,25% ja viides sukupolvi 3,125% Täyssisar n. 50%, Puolisisar n. 25% Periytyminen Periytymisaste kertoo, kuinka paljon sen ominaisuuksista johtuu perimästä Periytymisaste on sitä korkeampi mitä vähemmän ympäristötekijät siihen vaikuttavat Jalostuksella voidaan vaikuttaa periytymiseen mikäli periytysmisaste on yli 0 Periytymisaste vaihtelee 0-1 välillä (prosentteina 0-100) Periytymisastetta pidetään kohtalaisena, jos se on yli 0,2 ja korkeana, jos se on yli 0,35-0,40

Suoritukset Ympäristötekijät saattavat vaikuttaa suurestikin siihen mitkä hevosen periytyneistä ominaisuuksista näkyvät Joitakin periytymisasteita o Irtopalat 0,3 (vaihtelu 0,09-0,52), takapolvi pahin o Hedelmällisyys, elinvoimaominaisuudet 0,0-0,1 o Suorituskykyyn liittyvät 0,15-0,30 o Rakenneominaisuudet jopa 0,40 (mitat) o Luonne 0,10-0,35 o Hyppykyky 0,20-0,40 o Tyyppi 0,20-0,40 o Rakennepisteet 0,40-0,60 o Jalka-asennot 0,10-0,50 o Säkäkorkeus 0,60-0,70 o Liikkeet 0,20-0,40 o Luusto- ja nivelsairaudet 0,20-0,35 Koskaan ei ole täyttä varmuutta siitä missä määrin ei toivottu ominaisuus on perinnöllinen ja missä määrin hankittu/ympäristötekijöiden aiheuttama -> jalostusarvon ennustaminen on vaikeaa Nuorten hevosten luokista saaduilla tuloksilla on korkea ennustearvo tuleviin kilpailusuorituksiin Kouluhevosilla rakenteen yhteys suorituskykyyn on huomattavasti korkeampi kuin estehevosilla Estehevosilla laukka on voimakkaasti yhteydessä suoritusominaisuuksiin Varsan ensimmäiset vuodet Syntymän jälkeinen aika on varsan elämässä kriittisintä aikaa Kaverit, hevosen malli, lajityypillinen käyttäytyminen Perustaidot Ruokinta o Missä varsa asuu? o Laadukas heinä o Valkuaislisä o Lihava/laiha varsa Laidun o Imettävien tammojen ja varsojen päästävä kesällä laitumelle o 0,5 ha hyvää viljeltyä laidunta/hevonen o Ihanteellista joka vuosi uusitulle laitumelle o Paras/maittavin timotei/ruokonata-niittynurmikka seos (timotei-nurminata säilöheinänä)

Varsan heinä o Hevosille syötettävien heinien ja säilöheinien D-arvon (sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta) suositellaan olevan yli 600 g/kg ka, mieluiten 620-650 g/kg ka ja varsoilla ja siitostammoilla vielä korkeampi. o Hygieeninen laatu!!! Valkuainen o Varsa tarvitsee riittävästi valkuaista lihasten, luuston ja muiden kudosten kasvuun ja ylläpitoon. Jos karkearehujen valkuaispitoisuus on alle 100 g/kg ka (10 % ka:ssa), ei valkuaisen saanti ole riittävää ja valkuaislisän (soijarouhe, valkuaistiiviste) tarve kasvaa jopa moninkertaiseksi. o Rehun valkuaispitoisuuteen vaikuttaa korjuuajankohdan lisäksi typpilannoitus. Niukka lannoitus hidastaa nurmen kasvua ja pienentää sadon määrää. Hitaan kasvun myötä myös rehun sokeripitoisuus suurenee. Valkuaispitoisuuden tavoite valmennettavien hevosten nurmirehuissa on 100-120 g/kg ka raakavalkuaista, imettävien tammojen rehuissa 120-150 g/kg ka ja harrastehevosten rehuissa 80-100 g/kg ka. o Nurmirehun pieni valkuaispitoisuus haittaa merkittävästi varsojen kasvua ja kehitystä. Imettävän tamman valkuaisen tarve on suurempi kuin minkään muun hevosryhmän. Nuorena tehty säilörehu tai kuiva heinä (väkiheinä) soveltuvat parhaiten varsojen ja siitostammojen ruokintaan. Sokeripitoisuus o Korkeahko sokeripitoisuus (50-150 g/kg ka) rehuissa on hyvä asia, koska sokeri lisää rehujen maittavuutta ja energia-arvoa o Kuitenkin hyvin suuri määrä sokeria on haitallista hevoselle, tai kun sokerin määrä vaihtelee paljon rehuerästä toiseen o Sokeripitoisuus rehussa lisääntyy kasvin vanhetessa. Myös kaikki kasvin stressiä lisäävät ja kasvua hidastavat tekijät lisäävät sokeripitoisuutta rehussa, kuten kuivuus, liialliset sateet, kylmyys ja alhainen lannoitustaso o Sokeripitoisuus vaihtelee kasvustossa myös päivän aikana ja on suurimmillaan iltaisin koko päivän yhteyttämisen jälkeen. o Hevosille käytettävät säilörehut ovat usein erittäin kuivia (kuiva-ainepitoisuus yli 60 %) ja korsiintuneita. Näissä ns. säilöheinissä sokeripitoisuus voi nousta haitallisen suureksi, koska suuren kuiva-ainepitoisuuden vuoksi rehussa ei säilönnän aikana tapahdu juurikaan käymistä, joka kuluttaa sokereita. Sokeripitoisuus saattaa olla säilöheinissä perinteistä kuivaheinää korkeampi lyhyemmän esikuivatusajan takia, koska sokeria kuluu myös kasvin hengittäessä esikuivauksen aikana. o Korkea sokeripitoisuus voi aiheuttaa hevosille mm. suoliston toimintahäiriöitä, kaviokuumetta, lannehalvausoireita ja lihasjäykkyyttä. Merkittävä osa kokonaissokerista on hevosen ohutsuolessa sulamatonta fruktaania, minkä arvioidaan olevan syynä suoliston toiminnan häiriöihin ja kaviokuumeeseen o Fruktaanin määrä rehussa näyttää lisääntyvän sokeripitoisuuden noustessa. Fruktaani kerääntyy lähinnä kasvin korteen, joten myöhään korjatuissa, korsiintuneissa rehuissa fruktaanipitoisuus on suuri.

Varsan ura o Muiden sokereiden suuri määrä aiheuttaa hevosella lihasten toiminnan häiriöitä ja sonnan löystymistä tai ripulia. Haitallisen sokeripitoisuuden määrää ei tarkkaan tunneta ja oireiden ilmentyminen vaihtelee hevosesta toiseen. o Mitä kuivempaa rehu on, sitä vähemmän tapahtuu käymistä ja sitä suurempi osuus sokerista jää rehuun o Esikuivatus (hidas) pienentää sokeripitoisuutta Ruokintasuositukset o https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot/ruokintasuositukset/hevoset/he vosten_energia_ja_valkuaissuositukset Ulkolämpötila lisää energiantarvetta seuraavasti: o vieroitettu varsa: + 1,4 % / jokainen aste alle 0 C säässä o nuori hevonen: + 1,4 % / jokainen aste alle -11 C säässä o aikuinen hevonen: + 2,7 % / jokainen aste alle -15 C säässä Terveydenhoito o Madotukset (1 kk iässä ->6vko-8 vko:n välein, ½ vuotiaasta eteenpäin 3kk välein) o Rokotukset: 6 kk + tehoste 21-92 vrk + 6 kk päästä (+21 vrk) + vuoden välein, tetanukseen riittää 2 vuoden välein o Hampaat (aloitus 1,5-v iässä?) o Orivarsan kivekset o Kaviot/jalka-asennot (varvasosan kasvulinjat umpeutuvat jo 2 kk iässä) Opetus ja liikunta o Varsan totutus riimuun o Talutukseen o Kiinni olemiseen o Vapaa liikunta o Liikunnan aloitus 3-4 viikon iässä (paras jos varsa siinä iässä pääsee laitumelle samanikäisten varsojen kanssa) o Monipuolinen maasto, myös kovalla alustalla o Irtohypytys noin 8 kk iässä o Ajo-opetus o Ratsuksi opetus: 3-vuotis keväällä: tehtävä on pitää selässä käynnissä, ravissa ja laukassa (jos ei aio osallistua oripäiville) laitumelle ja syksyllä jatketaan. Näyttelyt (mieluiten maitovarsana) Kyvyt Esiin Laatuarvostelu Nuorten hevosten luokat (mieluummin kuin avoimet) 5-v derby Racing sarja 5 ja 6-v 6-v Breeders 7-v Cup Ennustettavuus vs. sarjakilpailumenestys o n. 50 % hyvää kansallista tasoa

o löytyy KV potentiaalia o n. 30 % jää lupauksiksi eri syistä o Huippuhevoset ovat aina yksilöitä järjestelmä voi auttaa, mutta tulevat esiin muutenkin o Hyvä nuoren hevosen uraputki harjoitettavuuskunnossa (fyysinen/psyykkinen) edellytys menestykseen Kouluhevonen o 4-v, helpot luokat, FEI o 5-v, Helppo A, FEI o 6-v, Vaativa B, FEI o 7-v, Vaativa A, Prix St Georg o 8-v Intermediate, GP Estehevonen o 4-v 110 cm o 5-v 120 cm o 6-v 130-135cm o 7-v 140 cm o 8-v 150-160 cm Lisätietoa ja lähteitä: http://www.hippos.fi/hippos/ota_yhteytta/index.php?we_objectid=9379&pid=0 http://www.hippos.fi/hippos/jalostus_ja_kasvatus/pdf/ylanne_pdf.pdf http://www.hippos.fi/hippos/index.php?we_objectid=8765 http://www.hippos.fi/hippos/index.php?we_objectid=6604 https://portal.mtt.fi/